Täällä puhutaan jotenkin pateettisesti buddhalaisuudesta. On säännöksiä ja rituaaleja joita noudatetaan tai pyritään noudattamaan, on "pyhiä" kirjoituksia tms.. Zen on erilaista. Se on elämänasenne. Jos haluat olla zen, niin muutat vain asennettasi elämää kohtaan - ainoastaan on tärkeää, että _irtaudut_kaikista_opeista_ja_oletuksistasi_ elämästä_.
Mainittakoon että olennaista zenissä on olla cool. Mitään valaistumista ei tarvita, eikä sitä ole pakko tavoitella. Zen-buddhalainen on _ateisti_, kyseessä ei ole millään muotoa uskonto, lähinnä asenne.
Mainittakoon että olennaista zenissä on olla cool. Mitään valaistumista ei tarvita, eikä sitä ole pakko tavoitella. Zen-buddhalainen on _ateisti_, kyseessä ei ole millään muotoa uskonto, lähinnä asenne.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Jos tarkoitus on "irtautua kaikista opeista ja oletuksista", niin kuinka Zen-buddhalainen voi olla ateisti?
Eikö usko jumalaan ole oppi, sen sijaan se ettei usko on vapaa opista.
Tuli tällainen viesti dharma-postista. Lähettäjä on Helsingin zen-center:
Hei!
Olemme tehneet pienen ohjekirjasen zen-meditaatioon. Opas löytyy kotisivuiltamme: www.zazen.fi/zazenohje.pdf (500 kB). Linkki löytyy myös pääsivun kautta www.zazen.fi
Terveisin
Ari
Muuten hyvä, paitsi että sekä teismi, eli näkemys jumalan olemassaolosta, että ateismi, eli näkemys jumalan olemassaolemattomuudesta, ovat molemmat näkemyksiä.
Buddhan ja sitä kautta buddhalaisuuden mukaan jumalia on olemassa. Tiedäthän: devat, ashurat, yakshat, nagat, ja niin edelleen.
Mutta Zenissä ei ole jumalaa - tiedetään nimittäin mikä "jumala" on - se on valaistuminen. Zenin valaistuneimmat henkilöt tietävät hyvin paljon maailmasta - kuten sen ettei jumalaa ole ja että kaikki on sattumaa. Kyse ei ole uskosta vaan tiedosta. Siksi kyseessä ei ole näkemys - jos tämä selventää asiaa.
Vaikkakin Jumala on äärimmäinen abstraktio, se on edelleen vain abstraktio, pelkkä ilmentymä.
> Zenin valaistuneimmat henkilöt tietävät hyvin
> paljon maailmasta - kuten sen ettei jumalaa ole
> ja että kaikki on sattumaa.
Sanotko siis, että karman laki ja samsaran kuusi valtakuntaa ovat nyt sitten zenin mukaan fuulaa?
Tuo jos mikä on näkemys. Ja sinulle vieläpä jonkinlainen dogmaattinen oppijärjestelmä. :D
välissä?
Periaatteessa en pidä ihmisistä jotka keskustelevat käyttämällä sitaatteja, mutta sallin sen itselleni tässä kun ystävämme William S. harhaanjohtavasti luonnehtii Zeniä. Siteeraan Buddhaa.
Sanot:
"Jos haluat olla zen, niin muutat vain asennettasi elämää kohtaan - ainoastaan on tärkeää, että _irtaudut_kaikista_opeista_ja_oletuksistasi_ elämästä_. "
"
Mainittakoon että olennaista zenissä on olla cool. Mitään valaistumista ei tarvita, eikä sitä ole pakko tavoitella. Zen-buddhalainen on _ateisti_, kyseessä ei ole millään muotoa uskonto, lähinnä asenne."
Noin istutaan ja noin pidellään mieltä. Kun nouset tyynyltä sinun pitää harjoittaa esim. lempeyttä/hyväntahtoisuutta näin:
"Kuin äiti, joka ei tee eroa itsensä ja ainoan lapsensa väillä ja suojelee sitä jopa oman henkensä uhalla. niin myös henkisen tien kulkija joka noudattaa keskitietä säteilee rakastavia ajatuksia ja samaistaa itsensä kaikkiin olentoihin."
