Pyöräily helkutin kallis harrastus - maantie

Tälläisellähän on esim poljettu ratareisi tapahtumassa kunnioitettavat kilometrit moni spandex ohjus jäi taakse.
Ei se kalustosta ole kiinni vaan kuskista.

5.000€ eurolla saa jo semmoisen pyörän että tavallinen aktiiviharrastaja ei hyödy käytännössä mitään päivittämällä yli 10.000€ pyörään.

Loppupeleissä

Enemmän kiinni kuskista kuin kalustosta

YouTubessa ainakin GCN eli Global Cycling Network niminen kanava tehnyt muutaman tuon tyyppisen testin.
Tässä myös yksi mielenkiintoinen testi vuoden 1992 Colnago Master Olympic versus uusi hiilaripyörä.
https://youtu.be/J0pYS1eeU2A

Anonyymi kirjoitti:

YouTubessa ainakin GCN eli Global Cycling Network niminen kanava tehnyt muutaman tuon tyyppisen testin.
Tässä myös yksi mielenkiintoinen testi vuoden 1992 Colnago Master Olympic versus uusi hiilaripyörä.
https://youtu.be/J0pYS1eeU2A

Lue lisää

TERÄSRUNKO vastaan moderni HIILIKUITUPYÖRÄ, ero 1,8 % nousuun ajettuna.

Menee vielä normaalin vaihteluvälin sisälle. Vaan kisatessa sekunnin sadasosa ratkaisee.

Anonyymi kirjoitti:

TERÄSRUNKO vastaan moderni HIILIKUITUPYÖRÄ, ero 1,8 % nousuun ajettuna.

Menee vielä normaalin vaihteluvälin sisälle. Vaan kisatessa sekunnin sadasosa ratkaisee.

Lue lisää

Kilpailutilanteessa aikaeroa muodostuu 150 km matkalla jo sen verran paljon että hiilaripolkijat ovat liian kaukana museoteräsmiehen tavoittamattomissa. Tilanne saattaisi olla ehkä päinvastainen mikäli steroideissakin noudatettaisiin vanha vs uusi asetelmaa. Entisaikaan oli väkevämmät yskänlääkkeet.

Jos hyvä tuuri käy niin hiilikuiturimpula halkeaa ennen maalia ja antaa teräkselle tasoitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kilpailutilanteessa aikaeroa muodostuu 150 km matkalla jo sen verran paljon että hiilaripolkijat ovat liian kaukana museoteräsmiehen tavoittamattomissa. Tilanne saattaisi olla ehkä päinvastainen mikäli steroideissakin noudatettaisiin vanha vs uusi asetelmaa. Entisaikaan oli väkevämmät yskänlääkkeet.

Jos hyvä tuuri käy niin hiilikuiturimpula halkeaa ennen maalia ja antaa teräkselle tasoitusta.

Lue lisää

Tuossahan vähän viitattiin siihen, että hiilari fittasi paremmin kuskille ja sai vältettyä helpommin ja enemmän tehoja. Mutta, tässä mennään jo niin pieniin nyansseihin, ettei varmuudella voi sanoa mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Tuossahan vähän viitattiin siihen, että hiilari fittasi paremmin kuskille ja sai vältettyä helpommin ja enemmän tehoja. Mutta, tässä mennään jo niin pieniin nyansseihin, ettei varmuudella voi sanoa mitään.

Lue lisää

Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.

Hmmm...
Yksi pointti. -Jos oletus on, että nousuissa kevytrunkoinen pyörä on nopeampi ajettava, niin eikö ero kompensoidu alaspäin mentäessä? Jos ei, niin miksi ei? Luultavasti ero on kuitenkin suurempi pyörivössä massassa, eli kiekoissa.
Toinen pointti. -Kun verrataan vanhoja pyöriä uusiin, niin oleellinen seikka on "brifters vs. shifters". Eli jos ei ole tottunut ajamaan vahhoilla pyörillä, voi vaihteen löytäminen olla hankalaa. Siinä menee helposti sekunteja per vaihto.
Kolmas pointti. - Pyöräilijän rakenne, eli paino, pituus, lihastyyppi jne. Kaikki eivät ole hinteliä ylämäki/sprinttimiehiä. Entä maaston vaikutus? Kuinka suuria korkeuseroja löytyy, jos löytyy? Veikkaan, että näistä löytyy helposti lukematon määrä vaihtoehtoja.

Anonyymi kirjoitti:

Hmmm...
Yksi pointti. -Jos oletus on, että nousuissa kevytrunkoinen pyörä on nopeampi ajettava, niin eikö ero kompensoidu alaspäin mentäessä? Jos ei, niin miksi ei? Luultavasti ero on kuitenkin suurempi pyörivössä massassa, eli kiekoissa.
Toinen pointti. -Kun verrataan vanhoja pyöriä uusiin, niin oleellinen seikka on "brifters vs. shifters". Eli jos ei ole tottunut ajamaan vahhoilla pyörillä, voi vaihteen löytäminen olla hankalaa. Siinä menee helposti sekunteja per vaihto.
Kolmas pointti. - Pyöräilijän rakenne, eli paino, pituus, lihastyyppi jne. Kaikki eivät ole hinteliä ylämäki/sprinttimiehiä. Entä maaston vaikutus? Kuinka suuria korkeuseroja löytyy, jos löytyy? Veikkaan, että näistä löytyy helposti lukematon määrä vaihtoehtoja.

Lue lisää

Tuo pyörivä massa teoria on kumottu jo moneen kertaan. Se on ilmanvastus mikä ratkaisee ja siksi ei haittaa, vaikka se aerodynaaminen hiilikuitukiekko on painavampi.

Anonyymi kirjoitti:

Loppupeleissä

Enemmän kiinni kuskista kuin kalustosta

onko pyöräilyssä loppupelit

Anonyymi kirjoitti:

Tuo pyörivä massa teoria on kumottu jo moneen kertaan. Se on ilmanvastus mikä ratkaisee ja siksi ei haittaa, vaikka se aerodynaaminen hiilikuitukiekko on painavampi.

Niin joo, jäi sanomatta, että sama mikä pätee massan ylöspäin viemiseen, pätee sen alaspäin tuomiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.

6,3 wattia vähemmallä teholla, vanhan teräsrunnon eduksi, mutta menee normaaliin vaihteluväliin.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.

Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.

Lue lisää

Oikein pitkillä matkoilla (vaikka Pariisi - Brest - Pariisi) suositaan geometrialtaan hieman rennompia teräsrunkoisia pyöriä ja paksumpia renkaita. Ne sopivat pitkän matkan ajoon (nykyaikaisia) maantiepyöriä paremmin, ja on todettu hyviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Oikein pitkillä matkoilla (vaikka Pariisi - Brest - Pariisi) suositaan geometrialtaan hieman rennompia teräsrunkoisia pyöriä ja paksumpia renkaita. Ne sopivat pitkän matkan ajoon (nykyaikaisia) maantiepyöriä paremmin, ja on todettu hyviksi.

Lue lisää

Pitää muistää että esimerkiksi tuo Pariisi - Brest - Pariisi, ei ole varsinainen maantiepyöräily kilpailu, vaan järjestäjänkin mukaan pyöräilytapahtuma ns. Brevet ajo (missä on ns. leimauspisteet reitin varrella mistä haeteen leimat ns. Brevet korttiin).

Nopeimmat ajavat kyseisen reitin noin kehdessa vuorokaudessa ja "harrastelijat" (kyseiseen tapahtumaan päästkseen tulee suorittaa muita vastaavia lyhyempiä tapahtumia, joten ihan täysin pystymetsästä ei ajoon kukaan voi lähteä) ajavat reitin noin 3-4vrk. kuluessa.
Kyseisen tapahtuman nopeimmat ajajat ajavat reitin hyvin puhtailla maantie(kilpa) pyörillä hyvin minimaalisilla varusteilla (huoltoauto ei ole sallittu) kun taas hieman harrastelijamaisemmin tapahtuman ottavat ajavat tapahtuman hieman retkipyörämäisemmillä ajokeilla ja heillä on mukana selvästi enemmän tavaroita (vaihtovaatteita, ruokaa yms) pyörään erilaisilla runko/tanko/sasatula laukuilla kiinnitettyinä.

Eli tuo ero on hyvä pitää mielessä, että maantie(kilpa) pyörä ei ole retkipyörä, eikä sellaiseksi tarkoitettu.

