Adolaiset: suljettu palsta

Adolaiset on suljettu, valvottu palsta kaikille, joiden elämää adoptio koskettaa. Tervetulleita luottamukselliseen, omalla nimellä tapahtuvaan keskusteluun ovat adoptoivat, adoptoidut ja lapsensa adoptioon luovuttaneet. (Jäikö joku ryhmä pois? Kerro! :) Osoite on:
http://uk.groups.yahoo.com/group/adolaiset/
211967
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Onko teillä monta bioäitiä tai isää mukana? Minulla tilanne on ainakin sellanen etten tiedä ottovanhempien nimeä mutta he tietävät minun nimeni. Luuletteko tässä tilanteessa minun tulevan omalla nimellä keskustelemaan joukkoon, jossa muut edustavat "hyviä ihmisiä" eli adoptiovanhempia. On tässä muutenkin kestämistä ilman että tulen kymmenille suomalaisille esittäytymään luuserinaisena. Adoptiosta haluan lukea ja siksi täytyy pysyä täällä nimettömänä avoimessa keskustellussa.

Äänestä
  • hmmm, tuskimpa tuollaista vastaanottoa siellä saisit. Kyllä minä ainakin olen paljon miettinyt sitä tuskaa mikä liittyy bioäidin tilanteeseen. Itse olisinkin kiinnostunut tietämään niistä tunteista mitä lapsen luovuttaminen aiheuttaa. Jo ihan senkin takia, että voisin asiaa jotenkin joskus lapselleni valaista. Mutta sen kyllä ymmärrän, että et välttämättä halua omalla nimelläsi esiintyä. Voisi siellä kai tälläisessä tapauksessa esiintyä anonyymistikkin, mutta se sinun täytyy tarkistaa moderaattorilta (vai miksi niitä kutsutaan??).

    Ja vielä, minä en koe, että ihmiset jakaantuu tuollalailla "hyviin ja luusereihin". Elämässä on erilaisia tilanteita, ihan jokaisella ihmisellä ja joskus kaikki tapahtumat eivät sovi samaan hetkeen, silloin voi joutua tekemään vaikeitakin päätöksiä. Eikä adoptiovanhemmat poikkea muista ihmisistä mitenkään siinä, ettei elämä heitä välillä heittelisi.

    Äänestä

  • Minusta meille bio-vanhemmille pitäisi olla oma keskusteluryhmä jossa olisi vain ja ainostaan "meikäläiset", mutta tosiaankin aihe on niin arka että en minäkään tule mielelläni asian kanssa "maalitauluksi", jos haluat jutella asiasta niin laita mulle s-postisi niin vaihdetaan asiasta mielipiteitä.

    Äänestä

  • ..kanssasi kirjoitti:

    Minusta meille bio-vanhemmille pitäisi olla oma keskusteluryhmä jossa olisi vain ja ainostaan "meikäläiset", mutta tosiaankin aihe on niin arka että en minäkään tule mielelläni asian kanssa "maalitauluksi", jos haluat jutella asiasta niin laita mulle s-postisi niin vaihdetaan asiasta mielipiteitä.

    Yahoo -keskusteluryhmä on helppo perustaa. http://groups.yahoo.com/
    Siellä linkki "Start a group now".

    Tällaisen ryhmän voi pitää suljettuna, eli viestejä pääsee lukemaan ja kirjoittamaan vasta kun ryhmän moderaattori on antanut oikeudet. Eihän se tietenkään takaa, etteikö joku voisi tulla huijaamalla sinne.

    Äänestä

  • Paranoid Android kirjoitti:

    Yahoo -keskusteluryhmä on helppo perustaa. http://groups.yahoo.com/
    Siellä linkki "Start a group now".

    Tällaisen ryhmän voi pitää suljettuna, eli viestejä pääsee lukemaan ja kirjoittamaan vasta kun ryhmän moderaattori on antanut oikeudet. Eihän se tietenkään takaa, etteikö joku voisi tulla huijaamalla sinne.

    tai jos enkku ei taivu niin msn.fi kautta voi perustaa yhteisön. Sen saa myös suljetuksi ja toimii samalla lailla kuin yahoo.

    Äänestä

  • Paranoid Android kirjoitti:

    Yahoo -keskusteluryhmä on helppo perustaa. http://groups.yahoo.com/
    Siellä linkki "Start a group now".

    Tällaisen ryhmän voi pitää suljettuna, eli viestejä pääsee lukemaan ja kirjoittamaan vasta kun ryhmän moderaattori on antanut oikeudet. Eihän se tietenkään takaa, etteikö joku voisi tulla huijaamalla sinne.