Ja myötätuntoa sinun pitää harjoittaa näin:
"Myötätuntoinen on pehmeä kuin kukkanen, hän ei kestä nähdä muitten kärsivän. Hän saattaa uhrata oman ruumiinsa vähentääkseen muitten kärsimystä.
…………
Myötätunnon tunnusmerkki on olla kuin rakastava äiti jonka ajatukset, sanat ja teot aina pyrkivät lievittämään sairaan lapsensa pahaa oloa……"
Näin pateettinen oli Buddha. Luulisin että hänestä sen takia tuli merkittävä uskonnollinen johtaja ja opettaja.
>> Mainittakoon että olennaista zenissä on olla cool. >>
Onko seinän tuijottaminen kaksi-kolme tuntia päivässä on mielestäsi cool?
>> On säännöksiä ja rituaaleja joita noudatetaan >>
Zen on rituaaleiltaan erittäin kurinalainen ja muodoltaan vakiintunut perinne, joka on yhtälailla buddhalaisuutta kuin mikä tahansa muukin buddhalaisuus, ja on oppi siinä missä muutkin.
>> on tärkeää, että irtaudut kaikista opeista >>
Paitsi jos olet zenbuddhalainen, et tietenkään voi irtautua zenbuddhalaisesta opetuksesta.
>> on "pyhiä" kirjoituksia tms. Zen on erilaista. >>
Zenissä on koko joukko pyhiä kirjoituksia, mystisiä arvoituksia ja uskonnollisia runoja sekä rukouksia. Näitä lauletaan ja lausutaan istunnoissa viikottain suurella hartaudella ja määrättyjen rituaalien mukaisesti.
>> Mitään valaistumista ei tarvita, eikä sitä ole pakko tavoitella. >>
Tuokin on jotain länsimaista hölynpölyä. Kuka helvetti haluaisi tuhlata aikaansa zenin harjoittamiseen jos ei edes tahdo valaistua? Zazen on kovaa työtä ja kamppailua Heräämisen vuoksi. Zenbuddhalaisen harjoittamisen ainoa tarkoitus on valaistuminen.
>> Zen-buddhalainen on _ateisti_, kyseessä ei ole millään muotoa uskonto, lähinnä asenne. >>
Zen on kyllä ateistinen traditio, mutta aivan eri tavalla kuin millä tavalla länsimainen ihminen yleensä on ateistinen. Enkä sanoisi, ettei Zen ole _millään_ muotoa uskonto. Zenillä on kaikki uskonnon tunnusmerkit, paitsi yliluonnollinen Jumala.
Mene kokeilemaan miltä tuntuu olla viikko zenmunkkina ja tule sitten kertomaan ettei siihen tarvita muuta kuin mustat aurinkolasit ja täydellinen piittaamattomuus kaikista opeista.
Pakko yhtyä tuohon viestiin.
Kieltämättä minä ainakin alan kuulostaa pateettiselta kun koitan puhua buddhalaisuudesta! Tulee kaikenlaisia ylilyöntejä ja epätarkkuuksia. Mutta sehän on vain minun taitamattomuuttani. Kun asia ei ole ihan täysin hanskassa, siitä puhuu hiukan etäältä ja hieman kömpelösti. Mutta minusta buddhalaisuus itsessään on ehkä vähiten mahtipontinen uskonto, oli suuntaus mikä hyvänsä.
Mutta kyllä siihen sisältyy oppeja. Kun ne sisäistää, ne voi jättää omaan arvoonsa (jättää lautan kun on ylittänyt virran). Ennen sitä ne ovat oleellisen tärkeitä oppaita ja välineitä.
WS:n kiteytys on minusta hyvä! "Irtaudut kaikista opeista ja oletuksistasi elämästä." Se on buddalaisuuden keskeinen oppi :-)
on se, ettei ole mustavalkoisia vastauksia minkäänlaisiin kysymyksiin.
Se ei ole musta,
eikä se ole valkoinen.
Se ei ole ei-musta,
eikä ei-valkoinen.
Se on musta,
ja se on valkoinen.
Se on ei-musta,
ja se on ei-valkoinen.
