Menen juhannuksena tapaamaan miehen lapsia

eka kerran heidän mökille. Siine tulee miehen vanhemmat ja siarukset perheineen. Toivottavasti miehen eksä ei tule tai ei ne ole vielä eronneet, ainakaan naisen mielestä. Se nainen tulee kuin kotiinsa sinne, aika outoa. Sanoin miehelle etten haluisi etä se nainen tulee, mutta miehestä se on okei, jos tulee, lasten puolesta. Kai se on niin, en tiedä, en ole koskaan ollu siinä tilanteeessa.
Ollaan seukattu pari kuukautta, ja tämä tuntuu oikeelta, Kai ne eroo kun miehen vanhemmat tapaavat minut niin laittaa vähän liikettä eksän kinttuihin, että osaa olla pois meidän jaloista. On kiva tutustua lapsiin kun he ovat minunkin lapsia kun ryhdyn heidän äitipuolekseen, nyt esittelen itseni äitinä.
Aika jännätilanne, mennään viikoksi ja siinä ajassa voi jo sanoa oelvansa perheenjäsen. Eksä ihmetyttää, että kehtaa tulla tai edes miettiä tulevansa meidän perheeseen. Kai ei osaa vielä ymmärtää ettei ole enää suvun jäsen vaan paikat on vaihtuneet ja minä hallitsen nyt sitä hänen paikkaansa. On kiva tietää että jotakuta suututtaa, mutta aina ei voi voittaa.
Kiva kun lapset on isoja, ei tarvi opetaa ja komentaa paljoo, jos ovat hyivn koulutettu että osaavat käyttäytyä, muuten kyllä puutun pieneenkin asiaan. Se on nyt mun rooli olla esikuva ja neuvoja. Mut äiti mua huolestuttaa, miten se reagoi kun minä alan määräämään ja kasvattamaan hänen lapsiaan. Peukkuja ettei tule, et tajuu olla kohtelias ja pysyä poissa kun minulla on nyt siirtymä kausi peheeseen.