    Huijaamalla sisään pääseminen on aika helppoa, jos ihmiset kirjoittavat nimimerkeillä eikä vaadita kovin kummia tietoja itsestään mukaan pääsemiseksi. Tylsää se on, mutta totta. Biovanhempien keskustelupalsta voisi toimia jonkun vähän virallisemman tahon kautta tai jotenkin..?

    Äänestä

  • olevansa bio kirjoitti:

    Huijaamalla sisään pääseminen on aika helppoa, jos ihmiset kirjoittavat nimimerkeillä eikä vaadita kovin kummia tietoja itsestään mukaan pääsemiseksi. Tylsää se on, mutta totta. Biovanhempien keskustelupalsta voisi toimia jonkun vähän virallisemman tahon kautta tai jotenkin..?

    Ei tietenkään voi kokonaan pois sulkea huijareiden mahdollisuutta. Voi kuitenkin vaatia kirjautumisen yhteydessä tietoja, kuten nimi, asuinpaikkakunta ja ammatti (nämä tiedot voivat jäädä vain moderaattorille). Netistä on aika helppo tarkistaa löytyykö mitään tämän nimisestä henkilöstä joka asuu tällä suunnalla ja tekee tälläistä työtä. Ei tietenkään kaikista ole mitään tietoa netistä ja tässäkin voi tottakai huijata jos oikein jaksaa nähdä vaivaa ja ottaa jonkun muun henkilöllisyyden. Mutta silloin ollaan jo varmaan jonkinlaisen rikoksen tiellä, eikai toisen nimeä saa käyttää ?
    Toinen tapa on pyytää Pelastakaa lapsia pistämään pystyyn jonkinlaisen nettikeskustelupalstan. Kannattaa ehdottaa sitä sinne, voivat hyvinkin innostua. Palvelunantajille (kuten pela) on velvollisuus huolehtia myös jälkipalvelusta ja itse näkisin tämän olevan juuri sellaista.

    Äänestä

  • toimikaan ihmeessä kirjoitti:

    Ei tietenkään voi kokonaan pois sulkea huijareiden mahdollisuutta. Voi kuitenkin vaatia kirjautumisen yhteydessä tietoja, kuten nimi, asuinpaikkakunta ja ammatti (nämä tiedot voivat jäädä vain moderaattorille). Netistä on aika helppo tarkistaa löytyykö mitään tämän nimisestä henkilöstä joka asuu tällä suunnalla ja tekee tälläistä työtä. Ei tietenkään kaikista ole mitään tietoa netistä ja tässäkin voi tottakai huijata jos oikein jaksaa nähdä vaivaa ja ottaa jonkun muun henkilöllisyyden. Mutta silloin ollaan jo varmaan jonkinlaisen rikoksen tiellä, eikai toisen nimeä saa käyttää ?
    Toinen tapa on pyytää Pelastakaa lapsia pistämään pystyyn jonkinlaisen nettikeskustelupalstan. Kannattaa ehdottaa sitä sinne, voivat hyvinkin innostua. Palvelunantajille (kuten pela) on velvollisuus huolehtia myös jälkipalvelusta ja itse näkisin tämän olevan juuri sellaista.

    "on velvollisuus huolehtia myös jälkipalvelusta"
    eikös PELA keskity lähinnä lastensuojeluun ei biologisten vanhempien "hoitoon", itselle tämä asia on kokemuksen kautta tullut tajuntaan että se mitä jälkipalvelua PELA biovanhemmille antaa niin ei ole hääppöistä, tänäkään päivänä. Kun oikein tiukkaan alkaa miettimään niin eipä tästä bio-vanhempien tilanteesta monikaan taho tiedä ja sitäkautta pysty aioihin vaikuttamaan.Sillä saralla olisi PELA:ssakin paljon työsarkaa...

    Äänestä

  • \miljoonakala kirjoitti:

    "on velvollisuus huolehtia myös jälkipalvelusta"
    eikös PELA keskity lähinnä lastensuojeluun ei biologisten vanhempien "hoitoon", itselle tämä asia on kokemuksen kautta tullut tajuntaan että se mitä jälkipalvelua PELA biovanhemmille antaa niin ei ole hääppöistä, tänäkään päivänä. Kun oikein tiukkaan alkaa miettimään niin eipä tästä bio-vanhempien tilanteesta monikaan taho tiedä ja sitäkautta pysty aioihin vaikuttamaan.Sillä saralla olisi PELA:ssakin paljon työsarkaa...

    En nyt ole ihan satavarma, mutta käsittääkseni lakiin on kirjattu (tai johonkin säännökseen), että jälkipalvelua pitää tarjota tms. En sitten tiedä onko sen tarkoitus olla lähinnä vain adoptoiduille lapsille /aikuisille, mutta voisi sen olettaa myös käsittävän koko adoptiokentän. Paljon tämän hetken jälkipalvelusta hoituu rahaautomaattiyhdistyksen turvin.

    Mutta uskoisin, että niin adoptiovanhemmille, adoptoiduille kuin myös biovanhemmille parhaiten toimii vertaistukiryhmä. Jonkun vaan täytyy laittaa rattaat pyörimään, eli tehdä aloite tämmöisen ryhmän perustamisesta. Tilojen järjestämisessä ja tiedottamisessa voisi Pela olla järjestäjänä tai mahdollisesti myös adoptioperheet ry. Pelalla vaan on huomattavasti enemmän resursseja järjestää ja toisaalta se on myös heidän homma.
    Mutta olkaa nyt aktiivisia, jos ei tule aloitetta teidän suunnasta ei Pelakaan voi tietää, että tälläiseen olisi kysyntää.

    Äänestä

  • \miljoonakala kirjoitti:

    "on velvollisuus huolehtia myös jälkipalvelusta"
    eikös PELA keskity lähinnä lastensuojeluun ei biologisten vanhempien "hoitoon", itselle tämä asia on kokemuksen kautta tullut tajuntaan että se mitä jälkipalvelua PELA biovanhemmille antaa niin ei ole hääppöistä, tänäkään päivänä. Kun oikein tiukkaan alkaa miettimään niin eipä tästä bio-vanhempien tilanteesta monikaan taho tiedä ja sitäkautta pysty aioihin vaikuttamaan.Sillä saralla olisi PELA:ssakin paljon työsarkaa...

    Suomessa on olemassa kahdenlaista jälkihoitoa samalla sanalla.

    Adoption (etenkin kotimaisen adoption) yhteydessä jälkihoidolla tarkoitetaan sitä, että adoptoitu henkilö voi adoptiota hoitaneen tahon kautta selvittää juuriaan ja jopa ottaa yhteyttä biologisiin sukulaisiinsa. Lapsen adoptioon luovuttaneille annetaan mahdollisuus jättää adoptoidulle viestejä, kuten kirjeitä ja kuvia, mutta ne toimitetaan usein vasta adoptoidun henkilön niitä mahdollisesti kysellessä. Tämmöinen jälkihoito on siis lähinnä tietojen arkistointia ja niiden luovuttamista asianomaisille tietyin edellytyksin. Tällöinkin aktiivisuus täytyy lähteä asianomaisista ja oikeastaan adoptoidusta ja heneltäkin vaaditaan usein 18 vuoden ikää. (Teini-iässä voi saada jotain tietoja eräissä tapauksissa.)

    Adoptiomaailman ulkopuolinen jälkihoito on itse asiassa se, mikä sanasta "jälkihoito" tulee mieleen sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ihmisille sekä muille asiaan törmänneille. Tämä jälkihoito on tarkoitettu henkilöille, jotka lastensuojelun tai muun merkittävän toimenpiteen jälkeen katsotaan tarvitsevan jälkihoitoa. Yleisimpänä esimerkkinä kaikkien perheen ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tulisi 18 vuotta täytettyään siirtyä lastensuojelun palveluiden parista jälkihoitoon. Täysi-ikäistyessään näitä henkilöitä ei enää koske lastensuojelun lait ja tämän takia jälkihoito on henkilölle vapaaehtoista, mutta yhteiskunnalla on velvollisuus sen järjestämiseen. Jälkihoidon kautta henkilö voi saada taloudellista ja henkistä tukea aikuistumiseen ja elämänsä järjestämiseen. Jälkihoidon kautta nuorille tarjotaan asuntoja, irtaimistoa elämän aloittamiseen, tukihenkilöitä, sosiaali- ja terapiapalveluita, taloudellista tukea koulutukseen, apua opiskelu- tai työpaikan löytämiseen jne. Jälkipalvelu toimii kuitenkin välillä huonommin ja välillä paremmin. Läheskään aina ihannetilannetta ei saavuteta. Monilla lastensuojelua kokeneilla nuorilla on myös erittäin kova tarve päästä eroon kaikista apumuodoista ja pärjätä omilla siivillään. Joskus tarve ja halu jälkihoitoon tuleekin eteen vasta esimerkiksi 25-30-vuotiaana ja tällöin näillä nuorilla on valitettavasti huonompi mahdollisuus saada palveluita.

