Ensin oma etu, sitten kaverin ja puolueen etu.
Tällä kertaa se kaveri oli Tuomas Koskisen eno, jonka asian ajaksi Tuomas ryhtyi. Koskinen itse tosin sanoi "toimineensa kaikkien vuokralaisten puolesta" , vaikka pontimena tosiasiallisesti taisi olla oman lähisukulaisen puhemiehenä toimiminen.
Tuomas Koskinen ei katsonut (tietenkään) toimineensa väärin tai olleensa jäävi asiassa. Eivätkä persutkaan nähneet asiassa mitään väärää. Niinpä tarvittiin lautakunnan äänestys, joka päätti Koskisen olevan jäävi äänin 7-0. Noloa!
Ihmeellistä suhmurointia taas Hämeenlinnan persuilta. Ettekö te koskaan opi?
Tällä kertaa se kaveri oli Tuomas Koskisen eno, jonka asian ajaksi Tuomas ryhtyi. Koskinen itse tosin sanoi "toimineensa kaikkien vuokralaisten puolesta" , vaikka pontimena tosiasiallisesti taisi olla oman lähisukulaisen puhemiehenä toimiminen.
Tuomas Koskinen ei katsonut (tietenkään) toimineensa väärin tai olleensa jäävi asiassa. Eivätkä persutkaan nähneet asiassa mitään väärää. Niinpä tarvittiin lautakunnan äänestys, joka päätti Koskisen olevan jäävi äänin 7-0. Noloa!
Ihmeellistä suhmurointia taas Hämeenlinnan persuilta. Ettekö te koskaan opi?
Vastaukset 39
Vanhimmat
Mistä on kysymys, et avannut taustoja yhtään, olit vaan ensimmäisenä kivittämässä nimeämääsi henkilöä ja vahvasti toit puolueenkin esiin, olet varmaan joku demariplanttu ite, oman hännän nosto tärkeää??
Tyypillistä persujen hv-korruptiota
Persuilla tekee taas kipiää.
Minä tykkä demarit. Hän tuoda minun sykulainen lisä suomi
Koti on perustuslaillinen oikeus. Eli hyvä. Nyt myös puolustuslinjalle koko vuokra-asuntopolitiikka.
Tutkintapyyntö poliisille, vaikuttaa vahvasti virka-aseman väärinkäyttämiseltä. 🤔
Tässä asiassa
1) Ei ole pyritty rikoslainmukaisesti hankkimaan toiselle hyötyä, vaan estämään vahinkoa.
2) Ei ole hallintolain mukaisesti asianosaisia, koska asia on koskenut yleistasoisesti kaupungin omistajapolitiikkaa.
Lisäksi perustuslain mukaan "Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon", johon tässä asiassa on yleistasoisesti pyritty. Asuntojen myymispyrkimyksessä näin ei ole tehty.
Harmi sinänsä että Suomessa ei ole perustuslakituomi-istuinta, jossa sinänsä lainmukaiset päätökset, jotka kuitenkin ovat perustuslain vastaisia, tutkittaisiin.
Oma kysymyksensä Suomen sekavassa lainsäädännössä on perustuslain kohta
106 § Perustuslain etusija
"Jos tuomioistuimen käsiteltävänä olevassa asiassa lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain kanssa, tuomioistuimen on annettava etusija perustuslain säännökselle."
Jos kaupungin vuokra-asuntojen myymistä käsiteltäisiin oikeudessa, olisiko itse myyminen, perustuslain mukaisesti, pätemätön, vaikkakin perustuen sinänsä lailliseen Maakaari-lakiin.
No poliittisten lautamiesten näkökulmasta tietenkin poliittiset päätökset ovat lainmukaisia.
Juuri tuosta kohdasta 1) on nyt kysymys! Eno saa nyt jatkaa halvalla asumista kaupungin vuokralaisena niin kauan kuin haluaa. Eli Koskinen on toiminnallaan aiheuttanut taloudellista vahinkoa kaupungille ja hyötyä lähisukulaiselleen!
