TURUN GERIATRINEN poliklinikka on harvinaisuus 🌺
Täällä vanhuksen tutkii kiireettä moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, farmaseutti. Tarvittaessa konsultoidaan muitakin ammattilaisia. Potilas viipyy tavallisesti neljästä kuuteen tuntia.
Tavoite on hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti ja välttää turhia sairaalajaksoja ja käyntejä päivystyksessä. Sairaalahoito on aina riski vanhuksen toimintakyvylle: Vieras ympäristö voi aiheuttaa deliriumin. Epidemia-aikana on riski saada esimerkiksi noro tai influenssa.
Lähtökohtana on, että potilas kotiutuu poliklinikalta. Siksi vanhuksia ei makuuteta tarpeettomasti, vaan heille on varattu istumapaikkoja pöydän äärestä. Koska käynti kestää, heille tarjotaan aamiaista, lounasta ja päiväkahvit.
Yksi sairaanhoitaja ja lääkäri vastaavat puheluihin. He arvioivat, otetaanko potilas tutkittavaksi. Potilaat päätyvät poliklinikalle ammattilaisen lähettämänä esimerkiksi terveysasemilta – täällä vanhuksen tilanteeseen pystytään paneutumaan aivan eri tavalla kuin terveysaseman vartin vastaanottoajalla. Valtaosa potilaista saapuu kotihoidon tai ensihoidon lähettäminä. Tänäkin aamupäivänä näkyy ensihoidon punaisia työasuja.
Suurin osa potilaista asuu omassa kodissaan. Noin puolet heistä on kotihoidon asiakkaita. Ympärivuorokautisesta hoidosta tulee potilaista noin viidennes.
– Olemme oppineet kuuntelemaan kotihoidon hoitajien arvioita herkällä korvalla. Usein he ottavat yhteyttä ja sanovat, että vanhus ei ole oma itsensä. Luotamme hoitajan intuitioon, sanoo sairaanhoitaja Jonna Laine.
JONNA LAINE on opintovapaalla ja tekee väitöskirjaa poliklinikan vaikuttavuudesta vanhusväestön kotona selviytymiseen.
– Jos vanhus kaatuu ja saa haavan päähänsä, kiireisessä päivystyksessä haava tikataan. Meillä selvitetään, miksi hän kaatui.
Vanhuksen oireet ovat usein epätyypillisiä ja vähäoireisia: vakavakaan infektio tai korkea crp ei aina näy päällepäin. Potilas voi kahvitella muina miehinä, vaikka häneltä löytyisi sepsis ja crp huitelisi kolmea sataa.
Jos potilas on levoton ja sekava, kyseessä voi olla sydäninfarkti. Vanhus on voinut kaatua kotonaan jo kuukausi sitten, tulla poliklinikalle kävellen ja vasta poliklinikalla röntgenissä paljastuu lonkkamurtuma.
– Vaikka meillä useampi ammattilainen haastattelee potilaan, tämä on välillä kuin salapoliisityötä. Omaisen tarina voi olla aivan erilainen kuin potilaan. Toivomme, että tulijan mukana olisi joku läheinen saattamassa. Yleistä on, että vanhus itse sanoo pärjäävänsä kotona, mutta omainen tai kotihoito on toista mieltä.
Moni ei halua olla vaivoiksi ja voi ajatella, että oireet kuuluvat vanhuuteen. Jos potilas on muistisairas, hän ei ehkä osaa pukea oireitaan sanoiksi.
Joskus iholta on voinut löytyä vaikka monta kipulaastaria ja ne aiheuttavat sekavuutta. Kesähelteellä jo nesteytys voi auttaa.
TULOON VOI löytyä sosiaalisia syitä: kotona asuminen yksin saattaa pelottaa. Voi olla syömättömyyttä ja mielialan laskua – puoliso on voinut kuolla hiljan. Omaishoitaja on voinut vetää itsensä piippuun hoitaessaan muistisairasta puolisoaan. Joskus muistisairas puoliso on voinut äityä väkivaltaiseksi ja siitä on vaikea puhua.
Lääkelistan selvittäminen vie aikaa – joskus käytössä voi olla vaikka naapurin nitrot. Kaupungin ja Tyksin tietokannat eivät keskustele keskenään. Jos potilas on käynyt edellisenä päivänä päivystyksessä, se ei näy vielä Kannassa.
– Tämä on vaihtelevaa ja haastavaa työtä. Puhelimessa oireita on vaikea arvioida, siksi vanhukset otetaan tänne tutkittavaksi matalalla kynnyksellä. Turhia käyntejä ei ole, Jonna Laine sanoo.
Iäkäs potilas ei aina ole sama kuin geriatrinen potilas.
– Otan aina esimerkiksi Aira Samulinin. Omatoimiset vanhukset iästä riippumatta kuuluvat akuuttitilanteessa päivystykseen.