    Adoptoidut ovat itse asiassa eräs ongelmaryhmä tätä jälkimmäistä jälkihoidon muotoa ajatellen. He ovat kokeneet lastensuojelun toimenpiteen ja ovat sillä perusteella lastensuojelun asiakkaita. Adoptiossa he kuitenkin ovat siirtyneet juridisesti uuden ja ns. hyväksi arvioidun perheen jäseniksi. Adoptiolasten elatus- ja kasvatusvastuu on adoptiovanhemmilla. Osa adoptoiduista kuitenkin haluaa murrosiän ja aikuistumisen kynnyksellä pärjätä omilla siivillään ja irtautua adoptiosuvustaan. Tämä ryhmä on jälkipalveluiden kannalta hankala, sillä usein he ajautuvat asiakkaiksi vasta pitemmän ajan kuluessa jolloin ongelmiakin on ehtinyt kertyä paljon.

    Äänestä

  • jälkihoitaja kirjoitti:

    Suomessa on olemassa kahdenlaista jälkihoitoa samalla sanalla.

    Adoption (etenkin kotimaisen adoption) yhteydessä jälkihoidolla tarkoitetaan sitä, että adoptoitu henkilö voi adoptiota hoitaneen tahon kautta selvittää juuriaan ja jopa ottaa yhteyttä biologisiin sukulaisiinsa. Lapsen adoptioon luovuttaneille annetaan mahdollisuus jättää adoptoidulle viestejä, kuten kirjeitä ja kuvia, mutta ne toimitetaan usein vasta adoptoidun henkilön niitä mahdollisesti kysellessä. Tämmöinen jälkihoito on siis lähinnä tietojen arkistointia ja niiden luovuttamista asianomaisille tietyin edellytyksin. Tällöinkin aktiivisuus täytyy lähteä asianomaisista ja oikeastaan adoptoidusta ja heneltäkin vaaditaan usein 18 vuoden ikää. (Teini-iässä voi saada jotain tietoja eräissä tapauksissa.)

    Adoptiomaailman ulkopuolinen jälkihoito on itse asiassa se, mikä sanasta "jälkihoito" tulee mieleen sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ihmisille sekä muille asiaan törmänneille. Tämä jälkihoito on tarkoitettu henkilöille, jotka lastensuojelun tai muun merkittävän toimenpiteen jälkeen katsotaan tarvitsevan jälkihoitoa. Yleisimpänä esimerkkinä kaikkien perheen ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tulisi 18 vuotta täytettyään siirtyä lastensuojelun palveluiden parista jälkihoitoon. Täysi-ikäistyessään näitä henkilöitä ei enää koske lastensuojelun lait ja tämän takia jälkihoito on henkilölle vapaaehtoista, mutta yhteiskunnalla on velvollisuus sen järjestämiseen. Jälkihoidon kautta henkilö voi saada taloudellista ja henkistä tukea aikuistumiseen ja elämänsä järjestämiseen. Jälkihoidon kautta nuorille tarjotaan asuntoja, irtaimistoa elämän aloittamiseen, tukihenkilöitä, sosiaali- ja terapiapalveluita, taloudellista tukea koulutukseen, apua opiskelu- tai työpaikan löytämiseen jne. Jälkipalvelu toimii kuitenkin välillä huonommin ja välillä paremmin. Läheskään aina ihannetilannetta ei saavuteta. Monilla lastensuojelua kokeneilla nuorilla on myös erittäin kova tarve päästä eroon kaikista apumuodoista ja pärjätä omilla siivillään. Joskus tarve ja halu jälkihoitoon tuleekin eteen vasta esimerkiksi 25-30-vuotiaana ja tällöin näillä nuorilla on valitettavasti huonompi mahdollisuus saada palveluita.

    Adoptoidut ovat itse asiassa eräs ongelmaryhmä tätä jälkimmäistä jälkihoidon muotoa ajatellen. He ovat kokeneet lastensuojelun toimenpiteen ja ovat sillä perusteella lastensuojelun asiakkaita. Adoptiossa he kuitenkin ovat siirtyneet juridisesti uuden ja ns. hyväksi arvioidun perheen jäseniksi. Adoptiolasten elatus- ja kasvatusvastuu on adoptiovanhemmilla. Osa adoptoiduista kuitenkin haluaa murrosiän ja aikuistumisen kynnyksellä pärjätä omilla siivillään ja irtautua adoptiosuvustaan. Tämä ryhmä on jälkipalveluiden kannalta hankala, sillä usein he ajautuvat asiakkaiksi vasta pitemmän ajan kuluessa jolloin ongelmiakin on ehtinyt kertyä paljon.

    Vaikka olenkin vain tavallinen äiti 2 luomulapsineen, ymmärrän hyvin, ettei bioäidin ole helppo olla samalla palstalla adoäitien kanssa. ihmettelen MIKSI adioille yleensä kerrotaan lapsen bioäidin nimi. Pitäsii olla samat oikeudet.

    En kyllä ymmärrä miksi adoäidit vaativat toisiltaankin oikeat nimet. On muitakin tapoja saada asiallisia kirjoituksia, vrt. esim Netmssison mikä vaatii rekisteröitymistä ja salasanaa jne. Taitaa olla amätöörimode asialla.

    Mitä ihmettä teette sillä tiedolla että Maika Möntinen on adoaäiti? Jos kaksi tai us äiti haluaa sitten lähempää tuttavuutta voihan sen alkaa emailaten.

    Äänestä

  • bioille kirjoitti:

    Vaikka olenkin vain tavallinen äiti 2 luomulapsineen, ymmärrän hyvin, ettei bioäidin ole helppo olla samalla palstalla adoäitien kanssa. ihmettelen MIKSI adioille yleensä kerrotaan lapsen bioäidin nimi. Pitäsii olla samat oikeudet.

    En kyllä ymmärrä miksi adoäidit vaativat toisiltaankin oikeat nimet. On muitakin tapoja saada asiallisia kirjoituksia, vrt. esim Netmssison mikä vaatii rekisteröitymistä ja salasanaa jne. Taitaa olla amätöörimode asialla.

    Mitä ihmettä teette sillä tiedolla että Maika Möntinen on adoaäiti? Jos kaksi tai us äiti haluaa sitten lähempää tuttavuutta voihan sen alkaa emailaten.

    kerrotaan bioäidin nimi, koska lapsi on ennen adoption oikeuden vahvistamista bioäidin sukunimellä. Vasta sen oikeuden päätöksen jälkeen lapsi siirtyy adoptiovanhempien sukunimelle. Tätä ennen on asioitava mm. neuvolassa ja Kelassa, joten lapsi ei voi olla sukunimetön. Lapsihan saa aina biologisen äitinsä sukunimen joka tapauksessa syntyessään. Nimi tulee siis "paperisodan" kautta väkisinkin selville, vaikka adoptiovanhemmat eivät sitä haluaisikaan tietää.

    Tässä siis vastausta nimiasiaan.

    Äänestä

  • Piu kirjoitti:

    kerrotaan bioäidin nimi, koska lapsi on ennen adoption oikeuden vahvistamista bioäidin sukunimellä. Vasta sen oikeuden päätöksen jälkeen lapsi siirtyy adoptiovanhempien sukunimelle. Tätä ennen on asioitava mm. neuvolassa ja Kelassa, joten lapsi ei voi olla sukunimetön. Lapsihan saa aina biologisen äitinsä sukunimen joka tapauksessa syntyessään. Nimi tulee siis "paperisodan" kautta väkisinkin selville, vaikka adoptiovanhemmat eivät sitä haluaisikaan tietää.

    Tässä siis vastausta nimiasiaan.

    kiitos vastauksesta. nyt ymmärrän :)

    Äänestä

  • bioille kirjoitti:

    Vaikka olenkin vain tavallinen äiti 2 luomulapsineen, ymmärrän hyvin, ettei bioäidin ole helppo olla samalla palstalla adoäitien kanssa. ihmettelen MIKSI adioille yleensä kerrotaan lapsen bioäidin nimi. Pitäsii olla samat oikeudet.

    En kyllä ymmärrä miksi adoäidit vaativat toisiltaankin oikeat nimet. On muitakin tapoja saada asiallisia kirjoituksia, vrt. esim Netmssison mikä vaatii rekisteröitymistä ja salasanaa jne. Taitaa olla amätöörimode asialla.

    Mitä ihmettä teette sillä tiedolla että Maika Möntinen on adoaäiti? Jos kaksi tai us äiti haluaa sitten lähempää tuttavuutta voihan sen alkaa emailaten.

    1. Joukossamme ei ole (vielä?) yhtään biovanhempaa. Ikävä kyllä. Omasta puolestani ymmärrän, miksi he saattavat arastella moista kanssakäymistä, mutta ei kai se saa estää kutsumasta heitä mukaan? Vastaanotto ei varmasti olisi "hyvät ihmiset v. hylkiöt". En nimittäin ole itse henkilökohtaisesti tavannut tai netissä törmännyt adovanhempiin, joiden (kerrotut) tunteet bioja kohtaan olisivat halveksuvat tai vihaiset. Miten voisikaan olla? En minä ainakaan voi halveksua niitä ihmisiä, joiden sukusoluista tyttäreni on saanut alkunsa. Mutta kieltämättä näissä ryhmissä palstailee avarakatseisia, fiksuja ihmisiä, koska: ks. kohta 2.

