Ajattelin nyt tässä vähän avata omaa viljelytapaa ennen lopetusta kun perillisiä ei oo eikä enää tuu kun ikää alkaa oleen lähemmäs 70v.
Kaikki tutut ja kylän miähet vuasia kyselly että miten vajaan 30ha tilalla saa viljasta joka vuos kovia satoja ja laatu on parasta mahdollista vaikka muilla paikallisilla sato parhaimpinakin vuosina 6-7t/ha vaikka kaikki mahdollinen lannotus annettu ja kasvinsuajelu anettu ja mää en lannota ollenkaan.
Oma salaanen perusresepti ollu vuodesta 86 lähtien se, että aina ollu käytössä oma siemen jonka vedän omatekemän sekottajan läpi aina ennen kylvöö lietepaskalla ja muulla seoksella annostuksella 100L/t siementä. Sitten ruiskutan nokkosvettä ja muutamaa muuta luonnosta saatavaa tuotetta 200l/ha kolme kertaa vuodessa että rikat ja taudit pysyy poissa. Myrkkyjä en oo käyttänyt alku vuosien jälkeen ollenkaan. Tällä reseptillä parhaampana vuoten kauraa tuli 9,2t/ha ja ohraa 11,1t/ha. Mutta keskisadot ollu vuodesta riippumatta 8t/ha paikkeilla ja aina leipävilja laatua.
Aikoonaan yritin pooagrian kavereille kertoo miten satoo sais enemmän mutta eipä niitä kiinostanu kun oli kuulemma humpuukia tää meikäläisen viljely.
Itte vaan toivon että tästä joku ottais oppia ja alkais miättiin ja käyttään omaa päätään että ei ehkä kannattasi kuitenkaan tehä niin kun muut.
Kaikki tutut ja kylän miähet vuasia kyselly että miten vajaan 30ha tilalla saa viljasta joka vuos kovia satoja ja laatu on parasta mahdollista vaikka muilla paikallisilla sato parhaimpinakin vuosina 6-7t/ha vaikka kaikki mahdollinen lannotus annettu ja kasvinsuajelu anettu ja mää en lannota ollenkaan.
Oma salaanen perusresepti ollu vuodesta 86 lähtien se, että aina ollu käytössä oma siemen jonka vedän omatekemän sekottajan läpi aina ennen kylvöö lietepaskalla ja muulla seoksella annostuksella 100L/t siementä. Sitten ruiskutan nokkosvettä ja muutamaa muuta luonnosta saatavaa tuotetta 200l/ha kolme kertaa vuodessa että rikat ja taudit pysyy poissa. Myrkkyjä en oo käyttänyt alku vuosien jälkeen ollenkaan. Tällä reseptillä parhaampana vuoten kauraa tuli 9,2t/ha ja ohraa 11,1t/ha. Mutta keskisadot ollu vuodesta riippumatta 8t/ha paikkeilla ja aina leipävilja laatua.
Aikoonaan yritin pooagrian kavereille kertoo miten satoo sais enemmän mutta eipä niitä kiinostanu kun oli kuulemma humpuukia tää meikäläisen viljely.
Itte vaan toivon että tästä joku ottais oppia ja alkais miättiin ja käyttään omaa päätään että ei ehkä kannattasi kuitenkaan tehä niin kun muut.
Vastaukset 39
Vanhimmat
Kelayksiössä kuumuus kasvaa.
Kuumuus sekoittaa päätä vielä enemmän.
tukijulli- agrit kadehtii toisiaan
Miten se maan typpitase, paljonko tarvittu typpilannosta tuohon 10 tonnin tasoiseen hehtaarisatoon? Vai onko kulutettu maaperän typpivarantoja?
Ilmasta otetaan, taivas jauheena kuu-ukkelit levittävät öisin.
Epäilemättä tuossa ajassa on kulutettu paljon typpeä. Mutta ei hätää, se on varmaan otettu niistä Itämereen valuvista virtuaalisista lannoitevirroista, joita täältäkin yli 500km päästä kuulemma koko ajan valuu.....
