Omistan kaksi kääpiökoiraa, alle 35 cm säkäkorkeus on siis heillä. Olimme tuossa yhtenä aamuna kävelemässä ihan rauhassa kakkalenkillä, kun yhtäkkiä erään talon pihasta hyökkäsi musta terrierin näköinen omia koiriani selvästi suurempi koira toisen koirani kimppuun. Tämä koira, jonka kimppuun hyökättiin pelkää jo aivan sairaalloisesti muita koiria ja lapsia, joten hyökkäys toi aikamoisen takapakin koulutuksessamme. Minua hämmästytti toisen koirani, joka on kaveriaan pienempi, 28 cm /5 kg huikean urhea käytös. Hän puolusti vuoden ikäistä kaveriaan urheasti hyökkääjää vastaan, hyppimällä ja puremalla ilkiötä naamaan. Kaveri makasi maassa ja vapisi pelosta jäykkänä, ei pystynyt ylivoiman edessä tekemään mitään. Terrieri hämmentyi pienemmän koirani puolustamisesta niin kovasti että perääntyi sen verran että sain toisen koiran turvaan lähelleni. Kaikki tapahtui muutamassa sekunnissa enkä ehtinyt itse tekemään aluksi juuri mitään, toljotin vain hämmästyneenä. Sitten kun vieras koira hyökkäsi uudelleen otin itse ohjat käsiini ja yritin husia koiraa pois, lopulta ei auttanut muutakuin potkaista hyökkäjää mojovasti niin että se perääntyi uudestaan. Taistelimme hyökkääjää vastaan ainakin 5-10 minuuttia ennenkuin huudoistani havahtuneena mustan koiran omistaja viimein tuli paikalle. Olin silloin jo niin vihainen että en jäänyt enää sekunniksikaan siihen aidan taakse seisomaan vaan marssin kotiin. Omistaja kyllä huusi perääni ja kyseli kävikö mitään, mutta suutuksissani en jäänyt koiriani tutkimaan enää siihen hyökkäyspaikalle vaan suunnistin kotiin (100 metrin päässä) ja tutkin vammat siellä. Luojan kiitos kumpikaan ei ollut saanut mitään vammoja, vuoden ikäisessä näkyi verinaarmuja ja raapimajälkiä, onneksi ei sen pahempaa. En enää toista kertaa kävele siitä ohi. Ärsyttää ja suututtaa vieläkin.
Hyökkäys
meidän kimppuun!
5518
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mulle kävi samalla tavalla, eli olin iltapissulla koirani kanssa ja n. 30 metrin päästä talon pihasta juoksi koira tielle meidän luo ja hyökkäsi koirani kimppuuun. Oma koirani ei ole kovin pieni, mutta arka, ja siksi meni makuulle eikä edes aikonut tapella. Hyökännyt koira yritti purra koiraani kaulaan, mutta onneksi oli paksu turkki suojana. Tässä vaiheessa potkaisin koiraa leukoihin ja onneksi se perääntyi. Pakkohan minun oli koiraani puolustaa, kun se itse oli liian paniikissa.Toisen koiran omistaja saapui paikalle toisen samanlaisen koiransa kanssa, otti koiran kiinni. Mun koira selvisi vammoitta, mutta pahaksi onneksi vieras koira puri mua jalkaan ja vietin sitten sen illan ensiavussa.. Seuraavana päivänä marssin hakemaan korvauksia sen toisen koiran omistajalta ja ihan mukisematta se kaiken maksoi, antibiooteistani poliklinikkamaksuun.. Nyt kyllä vähän pelottaa kulkea sen talon ohi, missä nää vihaiset hurtat asuu.. Onneksi ei sullakaan käynyt mitään pahempaa. Kumma kun omistajat ei saa pidettyä vihaisia koiriaan hallinnassa!
Nyt menette molemmat kipinkapin tekemään virallista ilmoitusta poliisi laitokselle. Näitä asioita lakaistaan liiankin kanssa maton alle. Omakoti asujan pitää huolehtia koirastaan, eikä pitäisi olla sellaista aukkoa jotta koira pääsee hyökkäämään ohikulkevien kimppuun.
Siinä missä oli terrieri mukana oli leikki kaukana. Siinä oli hengenlähtö hyvin lähellä. Samoin tässä toisessa tapauksessa.
Meillä tässä lähellä asuu kaksi saksanpaimenkoiraa, jotka ovat hyvin usein pihalla. Talo (ja piha) on ihan kävelytien vieressä, mutta pihan ympärillä on aidat. Siinä on myös portti. Jonka alta koirat ehkä mahtuvat!!! Toinen, pienempi, joka ei myöskään vaikuta "niin" aggressiiviselta varmasti ainakin mahtuisi sieltä ali. Ja tämä toinen, varmasti uros ja aina räkyttämässä, oikein kaivaa maata, että pääsisi pois!! Minua pelottaa aina mennä siitä ohi, nimittäin omistajat eivät aina edes ole kotona, kun koirat ovat pihalla, ja mitä jos molemmat tai toinen niistä tulee portin ali jonakin päivänä? Mitäs minä sitten teen? Tuskin villakoirani (keskari) pärjäisi sakemannille, kun on muutenkin toisille koirilla melko alistuva.
Poliisille en viitsi ilmoittaa, koska eiväthän koirat ole mitään tehneet (vielä ainakaan). ainakaan tietääkseni...
Kyllä raivostuttaa ihan sinun puolesta. kun minun koira oli pentu niin yksi iso rakki yritti lenkillä käydä sen kimppuun parikin kertaa. onistajaa vaan nauratti. otin pennun syliini ja sain sen suojeltua. omistaja vain sanoi että taidat olla arka mies. kyllä sieppasi. menin seuraavana päivänä tarkotuksella samaa reittiä ja samaan aikaan. olin varautunut niitten vastaantuloon. taas tulivat vastaan. en viitti kertoo mitä tein. kuitenkin senjälkeen niin se mies kun koirakin kun näkee minut niin känntyy lujaa takasin ja karkuun. sinätaidat olla kuitenkin nuori tyttö jolta ei sama onnistu kuin vanhalta armeijan mielheltä. paras sulle on tehdä mitä umalehtinen sanoo. siinä olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan.
Juu, tollasia löytyy ja vielä sellaisia jotka eivät suostu myöntämään,että vika oli heidän koirassaan. Se ,että koira puolustaa kyselemättä reviriään on vain ja ainoastaan luonnollista...joten siis syy on omistajan. Onhan se koiran kannalta parasta,että saa olla pihalla vapaana mutta sellainen peloton terrieri saatta hyvinkin hyökätä isomman kimppuun ja
päästä jopa hengestään..ehkä sitten omistaja oppii. Mutta vaikka tollasta käy niin usein koiran omistajat ovat aidosti nolona ja pahoillaan. Eikun kevättä ja lenkille vaan pihojen ohitse.