Sekarotuinen kissa neiti etsii kollia pikaisesti astutukseen.
Tarkoitus olisi pitää ainakin yksi pentu itellä.
Isäehdokas mieluiten punainen tai punavalkoinen.
Edellytys on, että isäehdokas olisi terve.
Pk-seutu tai lähiympäristö.
Sovitaan sitten meilitse "palkkiosta"
[email protected]
Tarkoitus olisi pitää ainakin yksi pentu itellä.
Isäehdokas mieluiten punainen tai punavalkoinen.
Edellytys on, että isäehdokas olisi terve.
Pk-seutu tai lähiympäristö.
Sovitaan sitten meilitse "palkkiosta"
[email protected]
Vastaukset 19
Vanhimmat
Löytöeläintalot on edelleen täynnä raukkoja. Toivottavasti ei löydy isäehdokkaita.
Onko homma sitten hanskassa? Emo ja isä rokotettu ja madotettu? Poikasetkin pitää madottaa muutaman viikon välein ja rokotuttaa ennen luovutusikää (12vkoa).
Ihan älytöntä tuo ainainen "löytöeläin talot on niitä täynnä". Tottahan se on, mutta jos on vastuullinen pennuttaja ja haluaa sen tehdä niin se pitäisi sallia. Ja jos isäehdokasta etsitään mm. täältä, eikä päästetä vapaata kissaa juoksentelemaan, on varmaan pennuttaja selvillä luovutusiästä ja madotuksista!
Luepa kuule tätäkin palstaa, ei ole ihmiset aina selvillä pentujen hoidosta, ei ole edes aikuisilla rokotukset tai madotukset kunnossa... Monet ovat sitä mieltä, että astutuskumppani on terve, jos ei mitään näkyvää ole ilmennyt. Tai että pennut vaan tehdään ja sitten katotaan josko jotain kotia löytyisi. Yksinkertaista.
Mielipiteensä saa kai ilmaista. Onko se tuomitsemista? Kaikilla ei ole homma hanskassa. Kissanpentuja nyt vaan hankitaan sen takia, kun ne on niin söpöjä ja halutaan katsoa ihan oikeaa synnytystä. Eikö ole hyvä, jos joku muistuttaa näistä asioista? Kodit pitäisi olla tiedossa jo ennen pentujen syntymää. Vanhemmat terveitä jne. Eikö näistä asioista saa muistuttaa? Moni ei ajattele.
Kissat on lähellä sydäntäni ja en toivoisi löytöeläintalojen täyttyvän lisää raukoista, kun joku haluaa mielivaltaisesti teettää kissallaan pentuja. Tosin onhan se vastuullisempaa etsiä isäehdokasta kuin antaa kiimaisen kissansa juosta pitkin pitäjää.
Selvä, saatan tuomita sen, että joku tahtoo tieten tahtoen teettää pentuja ja senkin, että emokissa juoksee vapaana kiimoissaan. Oletko koskaan käynyt löytöeläintalossa? Eikö olisi oikein, että niille kissoille löytyisi kodit? Tosin ainahan niitä tulee olemaan niitä kodittomia, mutta miksi tehdä vielä lisää? Ihmetyttää vain.
Tästähän saisi aikaan ihan kunnon kissatappelut tänne foorumeihin, mutta taidanpa jättää väliin. Mielipiteensä kullakin. Kritiikkiäkin pitäisi oppia sietämään.
Kyllä tiedän että pennut pitää madottaa sekä rokottaa ainakin yhden kerran. En minä pentuja hankkisi, jos en kunnolla niitä hoitaisi.
Itselläni on kaksi kissaa ja toisen kissan olen "pelastanut" huonosta kodista jossa oli liikaa koiria ja kissoja pienessä kerrostalon yksiössä.
Itselläni pitäisin yhden tai kaksi pentua.
Haluan minun kissalleni yhden pentueen ennen kun se steriloidaan!
Onko se sitten niin väärin ? mielestäni ei.
Niin ja itselläni on 80neliön asunto, että eiköhän tänne 4kissaakin mahdu.
Kissan EI tarvitse saada yhtään pentua ennen sterilointia, ei tarvitse edes saada yhtään kiimaa ennen leikkausta. Ihan vain siltä varalta kerron, jos syynä on se, että luulet näin.
Jos olet "pelastanut" kissasi sellaisesta paikasta, niin luulisi sinun jo nähneen, ettei kissoja suomeen lisää tarvita. Niitä on kotia vailla jo ihan liikaa ilman sinunkin pentujasi.
Jos haluaa kissalleen omat pennut teettää ennen leikkausta ei tarkoita sitä että luulisi sen sitä tarvitsevan, omanikin tällä hetkellä odottaa koska haluan sen tietävän mitä on olla äiti!
Ja jos mietitään että hänen kissansa saa vaikkapa neljä pentua, joista hän pitää kaksi, ei sen asunnon ulkopuolinen kissakanta lisäänny kuin kahdella!
Haloo. Kissa ei ole ihminen. Kissa kun vieroittaa pennut, se ei muista koskaan "äiti" olleensakaan (miksi muuten, jos emo on leikkaamatta ja sen poikapentu on leikkaamatta samassa talossa, ne tekevät pentuja keskenään? Eivät ne tiedä olevansa sukua, saati sitten "äiti ja lapsi"). Jos siltä viedään pennut, muutaman kuukauden kuluttua se ei niitä omikseen tunnista.