Ei tuossa mitään ihmeellistä, meilläkin sadot joka vuosi 6t ilman lannoitteita pelkästään viherlannoitus lietelanta niin kuin näköjään aloittajallakin. Tohon 8-10t tarvitaan sitten vähän enemmän, mutta meilläkin joskus kaurasta tullut vajaa10t hehtaari.
Tuota nokkosvettäkin käytetty maailmansivu tuholaisten hävittämiseen ja nykyäänkin appiukko käyttää sitä ainoona tapana tuholaisten hävittämiseen ja toimii.
Joo ei mikään ihme. Meillä koko ajan satotaso yli 12 tonnia hehtaarilta. Ei minkäänlaisia toimenpiteitä tarvita.
En ole edes korjannut satoa koska ei tarvitse.
Niin mitä tarkoitat tuolla kirjoituksellasi? Onko tuo sinun mielestäsi jotenkin erikoista vai?
Eipä ole ihme jos tukea tarvitaan tuen perään. Kyllä pitäis tuet poistaa kokonaan, niin nähtäis kellä ammattitaito riittää oikeeseen viljelyyn. Esimerkiksi itsellä ei ole koskaan tullut katovuotta. Kyllä se vaan niin on pojjaat, että ammattilainen saa joka vuosi satoa enemmän tai vähemmän, mutta näille tukiviljelijöille kesä on joko liian kuiva tai märkä ja panostuksesta riippumatta sato on korkeintaan keskinkertanen. Mutta sitten jos kerran kymmenessä vuodessa sato kipuaa päälle keskiarvon, niin sitten ollaan niin kovaa viljelijää ettei mitään rajaa. Vähän sama-asia kun se, että kyllä se sokeekin kana jyvän löytää.
Olethan jättänyt toki sadon korjaamatta joka vuosi. Korjuuvelvoitettahan ei ole.
Jopan keppiheppa rulaa. Virtuaali pelissä kelanyksiössä onnistuu.
Tukijullit katselee pornoa, viljat mätänee pellolle ja eläimet kuolee ilman hoitoa.
Äkkiähän sitä perillisen hommaa jos vaan luotettavan naisen löytää. Joku voi olla kiinnostunut ostamaan ja oppimaankin, tilojen hinnat vaan aivan liian korkeat tukiaisten tkia. Itseä kiinostaisi paljon enemmän edullisemmat ostohinnat ja vaatimattomampi tulotaso ilman tukiaisia.
Jopalle se ei vaan aukene miksi pelto maksaa Etelässä kymmenenkertaisesti Lappiin vaikka tuet samat.
Kukahan idiootti sulle myy alihintaan jotta voit myydä katteella eteenpäin?
'''''Äkkiähän sitä perillisen'''' voi olla iso homma etsiskellä
Tukijullille on selvinnyt että tukiaisilla hankkii miljoonia ja siksi pelloillakin voi pyytää älyttömät summat. Toivottavasti kansalliset tuet kielletään mahdollisimman pian ja sitten lopetetaan myös EU-tuet. Viimeistään kun Ukraina liittyy, tukiaisista on pakko luopua.
Nykyäänhän on helppo löytää tinderillä sun muilla, mutta eri asia löytääkö rehellistä.
Persaukisen ulinaa.
Tukijullit ulisee vaikka puutakin miljoonien arvosta. Nyt rahastatatte haloillakin älyttömät hinnat, pitäisi jokaisen hakea suoraan tilata mitä tarvitsee kun ollaan maksettukin tukiaisina moneen kertaan. Tarvitsenkin uuden auton, mistähän löytyisi sopiva.
Olen joka vuosi saanut yli 10tonnia/hehtaari satoa. Se on arvio koska en ole koskaan korjannut satoa. Korjuu velvoitetta ei ole.
Minä olen saanut 50 tonnia.
Helkatti, onko se velkaa? Minä kääräisin 40 tonnin miinuksen viime vuodelta
Tänä vuotena menee reippaasti paremmin tappiolle.
Joo, tästä tulee hieno vuosi.
Ensin oli liian kylmää, nyt liian kuumaa, kaljotteluksi meni tämäkin viikko.
Valtio kuittaa tappiot. Syömätuki on syömätuki!