Talot olivat ilmeisesti tuottaneet plussaa, eikä virkahenkilön alkuvuodesta lausumia tappioita. Sekä olihan listalla noussut ainakin yhden talon kohdalla kunnon tasokin peruskuntoiseksi eikä ollutkaan enää alkuvuodesta ollutta tekstiä purkukuntoinen/asumiskelvoton eli ketäs näistä pitäs syyttää? Eikös silloin alkuvuodesta siinä listalla ollut jokin talo mikä olikin jo oikeasti purettu.🤔 Sekä ainahan voi vuokraa nostaa...
Millä toiminnallaan eihän se ole ollut tekemässä mitään päätöksiä niihin liittyen?🤔
Kysymystä täytyy tarkastella, koska asia on oleellinen.
1. Suomen perustuslaki 19 § Oikeus sosiaaliturvaan "Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon"
2. Hallintolaki 6 § Hallinnon oikeusperiaatteet "Niiden (viranomaisen toimien) on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia."
3. Suomen perustuslaki 2 § oikeusvaltioperiaate "Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia."
Josta seuraa, että tarvittavien vuokra-asuntojen, joita yleisesti tarvitaan ja alueesta riippuen tarvitaan myös lisää, myyminen ei ole edellisiin kohdissa esitetyn mukaista.
Tämä asia ei ole asiana yksityisoikeudellinen ja näin käräjäoikeuden alaa. Asia on hallinnollinen ja näin ollen kuuluu hallinto-oikeuden alaan.
Hallinnollisten päätösten lainmukaisuuden valvonta on oma erikoinen lainsäädännöllinen labyrinttinsä, joka ikävä kyllä ei johda mihinkään.
Laissa oikeudenkäynnistä hallintoasiassa todetaan, "Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään.", josta seuraa että mitään yleistä hallintopäätösten lain soveltamisen arvioimiseksi saattamisen keinoa ei ole.
Lisäksi hallinto-oikeuslain mukaista "ilmeisesti väärään lain soveltamiseen perustuvan päätöksen" purkamista "saa hakea asianosainen sekä viranomainen, jolla on ollut oikeus hakea valittamalla muutosta päätökseen, samoin kuin valtioneuvoston oikeuskansleri ja eduskunnan oikeusasiamies. Lisäksi viranomainen ja hallintotuomioistuin saa hakea oman päätöksensä purkamista."
Voidaan siten todeta, että viranomaisen yleiseltä kannalta merkityksellisiä päätöksiä ei voida yleisesti saattaa arvioitaviksi, jolloin mahdollisesti väärään lain soveltamiseen perustuva päätös kumottaisiin tai purettaisiin.
Vaikka julkisen vallan asiaa yleisesti voitaisiin tarkastella rikosoikeudellisesti, se ei kuitenkaan poistaisi mahdollisesti väärään lain soveltamiseen perustuvaa päätöstä.
Lainsäädäntö siten jättää julkisen vallankäytön harkintaan lain soveltamisen päätöksen teossa ja päätösten jälkikäteisessä tarkastelussa.
Kuten on omalta osaltaan kirjattu myös hallintolakiin, 50 § Asiavirheen korjaaminen "Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos: 2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;"
Asia on siis täysin viranomaisen harkinnassa lain sanamuodolla "voi poistaa", vaikka perustuslain 2 § perusteella sanamuodon pitäisi kuulua "pitää poistaa", mutta kuten tästäkin lakisopasta huomaamme, koko Suomen lainsäädäntö on perustuslakipakoista, ja perustuslain voidaan todeta olevan vain kaunis julistus, Suomi-neidon lipun heilutusta ja pelkkä vailla perustaa oleva oikeusvaltiomainos.
Pienenä lopun valon pilkahduksena voidaan kuitenkin mainita, että toisin kuin hallintolain mukaisessa hallintoasiassa, jossa "kukin vastaa omista kuluistaan", hallinto-oikeudessa "yksityinen asianosainen voidaan (1 ja 2 momentista poiketen) velvoittaa korvaamaan viranomaisen oikeudenkäyntikuluja vain, jos yksityinen asianosainen on esittänyt ilmeisen perusteettoman vaatimuksen.".
Jolla kuitenkaan ei siis edellisen perusteella ole yleiseltä kannalta merkitystä.
Käsitellään vielä käsitettä "asianosainen", joka käsite on oleellinen hallinnollisen päätöksenteon ja demokratia-periaatteen kannalta.
Hallintolaissa asianosainen on määritelty,
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434
11 § Asianosainen
"Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee."
Hallintolain esitöistä (HE 72/2002) löydetään käsitteen "asianosainen" määritelmiä.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020072
1 "Ehdotuksen mukaan asianosaisasema olisi myös sillä, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee, mutta johon asiassa tehtävä päätös ei nimenomaisesti tule kohdistumaan."
2 "pelkästään asiaan liittyvät tosiasialliset intressit (eivät) riittäisi tuottamaan laissa tarkoitettua asianosaisasemaa. Vaikutusten tulee olla oikeudellisia."
3 "Jonkun oikeudesta tai edusta päättäminen tarkoittaisi sen ratkaisemista, voiko henkilö saada vaatimansa oikeuden tai edun."
4 "Viranomaisen asianosaisasema voi perustua (myös muuhun) lainsäädäntöön."
5 "Rakennuslainsäädännössä asianosaisia ovat yleensä kiinteän tai erityisen omaisuuden haltijat."
6 "Kaavoitusmenettelyyn liittyvän tiedottamisvelvoitteen piiriin kuuluvista henkilöistä, viranomaisista ja yhteisöistä käytetään lain 62 §:ssä käsitettä ”osallinen”. Mainittu käsite on huomattavasti laajempi kuin hallintomenettelylaissa tarkoitettu asianosaisen käsite."
7 "Ympäristöhallinnon alalla asianosaisaseman katsotaan usein syntyvän sillä perusteella, että asiassa tehtävä ratkaisu saattaa vaikuttaa ihmisten ja yhteisöjen oloihin ja etuihin."
8 "Sosiaalietuuksia koskevissa säädöksissä asianosaisasema määräytyy tyypillisesti vireillepanon yhteydessä. Asianosainen on muodollisesti se, jonka nimissä hakemus on tehty."
9 "Hallintolainkäyttölain 6 §:n (laki kumottu Lailla oikeudenkäynnistä hallintoasioissa) mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa."
10 "Asiassa annetun päätöksen välitön oikeusvaikutus on asetettu valitusoikeuden lähtökohdaksi myös kuntalaissa."
Laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa asianosainen on määritelty,
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190808
7 § Valitusoikeus hallintopäätöksestä
"Hallintopäätökseen saa hakea muutosta valittamalla se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa ja se, jonka valitusoikeudesta laissa erikseen säädetään."
"Viranomainen saa hakea muutosta valittamalla myös, jos valittaminen on tarpeen viranomaisen valvottavana olevan yleisen edun vuoksi."
Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa esitöistä (HE 29/2018) löydetään käsitteen "asianosainen" määritelmiä.
https://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2018/20180029
1 "Asianosaisen valitusoikeutta koskevan säännöksen tavoitteena on turvata jokaiselle oikeus päästä tuomioistuimeen hänen oikeuksiaan tai velvollisuuksiaan koskevassa asiassa perustuslain 21 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6(1) artiklassa tarkoitetulla tavalla."
2 "Asianosaisuuteen perustuva valitusoikeus olisi hallintopäätöksen materiaalisilla asianosaisilla. Heitä ovat ne, joille hallintopäätöksellä on asetettu velvollisuus, rajoitus tai kielto, tai joiden oikeus tai etu on evätty kokonaan tai osittain. Materiaalinen asianosainen on myös se, jonka etuun, oikeuteen tai velvollisuuteen hallintopäätös välittömästi vaikuttaa, vaikka päätöstä ei olisikaan muodollisesti kohdistettu häneen."
3 "Valitusoikeutta ei (siten) voitaisi johtaa pelkästään päätöksen välillisistä vaikutuksista."