Geriatrinen potilas on yleensä yli 75-vuotias ja monisairas. Hän ei ole omatoiminen. Potilasta tutkittaessa on tärkeää hahmottaa, mikä hänen toimintakykynsä oli ennen sitä oiretta, jonka takia hän on hakeutunut hoitoon.
POLIKLINIKAN TYÖ on tuottanut tuloksia. Täällä käyneistä suurempi osa asuu vuoden kuluttua kotona kuin niistä, jotka ovat käyneet päivystyksessä. Näin siitä huolimatta, että geriatrisella poliklinikalla käyneet vanhukset ovat huonompikuntoisia ja iäkkäämpiä.
– Potilailta, omaisilta ja kotihoidosta on tullut hyvää palautetta, sanoo Jonna Laine.
Turussa kotihoidon piirissä olevilla potilailla on puolta vähemmän päivystyskäyntejä kuin Tampereella.
Täällä vanhuksen tutkii kiireettä moniammatillinen tiimi: sairaanhoitaja, lääkäri, fysioterapeutti, farmaseutti. Tarvittaessa konsultoidaan muitakin ammattilaisia. Potilas viipyy tavallisesti neljästä kuuteen tuntia.
Tavoite on hoitaa potilasta kokonaisvaltaisesti ja välttää turhia sairaalajaksoja ja käyntejä päivystyksessä. Sairaalahoito on aina riski vanhuksen toimintakyvylle: Vieras ympäristö voi aiheuttaa deliriumin. Epidemia-aikana on riski saada esimerkiksi noro tai influenssa.
Lähtökohtana on, että potilas kotiutuu poliklinikalta. Siksi vanhuksia ei makuuteta tarpeettomasti, vaan heille on varattu istumapaikkoja pöydän äärestä. Koska käynti kestää, heille tarjotaan aamiaista, lounasta ja päiväkahvit.
Yksi sairaanhoitaja ja lääkäri vastaavat puheluihin. He arvioivat, otetaanko potilas tutkittavaksi. Potilaat päätyvät poliklinikalle ammattilaisen lähettämänä esimerkiksi terveysasemilta – täällä vanhuksen tilanteeseen pystytään paneutumaan aivan eri tavalla kuin terveysaseman vartin vastaanottoajalla. Valtaosa potilaista saapuu kotihoidon tai ensihoidon lähettäminä. Tänäkin aamupäivänä näkyy ensihoidon punaisia työasuja.
Suurin osa potilaista asuu omassa kodissaan. Noin puolet heistä on kotihoidon asiakkaita. Ympärivuorokautisesta hoidosta tulee potilaista noin viidennes.
– Olemme oppineet kuuntelemaan kotihoidon hoitajien arvioita herkällä korvalla. Usein he ottavat yhteyttä ja sanovat, että vanhus ei ole oma itsensä. Luotamme hoitajan intuitioon, sanoo sairaanhoitaja Jonna Laine.
JONNA LAINE on opintovapaalla ja tekee väitöskirjaa poliklinikan vaikuttavuudesta vanhusväestön kotona selviytymiseen.
– Jos vanhus kaatuu ja saa haavan päähänsä, kiireisessä päivystyksessä haava tikataan. Meillä selvitetään, miksi hän kaatui.
Vanhuksen oireet ovat usein epätyypillisiä ja vähäoireisia: vakavakaan infektio tai korkea crp ei aina näy päällepäin. Potilas voi kahvitella muina miehinä, vaikka häneltä löytyisi sepsis ja crp huitelisi kolmea sataa.
Jos potilas on levoton ja sekava, kyseessä voi olla sydäninfarkti. Vanhus on voinut kaatua kotonaan jo kuukausi sitten, tulla poliklinikalle kävellen ja vasta poliklinikalla röntgenissä paljastuu lonkkamurtuma.
– Vaikka meillä useampi ammattilainen haastattelee potilaan, tämä on välillä kuin salapoliisityötä. Omaisen tarina voi olla aivan erilainen kuin potilaan. Toivomme, että tulijan mukana olisi joku läheinen saattamassa. Yleistä on, että vanhus itse sanoo pärjäävänsä kotona, mutta omainen tai kotihoito on toista mieltä.
Moni ei halua olla vaivoiksi ja voi ajatella, että oireet kuuluvat vanhuuteen. Jos potilas on muistisairas, hän ei ehkä osaa pukea oireitaan sanoiksi.
Joskus iholta on voinut löytyä vaikka monta kipulaastaria ja ne aiheuttavat sekavuutta. Kesähelteellä jo nesteytys voi auttaa.