    2. Omilla nimillä kirjoitellaan siksi, että se on koettu ainoaksi toimivaksi keinoksi ylläpitää sosiaalista kontrollia. Koettu ja kokeiltu nimenomaan käytännössä. Amatööri olen tietenkin, harva kai tällaisesta palkkaa saa, mutta muutamaa muutakin listaa on tullut moderoitua.

    Amppari

    Äänestä

  • Ampiaisakka kirjoitti:

    1. Joukossamme ei ole (vielä?) yhtään biovanhempaa. Ikävä kyllä. Omasta puolestani ymmärrän, miksi he saattavat arastella moista kanssakäymistä, mutta ei kai se saa estää kutsumasta heitä mukaan? Vastaanotto ei varmasti olisi "hyvät ihmiset v. hylkiöt". En nimittäin ole itse henkilökohtaisesti tavannut tai netissä törmännyt adovanhempiin, joiden (kerrotut) tunteet bioja kohtaan olisivat halveksuvat tai vihaiset. Miten voisikaan olla? En minä ainakaan voi halveksua niitä ihmisiä, joiden sukusoluista tyttäreni on saanut alkunsa. Mutta kieltämättä näissä ryhmissä palstailee avarakatseisia, fiksuja ihmisiä, koska: ks. kohta 2.

    2. Omilla nimillä kirjoitellaan siksi, että se on koettu ainoaksi toimivaksi keinoksi ylläpitää sosiaalista kontrollia. Koettu ja kokeiltu nimenomaan käytännössä. Amatööri olen tietenkin, harva kai tällaisesta palkkaa saa, mutta muutamaa muutakin listaa on tullut moderoitua.

    Amppari

    adoptio on "vaiettu" asia bio-vanhemmille ja jos asiasta ei paljon puhuta edes oman suvun kesken, kuinka sitä voi puhua keskustelupalstalla jossa saattaa olla saman kylän ihmisiä keskustelemassa??? ketään kun ei vaitiolovelvollisuus sido!! Sen takia en ainakaan minä bio:na näin arkaluontoista asiaa mene repostelemaan ihmisille jotka saattavat jopa tuntea minut.

    Äänestä

  • \miljoonakala kirjoitti:

    adoptio on "vaiettu" asia bio-vanhemmille ja jos asiasta ei paljon puhuta edes oman suvun kesken, kuinka sitä voi puhua keskustelupalstalla jossa saattaa olla saman kylän ihmisiä keskustelemassa??? ketään kun ei vaitiolovelvollisuus sido!! Sen takia en ainakaan minä bio:na näin arkaluontoista asiaa mene repostelemaan ihmisille jotka saattavat jopa tuntea minut.

    ei kai KUTSU ole sama kuin PAKOTTAMINEN. Jää ihan rauhassa sen ulkopuolelle. Ei kukaan vähättele sinua sen vuoksi. Adoptiovanhemmat vain haluaisivat välillä nähdä sinne yhtälön toisellekin puolelle.

    Äänestä

  • Adomamma kirjoitti:

    ei kai KUTSU ole sama kuin PAKOTTAMINEN. Jää ihan rauhassa sen ulkopuolelle. Ei kukaan vähättele sinua sen vuoksi. Adoptiovanhemmat vain haluaisivat välillä nähdä sinne yhtälön toisellekin puolelle.

    Mitä te haluatte sinne "toiselle puolelle nähdä"?????
    Itse olen kohta 17 vuotiaan lapsen bio Tiedostan että teette arvokasta työtä kun kasvatatte lapset mihin me "huonot äidit" ei pystytty ,mutta antakaa lapsille myös 100% tuki siihen kun he näitä juuriaan haluavat selvittää!!!!Antakaa heille mahdollisuus ja tuki siihen että he tutustuvat sisariinsa ja veljiinsä älkääkä pelätkö että "se on teiltä pois" koska kysehän on "lapsen parhaasta" ja sitähän te adoptio vanhempina lapsillenne haluatte?? vai mitä?Jossain vaiheessa nämä lapset kuitenkin haluavat selvittää juurensa ja geneettisen perimänsä se on lapsen kannalta väistämätönä. Me bio vanhempina ei olla hirviöitä ja varmasti (kuten minä) halutaan myös teistä kasvattajina hyviä ystäviä joten se ei ole tieltä pois vaan mahdollisesti rikastuttava kokemus myös teille!

