Heippa vaan kaikille!=)
Pentuni 4 kk. on alkanut lenkillä roikkumaan hihnassa, ottaa sen suuhunsa ja riuhtoo kuin saalista. Kun yritän ottaa pois niin se kiskoo sitä takaisin. Varmaan viikon olen jo ollut ihan poikki lenkkien jälkeen, kun se on sellaista pätkä kerrallaan kulkua. =(
En hyväksy pennultani tätä roikkumista, koska se ei mielestäni ole leikkikalu. Olen torunut pentua ja EI sanaa on käytetty vaikka kuinka, kun se ei tehoa olen niskasta ottanut kiinni ja tehnyt selväksi, että niin ei voi tehdä. Välillä teen vaihtokaupat keppiin, jota se sitten kantaa ihan mielellään.
Kertokaa nyt hyvät koiraihmiset miten tämä homma hoidetaan. En enää itsekään tiedä, kun vastaan tulee monen koiran omistajia jotka alkavat jo kauempaa lässyttämään "voi miten söpö, kuinka vanha, anna pienen leikkiä, sehän vaan leikkii, ei noin pientä saa vielä koiluttaa, anna sen olla vielä vauva..."
Kaikki tuntuu tuolla ulkona niin vaikealta kun ei yhdestäkään ihmisestä pääse ohitse vain kävelemällä, kun ne automaattisesti tulevat koirani luokse neuvomaan ja hoivaamaan koiraa. Tilanne on siis se, että koira jo olettaakin kaikkien tulevan hänen luokseen ja niinpä se sitten vetää aina kun vastaan tulee jotakin millä on jalat. =(
Koirastani tulee kuitenkin aika iso, nyt painaa n.14kg joten haluaisin opettaa sille perusasiat ulkona, joka kyllä tuntuu mahdottomalta. Kaikista naapureiden ja vieraiden ihmisten huudoista huolimatta olen saanut koirani oppimaan, istu, maahan, vierelle, tassu.. kaikkea pientä, jota kuuleman mukaan ei saisi vielä opettaa... niin miksi, kertokaa??? Jään aika alakynteen pihalla näiden ihmisten "hyökätessä" kun olen aika nuori.. mutta kohta alan avoimesti ilkeilemään takaisin!
Pentuni 4 kk. on alkanut lenkillä roikkumaan hihnassa, ottaa sen suuhunsa ja riuhtoo kuin saalista. Kun yritän ottaa pois niin se kiskoo sitä takaisin. Varmaan viikon olen jo ollut ihan poikki lenkkien jälkeen, kun se on sellaista pätkä kerrallaan kulkua. =(
En hyväksy pennultani tätä roikkumista, koska se ei mielestäni ole leikkikalu. Olen torunut pentua ja EI sanaa on käytetty vaikka kuinka, kun se ei tehoa olen niskasta ottanut kiinni ja tehnyt selväksi, että niin ei voi tehdä. Välillä teen vaihtokaupat keppiin, jota se sitten kantaa ihan mielellään.
Kertokaa nyt hyvät koiraihmiset miten tämä homma hoidetaan. En enää itsekään tiedä, kun vastaan tulee monen koiran omistajia jotka alkavat jo kauempaa lässyttämään "voi miten söpö, kuinka vanha, anna pienen leikkiä, sehän vaan leikkii, ei noin pientä saa vielä koiluttaa, anna sen olla vielä vauva..."
Kaikki tuntuu tuolla ulkona niin vaikealta kun ei yhdestäkään ihmisestä pääse ohitse vain kävelemällä, kun ne automaattisesti tulevat koirani luokse neuvomaan ja hoivaamaan koiraa. Tilanne on siis se, että koira jo olettaakin kaikkien tulevan hänen luokseen ja niinpä se sitten vetää aina kun vastaan tulee jotakin millä on jalat. =(
Koirastani tulee kuitenkin aika iso, nyt painaa n.14kg joten haluaisin opettaa sille perusasiat ulkona, joka kyllä tuntuu mahdottomalta. Kaikista naapureiden ja vieraiden ihmisten huudoista huolimatta olen saanut koirani oppimaan, istu, maahan, vierelle, tassu.. kaikkea pientä, jota kuuleman mukaan ei saisi vielä opettaa... niin miksi, kertokaa??? Jään aika alakynteen pihalla näiden ihmisten "hyökätessä" kun olen aika nuori.. mutta kohta alan avoimesti ilkeilemään takaisin!