TULOON VOI löytyä sosiaalisia syitä: kotona asuminen yksin saattaa pelottaa. Voi olla syömättömyyttä ja mielialan laskua – puoliso on voinut kuolla hiljan. Omaishoitaja on voinut vetää itsensä piippuun hoitaessaan muistisairasta puolisoaan. Joskus muistisairas puoliso on voinut äityä väkivaltaiseksi ja siitä on vaikea puhua.
Lääkelistan selvittäminen vie aikaa – joskus käytössä voi olla vaikka naapurin nitrot. Kaupungin ja Tyksin tietokannat eivät keskustele keskenään. Jos potilas on käynyt edellisenä päivänä päivystyksessä, se ei näy vielä Kannassa.
– Tämä on vaihtelevaa ja haastavaa työtä. Puhelimessa oireita on vaikea arvioida, siksi vanhukset otetaan tänne tutkittavaksi matalalla kynnyksellä. Turhia käyntejä ei ole, Jonna Laine sanoo.
Iäkäs potilas ei aina ole sama kuin geriatrinen potilas.
– Otan aina esimerkiksi Aira Samulinin. Omatoimiset vanhukset iästä riippumatta kuuluvat akuuttitilanteessa päivystykseen.
Geriatrinen potilas on yleensä yli 75-vuotias ja monisairas. Hän ei ole omatoiminen. Potilasta tutkittaessa on tärkeää hahmottaa, mikä hänen toimintakykynsä oli ennen sitä oiretta, jonka takia hän on hakeutunut hoitoon.
POLIKLINIKAN TYÖ on tuottanut tuloksia. Täällä käyneistä suurempi osa asuu vuoden kuluttua kotona kuin niistä, jotka ovat käyneet päivystyksessä. Näin siitä huolimatta, että geriatrisella poliklinikalla käyneet vanhukset ovat huonompikuntoisia ja iäkkäämpiä.
– Potilailta, omaisilta ja kotihoidosta on tullut hyvää palautetta, sanoo Jonna Laine.
Turussa kotihoidon piirissä olevilla potilailla on puolta vähemmän päivystyskäyntejä kuin Tampereella.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Aloituksen lähde on TEHY-lehti.
Iäkkään yleisimmät syyt tulla päivystykseen:
Yleistilan lasku, jalat eivät kanna. Ei pärjää kotona.
Sekavuus, harhaisuus, käytösoireet.
Hengenahdistus, rintakipu.
Kaatuminen.
Infektioepäily, kuume.
Vatsakipu.
Geriatrisen poliklinikan ammattilaiset:
SAIRAANHOITAJA ottaa potilaan vastaan poliklinikalle. Aloittaa tulohaastattelun ja mittaa vitaalielintoiminnot, ottaa lääkärin määräämät laboratorionäytteet sekä ekg:n. Haastattelee omaiset ja saattajan. Arvioi ja tarkkailee potilaan toimintakykyä ja vointia. Saattaa röntgentutkimuksiin. Huolehtii tarvittavasta lääke- ja nestehoidosta ja ruokailusta. Huolehtii, että potilas on valmis siirtymään jatkohoitopaikkaan.
FYSIOTERAPEUTTI selvittää potilaan aiemman liikkumis- ja toimintakyvyn, arkiliikunnan, ulkoilun ja apuvälineet. Kartoittaa tarvittaessa tasapainon, kaatumiset, kaatumisen pelon, lihasvoimat, toiminnan rajoitukset. Tekee tarvittaessa lähetteen fysioterapeutin tai toimintaterapeutin kotikäynnistä tai jatkokuntoutuksesta.
LÄÄKÄRI vastaa potilaiden sisäänotosta poliklinikalle. Vastaa potilaan hoidosta. Määrää tutkimukset ja hoidot. Haastattelee potilaan. Päättää jatkohoidosta yhdessä moniammatillisen tiimin kanssa.
OSASTONSIHTEERI sisäänkirjaa potilaan. Vastaa poliklinikan puhelinliikenteestä. Tilaa tarvittavat tutkimukset, tilastoi potilaskäynnit, huolehtii laskutuksesta.
FARMASEUTTI selvittää potilaan lääkityksen reseptikeskuksesta. Haastattelee potilasta, omaisia ja omahoitajaa. Käy lääkärin kanssa potilaan lääkityksen läpi. Ehdottaa tarvittaessa lääkemuutoksia lääkärille. Antaa lääkeneuvontaa sekä tekee tarvittaessa perusteellisemman lääkehoidon arvioinnin.
Heitä voi konsultoida: geropsykiatrinen hoitaja, sosiaalityöntekijä, toimintaterapeutti, muistihoitaja, sairaalapastori.
TEHY-lehti
🌸
Kiinostaa,,,
mitä maksaa,,,,,,
voiko tulla kauempaa eri paikkaunnalta ,,,,, ?