Jos sanot sitä mustaksi,
tai valkoiseksi,
erehdyt.
Ja jos sanot ettei se ole musta,
eikä valkoinen,
olet taas väärässä.
Se on harmaa, mutta harmaata ei voi määritellä. Kun avaat suusi, olet jo väärässä. Eikä siihen voi takertua, koska mieli osaa takertua vain mustaan tai valkoiseen, joista saa kiinni.
Irti päästäminen on luopumista mustasta ja valkoisesta.
Minä olen olemassa ja en ole. Maailma on todellinen, ja ei ole. Valaistumisen voi saavuttaa, ja ei voi. Totuudesta voi puhua, ja ei voi. Kärsimyksestä voi päästä eroon, ja ei voi. Jne.
Ja miksi? Siksi ettei asioilla ole omaa olemusta (essence), johon musta tai valkoinen voisi tehdä pesänsä. Puhtainkin valkoinen tahriutuu, synkinkin musta vaalenee.
Myötätunto syntyy luonnostaan harmaan oikeasta tajuamisesta. Jos ei ole myötätuntoa, ei ole myöskään tajuamista.
Totuudesta voi puhua, ja ei voi...
Itse kiteyttäisin tämän musta valkoinen jutun seuraavasti:
Ajatellaan että on esim ympyrä, jossa toinen puoli on musta ja toinen on valkoinen. Minkä värinen on viiva joka erottaa mustan ja valkoisen?
Millä ajattelet ympyrän jos pohja on valkoinen tai musta?
Tämä oli kauniisti kiteytetty, kiitos tästä. Takertumattomuutta, ei nihilismiä. Ja myötätuntoa ilman ei ole myöskään viisautta.
Ei-käsitteellisestä todellisuudesta ei voi puhua, mutta sentään voi kiteytellä käsittein suhteellisen todellisuutemme erilaisia yhteenkietoutuneita aspekteja, kunhan ei jää käsitteisiin kiikkiin, ota niitä aivan todesta.
Se on se paratiisin hyvän- ja pahantiedon puu. Kun 'Jumalan' tuomioon tyytymättä laittaa toiset taivaaseen ja toiset helvettiin.
Jos pohja on valkoinen ei ole valkoista ympyrää, jos pohja on musta ei ole mustaa ympyrää, jos toinen puoli erottuu taustasta mustana tai valkoisena on puoliympyrä - jos valkoisella taustalla on musta ympyrän kehä, on ympyrä, samoin jos mustalla taustalla on valkoinen ympyrän kehä on ympyrä. Olennaista esimerkissäni ei ole ympyrä, vaan mustan ja valkoisen erottava viiva. Puhuin typeränä houkkana ympyrästä vaikka olisi pitänyt puhua vain mustasta ja valkoisesta.
Emmekö me kaikki voi yhtyä siihen, että tuo viiva ei ole musta eikä valkoinen. Se ei ole ei-musta eikä ei-valkoinen - se on. Tuo viiva on musta, tuo viiva on valkoinen, se on ei-musta ja se on ei-valkoinen. Jos sanot että se on musta, erehdyt, jos sanot että se on valkoinen, erehdyt. Se EI ole harmaa. Jos tämän ymmärrät pystyt luopumaan mustasta ja valkoisesta.
Oikein ja väärin.
Oikein meni se, että viivan väristä ei voi sanoa yhtään mitään.
Väärin meni se, että viiva olisi olemassa. Ei siinä rajalla mitään viivaa ole. Se on vain ihmisen luoma käsite. Illuusio.
Tämä on itse asiassa aika hyvä kysymyspari: "Minkä värinen on viiva valkoisen ja mustan rajalla? Ja onko sitä edes olemassa?"
Jos tämän ymmärrät, pystyt luopumaan mustasta ja valkoisesta, sekä olemassaolosta ja -olemattomuudesta.
"Väärin meni se, että viiva olisi olemassa. Ei siinä rajalla mitään viivaa ole. Se on vain ihmisen luoma käsite. Illuusio."
Onko musta olemassa?
Onko valkoinen olemassa?
Onko mitään olemassa? Jos ei, niin mitä me oikein olemme ja mitä on ympärillämme?
Mustaa ja valkoista ei erota illuusio. On jotakin joka ne erottaa. Niiden väli on suora. Mikä se on - olen varma ettei se ole minun illuusioni sillä silloin lattia jolla kävelen on illuusio.
Näytä minulle se viiva. Mikroskoopin alla se koostuu vain sotkuisesta mössöstä. Missä viiva?
Viiva on ja ei ole. Illuusio on ja ei ole. Siitä ei voi sanoa mitään olematta väärässä. Siitä voi sanoa mitä vaan, ja olla aina oikeassa.
Unohda musta ja valkoinen. Kumpikin on oikein. Kumpikin on väärin. Kumpikaan ei ole oikein. Kumpikaan ei ole väärin.
Myötätuntoni puolellasi.
Mitä tekemistä tällä on buddhalaisuuden kanssa?
Ihminen takertuu asioihin, joihin hän ankkuroi itsensä. Hänellä on käsitys mustasta ja valkoisesta - tai omasta itsestään. Hän pelkää haihtuvansa olemattomiin ilman ankkuria.
Pelko pois! Mikään ei haihdu, eikä minnekään. Vaikka ankkuri ei tarttuisi mihinkään, se on silti tukevasti paikallaan.
"Mitä tekemistä tällä on buddhalaisuuden kanssa?"
Se on koan
Ei ole minun keksimäni tuo viivajuttu, se on tosiaan vanha kunnon zen-buddhalainen koan.
olla sinun keksimäsi mutta ei myöskään ymmärtämäsi.
Onko yhteenlasku olemassa, onko Boolen algebra olemassa?
Onko absoluuttinen nollapiste olemassa. Kun luonnonlait todistavat että sitä ei voi koskaan saavuttaa.
Ovatko luonnonlait olemassa jos kukaan ei niitä ajattele tai tiedä niistä?
Onko nirvana olemassa?
Kun sitä ei voi kuvata eikä sanoin määrittää, voiko sitä silloin ajatella?
En minä mitään tiedä enkä ole mitään ymmärtänyt. Olen käsityksessä että koan'n tarkoitus on osoittaa että on asioita joita ei voi järjellä ratkaista. Oikeastaan ei koko ongelmaa olekaan. Eikä ketään jolla on tuollainen ongelma.
Ja kun tavoitteleminen loppuu, olet perillä.
Se ratkaisu pätee kaikkiin koan'eihin.
.....
"Minne menet, jos pitää mennä pohjoisnavalta pohjoiseen?"
Tässä koanissa pohjoisnapa on nykyajan asiayhteyksissä tietenkin yhtä kuin alkuräjähdys.
Mutta voi tätä buddhalaisemminkin ajatella: mitä voi sanoa todellisuudesta, jotta sanat ohjaisivat lähemmäs pohjoisnapaa (totuutta)? Vai onko niin, että olemme pohjoisnavalla jo kaikki, ja pohjoisemmas ei pääse? Tai niin että koko napa on pelkkää käsitteellistä hölynpölyä?
alkuperäisemmässä muodossaan? Kiinnostaisi. Google ei vielä tarpeeksi auta, jos hakee vaikka "zen koan black white line".
voisi kysyä miten löydän buddhaluonnon.
Sinne missä jo olet ei ole mitään tietä, sinä olet jo buddha.
Valaistumiseen ei ole mitään tietä koska olet jo valaistunut, et vain tiedä sitä.
Tai mikä estää sinua valaistumasta?
Kerro vastaus siihen.
Koska olen jo oivaltanut zenin niin tuo sanahelinä tuntuu kuin joku yrittäisi selittää jotakin sellaista jota ei ymmärrä.
Muuten, Mikä ihmeen alkuräjähdys?
Mitä sinä täällä oikein meuhkaat Shakes? Minä en ainakaan tajua yhtään mitään sinun koanistasi. Miten se muka auttaisi oivaltamaan. Taitaa olla pelkkää paskanjauhantaa tuo koan hölynpöly.
no voi voi Riksutti, jos et tajua. Ehkä et olekaan niin valaistunut kuin luulet. Katsos kun kyse on mahdottoman ymmärtämisestä. Jos ymmärtää mahdottoman niin on valaistunut.
Koska luulet, että joku yrittää tässä selittää jotakin, et ole oivaltanut zeniä.
Jos alkuräjähdys ei soita kelloa, en taida jaksaa selittääkään.
Väittäisin, että tiedän zenistä enemmän kuin te muut. Siitä oikeasta zenistä. Mikään ei ole kiellettyä eikä säännösten alaista. Ehkä valaistumista tavoittelevat noudattavat zen-buddhalaisia rituaaleja ja harjoittavat zazeniä, mutta pääasiana zenin(valaistuneen) elämässä on ilo ja hauskuus vailla mitään säännöksiä. Zazeniä ei muuten enää tarvitse harjoittaa, kun on valaistunut.
Zeniin liittyy tapoja jotka kuuluvat buddhalaiseen kulttuuriin - samalla tavalla kristunusko kuuluu länsimaiseen kulttuuriin - zenin kannalta on yhden tekevää mitä kulttuuria edustat. Ollaksesi zen sinun ei tarvitse noudattaa buddhalaisia tapoja tai rituaaleja.
"Väittäisin, että tiedän zenistä enemmän kuin te muut."
Väitä vaan.
"pääasiana zenin(valaistuneen) elämässä on ilo ja hauskuus vailla mitään säännöksiä."
Luulin että myötätunto ja pyyteetön rakkaus muita kohtaan olisivat valaistuneen elämän pääasioita.
Tuosta 'zen' sanan käytöstä. On totta, että jotkut buddhalaisuuden suuntaukset käyttävät zenin alkumuotoa, sanskritin sanaa dhyana, kuvaamaan eräänlaista (jopa) valaistunutta meditaation tilaa. Zen-buddhalaisuus itse sen sijaan tekee selvän eron. Zenin valaistuskokemus, satori, on zen-buddhalaisuuden itsensä mukaan selkeästi jotain muuta kuin muun buddhalaisuuden dhyana.
Jos dhyana on mielestäsi valaistunut tila, käytä sanaa dhyana. Jos taat haluat puhua zen-buddhalaisuudesta ja zen-buddhalaisesta valaistuskäsityksestä, käytä sanaa satori. Tai puhu vain valaistumisesta, niin kaikki ymmärtävät. Mutta ilmeisesti sinusta on vain cool olla zen, tietämättä mistä edes puhut.
"Zazeniä ei muuten enää tarvitse harjoittaa, kun on valaistunut."
Ei sitä tarvitse harjoittaa valaistuakseenkaan, paikallaan istuminen on vain yksi tie valaistumiseen. Sopii joillekin, ei sovi toisille. Niin, ja kannattaa muista että zen-buddhalaisuudesn satori on sekin vasta hetkellinen valaistumisen kokemus, ainakin aluksi. Se on vasta alkuaskel matkalla lopulliseen jatkuvaan valaistuneeseen tilaan.
"Jos dhyana on mielestäsi valaistunut tila, käytä sanaa dhyana. Jos taat haluat puhua zen-buddhalaisuudesta ja zen-buddhalaisesta valaistuskäsityksestä, käytä sanaa satori."
Puhutaan sitten satorista, ja painotetaan, ettei tässä mitään pysyvää valaistumista tavoitella - se on vain myytti.
Mitä pidempi satori-kokemus sen parempi, sillä silloin on saavuttanut erittäin korkean valaistumisen asteen.
"Mutta ilmeisesti sinusta on vain cool olla zen, tietämättä mistä edes puhut."
Tunnustetaan, etten tiedä mistään mitään, kaikki nämä määritelmät ja opit ovat minulle pelkkää hepreaa. Tiedän kuitenkin jotakin zenistä.
Ok, tuo selventää asiaa paljon. Ajattelemme asioista melko lailla samalla tavalla sittenkin.
Tosin tuosta pysyvästä valaistumisesta rohkenen olla eri mieltä. Buddhat ovat käsittääkseni juuri sen saavuttaneet.
Mutta, tämähän meille selviää sitten kun itse olemme niin pitkällä. Siihen asti tyytykäämme noihin ohimeneviin satori-kokemuksiin. :)
Se on nyt sitten heippatirallaa. Tämä kaveri lähtee vetämään ja syntyy piakkoin uudelleen. Kuolee. Jatketaan joskus 10 vuoden kuluttua, jos saan käyttää tietokonetta. Sama nikki ;)
En sitten tehnytkään itsemurhaa. Päätin katsoa touhun lopåpuun asti huolehtimatta siitä synnynkö uudestaan vai en. Tulin toisiin ajatuksiin.
Älä hyvä ihminen leiki elämälläsi ja kuolemallasi. Sinä elät VAIN KERRAN !
Ei sinulla ole mitään uutta elämää itsemurhasi tai vaikka normaalikuolemasi jälkeen. Kuoleman jälkeen menet taivaaseen tai helvettiin.
Jeesuksen Veren kautta meillä on pääsy kaikkein pyhimpään - eli sinne taivaaseen. Rukoilen puolestasi.
Kirjoituksen aloittaja täytyy olla nero ehkä jopa valaistunut. Asenteestahan kaikki on kiinni. Nyt sinun täytyy vielä opia kaksi asia ennen kuin pääset mestariksi.
Näistä ensimmäinen on oikea vastaaminen oppi pojalle. Pitää vastatta järjettömästi mutta kuitenkin näennäisen viisaasti. Esimerkiksi jos joku kysyy sinulta "mikä on zen". Vastaa vaikka "Kultainen pellava lintu ilman nokkaa ja siipiä." Tai "Pehmeä piikki.". Näin saat oppilaasi ajattelemaan turhia ja säilytät tatuksessi Voit myös siirtää puheen aihetta kehu vaikka taloa " Ompas teillä hyvät tapetit." Jos oppilas alkaa tivaamaan vetoa auktoriteettiisi "Zenistä sinä et ymmärrä mitään mutta tapeteistasi ymmärrät hiukkasen".
Toinen asia ja vähän vaikeampi on täydellinen ilmeettömyys. Tätä sopii peilin edessä harjoitella. Kun kasvosi eivät kuvasta mitään on ihminen joka joutuu kanssasi kohdakkain täysin pihalla. Hän alkaa etsimään jotain henkistä tartumispintaa ja kokeilemaan erillaisia rooleja... Jaa enpä viitsi koko mestarismi oppia selvittää.
Taisin jo ajattelemattomuuttani paljastaa liikaa mestarismin jalosta opista.
lisää.
Koskaan ei kannata kiihtyä tai menettää malttiaan.
Joskus voi tosin näytösluontoiseti metelöidä hurjistuneena jostain pikkuasiasta ja samalla kysyä jonkin, täysin päättömän,(viisaan) kysymyksen.
Attitude is everything.
Mutta päättömien kysymyksien esittämisen Viljami Shakepieri näyttää jo osaavan.
Vihdoinkin joku joka ymmärtää minua. Zen on asenne. Valaistuminen on asenteen huipentuma. Jos olet zen olet oivaltanut ja jos olet oivaltanut olet huiman cool.
Mutta jos olet huiman cool, et ole enää zen.
Zen ei ole cool. Se on "päivittäiset tavanomaiset askareet". Mutta ne ovatkin oikeastaan aika cool...
Miten se, että on huiman cool estää olemasta zen?
Eikö asia ole niin, että jos et ole oivaltanut kuvittelet niitä arkipäivän askareita tai että valaistuminen on jotakin aivan ihmeihmeihmettä, mutta tosiasiassa on aika cool oivaltaa ne kaikki asiat, mitkä valaistuessaan oivaltaa. Sitten sitä tietää olevansa himpun verran viisaampi kuin muut.
... Riksutti sanoo, että kun on valaistunut ei enää välitä ihmisten välisistä viisauseroista ... Riksutti onkin oikeasti valaistunut ... Kerrottakoon, että Riksutti on ystäväni, joka tässä kirjoittelee kanssani näitä viestejä.
Ei se estäkään. Zen ei ole takertumista tai takertumattomuutta. Se on niiden tavoittamattomissa. Jos väität, että zen on cool, olet väärässä. Jos väität ettei se ole cool, olet väärässä.
Puhun siis itseäni vastaan, mutta vastakkaisella väitteellä voi aina yrittää palauttaa asian oikeille raiteilleen, eli äärimmäisyyksistä siihen maastoon, jossa on olemassa vain "ehkä".
Ehdottomuutesi "tietämisestä" ja omista väitteistäsi paljastaa, ettet ole oivaltanut mitään, vaikka niin väität. Sori.
Jos et näe että arkipäiväiset askareet ovat cool, ja sen sijaan luulet että jokin "zen" niiden yläpuolella on cool tai että peräti itse olet cool, niin zen on vielä ainakin seuraavan mutkan takana.
Jos tietää olevansa himpun verran viisaampi kuin muut, niin sittenhän tietää, mutta ei tuollainen tieto mitenkään liity zeniin. Zenissä ei voi *tietää* yhtään mitään.
Meillä, William hyvä, on se oleellinen ero, että sinä *tiedät* yhtä sun toista ja *olet vakuuttunut* olevasi "himpun verran viisaampi kuin muut", kun taas minä olen horjumaton vain siinä mitättömässä yksityiskohdassa, että *tiedän*, ettei ole olemassa yhtäkään lausetta, opinkappaletta, ajatusta, kokemusta tai tuntemusta, josta voisi saada pitävän otteen ja sanoa: "tässä se on, nyt tiedän". Jopa kaikki mitä tuossa edellä kirjoitin, on suureksi osaksi sontaa.
Mutta tämä ei estä minua tajuamasta, miten mahtavan huikean cool on se todellisuus, joka levittäytyy eteemme ihan joka puolella ja kaiken aikaa. Ken ei sitä näe, ei näe mitään.
Zenissä voi hyvinkin tietää. Jos on valaistunut niin oivaltaa mistä elämässä on kyse. Yksinkertaisesti.
Zen on muunmuassa moraali. Kun ymmärtää Zenin tietää mikä on oikein, mutta se ei tarkoita, että mikään olisi väärin. Oikean ymmärtäminen on jotakin muuta kuin oikean tietäminen. Ymmärrys on zenin oivallus.
Sitten voi olla loputtoman lempeä ja rakastava kun ymmärtää, ettei mikään ole väärin. Oikean tietävällä on myös ymmärrys siitä, että kannattaa pitää suunsa supussa näistä zen-asioista. Siksi minäkin tässä vaikenen ja annan teidän jatkaa keskustelua.
Anteeksi jos pahoitit mielesi. Tarkoitus ei ollut loukata. Tässä vaan tuntui olevan pienen ravistelun paikka. En tunne vihaa, vaan jonkinasteista myötuntoa.
Oivaltaminen ei muuten ole sama asia kuin tietäminen.
"ettei mikään ole väärin"... Ei nyt se ihan noin yksinkertaista ole. Tässä on taas ehdottomuuden makua, joka on aina (sic) merkki väärästä ajattelusta. Ei ole yhdentekevää, jos joku vakka kantaa ydinlatauksen salkussaan väkijoukkoon ja painaa nappia.
Mutta on minulla päiväduunikin hoidettavana, joten palataan asiaan toiste.
Vaikeneminen on kultaa, mutta sitten ei ole vuorovaikutustakaan, kun on kyse Internetin keskustelupalstasta.
Lounastauko. Yksi kommentti vielä, ja sitten minäkin vaikenen, koska tästä ei auta enää enempää jauhaa.
Mietin miten voisin vielä tämän kiteyttää ja päädyin tähän: "Tiedän etten tiedä - en edes sitä tiedänkö vaiko en." Eikä tähänkään pidä kenenkään takertua. Lue se ja heitä se sitten pois.
Tämä on osapuilleen se, mitä vanhat zen-mestarit ovat tarkoittaneet esim. näillä lausahduksillaan:
"When you do something, you should burn yourself completely, like a good bonfire, leaving no trace of yourself."
ja
"Don't seek the truth - just drop your opinions."
Jos haluat oppia lisää Zenistä niin kirjastoista löytyy monta mainiota aihetta käsittelevää kirjaa. Suosittelen esim. Mikael Niinimäen kirjoittamaa kirjaa "Suomalainen Zen-opas". Onnea matkallesi.
Luin kaikki sun jutut täältä. Kirjoita lisää,