Vastaukset 12
Vanhimmat
tottakai sä sille voit opettaa kaikkee!! anna mennä vaa... :)
Miksi ihmiset HYÖKKÄÄVÄT sinulle ?....ja HUUTAVAT sinulle ??Annatko aihetta ?
Olisko kaikki nyt ihan kohdalla sinun suhtautumisesi siihen PENTUUN !??...johtuukohan
siitä ? Pentu on vielä pentu tuossa iässä
eikä jaksa keskittyä vaatimuksiisi ja menee
varmasti siitä vain ihan sekaisin ,pentua vielä
yleensä tuossa iässä kuuluu kyllä opettaa "leikinvarjolla " ...oletkohan liian vaativa ?
Nyt ja heti ? ...silloin kissat sopivat sinulle
paremmin ovat aikuisia ja helpompia .
No kissoja minulla onkin kaksi ennestään, hoitavat hyvin koiraa=) Ihan niinkuin minäkin!
kouluttamista. Minäkin olen aloittanut koiran koulutuksen jo ihan "sylivauvasta" ensin opettamalla sisäsiistiksi ja siitä pikku hiljaa edeten tavallisimpien käskyjen kautta monimutkaisimpiin. Nuorimmaiseni (Oton) kanssa aloitimme tokoharjoitukset heti rokotusten jälkeen, enkä ole koskaan huomannut tuon asian vaikuttaneen Ottoon negatiivisesti - päinvastoin.
Tietysti pitää muistaa pennun olevan pentu siinä mielessä, ettei kouluta liian pitkää aikaa kerrallaan niin, että pentu herpaantuu ja koulutuksesta voi tulla sille pakkopullaa.
Kehu pentuasi paljon ja palkitse aina hyvin tehdyistä asioista (herkulla/lelulla/taputtelulla/kehuilla) ja toru ilkeyksistä (ei ja pieni tukistus niskasta, jos ei muuten usko).
Uskon teillä menevän hyvin, keep on ja muista, että itse tiedät oman koirasi parhaiten - kerro ja näytä se myös muille. =)
Näin olen ajatellut itsekin. Joku tuossa edellä sanoi josko olen liian vaativa.. no, en mielestäni. Yritän pitää pennulle rajat rakkaudella. Enkä tietenkään kohtuuttomia odota pennulta. Tuntuu vaan, että se oppii helposti ja yhteinen kieli sujuu niin hyvin. Ei ole tarvinnut tolkuttamalla opettaa vaan ihan tässä arjen mukana on oppinut, mutta ulkona liikkuminen on vielä kovassa harjoituksessa ja sivulliset sitten tunkevat siihen=(
Esim. kun pentu innostuu vetämään, pysähdyn ja sanon EI VEDÄ ja pentu katsoo minuun, seuravaksi sanon mennään vierellä, VIERELLE! Niin se juoksee mun vierelle. Joskus tätä teen hyvinkin usein lenkillä varsinkin jos kävellään asfaltilla "ihmisten ilmoilla" Yleensä teen tämän kaltaisen lenkin ainakin kerran päivässä, sitten kun mennään metsissä/maastossa/ kallioilla niin siellä on saanut sitten painella vapaammin.
Kiitos rohkaisusta Hekotius, mekin ollaan menossa kesällä pentu kouluun.. en vain ymmärrä ihmisten negatiivisuutta pennun opetukseen. Tämä kun on eka koirani niin välillä on ollut ihan sekaisin kun tuntuu ettei tiedä miten toimia kun ohjeita huudellaan joka suunnasta=( Eikö se koulutus kuitenkin ole vain hyväksi, varsinkin jos koirasta tulee iso?
Ja nyt sitten vielä sille yhdelle kirjoittajalle, niin muistan kyllä leikkiäkin sen kanssa koska se on tosi tärkeää ja antaa samalla paremman ja vahvemman siteen minun ja koiran välille. Koirakavereidenkin kanssa saa aika useasti leikkiä.
Eihän Samojedinkoira iso ole ,sehän sulla oli ?
Sitä minäkin ihmettelen jos koulutuksesi on OK.
niin mistä syystä ihmiset sitten HUUTAA sinulle ?
....niinhän kirjoituksessasi kerrot ....
ethän vain huuda pennulle ?
Pennun koulutus vaatii kärsivällisyyttä .
Myös on paljon hyvää kirjallisuutta aiheesta
mihin sinun kannattaa tutustua.
