Isoisäni kuoli hiljattain. Hänellä oli varman huhun mukaan tallelokero pankissa. Kuolinpesä oli valtuuttanut yhden perijöistä hoitamaan vainajan pankkiasioita ja kun tämä valtuutettu henkilö meni vainajan lesken kanssa pankkiin, oli pankkineiti todennut yllättäen, että täällä juuri kävikin yksi teistä.
Asiaa ihmeteltiin, mutta kukaan ei sen kummemmin vaatinut selitystä. Kun pesänjako suoritettiin ja huomattiin papparaisen huomattavan omaisuuden kutistuneen muutamiin tuhansiin euroihin ja yhden perillisen elintason yllättäen nousseen silmiinpistävästi, sai pankkineidin lausahdus uuden merkityksen.
Kukaan rintaperillisistä ei ole halukas tonkimaan juttua enempää, mutta isoisämme on useasti puhunut tehneensä testamentin ja jättäneen perinnön lapsenlapsille. Jos testamentti on ollut ja sitä on säilytetty tallelokerossa, onko mahdollista, että yhtäkkiä ökyrikastunut rintaperillinen olisi vetänyt välistä ja hukannut testamentin. Isoisämme oli sukan varteen säästäjä ja liikemies, jonka omaisuus oli osin "Esson baarista voitettu" Hänen omaisuutensa oli siis tallelokeron sisältö.
Käsittääkseni tämä pankissa käynyt perillinen on voinut väärentää valtakirjan ja käydä holvissa. Hänellä on voinut olla myös isoisäni allekirjoittama valtakirja. Mutta eikö siinä vaiheessa, kun isoisäni kuolema selvisi kaikille, tämä valtakirja olisi menettänyt merkityksensä ja sijaan olisi tullut kuolinpesän valtuutus.
Jääkö tallelokerolla vierailusta kuittausta tai muuta tietoa pankkiin ja otetaanko valtakirjasta kopio pankissa?
Asiaa ihmeteltiin, mutta kukaan ei sen kummemmin vaatinut selitystä. Kun pesänjako suoritettiin ja huomattiin papparaisen huomattavan omaisuuden kutistuneen muutamiin tuhansiin euroihin ja yhden perillisen elintason yllättäen nousseen silmiinpistävästi, sai pankkineidin lausahdus uuden merkityksen.
Kukaan rintaperillisistä ei ole halukas tonkimaan juttua enempää, mutta isoisämme on useasti puhunut tehneensä testamentin ja jättäneen perinnön lapsenlapsille. Jos testamentti on ollut ja sitä on säilytetty tallelokerossa, onko mahdollista, että yhtäkkiä ökyrikastunut rintaperillinen olisi vetänyt välistä ja hukannut testamentin. Isoisämme oli sukan varteen säästäjä ja liikemies, jonka omaisuus oli osin "Esson baarista voitettu" Hänen omaisuutensa oli siis tallelokeron sisältö.
Käsittääkseni tämä pankissa käynyt perillinen on voinut väärentää valtakirjan ja käydä holvissa. Hänellä on voinut olla myös isoisäni allekirjoittama valtakirja. Mutta eikö siinä vaiheessa, kun isoisäni kuolema selvisi kaikille, tämä valtakirja olisi menettänyt merkityksensä ja sijaan olisi tullut kuolinpesän valtuutus.
Jääkö tallelokerolla vierailusta kuittausta tai muuta tietoa pankkiin ja otetaanko valtakirjasta kopio pankissa?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kun itse menin perinnönjättäjän tallelokerolle, tuli pankin kolme virkailijaa mukaan tallelokerolle. Lokeron sisältö inventoitiin ja saimme kaikesta todistukset perunkirjoja varten. Kopiot näistä todistuksista ovat varmasti pankissa.
Kuolleen tallelokeroa avatessa se tehdään yhdessä pannkivirkailijan (virkailijoiden) kanssa joka kirjaa kaikki tallelokerosta löytyneet esineet ja varat.