4 "Muussa lainsäädännössä voidaan säätää yleissäännöstä laajemmasta oikeudesta valittaa hallintopäätöksestä. Esimerkiksi ympäristönsuojelulain (527/2014) 43 §:n ja vesilain (587/2011) 11 luvun 7 §:n mukaan asianosaisia ovat ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Heillä on myös oikeus valittaa päätöksestä. Vastaava säännös on myös luonnonsuojelulain (1096/1996) 61 §:ssä."
Hallintolain ja hallinto-oikeuslain asianosaisen ero, näiden lakien perusmuotoisten määritelmien muodossa itsessään, on päätöksen välittömyydessä, joista ensimmäisessä asianosainen on myös päätöksen välittömien vaikutusten alaisen lisäksi päätöksen välillisten vaikutusten alainen, kun jälkimmäisessä asianosainen on vain välittömien vaikutuksen alainen.
Kuitenkin, lopulta yllättäin, kunnan julkinen valta on lainsäädännössä asetettu erityiseen demokraattiseen valvontaan. 🥳
Tämä on kirjattu kuntalakiin.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410
134 § Oikaisuvaatimus
"Kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua."
135 § Kunnallisvalitus
"Valtuuston ja kuntayhtymän 58 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen päätökseen sekä kunnanhallituksen, lautakunnan ja johtokunnan oikaisuvaatimuksen johdosta antamaan päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että: 3) päätös on muuten lainvastainen."
137 § Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeus
"Oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä KUNNAN JÄSEN."
Kuntalainen voi siten saattaa lain soveltamisen arvioitavaksi kuntalaissa erikseen säädetyllä valitusoikeudella.
Jolla on moraalia suurempi merkitys siinä, että valituksella päätös voidaan konkreettisesti kumota.
Pelkkä kuntalaisuus ei kuitenkaan tee lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa mukaisesti asiassa asianosaista, eikä tällöin luo oikeutta kyseisen lain mukaisen päätöksen purkuhakemuksen (118 §) tekemiseen, eikä kunnallispurkuhakemusta ole mainittu kuntalaissa, eikä laissa oikeudenkäynnistä hallintoasioissa ole mainittu että purkuhakemusoikeudesta "säädettäisiin erikseen laissa". Jolloin kuntalaisaloitteinen päätöksen purkaminen kulkee hallintolain mukaisen hallintokantelun kautta, jonka määräaika on yleisesti kaksi vuotta, kun lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa mukaisen purkuhakemuksen määräaika on yleisesti viisi vuotta.
Edellä hallintolain esitöiden (2002) poimintojen kohtaan 10 kirjattu "välitön oikeusvaikutus" kunnallisvalituksen lähtökohtana ei sinänsä pidä paikkaansa, mikä ei tietenkään ole yllätys, onhan Suomen lainsäädäntö laaja ja sekava soppa.
Kuntalaissa (2015) on siten "kävelty yli" hallintolain periaatteista oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen teko-oikeuden osalta.
Lisäksi, kuntalaista löytyy muitakin asiassa sovellettavaksi soveltuvia lainkohtia. 😄
10 § Kuntien seuranta ja laillisuusvalvonta
"Aluehallintovirasto voi kantelun johdosta tutkia, onko kunta toiminut voimassa olevien lakien mukaan."
Johon on erikseen säädetty "johdanto" hallintolaissa.
53 a § Hallintokantelun tekeminen
"Viranomaisen, siihen palvelussuhteessa olevan tai muun julkista hallintotehtävää hoitavan lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä voi jokainen tehdä hallintokantelun toimintaa valvovalle viranomaiselle."
Josta on AVI:n sivuilla tietoa.
https://avi.fi/asioi/yritys-tai-yhteiso/valvonta-ja-kantelut/kuntakantelu
Kunnallisvalituksen ja hallintokantelun (AVI:n termi kuntakantelu) ero on siinä että, valitus käsitellään suoraan hallinto-oikeudessa, kun taas kantelun käsittelee valtion viranomainen ja päättää tekeekö se asiasta valituksen hallinto-oikeuteen. Valituksessa jää siten yksi väliporras välistä.
Eli lähisukulainen on ollut asianosainen ja Koskinen on ollut jäävi käsittelemään asiaa.
