Ympäristöosaamista Afrikasta

Tullooko työntekijät afrikasta vai itäeuroopasta?

Työmiehiä on vain Perhossa.

Viimeset nahkiaiset saajahan tänä syksynä. Korvaako afrikkalaiset tämän?

Aikamoinen katastrofi oli talvivaarakin suomalaisesta "osaamisesta" huolimatta.

Toivottavasti Keliberille tulee osaava poppamies myrkkyvastaavaksi.

Petteri oli tavannut afrikkalaisen firman johtajat ja olivat kuulemma aivan sisäsiistejä. Olihan se Perän Pekkakin Kulosaaren asunnossaan pesi kätensä ja aina oli puhdas paita sekä kypärä päässä. Silti luikautti elohopia veet Kainuun järviin ja muutti ihte Sveitsiin.

Kylläpä se ihan valkoisten miesten johtama yritys kuitenkin on missä tiedetään kuinka akkumalmeista otetaan tuotto talteen. Osakkeensa myyneet, nyt entiset suomi-omistajat lienevät varsin iloisia kunnon hirmupotistaan. Joka tapauksessa kaivoksen tulevasta toiminnasta tuskin saadaan mitään maksimaalisia verotuloja suomeen, kuten ei saatu Talvivaarastakaan.

Suurimman osan keliberistä omistaa afrikkalaiset.
Kuinkahan Kaustisen ympäristön luontoarvot : vesistöt ja maaperä tulevat huomioonotetuksi.
Menevätkö kaustislaisten kalavedet sen siliän tien.

Sehän saastuttaa vielä Kokkolan edustan merialueenkin mutta se ei afrikkalaisia haittaa.

Joopa joo, tämä on sitä suomalaista tyyliä, myydään kaikki ulkomaalaisille.
Kaivokset, vesi, metsät, sähkö.
Kaivos mineraalit ovat uusiutumattomia, kun ne ulkomainen kaivosyhtiö rohmuaa ja mukanaan vie, niin mitään ei suomen valtiolle jää.
Ihan turha rakentaa sinne kaivos alueelle litiumin rikastus laitosta, eikä Kokkolaan mitään litiumin jalostukseen suuntaavaa laitosta, koska ulkomainen omistaja rahtaa litiumit Afrikkaan ja tekee niistä akkuja siellä.
Keskipohjanmaa muka litiumprovinssi, ei enää tämän jälkeen.
Kuvitteleekos Keliber ja päättäjät, että suomi rikastuu Litiumilla, ei ainakaan tämän jälkeen, kun litium alueet myytiin ulkomaiselle kaivos yhtiölle.

Keliber kehuu, että omistajat saavat nyt voittoa sijoittamilleen rahoille.
Enemmän voitottoa olisivat saaneet, jos keliberiä ei olisi myyty ulkomaiselle kaivosyhtiölle, kyllä ne tajuaa 10 vuoden päästä, kun ulkomainen kaivosyhtiö löytää litiumia moninkeraisesti enenmmän, kuin mitä Keliber on löytänyt ja ulkomainen kavosytilö tienaa litiumilla satoja miljardeja.

Mustat miehet nauraa hyväuskoisille suomalaisille. Rahat afrikkaan ja saasteet jää ullavalaisille sekä kaustislaisille osansa saa perhojoen alajuoksukin.

UUTINEN | KP24Paikannimet (osa 3): Vetelin- vai Perhonjoki?
La 16.2.2013 klo 08:24Kumpi on oikeampi nimi sille Keski-Pohjanmaan joelle, joka alkaa Suomenselältä Perhosta ja virtaa Pohjanlahteen Kokkolan kaupungin kupeesta? Tätä kyselevät jokivarren asukkaat ja vähän muutkin. Itsekin olen asunut Kokkolassa ja liikkunut työkseni monilla jokivarren metsätyömailla. Ensiksi: Mistä saivat nimensä ruotsinkielisen asutuksen kylä Nedervetil ja mistä Övre Vetil? Suomalaisen paikannimikirjan 2007 kirjoittajat paneutuivat varsin ylimalkaisesti tuohon nimeen. Mainitaan Ylivetelin kappalaisen J. Forseliuksen 1753 arvelu, jossa pappi esittää nimeen sisältyvän suomenkielen sanan vetelä. Ja sitten esitetään, että suomenkielinen sana on sitten tullut ruotsinkielen käyttöön muodossa Vetil (Vetil å, Wäthele å) v. 1558. Mutta onko tuohon uskottava? Kun ei edes esitetä, mitkä paikat seudulla olivat erityisen veteliä ja saivat juuri siitä nimensä. Kun tutkii tarkemmin, selitys on hyvin paha virhe. Osoittaa vain, että paikannimiä tutkivat tohtorit kieltäytyvät paneutumasta ruotsin kielen sanastoihin. Nimen Vetil, Veteli takana on vanha skandinaavisana wæthil, wäthil. On tanskalaiskielen sanastoa. On harvinaisempi muoto samaa tarkoittavasta sanasta vada. Ja tarkoittaa 'kahluupaikkaa joen yli'. Muinaispohjoismainen vanhin muoto vaðill. Näin esitetään vanhan skandinaavikielen sanastoissa. Ja myös suomenruotsalaisten kirjoituksissa tuosta nimestä Nedervetil. Joessa on siis jo varhaisen ruotsalaisen asutuksen aikana ollut kaksi niin merkittävää kahluupaikkaa joen yli, että niistä on tullut kylien nimet. Mutta sana vetil tuosta sanasta wæthil on myös Kokkolan taajaman kupeessa Rimmissä suo nimessä Vetilmossen. Ilmeisesti paikka, mistä karjaa on aikoinaan kahluutettu ja uitettu joen takaisille kesälaitumille. Tiereittiä paikalla ei ole. Haapaveden kaksiosaisen Vatjusjärven nimessä on tuo vada tarkoittaen osien välistä matalaa kohtaa, 'kahluupaikkaa'. Talon- ja sukunimenäkin Vatjus. Ja Vata-, Vataa-nimiä on siellä täällä suomenkielisen Suomen alueella vanhoilla kahluupaikoilla. Voi päätellä, että Vetelinjoen ristinyt ruotsalaisherra on ollut kotoisin jostakin Skånen suunnasta. Velinjoki on siis 'kahluupaikkojen joki'. Perho - 'suuri metsä' Perhon nimi mainittiin kirjoissa jo v. 1583 nimenä Perhw. Sitten v. 1780 kylännimi Perho tuli saarnahuonekunnan nimeksi. Nimi ei ollut minkään talon nimi, vaan on Möttösen Perhonlammen ja -kosken seutunimenä. Tarkoittanut asumatonta maata. Paikannimikirjassa 2007 ei osata antaa selitystä nimen taustalle. Mutta kyllä Perhon nimelle löytyy perusteltu, tieteellinen selitys jo varsin varhain esitetystä tieteellisestä aineistosta. Unkarilainen Samuel Gyarmathi laati jo 1700-luvula tavattoman laajat sanasto- ja kielioppiaineistot suomalais-ugrilaisista kielistä. Perusti samalla koko finnougristiikan tiedehaaran. Sanastoissaan hän esitti karjalan kielen sanan berega tarkoittaen 'lehto, laaja metsä, puisto'. Kuten esittää muutakin sanastoa, jota Suomen paikannimissä esiintyy. Suomessa on muutamia Perho-paikannimiä ja ne ovat juuri metsäisiä ylänkömaita. Joiden nimissä ei voi olla hyönteisen nimi perho(nen). Tuo berega, muodon Perho g:n h:ksi ääntymisen mukana saanut sana on tarkoittanut karjalaisena eräkautena juuri metsäistä Suomenselkää. Ja siitä Perho-nimet Perhonlammelle ja -koskelle. Tällaiset laajoja paikkoja tarkoittavat paikannimet ovat usein vanhoja, vaikka näkyvät vain joidenkin pikku luonnonpaikkojen nimissä. Kumpi joennimi sitten on perustellumpi? Maanmittaus-lehdessä v. 1994 Matti Torppa kirjoitti tutkielman Vetelinjoen nimestä ja sen historiallisesta taustasta. Vetelinjoesta Perhonjoeksi ja takaisin. Piti nimeä Vetelinjoki vanhempana ja perustellumpana. Nimi Perhonjoki yleistyi käyttöön vasta 1800-luvulla. En määrää, kumpaa joen nimeä on käytettävä. Asiakirjatiedoissa ruotsalaisperäinen nimi esiintyy aikaisemmin.

Eli Vetelinjoki on alkuperäinen ja oikea nimi .

ELY keskus ottaa yhteyttä jatkossa Afrikkaan kun kalat kelluu Vetelinjoessa maha ylöspäin. Pitää palkata swahilin ja muiden heimokielten osaajia jo nyt ettei suojelutoimiin tule mitään epäselvyyksiä ja saadaan päästöt heti hallintaan jos jotain sattuu kuten Talvivaarassa kävi.

Muutaman vuoden kuluttua kaikki lähi vedet ovat pilaantuneet .Kaustisella juodaan vain pullo vettä .

Paska juttu .

Karjalasta löytyy litiumia ja muita mineraaleja riittävästi. Pian otamme omat alueet sieltä takaisin Naton avustuksella ja siirrämme kaivostoiminnan sinne. Pakkotöihin tottuneita asukkaita löytyy alueelta riittävästi ja luonto on jo pilattu aiemmin, hah hah haaa!!!...