Jos tallelokerolla käydään esim. testamentin etsimistä varten vainajan kuoleman jälkeen ilman kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtakirjoja tai mukanaoloa, kaksi pankkihenkilöä listaa heidän ja tallelokerolle tulleiden henkilöiden allekirjoituksella varustettuun dokumenttiin tallelokeron tarkan sisällön. Mitään ei saa tallelokerosta mukaan, korkeintaan mahdollisesta testamentista kopion.
Mikäli osa kuolinpesän osakkaista ei pääse varsinaisesti mukaan perunkirjoituksen jälkeen tyhjentämään tallelokeroa, vaan antaa jonkun valtuutetun henkilön tai muiden osakkaiden valtakirjan valtuuttamana hakea sen sisällön, on mahdollista valokuvata tallelokeron sisältö ja kohteet niin että pankille jää kopiot näistä kuvista todisteeksi saadusta sisällöstä.
Tallelokerossa oleva omaisuus katsotaan yleensä irtaimiston kanssa vähäiseksi omaisuudeksi, jota ei perinnönjaossa luetella erikseen, ellei tavaroita mm. arvokoruja ole vakuutettu erikseen. Sen sijaan tallelokerosta löytyvät vakuutusasiakirjat mm. henkivakuutukset, ryhmähenkivakuutukset, osakekirjat ym. korvaukselliset asiakirjat on tuotava julki perunkirjoitukseen. Tai mikäli tallelokeron sisältö selviää vasta perunkirjoituksen jälkeen, jälkikorjaukseen.
Että ihan 11 vuotta vanhan ketjun löysit.
Tuo hieman ihmetyttää jos kovin suuria summia pidetään tallelokerossa inflaation syötävänä. Kyllä liikemies olisi tajunnut sijoittaa rahat siten että ne säilyvät. Tallelokerosäästöjä usein liioitellaan. Ja ovathan ne "muutama tuhat euroa" olleet 70-luvulla suuri summa.
Mitä tekemistä ihmettelylläsi on jonkun tallelokeron avaamisen kanssa?
Jos tallelokerossa oli testamentti, jossa minulle ja serkuilleni testamentattiin esim. kiinteistöjä, pitäisin sitä huomattavana omaisuutena, ainakin itselleni.
Virkailijat eivät anna testamenttiä ym. muuta omaisuutta pois ennen perunkirjoitusta ja kaikkien kuolinpesän osakkaiden valtakirjoja. Koko tallelokeron sisällöstä tehdään inventaario joka käynnillä kaikkien läsnäolijoiden kuittauksella ja kävijöiden valtakirjan kopioimisella pankkiin.
Onko olemassa edes teoreettinen mahdollisuus, että ko. henkilö on käynyt holvissa tekaistun tai vaikka ihan oikean valtakirjan kanssa ennenkuin isoisäni kuolema tuli pankin tietoon? Pappa kuoli ulkomaan matkallaan ja jo ruumiin saanti suomeen kesti kotvasen aikaa yms. Joten tietääkseni pankki ei ollut ensimmäinen instanssi tiedonsaannin suhteen.
Jos homma olisi mennyt näin: Pappa kuolee, sukulainen saa tiedon välittömästi. Hän lampsii seuraavana päivänä muina miehinä pankkiin ja käy tyhjentämässä tallelokeron ja samalla lakkauttaa sen. kolmen-neljän päivän kuluttua pankille tulee tieto asiakkaan kuolemasta ja perikunnan edustaja alkaa hoitamaan tiliasioita. Tuossa tilanteessa pankin ei liene edullisinta ilmoittaa tapahtuneesta ja liekö edes velvollisuus?
Kiitoksia jo saaduista mielipiteistä ja tiedoista ja samat sanat etukäteen tulevalle....
PS: Tälle, joka ihmetteli omaisuuden säilyttämistä tallelokerossa. Itse pidän asunnon osakekirjaa pankin tallelokerossa. Pidän siellä myös korua, jonka olen saanut perinnöksi.... vink...vink...