Samojedinkoira on keskikokoinen koira ja täysikasvuisena se painaa n. 25 kg-30kg... riippuu vähän yksilöstä. Joo..eihän se mikään ISO/VALTAVA ole mutta iha tarpeeksi iso. Onko samojdin koira sinusta sitten pieni?? Oletettu arvio on pentuni kohdalla, että sen korkeus on täysikasvuisena n. 57 cm
Huutaa... kukaan ei huuda pääpunaisena, jos sen käsityksen sait, sorry! Ihmisillä on tapana työntää nokkansa jos olemme kadulla kävelyllä, luulen että useimmat ymmärtävät mitä tarkoitan/tarkoitin. Kovasti yrittävät antaa omia neuvojaan ja se mitä ihmettelin täällä niin sitä, että hyvin monet tulevat lellittelemään koiraa (vaikka väkisin) =( ja lässyttävät puoliksi sille puoliksi minulle että "voi miten ihana karhunpoika, ei saa toiselle komentaa, anna sen leikkiä siinä hihnassa.." En tiedä miksi, mutta hyvin monet ovat sitä mieltä että alle vuoden ikäiselle koiralle ei saisi opettaa mitään...
Ja sinulle tiedoksi, että koiran otto ei ollut minulle mikään hetken mielijohde! Sitä ennen olin tutustunut paljon eri koirarotuihin..käynyt kenneleissä ja lukenut paljon. Tiedän kyllä millainen koira minulla on... Ja nyt minulla on sille rakastava koti, joka antaa vaaditaessa myös ne rajat! Rajat ei tarkoita koiralle huutoa ja räyhäämistä kuten olet ilmeiseisesti minut tulkinnut. Hermojen menettäminen ei kuulu luonteeseeni.. Oman ammattini puitteissa joudun välillä niin koville, että yksi ihana koiranpentu ei siinä saa minun kärsivällisyyttäni pettämään.
Kahdeksan pennun kokemuksella: Ihan tavallista käytöstä alle puoli vuotiaalta. Siinä suhtessa kaikki hyvin.
Hyvä, että olet vaihtanut riekkumisen keppiin. Selätykset ja muu höyhötys on tarpeetonta. Paras keino on, kun jämähdät paikoillesi ja katsot kauas kaukaisuuteen. Et huomioi, vaikka tekisi mitä.Käännä koirallesi selkäsi äläkä ole huomaavinasi sen riekkumista. Heti, kun lopettaa, kiitä ja lähtekää eteenpäin. Jos alkaa riekunnan, jämähdät taas.
Ei viitsi viikon päästä riekkua. Saat nähdä.
Kuulostaa ihan hyvältä, kokeilen ensi kerralla...toivottavasti toimii! =) Ehkä olenkin huomannut liikaa sen temppuja lenkillä.. jaksaa yrittää aina uudelleen ja uudelleen... hoho hoijaa.. =)
Itse sain ekan koirani kun olin 15-vuotias, ja samat tunteet velloivat sisällä. Yllättäen ihmiset kenellä ei itsellään ole koskaan ollut koiraa tuntuivat tietävän asioista paremmin yms. Kuitenkin hyvin leikin varjolla ja kärsivällisesti pentua käsittelin. Jätät ihmiset huomioimatta ja kun joku tulee lähelle ja haluat opetella pennun kanssa ihmisten ohitusta, sanot napaksti ja rauhallisesti kyseiselle henkilölle että ei tule luokse.
Ja koulutuksissa sai useasti tuntea sen ettei kukaan ottanut sinua vakasti, kunnes koiran kanssa alkoi kisaamaan :) Kyllä se siitä, vaikka joskus ottaakin kaikkitietävyys päähän.
Tuota noin..taitaa olla itepäinen kaveri, kun otti jälleen hihnan ja alkoi sitä riuhtomaan pysähdyin ja tein mallin mukaan. Pentu vilkaisi minua (en ollut huomaavinaan sen temppuja) ja tyytyväisenä hihna suussa kävi sitten maaten..että siinä olis ollu kiva leikkiä! =) Pakko oli pikkusen nykästä hihnaa, et nyt mennään ja vaihdoin sen sitten keppiin. Voi voi.. no, kyllä musta on alkanu tuntuu et se tietää et siinä ei saa roikkua, mut tahtoo vaan kokeilla.
Kuule kyllä niitä "koira-asiantuntijoita" riittää sulle varmaan jatkossakin. Äläkä kuuntele niitä! Jos tiedät jonkun vastaantulijan todella tietävän koirista jotain, niin keskustele heidän kanssaan. Silti pidä maalaisjärki päässä. Kuulostat tosi vastuulliselta koiranomistajalta, joten älä anna satunnaisten toope-Jooseppien määräillä tekemisiäsi.