Ei voi kuin ihmetellä tätä hintoa nousua ja saatavuuspulaa. Jos alkaa pikkasenkin enempi harrastaan nyt vaikka maantiepyöräilyä, niin johan alkaa haukkamaan loven lompakkoon. Aika tavallista, että suht perus harrastajan uudet maantiepyörät lähtevät hinnasta 2500€ , mutta käytännössä kestävä, kevyt ja treeniin & kuntotapahtumiin soveltuva pitkän matkan hiilikuiturunkoinen lenkkipyörä monesti maksaa lähemmäs 5000€! Työsuhdepolkupyörät, yleiset hinnankorotukset , saatavuusongelmat - kyllä nyt vedetään rahaa kansalaisilta ja reippaasti.
Pyöräily helkutin kallis harrastus - maantie
Anonyymi
78
1981
Vastaukset
- Anonyymi
Ryhdy harrastamaan jotain camp-harrastusta, joka tulee halvemmaksi. Vaikka golfia.
- Anonyymi
Minun hiilarilla ikää jo 15v. Hyvin kulkee edelleen.
- Anonyymi
Vaihteeton teräsrunkoinen pyörä, jolla voi kuntoilla, kunhan polkee vaan, lähtee käytettynä 100 eurolla.
- Anonyymi
Tälläisellähän on esim poljettu ratareisi tapahtumassa kunnioitettavat kilometrit moni spandex ohjus jäi taakse.
Ei se kalustosta ole kiinni vaan kuskista.
- Anonyymi
Heh, 5000 tonnin pyörällä en kehtaisi kisoihin mennä. 10 000 euroa vähintään minimi heh
- Anonyymi
5.000€ eurolla saa jo semmoisen pyörän että tavallinen aktiiviharrastaja ei hyödy käytännössä mitään päivittämällä yli 10.000€ pyörään.
- Anonyymi
Niin nopeus erot.eri pyörillä
Mistä saa fakta tietoa
90luvun pro kilpapyörä vs uusipro kilpapyörä- Anonyymi
Loppupeleissä
Enemmän kiinni kuskista kuin kalustosta - Anonyymi
YouTubessa ainakin GCN eli Global Cycling Network niminen kanava tehnyt muutaman tuon tyyppisen testin.
Tässä myös yksi mielenkiintoinen testi vuoden 1992 Colnago Master Olympic versus uusi hiilaripyörä.
https://youtu.be/J0pYS1eeU2A - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
YouTubessa ainakin GCN eli Global Cycling Network niminen kanava tehnyt muutaman tuon tyyppisen testin.
Tässä myös yksi mielenkiintoinen testi vuoden 1992 Colnago Master Olympic versus uusi hiilaripyörä.
https://youtu.be/J0pYS1eeU2ATERÄSRUNKO vastaan moderni HIILIKUITUPYÖRÄ, ero 1,8 % nousuun ajettuna.
Menee vielä normaalin vaihteluvälin sisälle. Vaan kisatessa sekunnin sadasosa ratkaisee. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
TERÄSRUNKO vastaan moderni HIILIKUITUPYÖRÄ, ero 1,8 % nousuun ajettuna.
Menee vielä normaalin vaihteluvälin sisälle. Vaan kisatessa sekunnin sadasosa ratkaisee.Kilpailutilanteessa aikaeroa muodostuu 150 km matkalla jo sen verran paljon että hiilaripolkijat ovat liian kaukana museoteräsmiehen tavoittamattomissa. Tilanne saattaisi olla ehkä päinvastainen mikäli steroideissakin noudatettaisiin vanha vs uusi asetelmaa. Entisaikaan oli väkevämmät yskänlääkkeet.
Jos hyvä tuuri käy niin hiilikuiturimpula halkeaa ennen maalia ja antaa teräkselle tasoitusta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kilpailutilanteessa aikaeroa muodostuu 150 km matkalla jo sen verran paljon että hiilaripolkijat ovat liian kaukana museoteräsmiehen tavoittamattomissa. Tilanne saattaisi olla ehkä päinvastainen mikäli steroideissakin noudatettaisiin vanha vs uusi asetelmaa. Entisaikaan oli väkevämmät yskänlääkkeet.
Jos hyvä tuuri käy niin hiilikuiturimpula halkeaa ennen maalia ja antaa teräkselle tasoitusta.Tuossahan vähän viitattiin siihen, että hiilari fittasi paremmin kuskille ja sai vältettyä helpommin ja enemmän tehoja. Mutta, tässä mennään jo niin pieniin nyansseihin, ettei varmuudella voi sanoa mitään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuossahan vähän viitattiin siihen, että hiilari fittasi paremmin kuskille ja sai vältettyä helpommin ja enemmän tehoja. Mutta, tässä mennään jo niin pieniin nyansseihin, ettei varmuudella voi sanoa mitään.
Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.
Hmmm...
Yksi pointti. -Jos oletus on, että nousuissa kevytrunkoinen pyörä on nopeampi ajettava, niin eikö ero kompensoidu alaspäin mentäessä? Jos ei, niin miksi ei? Luultavasti ero on kuitenkin suurempi pyörivössä massassa, eli kiekoissa.
Toinen pointti. -Kun verrataan vanhoja pyöriä uusiin, niin oleellinen seikka on "brifters vs. shifters". Eli jos ei ole tottunut ajamaan vahhoilla pyörillä, voi vaihteen löytäminen olla hankalaa. Siinä menee helposti sekunteja per vaihto.
Kolmas pointti. - Pyöräilijän rakenne, eli paino, pituus, lihastyyppi jne. Kaikki eivät ole hinteliä ylämäki/sprinttimiehiä. Entä maaston vaikutus? Kuinka suuria korkeuseroja löytyy, jos löytyy? Veikkaan, että näistä löytyy helposti lukematon määrä vaihtoehtoja. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hmmm...
Yksi pointti. -Jos oletus on, että nousuissa kevytrunkoinen pyörä on nopeampi ajettava, niin eikö ero kompensoidu alaspäin mentäessä? Jos ei, niin miksi ei? Luultavasti ero on kuitenkin suurempi pyörivössä massassa, eli kiekoissa.
Toinen pointti. -Kun verrataan vanhoja pyöriä uusiin, niin oleellinen seikka on "brifters vs. shifters". Eli jos ei ole tottunut ajamaan vahhoilla pyörillä, voi vaihteen löytäminen olla hankalaa. Siinä menee helposti sekunteja per vaihto.
Kolmas pointti. - Pyöräilijän rakenne, eli paino, pituus, lihastyyppi jne. Kaikki eivät ole hinteliä ylämäki/sprinttimiehiä. Entä maaston vaikutus? Kuinka suuria korkeuseroja löytyy, jos löytyy? Veikkaan, että näistä löytyy helposti lukematon määrä vaihtoehtoja.Tuo pyörivä massa teoria on kumottu jo moneen kertaan. Se on ilmanvastus mikä ratkaisee ja siksi ei haittaa, vaikka se aerodynaaminen hiilikuitukiekko on painavampi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Loppupeleissä
Enemmän kiinni kuskista kuin kalustostaonko pyöräilyssä loppupelit
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo pyörivä massa teoria on kumottu jo moneen kertaan. Se on ilmanvastus mikä ratkaisee ja siksi ei haittaa, vaikka se aerodynaaminen hiilikuitukiekko on painavampi.
Niin joo, jäi sanomatta, että sama mikä pätee massan ylöspäin viemiseen, pätee sen alaspäin tuomiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.
6,3 wattia vähemmallä teholla, vanhan teräsrunnon eduksi, mutta menee normaaliin vaihteluväliin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilikuitu on nopeampi. Kaikki ammattilaiset ajanevat sillä.
Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.
Oikein pitkillä matkoilla (vaikka Pariisi - Brest - Pariisi) suositaan geometrialtaan hieman rennompia teräsrunkoisia pyöriä ja paksumpia renkaita. Ne sopivat pitkän matkan ajoon (nykyaikaisia) maantiepyöriä paremmin, ja on todettu hyviksi.
Anonyymi kirjoitti:
Oikein pitkillä matkoilla (vaikka Pariisi - Brest - Pariisi) suositaan geometrialtaan hieman rennompia teräsrunkoisia pyöriä ja paksumpia renkaita. Ne sopivat pitkän matkan ajoon (nykyaikaisia) maantiepyöriä paremmin, ja on todettu hyviksi.
Pitää muistää että esimerkiksi tuo Pariisi - Brest - Pariisi, ei ole varsinainen maantiepyöräily kilpailu, vaan järjestäjänkin mukaan pyöräilytapahtuma ns. Brevet ajo (missä on ns. leimauspisteet reitin varrella mistä haeteen leimat ns. Brevet korttiin).
Nopeimmat ajavat kyseisen reitin noin kehdessa vuorokaudessa ja "harrastelijat" (kyseiseen tapahtumaan päästkseen tulee suorittaa muita vastaavia lyhyempiä tapahtumia, joten ihan täysin pystymetsästä ei ajoon kukaan voi lähteä) ajavat reitin noin 3-4vrk. kuluessa.
Kyseisen tapahtuman nopeimmat ajajat ajavat reitin hyvin puhtailla maantie(kilpa) pyörillä hyvin minimaalisilla varusteilla (huoltoauto ei ole sallittu) kun taas hieman harrastelijamaisemmin tapahtuman ottavat ajavat tapahtuman hieman retkipyörämäisemmillä ajokeilla ja heillä on mukana selvästi enemmän tavaroita (vaihtovaatteita, ruokaa yms) pyörään erilaisilla runko/tanko/sasatula laukuilla kiinnitettyinä.
Eli tuo ero on hyvä pitää mielessä, että maantie(kilpa) pyörä ei ole retkipyörä, eikä sellaiseksi tarkoitettu.- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä, jotka on todettu hyviksi. Keveys on varmasti yksi suurimmista syistä. Tosin jos olisi pelkästään alamäkeä, niin painavammasta pyörästä olisi varmasti hyötyä. Nyt näin ei ole, vaan pitää kuljettaa kaikki kilot mukanaan koko kilpailumatkan, jossa on varmasti myös paljon ylämäkiä.
Ammattilaiset ajavat sellaisilla vehkeillä mitkä talli heille antaa vaikka ne olisivat vähän vaarallisia, hauraita keventelyn seurauksena. Siitähän heille maksetaan.
Kilpailulaitteita ei pidä sekoittaa tavallisen pyöräilijän laitteisiin. Normaalielämässä arvostetaan esim. kestävyyttä kun kisapeleissä osat vaihdetaan mekaanikkojen toimesta tuon tuosta. - Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Pitää muistää että esimerkiksi tuo Pariisi - Brest - Pariisi, ei ole varsinainen maantiepyöräily kilpailu, vaan järjestäjänkin mukaan pyöräilytapahtuma ns. Brevet ajo (missä on ns. leimauspisteet reitin varrella mistä haeteen leimat ns. Brevet korttiin).
Nopeimmat ajavat kyseisen reitin noin kehdessa vuorokaudessa ja "harrastelijat" (kyseiseen tapahtumaan päästkseen tulee suorittaa muita vastaavia lyhyempiä tapahtumia, joten ihan täysin pystymetsästä ei ajoon kukaan voi lähteä) ajavat reitin noin 3-4vrk. kuluessa.
Kyseisen tapahtuman nopeimmat ajajat ajavat reitin hyvin puhtailla maantie(kilpa) pyörillä hyvin minimaalisilla varusteilla (huoltoauto ei ole sallittu) kun taas hieman harrastelijamaisemmin tapahtuman ottavat ajavat tapahtuman hieman retkipyörämäisemmillä ajokeilla ja heillä on mukana selvästi enemmän tavaroita (vaihtovaatteita, ruokaa yms) pyörään erilaisilla runko/tanko/sasatula laukuilla kiinnitettyinä.
Eli tuo ero on hyvä pitää mielessä, että maantie(kilpa) pyörä ei ole retkipyörä, eikä sellaiseksi tarkoitettu.Perinteinen brevet- tai audax-pyörä on nienomaan tarkoitettu tuollaiseen ajoon. Nopeaan etenemiseen vähillä varusteilla tai ilman. Nuo pyörät ovat kevytrunkoisia (yleensä teräs) "retkipyöriä", joissa on suhteellisen leveät, toki kuitenkin sileät, renkaat. (Voi, Santtu, Sanntu - ne rullaavat kapeita paremmin...). Rento geometria takaa leppoisamman ajon väsyneenäkin kuin millään criterium-pyörällä. Tosin, olihan Bianchillakin joskus mallistossaan CtC-nimen alla myytyjä pyöriä. Minun nähdäkseni niillä yritettiin nimenomaan paikata nykyaikaisen maantiepyörän huonoa sopivuutta retki/pitkien matkojen käyttöön. (Alunperinhän maantiepyörä on ollut retkipyörää tai cc-pyörää vastaava, eiköstä vaan ...) ; )
Anonyymi kirjoitti:
Perinteinen brevet- tai audax-pyörä on nienomaan tarkoitettu tuollaiseen ajoon. Nopeaan etenemiseen vähillä varusteilla tai ilman. Nuo pyörät ovat kevytrunkoisia (yleensä teräs) "retkipyöriä", joissa on suhteellisen leveät, toki kuitenkin sileät, renkaat. (Voi, Santtu, Sanntu - ne rullaavat kapeita paremmin...). Rento geometria takaa leppoisamman ajon väsyneenäkin kuin millään criterium-pyörällä. Tosin, olihan Bianchillakin joskus mallistossaan CtC-nimen alla myytyjä pyöriä. Minun nähdäkseni niillä yritettiin nimenomaan paikata nykyaikaisen maantiepyörän huonoa sopivuutta retki/pitkien matkojen käyttöön. (Alunperinhän maantiepyörä on ollut retkipyörää tai cc-pyörää vastaava, eiköstä vaan ...) ; )
Toisaalta, esimerkiksi edellinen P-B-P ajo (ajettu vuonna 2019, tapahtuma ajetaan neljän vuoden välein) voitettiin (tai siis ei voitettu, kun kyseessä ei ole kilpailu, mutta nopeimmin sen ajoi) Hajo Eckstein katetulla nojapyörällä eli "kinnerillä".
Tapahtumahan on avoin kaikille polkuvoimalla liikkuvalle kalustolle, kunhan se on liikennelaillinen Ranskassa.
- Anonyymi
Vaihda autourheiluun, niin tiedät mikä on kallista!
- Anonyymi
Olet oikeassa. Pyöräilijät on pers aukisia touhuissaan
- Anonyymi
>>> Aika tavallista, että suht perus harrastajan uudet maantiepyörät lähtevät hinnasta 2500€ , mutta käytännössä kestävä, kevyt ja treeniin & kuntotapahtumiin soveltuva pitkän matkan hiilikuiturunkoinen lenkkipyörä monesti maksaa lähemmäs 5000€!
Itse ostin juuri pyörän ja hintaa kertyi reilusti alle tonni.
Sinulle ei ilmeisesti kelpaa vertauksena japanilainen autokaan, vaan sen pitää olla premium-saksalainen. Jos haluaa ja vaatii parasta, pitää maksaa parhaan hinta. Itselle kelpaa vähempikin.- Anonyymi
Pyöräilyä ja autoilua voi harrastaa monessa hintaluokassa. Autoni arvo on n. 500e mutta ostin juuri uuden maantiepyörän 2000e tilpehööriä 500e arvosta. Harrastepyörissä paras hintalaatusuhde löytyy 1000e-3000e väliltä riippuen pyörätyypistä. Arkipyörästäni maksoin 50e paikalliselle kaverille joka kasailee eri romupyörien osista käypäläisiä yksilöitä.
Harrastaa voi halvallakin jos ajomäärät on maltillisia tai ei ole erityisiä vaatimuksia pyörän suhteen. Jos ajaa paljon niin halpaan pyörään joutuu usein vaihtamaan osia useammin kuin kalliimpaan. Kulutusosien kuten ketjujen ja rattaiden suhteen kannattaa miettiä tarkkaan mitä hintaluokkaa käyttää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pyöräilyä ja autoilua voi harrastaa monessa hintaluokassa. Autoni arvo on n. 500e mutta ostin juuri uuden maantiepyörän 2000e tilpehööriä 500e arvosta. Harrastepyörissä paras hintalaatusuhde löytyy 1000e-3000e väliltä riippuen pyörätyypistä. Arkipyörästäni maksoin 50e paikalliselle kaverille joka kasailee eri romupyörien osista käypäläisiä yksilöitä.
Harrastaa voi halvallakin jos ajomäärät on maltillisia tai ei ole erityisiä vaatimuksia pyörän suhteen. Jos ajaa paljon niin halpaan pyörään joutuu usein vaihtamaan osia useammin kuin kalliimpaan. Kulutusosien kuten ketjujen ja rattaiden suhteen kannattaa miettiä tarkkaan mitä hintaluokkaa käyttää.mikä on paljon ajamista?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
mikä on paljon ajamista?
Kun viettää satulassa yli 500 h/vuosi, alkaa kalliskin pyörä halpenemaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun viettää satulassa yli 500 h/vuosi, alkaa kalliskin pyörä halpenemaan.
Sairasta
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sairasta
Mitä rasta sai?
- Anonyymi
Mitäs olet niin vaativa ei noihin tarkoituksiin tarvita hiilikuitupyörää ihan naurettavaa ajattelua. Sellaista tarvitaan sitten huipputasolla, kun sadasosat voivat ratkaista voittajan.
- Anonyymi
"Kulutusosien kuten ketjujen ja rattaiden suhteen kannattaa miettiä tarkkaan mitä hintaluokkaa käyttää."
Kerro lisää tuosta.
Paljonko maksavat käypäläiset ketjut ja rattaat, ja paljonko maksavat huonot? Paljonko maksavat 100% parhaat mahdolliset ja kuka on silloin valmistaja?
Itselleni ei ole koskaan sattunut eteen kuin käypäläisiä tai erinomaisia ihan sopuhalpaan hintaan.- Anonyymi
Niillä ajetaan, mitä kierrätyksestä tulee vastaan. Eikä tarvitse kisaa ajaa, joskus sadealuetta tai irtokoiraa karkuun. 99,9999 % nautinnolla.
- Anonyymi
Mistä pitäisi kertoa lisää? Jos olet itse löytänyt erinomaisia ja käypäläisiä sopuhalpaan hintaan niin kerro siitä.
Kaikkihan lähtee siitä mikä voimansiirto pyörässä on. Jos se on lähtököhtaisesti halpa niin siihen ei kalliita osia löydy. 10-11 ja 12 rattaisita löytyykin sitten variaatioita niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Jolloin kysymys kuuluukin että haluaako laittaa vähemmän rahaa useammin vai enemmän harvemmin harrastukseen? Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin huollettuina mutta jos ajaa vähemmän niin halvemmat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto koska kertainvestointi on pienempi ja se tarvitsee tehdä suhteellisen harvoin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mistä pitäisi kertoa lisää? Jos olet itse löytänyt erinomaisia ja käypäläisiä sopuhalpaan hintaan niin kerro siitä.
Kaikkihan lähtee siitä mikä voimansiirto pyörässä on. Jos se on lähtököhtaisesti halpa niin siihen ei kalliita osia löydy. 10-11 ja 12 rattaisita löytyykin sitten variaatioita niin hinnan kuin laadunkin suhteen. Jolloin kysymys kuuluukin että haluaako laittaa vähemmän rahaa useammin vai enemmän harvemmin harrastukseen? Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin huollettuina mutta jos ajaa vähemmän niin halvemmat voivat olla ihan hyvä vaihtoehto koska kertainvestointi on pienempi ja se tarvitsee tehdä suhteellisen harvoin.> Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin.
Et sitten osannut vastata kysymykseen vaan esitit vastakysymyksen.
Helpotan sinulle tilannetta. Mistä saan ostettua huonot ketjut ja rattaat, kun kaikki tähän saakka ostamani ovat olleet käypäläisiä ja hinnoiltaan edullisia?
Mistä siis saan huonot? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
> Hyvät komponentit kestää enemmän kilometrejä hyvin.
Et sitten osannut vastata kysymykseen vaan esitit vastakysymyksen.
Helpotan sinulle tilannetta. Mistä saan ostettua huonot ketjut ja rattaat, kun kaikki tähän saakka ostamani ovat olleet käypäläisiä ja hinnoiltaan edullisia?
Mistä siis saan huonot?Jos joku on toista parempi niin se ei vielä välttämättä tee toisesta huonoa. Eri ihmiset asettavat eri asioille erilaisia vaatimuksia omista lähtökohdistaan.
Aikanaan myytiin halpoja kiinalaisia ketjuja jotka oli oikeasti huonoja. Kuluivat nopeasti ja saattoivat jopa katketa ihan arkiajossa. Jos nyt välttämättä haluat huonot ketjut ja rattaat niin kannattaa varmaan lähteä hakemaan jostain eksoottisesta maasta tai nettikaupasta jotain halpaa piraattituotetta. Onnea valitsemallesi tielle.
- Anonyymi
Se voi olla myös tottumuksesta kiinni. Naapurin 75 vuotias ajaa kisaretrollaan pää punaisena 37 km/h keskaria, uudella hiilikuidulla herrasmiesmäisesti alle 20 km/h.
- Anonyymi
Hih hih, kukaan naapurin 75- vuotias ei polje polkupyörää 37km/h keskarilla, muuta kuin hetkellisesti alamäkeen. Siihen pystyy harva nuorempikaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hih hih, kukaan naapurin 75- vuotias ei polje polkupyörää 37km/h keskarilla, muuta kuin hetkellisesti alamäkeen. Siihen pystyy harva nuorempikaan.
Ikä on vain numeroita eikä nuoruus ole mikään tae kovemmasta vauhdista kuin iäkkäämmällä. Aina noita vanhuksia on vilahdellut ohi muissakin lajeissa kuin vain pyöräilyssä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ikä on vain numeroita eikä nuoruus ole mikään tae kovemmasta vauhdista kuin iäkkäämmällä. Aina noita vanhuksia on vilahdellut ohi muissakin lajeissa kuin vain pyöräilyssä.
Toi on niin totta!
- Anonyymi
Alle 50 kybäset jos ei 40km/h keskariin pysty vasta-myötä tuuleen niin ei voi edes pyäräilijäksi kutsua
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Alle 50 kybäset jos ei 40km/h keskariin pysty vasta-myötä tuuleen niin ei voi edes pyäräilijäksi kutsua
Kuka tahansa pystyy. Voi polkea vaikka sata kilometriä, mutta jos vähän tuunaa matkamittaria se laskee keskariin vain yli neljänkympin nopeudet. Noilla keinoin keskituntinopeus on hyvinkin yli 40km/h. Vähät siitä että satasesta laskettiin keskariin vain kymmenen kilometrin pätkä.
- Anonyymi
Urheilu on niin murheellista.
Minä kun ajelen ilmaisella hylkypyörällä. Kilometrejä tulee, mutta nopeus ei ole suuri, eikä ole asfalttia alla. - Anonyymi
Kaikki kilpailuharrastus on välineurheilua ja siten kallista.
Pyöräilyharrastus voi olla muutakin kuin kilpailua. Itsekin haksahdin maantiepyöräilyyn kun pyöräilyinnostus nousi. Sitten huomasin että maantienlaidassa kilometrien kerääminen ja keskareiden tuijottaminen ei ollutkaan sitä miksi alunperin olin innostunut pyöräilemään. Pyöräilyä ei tarvitse suorittaa.
"Tosiharrastaja" varmaan nauraisi pyörilleni. Painava teräsrunko tai alurunko ja yksikään ei alle 10kg ja vielä flättipolkimet. Nautin niillä pyöräilystä enemmän kuin aiemmalla hiilaripyörällä jolla ei voinut ajaa kuin sileällä asvaltilla. - Anonyymi
Tuolla 5000€ budjetilla aktiivikuntoilija saa kyllä hienon maantiepyörän. Nimenomaan tuossa kulkee raja, jonka yli ei taas sitten juurikaa enää hyödy, mutta tuolla saa jo mm. aivan ylivoimaset sähkövaihteet pyörään kuitenkin ja kohtuullista kiekkoakin alle. Henkilö joka tosiaan vetää pitkää lenkkiä ja panostaa välineeseen. Kyllä on aivan erilaista mennä mitä raskaalla teräs-alumiinirungolla tärinöineen yms. Hieman sama suksissa talvella. Kova hiihtäjä saa parempi lenkkikokemuksia kun on eri kelialueille yms. sukset. Ei oo välttämätöntä, mutta kyllä vaan mukavampi harrastaa kun hyvät välineet. Todella valitettavaa, kun osalla käytännössä harrastukset loppuu kun välineet umpisurkeat ja hankalaa meno (mm. lapset ja hiihto).
- Anonyymi
Sähköavusteiset vaihteet on hyvä jos on lihasheikkoutta.
- Anonyymi
Kaikki harrastus maksaa. Jotkut haluavat panostaa harrastukseen enemmän kuin toiset. Se on jokaisen oma asia.
- Anonyymi
Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.
tuo on totta. Aktviiharrastajan ajovarusteet maksavat myös kaikkinensa tosiaan helposti tonninkin , kypärä, kengät, housut, paidat , hanskat , ajolasit yms. kaikkinensa tonni menee helposti ja vielä sitten eri sääolosuhteille
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiharrastajan ajovaatetus jo yksistään maksaa peruspyöräilijän pyörän verran.
Tosiharrastajan retkimuonakin on vähintään tuplasti kalliimpaa ja sisältää vain merkkivalmistajien energiageelejä, patukoita yms. Vesikään ei ole kraanavettä vaan kaukomailta lentokoneella rahdattua artesaanilähdevettä tai sitä japanilaista elektrolyytti urheilujuomaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tosiharrastajan retkimuonakin on vähintään tuplasti kalliimpaa ja sisältää vain merkkivalmistajien energiageelejä, patukoita yms. Vesikään ei ole kraanavettä vaan kaukomailta lentokoneella rahdattua artesaanilähdevettä tai sitä japanilaista elektrolyytti urheilujuomaa.
Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.
Anonyymi kirjoitti:
Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.
Nyt pitää muistaa että termi ”maantiepyöräily” tarkoittaa lähtökohtaisesti urheilulajia jossa lähtökohtaisesti on tarkoitus edetä asfalttipintaisella reitillä, kyseiseen tarkoitukseen suunnitellulla pyöräkalustolla mahdollisimman nopeasti tietty matka (tämä nopeus nyt on hyvin harrastajakohtainen käsite).
Lajissa kilpaillaan ympäri maailmaa eri tasoilla taikka sitten osa harrastaa lajia ilman että ikinä on tarkoitus osallistua kilpailuihin.
Mutta pitää tosiaan tajuta että retkipyöräily (matailuvarusteilla taikka ilman) eri asia kuin maantiepyöräily.
Ero on hieman sama kuin maratonjuoksu harjoittelulla ja maastovaelluksella jalkaisin.- Anonyymi
santtu_1975X kirjoitti:
Nyt pitää muistaa että termi ”maantiepyöräily” tarkoittaa lähtökohtaisesti urheilulajia jossa lähtökohtaisesti on tarkoitus edetä asfalttipintaisella reitillä, kyseiseen tarkoitukseen suunnitellulla pyöräkalustolla mahdollisimman nopeasti tietty matka (tämä nopeus nyt on hyvin harrastajakohtainen käsite).
Lajissa kilpaillaan ympäri maailmaa eri tasoilla taikka sitten osa harrastaa lajia ilman että ikinä on tarkoitus osallistua kilpailuihin.
Mutta pitää tosiaan tajuta että retkipyöräily (matailuvarusteilla taikka ilman) eri asia kuin maantiepyöräily.
Ero on hieman sama kuin maratonjuoksu harjoittelulla ja maastovaelluksella jalkaisin.Jaa. Mitenkäs sitten esim. erilaiset 24 h pyöräilyt?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Pentti Linkola ajoi vuositasolla 20.000 km havaintomatkoillaan EIKÄ KANTANUT MUKANAAN VESIÄ. Kokenut silmä oli opettanut, mistä voi juoda. Eväänä oli itse kalastettuja kuivattuja kaloja ja kauraryynejä.
Hautausmailta varmaan löysi hanoja joista voi vettä tankata.
- Anonyymi
Linkolan laskentakolmioissa tai matkalla niille sekä rengastusseuduilla ei ole hautausmaita eikä vesijohtoja.
Ulkomailla pyöräillessä joi vain pullotettuja.- Anonyymi
Yltikö koskaan mitaaisijoillle tai saavuttiko kansainvälistä menestystä?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yltikö koskaan mitaaisijoillle tai saavuttiko kansainvälistä menestystä?
niin, ja ajoiko Fulcrum Full Carbon -vanteilla, 2200 euroa parilta herkkuja sormiin
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
niin, ja ajoiko Fulcrum Full Carbon -vanteilla, 2200 euroa parilta herkkuja sormiin
Linkola osallistui vuoden -56 Tour de Franceen naistenmallisella Helkamalla. Selvisi koko kisamatkan läpi kahdeksalla kuivtulla kalalla ja repullisella kauraryynejä ja sijoittui kisassa toiseksi. Olisi luultavasti voittanut ellei Helkaman keskiö olisi alkanut hirttämään kiinni kisan lopulla ja hidastanut menoa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linkola osallistui vuoden -56 Tour de Franceen naistenmallisella Helkamalla. Selvisi koko kisamatkan läpi kahdeksalla kuivtulla kalalla ja repullisella kauraryynejä ja sijoittui kisassa toiseksi. Olisi luultavasti voittanut ellei Helkaman keskiö olisi alkanut hirttämään kiinni kisan lopulla ja hidastanut menoa.
Mutta oliko Gilbert Bauvin Linkolan salanimi vai toisinpäin? On muuten tämä Gilbert-herra edelleen hengissä, ainakin Wikipedian mukaan.
- Anonyymi
pyörä maksaa mutta eipä juurika kulu
- Anonyymi
Pertsa maksaa sanoi juurikin Kilu.
- Anonyymi
Hifi harrastajalle pyörän hinnat ei paljon paina
kruunuradion kaiutin pari 200 000€
Äänirasia levariin4500€ - Anonyymi
Peruskuntoilija ei todellakaan tarvitse hiilikuitupyörää, vaan alumiinirunkoinen käy oikein mainiosti. Vai höyläätkö sekunteja lenkeilläsi, ja jos niin miksi? Nillä ei ole mitään merkitystä. Talli antaa sitten hyvän pyörän käyttöösi, kun sille tasolle pääset.
- Anonyymi
"-Jos oletus on, että nousuissa kevytrunkoinen pyörä on nopeampi ajettava, niin eikö ero kompensoidu alaspäin mentäessä? Jos ei, niin miksi ei?"
Ajassa tai wateissa laskettuna ero on melkokin merkittävä, ei tietenkään tavis-kuntoilijalle. Kilpapyöräilijä valitsee aina kevyen pyörän.
Arvatenkin, jos pelkällä tasaisella tai pelkkään ylä- ja alamäkeen polkiessa haluaa käyttää aina samaa tehoa, tasainen on nopein. Luulisi että sen minkä ylämäkeen häviää, sen alamäkeen voittaa. Se on tietenkin osittain totta, mutta eroa syntyy - alamäkeen polkeminen ei tuo takaisin sitä aikatappiota, minkä ylämäkeen menettää.
Miksi ei? Asian selittää ilmanvastus, koska se kasvaa nopeuden neliöön. Ylämäkeen polkiessa vauhti luontaisesti hidastuu, mutta samalla myös suhteellinen ilmanvastus pienenee. Alamäkeen polkiessa vauhti kasvaa, mutta suhteellinen ilmanvastus kasvaa. Jos tasaisella käyttää tehoa 200 wattia pitääkseen yllä nopeutta 30 km/h, ylämäessä samalla teholla saavuttaa nopeuden 15 km/h. Vastaavaan alamäkeen polkiessa nopeus onkin vain 43 km/h. Tappiota syntyy 2 km/h muuttuvan ilmanvastuksen vuoksi.
Sama asia koskee vastatuulta. Tehokkainta on ajaa tuulettomassa ilmanalassa, sillä vastatuulessa ilmanvastus vie pyöräilijästä kaikki "mehut", jotka eivät myötätuulessa täysin palaudu.- Anonyymi
Vastusta voi kasvattaa tai sit aikaa
- Anonyymi
Lässynlässyä kuntoo saa mummopyörälläki, maantiefillarin saa alle 700 uusiakin kun viitsii nähdä vaivaa
- Anonyymi
Varusteet ja spandexit päälle niin menee reilusti yli 1000€.
- Anonyymi
Aika suolainen hinta ankkurista. Hiilikuitukiekot maksaa jo yksistään reilu 2000€
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aika suolainen hinta ankkurista. Hiilikuitukiekot maksaa jo yksistään reilu 2000€
Hiilikuitukiekkoihin ei saa vannejarruja.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hiilikuitukiekkoihin ei saa vannejarruja.
Kyllä saa
- Anonyymi
Kaksi pyörää on ja molempien hinta on ollut 1 000 € paikkeilla. Hankittu muutamia vuosia sitten. Lisäksi sitten vähän työkaluja, kuluvia osia ja muita varaosat yms. päälle. Hintaa on tullut kenties 3 000 - 3 500 € kaiken kaikkiaan. Onko kallista tai ei, niin riippuu mihin vertaa. Jos vain kävelee/juoksee, niin OK lenkkareita saa varmaan alle 50 € tarjoushintaan. Nekin toki kuluvat ja niitäkin joutuu ajan saatossa uusimaan.
- Anonyymi
Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.
Tarkoitit varmaan yli 6000 mailia?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et hankkinut yhtä parempaa kokemusta kahden sijaan? Jo kolmen tuhannen dollarin polkupyörällä kokemus on korkeatasoinen ja polkisit sillä jopa kymmenentuhattakilometriä vuosittain.
Maastopyörä maastoon ja cyclocross asfaltille. Ei ole muuta tarvetta.
- Anonyymi
Mitä kalliinpi niin nopeampi,sama spandexxeissa
- Anonyymi
IHMISET OVAT VALMIITA MAKSAMAAN.....VIHREÄSTÄ-SIIRTYMÄSTÄ.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
20e Riskitön veto 20e talletuksella VB:lle
Pssst! Vinkki viis rotvallinreunalla eläjille. VB tarjoaa 20 euron riskittömän vedon ensitallettajille vedonlyöntiin.72508- 1181756
Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill381475Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.1221408Analyysiä: Kiuru-keissi oli ja meni - demarit hävisi tässäkin
Tapauksen tultua julki alkoi demarit ja muu vasemmisto selittään, että tämä oli poliittista väkivaltaa, siis ennen kuin1671299- 1461250
Suomessa on valittava 2 lucia neitoa...
Maahanmuuttajille oma lucia neito ja Suomalaisille oma SUOMALAINEN Lucia neito....sama juttu on tehtävä miss Suomi kisoi1521241- 521188
- 591127
Olet tärkeä
mutta tunnen jotain enemmän ja syvempää. Jos voisinkin kertoa sinulle... Olen lähinnä epätoivoinen ja surullinen.481014