Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Kadonnut Rakkaus

    Tasaista koleaa harmautta,
    istun alla vanhan omenapuun.
    Kaksi tyhjää runkoa toisiinsa nojaten.
    Näppäilen hiljaa kitarasta
    surumielisiä säveliä.
    Minua palelee ja itkettää.

    "Mikä surettaa", sanot
    ja istut kylmään maahan viereeni.
    Lämpösi leviää minuun ja kyyneleet valuvat
    juovittaen poskeni.
    Käännät hellästi kasvoni
    ja vangitset minut katseellasi.
    Minun käteni vavahtaa
    ja särähtää sointu.

    Katson syvälle silmiisi.
    Pienet kullanväriset pilkut vihreydessä.
    Onnemme huikaisevalla hetkellä
    minun ikioma taivaani.
    Miksi tämä tyhjyys?
    Minähän haluan vain rakastaa
    ja vain sinua.
    Ei ole ketään muuta.
    Minä olen eksynyt.

    Otat kitaran
    ja asetat sen puun runkoa vasten.
    Kiedot kädet ympärilleni
    ja vedät minut syliisi.
    Kuiskaat hiljaa hiuksiini,
    "Ei omenapuukaan kuki aina,
    mutta elämä virtaa rungon sisällä.
    Ei se ole kuollut,
    vaan odottaa hetkeään."
    Minä itken hiljaa ja odotan.
    4201
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    olipa ihana runo tuli melkein kyyneleet silmiin... oli niin surullinen mutta ihana...

    Äänestä

    • ja kiitokset:)
      Koitin jotain kirjoittaa rakastamisen vaikeudesta.Tänäänkin on harmaata.Pistän toivoni huomiseen.

      Äänestä

    mutta kaunis.

    Äänestä

    • sinulle:)
      Surussa on aina jotain kaunista, sellaista koskettavan kaunista.
      Nyt on tämmöisten runojen aika.
      Kiitos:)

      Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    merliNelli kirjoitti:

    Tasaista koleaa harmautta,
    istun alla vanhan omenapuun.
    Kaksi tyhjää runkoa toisiinsa nojaten.
    Näppäilen hiljaa kitarasta
    surumielisiä säveliä.
    Minua palelee ja itkettää.

    "Mikä surettaa", sanot
    ja istut kylmään maahan viereeni.
    Lämpösi leviää minuun ja kyyneleet valuvat
    juovittaen poskeni.
    Käännät hellästi kasvoni
    ja vangitset minut katseellasi.
    Minun käteni vavahtaa
    ja särähtää sointu.

    Katson syvälle silmiisi.
    Pienet kullanväriset pilkut vihreydessä.
    Onnemme huikaisevalla hetkellä
    minun ikioma taivaani.
    Miksi tämä tyhjyys?
    Minähän haluan vain rakastaa
    ja vain sinua.
    Ei ole ketään muuta.
    Minä olen eksynyt.

    Otat kitaran
    ja asetat sen puun runkoa vasten.
    Kiedot kädet ympärilleni
    ja vedät minut syliisi.
    Kuiskaat hiljaa hiuksiini,
    "Ei omenapuukaan kuki aina,
    mutta elämä virtaa rungon sisällä.
    Ei se ole kuollut,
    vaan odottaa hetkeään."
    Minä itken hiljaa ja odotan.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu