Inspiriroivaa kirjallisuutta??

Taidanpa olla lukihäiriöinen;)

Siis tarkoitin inspiroivaa en inspiriroivaa, heh:)

Haluaisin suositella erästä vodou (voodoo) -uskontoa käsittelevää kirjaa, sillä se sai minut ymmärtämään paremmin Gitassa kuvailtuja erilaisia uskontoja! :-) Eli siis jos haluaa maallista hyvää, kannattaa palvoa Krishnaa pienempiä jumalia. Tuo kirja kuvaili, kuinka nykymaailmassa miljoonat yhä tekevät niin ja vakuuttavat, että kyllä ne jumalat vastaavat...

Kirja oli helppolukuisesti ja jännittävästi kirjoitettu. Se oli paitsi mielenkiintoista luettavaa uskonnoista kiinnostuneille (vodou ON maailmanuskonto, totta vie) (sitä paitsi kirja avaa silmät todelliseen kansanomaiseen katolilaisuuteen monissa maissa, paavi ei siitä tykkää...), myös omaa vakaumusta vahvistavaa tekstiä. Minä en halua vodou-menoilla parantaa ovelasti asemiani maan päällä, vaan haluan Krishnan luokse ja pois tästä raa'asta maailmasta, jonka osia pienemmät jumalat ovat!

En kuitenkaan muista kirjailijaa enkä kirjan nimeä (suomalainen kirjailija kumminkin ja melkoisen uusi kirja, tällä vuosituhannella julkaistu, otaksun) eikä netistäkään löytynyt kaipaamiani tietoja. Löytyi aiheeseen liittyen kyllä kiva artikkeli,
http://www.ennenjanyt.net/4-03/magia.htm

"Vodoussa ihmisten ja jumalien suhde perustuu vastavuoroisuuteen. Ilman ihmisten suorittamia rituaaleja jumalat vaipuisivat unohduksiin ja katoaisivat maan päältä. Jos ihmiset eivät puolestaan palvoisi jumalia, olisivat he täysin luonnonvoimien ja kohtalon oikkujen armoilla. Vodou antaa seuraajilleen tilaisuuden päästä suoraan yhteyteen jumaluuksien edustamien luonnon peruselementtien kanssa ja vaikuttaa oman elämänsä kulkuun."

Kokeile saada jostakin tuon niminen kirja käsiisi. Paras mitä olen pitkään aikaan lukenut. Kevyttä ja inspiroivaa luettavaa. Täynnä kauniita maalauksia.

Hare Krishna!

Hei,
tässä pari nopeaa poimintaa...

Henri J. M. Nouwen: Läpi pimeän yön.
Kristitty Nouwen jakaa kirjassa kokemuksiaan ajalta, jolloin hän kävi läpi masennuksen ja jonkinlaisen hengellisen kriisin. Lyhyet tekstit (1-3 sivua) rohkaisevat, lohduttavat ja myös ”kehottavat” miettimään oman elämänsä suuntaa. Kirja on mulla vielä kesken, mutta on jo tähänkin mennessä puhutellut tosi paljon.

Olen tykännyt myös Swami Vivekanandan bhakti-joogaa käsittelevistä kirjoituksista, vaikka hän vähän eri koulukuntaa edustaakin. Esim. Bhakti-jooga – Rakkauden jooga -vihkonen on koostettu Vivekanandan luentojen pohjalta.

Gaudiaya-vaisnavismin piiristä sitten mulla on parhaillaan menossa joitain Srila B. R. Sridhar Maharajan tekstejä. Mun mielestä niissä yhdistyy järki ja tunne jotenkin kauniilla ja harmonisella tavalla. Seuraavasta nettiosoitteesta löytyy hänen kirjoituksiaan, tosin valitettavasti vain englanniksi.

http://www.guardian-of-devotion.de/


Ps. Minäkin tykkään suufilais-teksteistä. Kiitos vinkistä! :)

Minua on inspiroinut hengellisesti myös lukea itseäni tavattoman paljon köyhempien ja onnettomammissa oloissa elävien ihmisten ilosta ja hymystä :-) Ehkä paras tällainen elämänilon lähde on Dominique LaPierren Ilon kaupunki, tositarinaa Kalkutan slummista.

Samanlainen vaikutus on hautausmaakävelyillä. Jos mielessä pyörii murheita, retki lähimmälle hautausmaalle auttaa panemaan asiat oikeaan mittakaavaan. Maalliset murheet ovat kaikki 100 vuoden päästä maan tomua! ;-)

Tapio Tamminen: Pahan viehätys.

Informatiivinen kuin mikä, ja hengellisesti opettaa varomaan kiihkoilua ja ylimielisyyttä.