Kyllä eteläafrikkalainen toimija rahoittajiksi on se huonoin vaihtoehto heti Venäjän jälkeen. Todellinen vikatikki Keliberiltä.

Kehitysapu rahalla ostavat Keliberin ja tekevät tilin sekä saastuttavat vesistöt.

5-10 vuotta eteenpäin niin alue on samanlainen paskakasa kuin talvivaara ja rahat on imetty sijoittajien taskuun maailmalle.

Kannattaa muistaa, että etelä afrikassa asuu edelleen myös 5 miljoonaa valkoihoista, ja se on varsin kehittynyt maa, joku soweto on tietysti eri asia, mutta ei se mikään varsinainen kehitysmaa oo, vaikka sen kehitys on taantunutkin sen jälkeen, kun apartheid politiikka lopetettiin 90 luvun alussa, ja musta enemmistö sai poliittisen vallan hallintaansa.

Mustat ottaa nyt takaisin mitä valkoiset niiltä vieneet Etelä-Afrikassa. Harmi että pieni Suomi joutui pelinappulaksi ja menettää mineraaleja sekä rahat niistä menevät Afrikkaan. Pilaantuva ympäristö kuten aina kaivostoiminnassa tapahtuu jää maamme vastuulle, hah hah haaa!!!...

Toivottavasti jotain jättävät maahamme nämä afrikkalaiset mainarit. Ainakin Rahkosen kouluun tarvittaisiin lisää oppilaita ja se varmasti onnistuu tummilta kaivosmiehiltä.

Kamala hanke. Toivottavasti joku tajuaa valittaa.

Valittaminen ei Kokkolassa oo ongelma

Nyt turvat tukkoon. Tunnen useita Afrikkalaisia kenraaleja ja kaikki ovat lukutaitoisia sekä suurin osa käyttää sisävessoja. Poppamiesten ja noitatohtorien avulla kaikki saasteet saadaan kaivoksesta kerättyä talteen. Pekka Perä ei näitä keinoja käyttänyt Talvivaarassa ja seuraukset tiedämme, hah hah haaa!!!...

Kaikki keski-pohjanmaalaiset maidontuottajat saavat lypsää tuhansia vuosia maitoa ennenkuin pääsevät samaan liikevaihtoon kuin Keliber parissa kymmenessä vuodessa. Tämän ymmärsivät etelä-afrikkalaiset buurit, mutta ei Lintilä ja muut äärikeskustalaiset idiootit hah hah haaa...

Vetelinjoen myrkyttävät afrikkalaiset ja keräävät rahat pois liitiumilla ja jättävät myrkyt maaperähän. Kyllä näin kävi nyt meille kuten sotkamolaisille.

Storån sillan alla Vetelinjoessa kohta kalat kelluu maha ylhäällä ja afrikkalaiset kaivaa rahat pois.

Poppamiehet poistaa myrkyt mineraaleista olkaa huoletta, hah hah haaa!!!...

Nyt oli puhelinlaitoskin myynnyt osakkeensa afrikkalaisille. Kohta ruvetaan elohopiaa kaatamaan vesistöihin ja päästään täällä Ullavallakin televisio lähetyksiin.

Litiumia ei ainakaan akkuihin lähitulevaisuudessa enää
mene juuri ollenkaan.

Täysi kusetus koko kaivoshanke. Litiumin käyttö vähenee teollisuudessa ja osakkeenomistajat saivat myytyä turhat sijoitukset osaamattomille afrikkalaisille hyvään hintaan. Pietarsaaren edustalle merelle tulevan tuulivoimapuiston osuuksia kannattaa nyt hankkia mikäli niitä myydään sijoittajille.

Afrikkalaiset ryhtyy kuulemma pullottaan vettä Ullavalla Keliberin mailla eikä kaiva mitään mineraaleja. Onkohan tuossa mitään perää, hah hah haaa!!!...

Pian pääsee peruskoulusta suoraan näihin kaivostoiminnan töihin eli 16-vuotiaana. Kyllä Afrikkalaiset osaa järjestää kaiken ja sielläpäin töihin otetaan jo alle kouluikäisenä eli kuusi vuotiaana. Tätä voitaisiin kokeilla myös maassamme sillä kyllä ainakin Perhossa olimme heinäpellolla haravoimassa jo alle kouluikäisenä. Itse työskentelin lähes kuusivuotta variksenpelättinä kesäisin naapurin mansikkamaalla enne rippikouluikää ja nyt ei naurata.

Kuolevat myrkkyihin nuoret näissä afrikkalaisten kaivoshommissa. Myrkyttävät vielä joet ja järvet niinkuin kainuussa tekivät talvivaaralla.

Vastailkaa nyt joku muukin näihin kirjoituksiin. Aamu kuudesta olen vastaillut taas yksin omiin avauksiini ja nauranut itselleni, hah hah haaa!!!...

Keliberin kaivos aiheuttaa toki ympäristövaikutuksia. Ympäristölupaprosessi on vielä osittain kesken.

-Omat kaivokset sijaitsevat turvesuon alla ja läheisyydessä. Luonto ei ole enää kaikilta osin koskemattomassa tilassa, ja vedet on ohjattu pois ojia pitkin. Meidän pitää huolehtia kaivosvesistä, että ne ovat riittävän puhtaita, Hautala sanoo.

Tähän mennessä kaivosalueella on vasta siirretty kiviä ja rakennettu niistä tien pohjaa. Tietä on valmiina kahdeksan kilometriä yhdeksästä, ja se liittyy Kaustisen ja Toholammin väliselle kantatielle.

-Pölyä ja melua ajatellen turvesuon lähellä ei ole asutusta. Rikastamolta lähtee aikanaan yksi rekka tunnissa Kokkolaan.

Toimitusjohtajan mukaan luonnonsuojelijat ovat suhtautuneet hankkeeseen asiallisesti, vaikka Syväjärven kaivoksesta aikanaan valitettiin. Keliber määrättiin oikeudessa tarkkailemaan vesistöjä ja sitä yhtiö tekee. Talvivaarassakin "tarkkailtiin" ja miten siellä kävikään.

Ei nouse nahkiainen Vetelinjokeen tulevaisuudessa.

Afrikkalaiset syö kaiken minkä kiinni saavat. Lähetyssaarnaajat oli ennen suurta herkkua. Ullavan pappi saa olla varuillaan etteivät kaivoksenomistajat keitä padassa, hah hah haaa!!!...

Kannibaaleilla pitää olla oikeus perinneruokaansa.

Ei oo lääkäriä Ullavalla eikä Käläviällä. Nyt saajaan ainakin jonku sortin afrikkalainen poppamies tännekki. Kaivojen veet varmasti pilaantuu mutta raanavesi ei aivan heti. Säiliö autoilla voijaan tuoja juomavettä talouksiin jos tarvetta ilimenee kuulemma.

Matti Torppa kirjoitti tutkielman Vetelinjoen nimestä ja sen historiallisesta taustasta. Vetelinjoesta Perhonjoeksi ja takaisin. Piti nimeä Vetelinjoki vanhempana ja perustellumpana. Nimi Perhonjoki yleistyi käyttöön vasta 1800-luvulla. En määrää, kumpaa joen nimeä on käytettävä. Asiakirjatiedoissa ruotsalaisperäinen nimi esiintyy aikaisemmin ja onhan Veteli paikkakuntana tunnetumpi sekä arvostetumpi kuin takapajuinen maatalouspitäjä Perho.

Yle uutisoi kaivosyhtiö Keliberin suuromistajan vaikeuksista kotimaassaan Etelä-Afrikassa. Sibanye-Stillwater on yhdistetty vuonna 2012 tapahtuneeseen Marikana-kaivoksen ammuskeluun.

Yhtiö omistaa viime vuoden lopun muutosten jälkeen 84,96 prosenttia Keliber Oy:n osakekannasta.

Sibanye-Stillwaterin yhteys joukkosurmaan juontuu yrityskaupasta. Vuonna 2019 yhtiö osti kaivosyhtiö Lonminin, jonka kautta "perinnöksi" tuli kytkös vuoden 2012 ammuskeluun. Siinä surmansa sai 34 ja loukkaantui lähes 80 ihmistä.

Ammuskelua edellytti kaivostyöntekijöiden tyytymättömyys työoloihinsa ja sitä kautta usean viikon lakko. Veriteoista vastasivat poliisi ja yksityiset turvallisuusjoukot.

Ylen mukaan Etelä-Afrikassa ollaan yhä tyytymättömiä, miten tapahtumaa ja siihen liittyviä kysymyksiä on käsitelty. Lonmin on silloisen presidentti Jacob Zuman tilaaman selvityksen mukaan syyllinen tapahtumiin.

Yhtiötä eli nykyisin Sibanye-Stillwateria kohtaan on ilmoilla vahvaa tyytymättömyyttä, koska asian hoitamiseksi on nähty enemmän sanoja kuin tekoja. Ratkaisua odotetaan yhtä muun muassa vahingonkorvauksiin.

Tyytymättömyyttä herättää sekin, että yhtiö investoi muun muassa Kokkolaan ja Kaustiselle, mutta rahaa ei käytetä vastuunkantoon Marikanan alueella. Yhtiö itse on sanonut, ettei heitä saa sekoittaa Lonminiin.

Eiköhän tuossa vielä muutama vuosi mene valitusten käsittelyssä ja silloin on myöhäistä aloittaa kannattamatonta louhintaa. Sanokaa minun sanoneen, hah hah haaa!!!...