Anonyymi kirjoitti:

Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.

Lue lisää

Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä mitkä talli heille antaa vaikka ne olisivat vähän vaarallisia, hauraita keventelyn seurauksena. Siitähän heille maksetaan.
Kilpailulaitteita ei pidä sekoittaa tavallisen pyöräilijän laitteisiin. Normaalielämässä arvostetaan esim. kestävyyttä kun kisapeleissä osat vaihdetaan mekaanikkojen toimesta tuon tuosta.

santtu_1975X kirjoitti:

Pitää muistää että esimerkiksi tuo Pariisi - Brest - Pariisi, ei ole varsinainen maantiepyöräily kilpailu, vaan järjestäjänkin mukaan pyöräilytapahtuma ns. Brevet ajo (missä on ns. leimauspisteet reitin varrella mistä haeteen leimat ns. Brevet korttiin).

Nopeimmat ajavat kyseisen reitin noin kehdessa vuorokaudessa ja "harrastelijat" (kyseiseen tapahtumaan päästkseen tulee suorittaa muita vastaavia lyhyempiä tapahtumia, joten ihan täysin pystymetsästä ei ajoon kukaan voi lähteä) ajavat reitin noin 3-4vrk. kuluessa.
Kyseisen tapahtuman nopeimmat ajajat ajavat reitin hyvin puhtailla maantie(kilpa) pyörillä hyvin minimaalisilla varusteilla (huoltoauto ei ole sallittu) kun taas hieman harrastelijamaisemmin tapahtuman ottavat ajavat tapahtuman hieman retkipyörämäisemmillä ajokeilla ja heillä on mukana selvästi enemmän tavaroita (vaihtovaatteita, ruokaa yms) pyörään erilaisilla runko/tanko/sasatula laukuilla kiinnitettyinä.

Eli tuo ero on hyvä pitää mielessä, että maantie(kilpa) pyörä ei ole retkipyörä, eikä sellaiseksi tarkoitettu.

Lue lisää

Perinteinen brevet- tai audax-pyörä on nienomaan tarkoitettu tuollaiseen ajoon. Nopeaan etenemiseen vähillä varusteilla tai ilman. Nuo pyörät ovat kevytrunkoisia (yleensä teräs) "retkipyöriä", joissa on suhteellisen leveät, toki kuitenkin sileät, renkaat. (Voi, Santtu, Sanntu - ne rullaavat kapeita paremmin...). Rento geometria takaa leppoisamman ajon väsyneenäkin kuin millään criterium-pyörällä. Tosin, olihan Bianchillakin joskus mallistossaan CtC-nimen alla myytyjä pyöriä. Minun nähdäkseni niillä yritettiin nimenomaan paikata nykyaikaisen maantiepyörän huonoa sopivuutta retki/pitkien matkojen käyttöön. (Alunperinhän maantiepyörä on ollut retkipyörää tai cc-pyörää vastaava, eiköstä vaan ...) ; )

Anonyymi kirjoitti:

Perinteinen brevet- tai audax-pyörä on nienomaan tarkoitettu tuollaiseen ajoon. Nopeaan etenemiseen vähillä varusteilla tai ilman. Nuo pyörät ovat kevytrunkoisia (yleensä teräs) "retkipyöriä", joissa on suhteellisen leveät, toki kuitenkin sileät, renkaat. (Voi, Santtu, Sanntu - ne rullaavat kapeita paremmin...). Rento geometria takaa leppoisamman ajon väsyneenäkin kuin millään criterium-pyörällä. Tosin, olihan Bianchillakin joskus mallistossaan CtC-nimen alla myytyjä pyöriä. Minun nähdäkseni niillä yritettiin nimenomaan paikata nykyaikaisen maantiepyörän huonoa sopivuutta retki/pitkien matkojen käyttöön. (Alunperinhän maantiepyörä on ollut retkipyörää tai cc-pyörää vastaava, eiköstä vaan ...) ; )

Lue lisää

Toisaalta, esimerkiksi edellinen P-B-P ajo (ajettu vuonna 2019, tapahtuma ajetaan neljän vuoden välein) voitettiin (tai siis ei voitettu, kun kyseessä ei ole kilpailu, mutta nopeimmin sen ajoi) Hajo Eckstein katetulla nojapyörällä eli "kinnerillä".
Tapahtumahan on avoin kaikille polkuvoimalla liikkuvalle kalustolle, kunhan se on liikennelaillinen Ranskassa.

Olet oikeassa. Pyöräilijät on pers aukisia touhuissaan

Pyöräilyä ja autoilua voi harrastaa monessa hintaluokassa. Autoni arvo on n. 500e mutta ostin juuri uuden maantiepyörän 2000e tilpehööriä 500e arvosta. Harrastepyörissä paras hintalaatusuhde löytyy 1000e-3000e väliltä riippuen pyörätyypistä. Arkipyörästäni maksoin 50e paikalliselle kaverille joka kasailee eri romupyörien osista käypäläisiä yksilöitä.

Harrastaa voi halvallakin jos ajomäärät on maltillisia tai ei ole erityisiä vaatimuksia pyörän suhteen. Jos ajaa paljon niin halpaan pyörään joutuu usein vaihtamaan osia useammin kuin kalliimpaan. Kulutusosien kuten ketjujen ja rattaiden suhteen kannattaa miettiä tarkkaan mitä hintaluokkaa käyttää.

Anonyymi kirjoitti:

Pyöräilyä ja autoilua voi harrastaa monessa hintaluokassa. Autoni arvo on n. 500e mutta ostin juuri uuden maantiepyörän 2000e tilpehööriä 500e arvosta. Harrastepyörissä paras hintalaatusuhde löytyy 1000e-3000e väliltä riippuen pyörätyypistä. Arkipyörästäni maksoin 50e paikalliselle kaverille joka kasailee eri romupyörien osista käypäläisiä yksilöitä.

Harrastaa voi halvallakin jos ajomäärät on maltillisia tai ei ole erityisiä vaatimuksia pyörän suhteen. Jos ajaa paljon niin halpaan pyörään joutuu usein vaihtamaan osia useammin kuin kalliimpaan. Kulutusosien kuten ketjujen ja rattaiden suhteen kannattaa miettiä tarkkaan mitä hintaluokkaa käyttää.

Lue lisää

mikä on paljon ajamista?

Anonyymi kirjoitti:

mikä on paljon ajamista?

Kun viettää satulassa yli 500 h/vuosi, alkaa kalliskin pyörä halpenemaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun viettää satulassa yli 500 h/vuosi, alkaa kalliskin pyörä halpenemaan.

Sairasta

Anonyymi kirjoitti:

Sairasta

Mitä rasta sai?

Niillä ajetaan, mitä kierrätyksestä tulee vastaan. Eikä tarvitse kisaa ajaa, joskus sadealuetta tai irtokoiraa karkuun. 99,9999 % nautinnolla.

Mistä pitäisi kertoa lisää? Jos olet itse löytänyt erinomaisia ja käypäläisiä sopuhalpaan hintaan niin kerro siitä.

Kaikkihan lähtee siitä mikä voimansiirto pyörässä on. Jos se on lähtököhtaisesti halpa niin siihen ei kalliita osia löydy. 10-11 ja 12 rattaisita löytyykin sitten variaatioita niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Jolloin kysymys kuuluukin että haluaako laittaa vähemmän rahaa useammin vai enemmän harvemmin harrastukseen? Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin huollettuina mutta jos ajaa vähemmän niin halvemmat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto koska kertainvestointi on pienempi ja se tarvitsee tehdä suhteellisen harvoin.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä pitäisi kertoa lisää? Jos olet itse löytänyt erinomaisia ja käypäläisiä sopuhalpaan hintaan niin kerro siitä.

Kaikkihan lähtee siitä mikä voimansiirto pyörässä on. Jos se on lähtököhtaisesti halpa niin siihen ei kalliita osia löydy. 10-11 ja 12 rattaisita löytyykin sitten variaatioita niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Jolloin kysymys kuuluukin että haluaako laittaa vähemmän rahaa useammin vai enemmän harvemmin harrastukseen? Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin huollettuina mutta jos ajaa vähemmän niin halvemmat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto koska kertainvestointi on pienempi ja se tarvitsee tehdä suhteellisen harvoin.

Lue lisää

> Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin.

Et sitten osannut vastata kysymykseen vaan esitit vastakysymyksen.