Miksiköhän omat kissamme (äiti ja poika) eivät tehneet pentuja keskenään. Miksiköhän Äiti kissamme edelleen huolehtii esikoistyttärestään äitinä? Ei se tunnista muutaman kuukauden kuluttua, eri hajut yms. Mutta jos kasvavat yhdessä niin kyllä tunnistavat ja tajuavat. Hei Haloo! -itelles vaan.
kahvit väärään kurkkuun :-DDDD Ne tunnistaa toisensa laumansa jäseninä, ja kun kissat pesee sua tai toisiaan, ne siirtää omaa hajuaan toiseen kissaan, että tunnistaa ne lauman jäseniks. Lue Telkänrannan Matka kissan mieleen.
:-DDDDD
Will my cat be deprived of the experience of motherhood?
Please don't make the mistake of thinking about your cat in terms of human experience. Cats are not bothered by our social concepts of gender and gender-specific experiences.
http://www.hart90.org/GeneralInformation/FelineSpay.htm
On aivan tarpeeksi näyttöä ko. asiasta, eipä tarvitse tuollaisten kanssa väitellä.. Tukehdu siihen kahviis ihan rauhassa
On todella kumma kuinka moni ihminen kuvittelee, että kissansa on samanlainen kuin ihminen. Kissa kyllä kiintyy omistajaansa ja muihin asukkaisiin, mutta ei se nyt sentään leikkauksen jälkeen mieti, että voi hitsin hitsi kun leikkasivat minut, olisin niin kovasti halunnut kokea äitiyden, tai että olipa kiva kun antoivat minun kokea äitiyden, tuntisin itseni tosi epätäydelliseksi tyttökissaksi, jos en olisi koskaan saanut lapsia.
Järki käteen!
Anna mun nauraa, en muutakaan voi!
"haluan sen tietävän mitä on olla äiti!"
Ei herrijee...
Muista järjestää sitten beibishowerit ja ristiäiset että kissasi varmasti tietää mitä on äidin onni.. Eiköhän kissasi pitäisi vielä mennä naimisiin kyseisen kollin kanssa, että on sitten oikeaa perheonnea, sellaista kun sinä haluat?
Entäs sitten kun pennut ovat lähteneet? Kissasi ei ole kahta tietoisempi pennuistaan, vaan alkaa mouruamaan seuraavaa kollia. Niin se luonto toimii, ei kannata inhimillistää sitä sen enempää. Sanoisin tuota ihan tekosyyksi.
..maan ulkopuolisesta elämästä..
Mistä kaukaa olet mahtanut maahan matkustaa?
Kuten sanoin, että joillakin ei ole homma hanskassa. Se ei tarkoita, että olen syyllistämässä sinua. Ei tarvitse puolustella ja selitellä minulle.
Kissa ei tajua pentujen luovutuksen jälkeen, että sillä on ollutkaan poikasia. Kaikkien ei tarvitse kokea äitiyttä. Vahinkopentuja syntyy muutenkin aivan liikaa. Sepä se: HALUAT, että kissasi saa poikaset. Sterilisaation jälkeen kissa ei ajattele, että "voi kun oisin saanu tehä lapsia".
Suomen kissakanta ei ehkä paljon kasva muutaman pentusi myötä, mutta entäpä jos kissanpentujasi ei leikata uudessa kodissa. Entäpä, jos nekin saavat kokea äitiyden? Kyllä se vaan jo alkaa vaikuttaa. Puolen vuoden iässä tullaan sukukypsäksi ja parit pennut vuodessa niin on se aika paljon ja jos niidenkään poikasia ei leikata niin onpahan pyydystettävää metsistä, kun jotkut ottavat kesäkissoja. Vaikuttaa se.
Jos kissasi entisessä kodissa on ollut paljon kissoja niin ei se välttämättä halua ympärilleen montaa kissaa. Saatan olla väärässäkin.
Onneksi jokainen kissanomistaja ei halua kissansa kokevan äitiyttä. Millainen se kanta sitten olisi?
Entäpä, jos kissanpentuja ei uudessa kodissa leikata? Ne saavat kokea äitiyden ja niidenkin poikaset ehkä ja kierre jatkuu. Lisää pyydystettävää metsiin. Kesä on kesäkissojen kulta-aikaa ja kesäkissatkin lisääntyvät. Siis villikissoja lopetettavaksi ja kesytettäväksi. Voisi ajatella vähän pidemmälle. Pennuista kasvaa sukukypsiä.
Omistajan mielivaltaa sanon minä. Eipä ole kissalla siihen paljon sanomista. Omaa kissaansa voisi rakastaa sen verran, että ajattelee myös sen terveyttä.
Mitähän Suomi olisi, jos kaikki haluaisivat kissansa kokevan äitiyden? Voisi olla aika runsas tämä kissakanta. Eikö ole hyvä, että jotkut ajattelevat? Tämä ei ole sitä, että vihaisin kissanpentuja tai sellaista. Ajattelen naaraskissan terveyttä ja niitä kodittomia raukkoja, joita tulee syntymään metsiin ja joita lopetetaan, kun ne ovat niin ihmisarkoja.
Metsästä pyydystetty arka tyttökissani oli emo. Sen 4poikasta päästettiin vihreämmille niityille, kun ne olivat niin ihmisarkoja. Tässä siis syy, miksi olen vastaan tällaista pennuttamista. Ajattelen myös löytöeläinkodin raukkoja, jotka tarvitsisivat kipeämmin omaan kotiin kuin kenenkään teetetyt kissanpennut.