Ja tuo on totisinta tottaha.
10 000 kg/ha viljasato tarvitsee typpilannoitusta tai kuluttaa maan typpivaroja vähintään 210 kgN/ha, käytännössä enemmän, eli vaatii todella voimaperäistä lannoitusta, noin tupla ympäristötuen raja-arvoihin. Esim Irlannissa jossa parhaat sadot ovat 10 tonnin luokkaa tarvitaan yli 200 - 300 kgN/ha lannoitustasoja tuohon satotasoon.
Valkomesikkä typettää 225-245kg N/ha lisäksi lietepaskaa 30t/ha. Tuo typpimäärä riittää viidentoista tonnin satojen paikkeille. Missä jallu siis luuraa?
Valkomesikkä tosiaan on viherlannoituskasvina aivan ehdoton, sen jälkeen saadaan tavanomaisessa viljelyssä täyden lannoituksen saaneiden lohkojen kanssa vähintään saman suuruisia ja laatuisia satoja. Ainoa huono puoli tuossa on se, että valkomesikkä on kaksi vuotinen kasvi.
Mutta tuosta löytyy ihan virallisesti tutkittua tietoa Tyynelän sivuilta.
Eli viljellään kaksi vuotta tuota valkomesikkää, sen jälkeen kolmantena vuonna jotain viljelykasvia josta saadaan sato?
Juuri näin. Elikä tänä keväänä kylvetään ja ensi syksynä kasvusto murskataan ennen valkomesikän siementämistä. Kolmantena vuonna satokasvi josta kunnon sato ja seuraavanakin vuonna viljasta tulee normaalia luomusatoa suurempi.
Meillä kierto ollut jo pitkään valkomesikkä, ohra, kaura, herne/härkäpapu, nurmi. Tällä menetelmällä sadot olleet huomattavasti luomun keskiarvoja suuremmat, mutta ei kuitenkaan lähelläkään aloittajan satoja yhtä huippu vuotta lukuun ottamatta jolloinka kauraa tuli noin 8400kg/ha yhdeltä 8ha lohkolta.
Kaksivuotinen valkomesikkä pohjilla ja 25t/ha paskaa tänä vuonna , ohran keskisato 31ha alalta keskimäärin 6800kg/ha kuivauksen jälkeen. Omasta mielestä kohtuu sato, mutta jos sen jakaa tolle kolmelle vuodelle, niin reilu 2,2t/ha vuosi. Mutta normaalisti sato olis rehuohraa joka halvenpaa normaalisti.
Mutta kulujen kautta tuotto huomattavasti parenpi. Siemen maksoi 65€/ha ja omat viljelytoimenpiteet n. 85€/ha ja kasvuston murskaus toisena vuotena urakoitsijan tekemänä 45€/ha. Ohran siemen oma joten ei kuluja kuin tos maksu ja muokkaukset ja kylvö n. 180€/ha. Elikä kolmen kasvukauden kulut oli 375€/ha ja tuotto tänä vuonna oli reilu 2400€/ha, eli netto 800€/ha vuodessa.
Itsellä varmasti valkomesikkä pysyy mukana tulevaisuudessakin kulujen pienuuden takia sekä satovuoden sadon vuoksi. Perinteisellä viljelyllä ha/nettotuotto paljon pienenpi. Mutta tässäkin tulee eteen heehtaarit. Eli mitä enemmän niin sitä suurempi hyöty.
Hiukan epäilyttää 10.000 kilon viljasatoa Suomi Finlandiassa.
Mä saan joka vuosi 9tn/hektaari. Ja pelto on 3,5 hektaari. Olen varmuusvaraston kannalta tärkeä.
Ihan hyvin voi saada viljasta varsinkin etelä - länsiosissa maata hikevällä runsasmultaisella hietamaalla, kun kasvukausi muuten normaali. Yleisin yksittäinen kasvua rajoittava ympäristötekijä on ehkä yllättäen kuivuus. Sitä en usko että kellään koko tilan keskisato tommoseen yltää.
lajijasuris
Minä voisin ostaa 12hehtaaria tonnilla
Kannattamattomat tilat pitää antaa ilmaiseksi kuten Uniper.