    Äänestä

  • /miljoonakala kirjoitti:

    Mitä te haluatte sinne "toiselle puolelle nähdä"?????
    Itse olen kohta 17 vuotiaan lapsen bio Tiedostan että teette arvokasta työtä kun kasvatatte lapset mihin me "huonot äidit" ei pystytty ,mutta antakaa lapsille myös 100% tuki siihen kun he näitä juuriaan haluavat selvittää!!!!Antakaa heille mahdollisuus ja tuki siihen että he tutustuvat sisariinsa ja veljiinsä älkääkä pelätkö että "se on teiltä pois" koska kysehän on "lapsen parhaasta" ja sitähän te adoptio vanhempina lapsillenne haluatte?? vai mitä?Jossain vaiheessa nämä lapset kuitenkin haluavat selvittää juurensa ja geneettisen perimänsä se on lapsen kannalta väistämätönä. Me bio vanhempina ei olla hirviöitä ja varmasti (kuten minä) halutaan myös teistä kasvattajina hyviä ystäviä joten se ei ole tieltä pois vaan mahdollisesti rikastuttava kokemus myös teille!

    Ilmeisesti sun mielestä adovanhempien ja biovanhempien kohtaaminen jotenkin estää lapsia etsimästä juuriaan...?!?

    Äänestä

  • /miljoonakala kirjoitti:

    Mitä te haluatte sinne "toiselle puolelle nähdä"?????
    Itse olen kohta 17 vuotiaan lapsen bio Tiedostan että teette arvokasta työtä kun kasvatatte lapset mihin me "huonot äidit" ei pystytty ,mutta antakaa lapsille myös 100% tuki siihen kun he näitä juuriaan haluavat selvittää!!!!Antakaa heille mahdollisuus ja tuki siihen että he tutustuvat sisariinsa ja veljiinsä älkääkä pelätkö että "se on teiltä pois" koska kysehän on "lapsen parhaasta" ja sitähän te adoptio vanhempina lapsillenne haluatte?? vai mitä?Jossain vaiheessa nämä lapset kuitenkin haluavat selvittää juurensa ja geneettisen perimänsä se on lapsen kannalta väistämätönä. Me bio vanhempina ei olla hirviöitä ja varmasti (kuten minä) halutaan myös teistä kasvattajina hyviä ystäviä joten se ei ole tieltä pois vaan mahdollisesti rikastuttava kokemus myös teille!

    Minäkään en ymmärrä miten tämä tänne kuuluu. Mutta itse asiasta: minusta olisi hienoa jos joskus olisi mahdollista lapseni kohdata biologinen vanhempansa. Ei se pois minulta olisi, vaikka vaikea joskin ehkä eheyttävä kokemus se voisi lapselleni. Vanhempana minä tietenkin aina tuen lastani, joten jos hän haluaa selvittää juuriaan niin on aivan selvä, että minä autan häntä siinä.

    Sinulla on selvästi joitain ennakkoajatuksia adoptiovanhemmista ja heidän ajatuksistaan. Yritä sinäkin olla avoin ja ymmärtää kaikkia osapuolia. Me ei olla vain kasvattajia, kuten sanoit, vaan vanhempia, jotka rakastavat lapsiaa. Nämä lapset ovat meidän lapsia, vaikka eivät meidän lihaa ja verta olekkaan. Me olemme lapsiemme kanssa eläneet perheenä, vanhempana ja lapsena, koko heidän elämänsä ajan. Sinä toki olet tärkeä henkilö lapsemme ja meidän elämässä, mutta älä lähde sillä kyljellä liikenteeseen, että a.vanhemmat ovat lapsesi kasvattajia ja sinä se "oikea" äiti. Olet kuitenkin aluksi täysin vieras ihminen lapsellesi. Etene hitaasti ja kuuntele tarkkaan mitä lapsemme toivoo. Tilanteen ja suhteen pitää olla hänen hallussa ja päätösvallassa.

    Äänestä

  • jälkihoitaja kirjoitti:

    Suomessa on olemassa kahdenlaista jälkihoitoa samalla sanalla.

    Adoption (etenkin kotimaisen adoption) yhteydessä jälkihoidolla tarkoitetaan sitä, että adoptoitu henkilö voi adoptiota hoitaneen tahon kautta selvittää juuriaan ja jopa ottaa yhteyttä biologisiin sukulaisiinsa. Lapsen adoptioon luovuttaneille annetaan mahdollisuus jättää adoptoidulle viestejä, kuten kirjeitä ja kuvia, mutta ne toimitetaan usein vasta adoptoidun henkilön niitä mahdollisesti kysellessä. Tämmöinen jälkihoito on siis lähinnä tietojen arkistointia ja niiden luovuttamista asianomaisille tietyin edellytyksin. Tällöinkin aktiivisuus täytyy lähteä asianomaisista ja oikeastaan adoptoidusta ja heneltäkin vaaditaan usein 18 vuoden ikää. (Teini-iässä voi saada jotain tietoja eräissä tapauksissa.)