Helpotan sinulle tilannetta. Mistä saan ostettua huonot ketjut ja rattaat, kun kaikki tähän saakka ostamani ovat olleet käypäläisiä ja hinnoiltaan edullisia?

Mistä siis saan huonot?

Anonyymi kirjoitti:

> Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin.

Et sitten osannut vastata kysymykseen vaan esitit vastakysymyksen.

Helpotan sinulle tilannetta. Mistä saan ostettua huonot ketjut ja rattaat, kun kaikki tähän saakka ostamani ovat olleet käypäläisiä ja hinnoiltaan edullisia?

Mistä siis saan huonot?

Lue lisää

Jos joku on toista parempi niin se ei vielä välttämättä tee toisesta huonoa. Eri ihmiset asettavat eri asioille erilaisia vaatimuksia omista lähtökohdistaan.

Aikanaan myytiin halpoja kiinalaisia ketjuja jotka oli oikeasti huonoja. Kuluivat nopeasti ja saattoivat jopa katketa ihan arkiajossa. Jos nyt välttämättä haluat huonot ketjut ja rattaat niin kannattaa varmaan lähteä hakemaan jostain eksoottisesta maasta tai nettikaupasta jotain halpaa piraattituotetta. Onnea valitsemallesi tielle.

Hih hih, kukaan naapurin 75- vuotias ei polje polkupyörää 37km/h keskarilla, muuta kuin hetkellisesti alamäkeen. Siihen pystyy harva nuorempikaan.

Anonyymi kirjoitti:

Hih hih, kukaan naapurin 75- vuotias ei polje polkupyörää 37km/h keskarilla, muuta kuin hetkellisesti alamäkeen. Siihen pystyy harva nuorempikaan.

Ikä on vain numeroita eikä nuoruus ole mikään tae kovemmasta vauhdista kuin iäkkäämmällä. Aina noita vanhuksia on vilahdellut ohi muissakin lajeissa kuin vain pyöräilyssä.

Anonyymi kirjoitti:

Ikä on vain numeroita eikä nuoruus ole mikään tae kovemmasta vauhdista kuin iäkkäämmällä. Aina noita vanhuksia on vilahdellut ohi muissakin lajeissa kuin vain pyöräilyssä.

Lue lisää

Toi on niin totta!

Alle 50 kybäset jos ei 40km/h keskariin pysty vasta-myötä tuuleen niin ei voi edes pyäräilijäksi kutsua

Anonyymi kirjoitti:

Alle 50 kybäset jos ei 40km/h keskariin pysty vasta-myötä tuuleen niin ei voi edes pyäräilijäksi kutsua

Kuka tahansa pystyy. Voi polkea vaikka sata kilometriä, mutta jos vähän tuunaa matkamittaria se laskee keskariin vain yli neljänkympin nopeudet. Noilla keinoin keskituntinopeus on hyvinkin yli 40km/h. Vähät siitä että satasesta laskettiin keskariin vain kymmenen kilometrin pätkä.

Sähköavusteiset vaihteet on hyvä jos on lihasheikkoutta.

Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.

tuo on totta. Aktviiharrastajan ajovarusteet maksavat myös kaikkinensa tosiaan helposti tonninkin , kypärä, kengät, housut, paidat , hanskat , ajolasit yms. kaikkinensa tonni menee helposti ja vielä sitten eri sääolosuhteille

Anonyymi kirjoitti:

Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.

Tosiharrastajan retkimuonakin on vähintään tuplasti kalliimpaa ja sisältää vain merkkivalmistajien energiageelejä, patukoita yms. Vesikään ei ole kraanavettä vaan kaukomailta lentokoneella rahdattua artesaanilähdevettä tai sitä japanilaista elektrolyytti urheilujuomaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tosiharrastajan retkimuonakin on vähintään tuplasti kalliimpaa ja sisältää vain merkkivalmistajien energiageelejä, patukoita yms. Vesikään ei ole kraanavettä vaan kaukomailta lentokoneella rahdattua artesaanilähdevettä tai sitä japanilaista elektrolyytti urheilujuomaa.

Lue lisää

Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.

Anonyymi kirjoitti:

Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.