1. On pyritty hankkimaan (lähisukulaiselle) hyötyä.
2. Koskinen ja lähisukulainen ovat olleet asianosaisia asian käsittelyssä.
Esimerkiksi hallintokantelun käsittelyn hintaa voi arvioida täältä.
Valtioneuvoston asetus aluehallintovirastojen maksuista vuonna 2022
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2022/20220201
Josta voi yrittää löytää oikean kohdan, joka saattaa hallintokantelussa (kuntakantelu) olla
1 § Omakustannusarvon mukaiset maksulliset julkisoikeudelliset suoritteet
"(Muita) maksullisia julkisoikeudellisia suoritteita, joiden maksu määrätään suoritteen omakustannusarvon mukaan, ovat:
4) aluehallintoviraston muu päätös, joka on tehty hakemuksesta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettujen suoritteiden omakustannusarvoa määrättäessä käytetään suoritteen tuottamiseen käytetyn työn omakustannushintana liitteen maksutaulukossa määrättyä työtunnin hintaa."
Liite MAKSUTAULUKKO
5 Muut suoritteet
"Muu kuin edellä olevissa kohdissa mainittu hakemuksesta tehtävä päätös tai muu aluehallintoviraston maksullinen suorite. 80 €/tunti"
Josta voi arvioida hallintokanteluun annettavan päätöksen hinnaksi vähintään noin 500 - 1000 €.
Eli, ei köyhille.
Kunnallisvalituksen käsittelyn hinta vaikuttaa lain perusteella olevan selkeä ja kiinteä. 💶
Tuomioistuinmaksulaki
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20151455
2 § Oikeudenkäyntimaksun suuruus
Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksua seuraavasti:
hallinto-oikeus 250 euroa
9 § Asian lopputuloksen vaikutus
Oikeudenkäyntimaksua ei peritä, jos:
3) hallinto-oikeus, korkein hallinto-oikeus tai vakuutusoikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi;
Oikeusministeriön asetus tuomioistuinmaksulain 2 §:ssä säädettyjen maksujen tarkistamisesta
https://www.finlex.fi/fi/laki/smur/2021/20211122
1 § Tällä asetuksella tarkistetaan tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 §:ssä säädettyjen maksujen suuruus rahan arvon muutosta vastaavasti.
Riita-, rikos- ja muutoksenhakuasian, ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian ja muun lainkäyttöasian käsittelystä peritään oikeudenkäyntimaksu seuraavasti:
hallinto-oikeus 270 euroa
Eli, toisin kuin kuntakantelun vähintäänkin 500 - 1000 euron maksu, kunnallisvalituksen maksu on kiinteä 270 euroa ja se jätetään myös perimättä jos valitus hyväksytään.
Aloittaja on päässyt näköjään vapaalle.
Hienoa, että on joku ketä on pitämässä kuntalaisten puolia, eikä istumassa hyvä velikerhoissa.
Sukulaisen suosiminen ei voi olla rikos koska se nauttii perustuslain suojaa kuten perzu lakimies edellä todisti.
Vääryys huutaa...
On se väärin kun puolustetaan Suomalaisia väärin kohdeltuja.Rahaa mamuille ja ilmastohömppään niin hyvin menee.
"Asian ajaksi". Todella hienoa osaamista ja antaa hyvän kuvan ap:taidoista, tiedoista ja ymmärryksestä. En jaksanut lukea riviä enempää. Lukematta paskaa...
Meinaatko vetää itse jotain johtopäätöksiä asiasta?
Ihan tyypillinen tapaus luottamusaseman väärinkäyttöä ja sukulaisen suosimista. Ei hyvä.
Mine ei ymmärta paljo teksti. Mine sano demari hyvä. Hän tuoda lisää mine sukulainen suomi huomenna
Rikoslain mukaan virka-aseman väärinkäyttämiseen syyllistytään, jos virkamies hankkiakseen itselleen tai toiselle hyötyä osallistuu päätöksentekoon tai sen valmisteluun.
Lainkohtaa sovelletaan myös julkista luottamustehtävää hoitavaan henkilöön.
Persut saavat suosia sukulaisiaan ja suositeltavaakin..