Voidaanko vastaavaa vanhus-terveyden tutkimus hoitoa
kehittää muualle suomeen ?
Ehkä tämä poliklinikka on vain turkulaisille ?
idea ja toiminta on loistava ! Lisää näitä !
Turku onkin väkiluvultaan pienempi kuin Helsinki! Joten pienillä kaupungeilla mahdollisuus toteuttaa aloitteen tekemä kirjoitus! Helsinki ja Espoo en moista kuullutkaan.Sairlodeen päivysty plk.Odtellan tuntej.Ei siis 2-4h.Jopa 12h. ja lähetetään kotia,joku pilleri purkki resepti mukana keskellä yötä.Jos ei autoa,auto kuskia? Taksilla. Henkilö kunta pulaat,ruuhkat. Kipu potilas istu käytävällä useita tunteja. .Aiheesta oli Helsingin sanomat 2 vai 3 vikkoa sitten.Henkilökunnalla ei aikaa kirjata asiasta Sairaaloiden johdoille, koska veisi ajan potilaista.
Kuulostipa hyvältä. Aivan jotain muuta kuin hoivakodissa käyvän tk-lääkärin hutkinta ja lääkekokeilut iäkkäillä ihmisillä. - Nm. Järjetöntä puuhaa
Turussa onkin pikasen vähemmän porukkaa kuin Koko Suur Helsinki! Joten ei tällä vanhuksia kohdella kuin kultaa!
Helsinkiin kaksi näitä siis ! Rahaa säästyisi muualla ja myöhemmässä vaiheessa,
kun tutkitaan aikaisemmin.
Kerrassaan hienoa. POLIKLINIKAN TYÖ on tuottanut tuloksia ja myös säästöä,
jota kovasti yritetään saada aikaan.
Turun klinikalla käyneistä suurempi osa asuu vuoden kuluttua kotona kuin niistä,
jotka ovat käyneet normaalipäivystyksessä.
Jopa siitä huolimatta, että geriatrisella poliklinikalla käyneet vanhukset ovat huonompikuntoisia ja iäkkäämpiä.
Jos noin olisi omalla paikkaunnalla, kuin alotuksessa on kerrottu,
menisin viimesillä voimillani hakemaan apua,
tai lievitystä hakemaan olotilaan,
tai
edes saisi tietää kokonaisuuden onko kauaakaa elin aikaa enään,,,
Kyseinen poliklinikkka tuntuu " unelmalta" iäkkäälle ihmiselle.
Eikö iäkkään "unelma" olekin absurdi ?
Nuorempana oli ihan toisenlaiset unelmat.
Sinne voi mennä vain ensiapua varten ja sitten tutkitaan perusteellisemmin
kuin tavallisella ensiapupoliklinikalla. Aikaa ei voi tilata turkulainenkaan,
)poliklinikka on Turussa kuten jutusta ilmenee)
Toivoo tietysti, että välttyisi kaikilta klinikoilta, mutta tällaisia klinikoita
tarvittaisiin pitkin Suomea. Klinikoita on jo valmiiksi, mutta niitten toimintaa
pitäisi laajentaa, mutta mikään ei ole tietenkään mahdollista,
resursseja ei riitä, jos se koskee vanhoja ihmisiä.
Tätä kun saisi uuteen soteen ! Se olisi melkein "mannaa" vanhoille.
Tuo säästää paljon, kun ei erikseen tarvitse matkustaa joka tutkimukseen ja hoitoon.
Turun klinikalla on loistava toimintamalli. Taidanpa muuttaa Turkuun.
Harkinnassa on muutto, ehkä Turkuun tai Tampereelle.
"Turussa kotihoidon piirissä olevilla potilailla on puolta vähemmän
päivystyskäyntejä kuin Tampereella". Tämän klinikan ansiosta, joka kuulostaa
sadulta, liian hyvältä ollakseen totta Suomessa, että noin hyvin tutkitaan ja
pidetään huolta, vaikka niinhän se kuuluisi ollakin, kun kyseessä on sairas,
väsynyt ja iäkäs ihminen.
"STM:n uusi kansliapäällikkö: Ikäihmisten kotihoitoon tarvitaan lisää lääkäripalveluja, ympärivuorokautisia hoivapaikkoja on riittävästi
– Nyt kotiin ei saada lääkäripalveluja, kun niitä tarvittaisiin. Silloin potilaita siirretään päivystykseen, Kirsi Varhilan seuraaja, kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemi sanoo."
YLEuutiset
Mielenkiintoinen juttu, onko kallis?
Utopinen ajatus !
Kyllä kaikkien vanhusten
pitäisi päästä vanhusten palvelutaloon ,
jossa on hyvä asiallinen hoiva ja turvallinen loppuelämä,
kotiin ei pitäis ketään unohtaa kärsimään hoitoja vaille kuolemaan,