Lue lisää

Nyt pitää muistaa että termi ”maantiepyöräily” tarkoittaa lähtökohtaisesti urheilulajia jossa lähtökohtaisesti on tarkoitus edetä asfalttipintaisella reitillä, kyseiseen tarkoitukseen suunnitellulla pyöräkalustolla mahdollisimman nopeasti tietty matka (tämä nopeus nyt on hyvin harrastajakohtainen käsite).
Lajissa kilpaillaan ympäri maailmaa eri tasoilla taikka sitten osa harrastaa lajia ilman että ikinä on tarkoitus osallistua kilpailuihin.
Mutta pitää tosiaan tajuta että retkipyöräily (matailuvarusteilla taikka ilman) eri asia kuin maantiepyöräily.
Ero on hieman sama kuin maratonjuoksu harjoittelulla ja maastovaelluksella jalkaisin.

santtu_1975X kirjoitti:

Nyt pitää muistaa että termi ”maantiepyöräily” tarkoittaa lähtökohtaisesti urheilulajia jossa lähtökohtaisesti on tarkoitus edetä asfalttipintaisella reitillä, kyseiseen tarkoitukseen suunnitellulla pyöräkalustolla mahdollisimman nopeasti tietty matka (tämä nopeus nyt on hyvin harrastajakohtainen käsite).
Lajissa kilpaillaan ympäri maailmaa eri tasoilla taikka sitten osa harrastaa lajia ilman että ikinä on tarkoitus osallistua kilpailuihin.
Mutta pitää tosiaan tajuta että retkipyöräily (matailuvarusteilla taikka ilman) eri asia kuin maantiepyöräily.
Ero on hieman sama kuin maratonjuoksu harjoittelulla ja maastovaelluksella jalkaisin.

Lue lisää

Jaa. Mitenkäs sitten esim. erilaiset 24 h pyöräilyt?

Anonyymi kirjoitti:

Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.

Lue lisää

Hautausmailta varmaan löysi hanoja joista voi vettä tankata.

Yltikö koskaan mitaaisijoillle tai saavuttiko kansainvälistä menestystä?

Anonyymi kirjoitti:

Yltikö koskaan mitaaisijoillle tai saavuttiko kansainvälistä menestystä?

niin, ja ajoiko Fulcrum Full Carbon -vanteilla, 2200 euroa parilta herkkuja sormiin

Anonyymi kirjoitti:

niin, ja ajoiko Fulcrum Full Carbon -vanteilla, 2200 euroa parilta herkkuja sormiin

Linkola osallistui vuoden -56 Tour de Franceen naistenmallisella Helkamalla. Selvisi koko kisamatkan läpi kahdeksalla kuivtulla kalalla ja repullisella kauraryynejä ja sijoittui kisassa toiseksi. Olisi luultavasti voittanut ellei Helkaman keskiö olisi alkanut hirttämään kiinni kisan lopulla ja hidastanut menoa.

Anonyymi kirjoitti:

Linkola osallistui vuoden -56 Tour de Franceen naistenmallisella Helkamalla. Selvisi koko kisamatkan läpi kahdeksalla kuivtulla kalalla ja repullisella kauraryynejä ja sijoittui kisassa toiseksi. Olisi luultavasti voittanut ellei Helkaman keskiö olisi alkanut hirttämään kiinni kisan lopulla ja hidastanut menoa.

Lue lisää

Mutta oliko Gilbert Bauvin Linkolan salanimi vai toisinpäin? On muuten tämä Gilbert-herra edelleen hengissä, ainakin Wikipedian mukaan.

Pertsa maksaa sanoi juurikin Kilu.

Vastusta voi kasvattaa tai sit aikaa

Varusteet ja spandexit päälle niin menee reilusti yli 1000€.

Aika suolainen hinta ankkurista. Hiilikuitukiekot maksaa jo yksistään reilu 2000€

Anonyymi kirjoitti:

Aika suolainen hinta ankkurista. Hiilikuitukiekot maksaa jo yksistään reilu 2000€

Hiilikuitukiekkoihin ei saa vannejarruja.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilikuitukiekkoihin ei saa vannejarruja.

Kyllä saa

Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.

Lue lisää

Tarkoitit varmaan yli 6000 mailia?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.

Lue lisää

Maastopyörä maastoon ja cyclocross asfaltille. Ei ole muuta tarvetta.