Ihmisoikeudet ja hyöty.
https://www.ohchr.org/en/human-rights/universal-declaration/translations/finnish?LangID=fin
YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus
"Kun ihmiskunnan kaikkien jäsenten luonnollisen arvon ja heidän yhtäläisten ja luovuttamattomien oikeuksiensa tunnustaminen on vapauden, oikeudenmukaisuuden ja rauhan perustana maailmassa"
https://ec.europa.eu/info/strategy/priorities-2019-2024/economy-works-people/jobs-growth-and-investment/european-pillar-social-rights/european-pillar-social-rights-20-principles_fi
Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatetta
19. Sosiaalinen asuntotuotanto ja kodittomille annettava asumisapu
"a. Kaikille tarvitseville on tarjottava sosiaalista vuokra-asuntoa tai laadukasta asumisapua."
Kuten YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa ja Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa esitetään, asunto ja koti on osa ihmisoikeuksia.
Ihmisoikeudet, ja samalla Suomen perustuslain perusoikeuksien mukainen oikeus sosiaaliturvaan, eivät ole hyöty joka hankitaan, vaan ne ovat lähtökohtainen perusta jota voidaan ainoastaan lain, moraalin ja sopimusten vastaisesti horjuttaa.
Asianosaisuus yleisessä asiassa.
Vuokralainen ei ole asianosaisen asemassa asumansa asunnon myymisessä. Vaikka asunnon myyminen saattaa vaikuttaa vuokralaisen asumismahdollisuuteen, myymisen oikeusvaikutukset eivät ole yksinomaan ja yksityisoikeudellisesti yksittäiseen vuokralaiseen kohdistuvia, vaan vaikutukset ovat yleisiä ja yleisesti asuntojen vuokrattava olemiseen liittyviä, jolloin kaikki ovat kunnan omistamisen vuokra-asunnon myymisessä asianomaisia, kun asiassa päätetään yleisellä tasolla perusoikeuksien mukaisesta oikeudesta sosiaaliturvaan ja jokaisen asunto-oikeuden edistämisestä.
Jos jokaisen asiasta päättäminen tekisi päättäjästä laissa tarkoitetun asianosaisen, ei kukaan voisi esimerkiksi olla kunnan verolautakunnan jäsenenä päättämässä kunnan veroprosentista.
Lainsäädäntö, tältäkin osin, on puutteellista, ja siitä puuttuu asianosaisuusmääritelmän rajoitus ns. yleisen tason asioiden rajaamisesta määritelmän ulkopuolelle, mutta tätä rajausta mitä ilmeisemmin kuitenkin tehdään, kuten verolautakunnan osalta havaitaan, jolloin yleisen tason asianosattomuutta lain yhden yleisen periaatteet mukaisesti sovelletaan myös kunnan perusoikeuksien toteutumisesta päättämiseen de facto vaikka asiaa ei ole kirjattu lakiin de jure.
Lisäksi, kun samassa asiassa on sekä yksityiseen että yleiseen etuun liittyviä saman suuntaisia seikkoja, yksityinen etu sisältyy yleiseen etuun, eikä asianosaisuutta tällöin voida eritellä yksityiseen ja yleiseen.
"YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus" ei ole juridinen sopimus, eikä EU ole pystynyt edistämään "Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin" konkretisoitumista lainsäädännöksi, mutta molemmat ovat kuitenkin moraalinen ohjenuora ihmiskunnalle.
🕊
Nyt persu korkki kiinni ja nukkumaan.
Huomenta täältä mangrovemetsien siimeksestä, auringonpaisteen maasta, jumalaan luottaen. Täällä ei tarvita miestä vahvempaa iloiseen mieleen, sen saa aikaan ystävämme aurinko.
Koskisen tapaus pitää laittaa esitutkintaan.
Ei pidä.
Persuilla on ihan oma käsitys laista ja lain noudattamisesta.
Pöytäkirjan mukaan Koskinen otti tse esille mahdollisen jääviytensä. Niin eivät ole ikinä tehneet muiden puolueiden valtuutetut.
Ei mene Tuomaksella nyt hommat putkeen.