    Adoptiomaailman ulkopuolinen jälkihoito on itse asiassa se, mikä sanasta "jälkihoito" tulee mieleen sosiaali-, hoito- ja kasvatusalan ihmisille sekä muille asiaan törmänneille. Tämä jälkihoito on tarkoitettu henkilöille, jotka lastensuojelun tai muun merkittävän toimenpiteen jälkeen katsotaan tarvitsevan jälkihoitoa. Yleisimpänä esimerkkinä kaikkien perheen ulkopuolelle sijoitettujen nuorten tulisi 18 vuotta täytettyään siirtyä lastensuojelun palveluiden parista jälkihoitoon. Täysi-ikäistyessään näitä henkilöitä ei enää koske lastensuojelun lait ja tämän takia jälkihoito on henkilölle vapaaehtoista, mutta yhteiskunnalla on velvollisuus sen järjestämiseen. Jälkihoidon kautta henkilö voi saada taloudellista ja henkistä tukea aikuistumiseen ja elämänsä järjestämiseen. Jälkihoidon kautta nuorille tarjotaan asuntoja, irtaimistoa elämän aloittamiseen, tukihenkilöitä, sosiaali- ja terapiapalveluita, taloudellista tukea koulutukseen, apua opiskelu- tai työpaikan löytämiseen jne. Jälkipalvelu toimii kuitenkin välillä huonommin ja välillä paremmin. Läheskään aina ihannetilannetta ei saavuteta. Monilla lastensuojelua kokeneilla nuorilla on myös erittäin kova tarve päästä eroon kaikista apumuodoista ja pärjätä omilla siivillään. Joskus tarve ja halu jälkihoitoon tuleekin eteen vasta esimerkiksi 25-30-vuotiaana ja tällöin näillä nuorilla on valitettavasti huonompi mahdollisuus saada palveluita.

    Adoptoidut ovat itse asiassa eräs ongelmaryhmä tätä jälkimmäistä jälkihoidon muotoa ajatellen. He ovat kokeneet lastensuojelun toimenpiteen ja ovat sillä perusteella lastensuojelun asiakkaita. Adoptiossa he kuitenkin ovat siirtyneet juridisesti uuden ja ns. hyväksi arvioidun perheen jäseniksi. Adoptiolasten elatus- ja kasvatusvastuu on adoptiovanhemmilla. Osa adoptoiduista kuitenkin haluaa murrosiän ja aikuistumisen kynnyksellä pärjätä omilla siivillään ja irtautua adoptiosuvustaan. Tämä ryhmä on jälkipalveluiden kannalta hankala, sillä usein he ajautuvat asiakkaiksi vasta pitemmän ajan kuluessa jolloin ongelmiakin on ehtinyt kertyä paljon.

    Kommentoi lyhyesti: lastensuojelun sijoittamat lapset eivät ole jälkihoidossa vaan jälkihuollossa.

    Enpä ole ikinä kuullut, että adoptoitu lapsi olisi täysikäistyessään ollut oikeuttu kunnan tarjoamiin jälkihuollon palveluihin. Onko tällaista toimintaa todella? Jälkihuollon tarkoitus lastensuojelussa on kuitenkin kompensoida sitä, mitä vanhempiensa luota itsenäistyvät lapset vanhemmiltaan saavat. Adoptiolapsillahan tämän asian tulisi olla kunnossa, eikö vain?

    Äänestä

Ei riitä, että adoptio koskettaa tai aikoo aloittaa adoption. Tarkentakaa noita kriteerejä tai tuokaa selvästi ilmi, mitkä ne ovat. Itse olisin juuri aloituksesta halunnut vaihtaa kommentteja adoption aloittaneiden kanssa. Täytyy tyytyä näihin palstoihin, missä on mitä sattuu tietoa!!!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Adomamma kirjoitti:

Adolaiset on suljettu, valvottu palsta kaikille, joiden elämää adoptio koskettaa. Tervetulleita luottamukselliseen, omalla nimellä tapahtuvaan keskusteluun ovat adoptoivat, adoptoidut ja lapsensa adoptioon luovuttaneet. (Jäikö joku ryhmä pois? Kerro! :) Osoite on:
http://uk.groups.yahoo.com/group/adolaiset/

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu