Kostea kellarin seinä

Vanha 30 luvun ok-talo.Salaojitus epäonnistunut alkuunsa.Yritetty tehdä jälkeen päin mutta kalliota, ja isoa kiveä niin ettei putkea saanut tarpeeksi alas.Kellarissa seinä aina märkänä.
Laitanko salaojaputken sisä kautta ja seinään muovin ja päälle kerroksen betonia?
Olisiko parempia neuvoja?
86321
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 8

Vanhimmat

Jos ulkopuolelta pukkaa vettä, niin aika vaikea sitä on sisäpuolelta torjua. Lapiollako olet kaivanut ulkopuolella, kun kiviä tuli vastaan? Kyllä ne kivet sieltä kaivinkoneella lähtee. Kallio tuntuu ihmeelliseltä, mutta toki jos anturan alapinta on kallion päällä, niin salaojaputkea ei ehkä saa riittävän alas jos lähtee talon yhdestä nurkasta pudottamaan kohti toista äärinurkkaa.

Mutta kyllä silti ulkopuolelle pitäisi yrittää saada se vedeneristys. Piki patolevy alas ja hengittävä ylös...

Äänestä

On se kaivettava ulkopuolelle salaoja, tarvittaessa vaikka räjäyttämällä kalliota. Kallista mutta muu ei auta.

Äänestä

Kaiva kellarin lattiaan kuoppa ja laita sinne automaattinen uppopumppu, joka pumpaa veden pois esim. viemäriin. Tämmöisiä on muuallakin.

Tämähän 'vastaa' salaojaa, mikäli vesi tulee alakautta kellarin seiniin. Mutta jos vesi tuleekin seiniin suoraan esim. ulkopuolisesta kallionhalkeamasta, niin tuo pumppu ei taida auttaa.

Äänestä

Ikävä ja tuttu tilanne. Oikotietä hyvään ratkaisuun ei ole vaan ulkopuolelta on tilanne saatava hallintaan.
Parasta olis, jos louhinnalla saataisiin kallio louhittua lattian suhteen tarpeeksi alas, sinne salaoja ja seinään esim isodrän tyyppinen pystysalaojitus.
Sisäpuolella tulee aina huomioida se pieni kapillaarinen kosteus, joka isodrän levystä huolimatta pyrkii joskus tunkemaan sisälle lattiarajan yläpuolelta. Ei sisäpuolelle ainakaan mittään tiiviitä pintoja ja lisäeristyksiä.
Jos taas louhinta on hankalaa on päästy ihan tyydyttävään lopputulokseen seuraavien toimienpiteiden avulla. Kallion puhdistus esiin todella huolella, halkeamien injektointi esim hartsilla, beotonoimalla vastakallistus talosta poispäin, pikieristys valun päälle, salaoja vastakallistuksen pohjalle, seinään pikeyksen yläpuolelle ja vaakaan pystysalaojitus ja täyttö.

Äänestä
  • Kapillaarisen kosteuden torjunta on mahdollista systeemillä, jonka nimi on muistaakseni Emi Beam. Ensiksi pitää tietysti tehdä ulkopuolella salaojille ja perusmuurien eritykselle se mitä voi

    Äänestä

  • Insinööri kirjoitti:

    Kapillaarisen kosteuden torjunta on mahdollista systeemillä, jonka nimi on muistaakseni Emi Beam. Ensiksi pitää tietysti tehdä ulkopuolella salaojille ja perusmuurien eritykselle se mitä voi

    Tätä markkinoitiin meillekin, silkkaa huuhaata koko juttu.

    Jos haluat varman keinon jolla saada kosteus ja sisäilman laatu hallintaan, voin suositella ilmastoitua lattiaa. Näitä on tehty muutamiin isoihin hankaliin kohteisiin ja menetelmällä on saatu hyviä tuloksia. Halpaa tämä korjaustapa ei ole ja asennuksessa on oltava ammattilaiset asialla. Tätä voidaan siis soveltaa lattiaan ja myös seinäpintoihin. Toimittajia ovat mm. RTV ja Platon.

    Lainaus Sisäilmayhdistyksen sivuilta:

    Tuulettuva lattia

    Kapillaarisen katkon muodostavan kerroksen puuttuessa voidaan alapohjarakenteeseen asentaa tuulettuva kerros betonilaatan päälle. Alipaineistettua tuulettuvaa lattiaa voidaan joissain tapauksissa käyttää myös jos lattiarakenteessa tai maaperässä on muita epäpuhtauksia.

    Tarvittavan tuuletusvälin suuruuteen vaikuttaa kosteusrasituksen määrä, sekä tuuletusvälin ilmavirta. Rakenteen toimivuuden kannalta on tärkeää, että ilmavälissä liikkuvan ilman kosteus ei saavuta kriittistä kosteuspitoisuutta, jossa mikrobikasvu on mahdollista (RH 70-75%). Tuuletusvälin kosteutta voidaan seurata joko poistoilmasta tai tarkemmin tuuletusväliin laitettavilla etäluettavilla kosteusmittausantureilla.

    Tuulettuva lattia voi olla painovoimaisesti tuulettuva, mutta varmin ratkaisu on tuuletusvälin koneellinen tuuletus, jossa tuuletusvälistä johdetaan kanava jatkuvasti päällä olevaan poistoilmanvaihtoon tai rakennetaan erillinen poistoilmanvaihto lattian tuuletusta varten. Menetelmässä tulee huomioida reuna-alueiden huolellinen tiivistäminen sekä käytön aikana korvausilmarakojen auki pitäminen. Ongelmana on lattiarakenteen paksuuden kasvaminen, minkä seurauksena voidaan joutua lyhentämään ovia. Hyvänä puolena on, että alapohjan pintamateriaali voidaan valita vapaasti. Rakenteeseen johtava korvausilma tulee suodattaa, jotta vältytään epäpuhtauksien kulkeutumiselta tuuletusväliin. Tuuletusvälien toiminnasta pitkällä aikavälillä ja mahdollisesta pölyyntymisestä on vielä vähän kokemuksia.

    Tuuletusväli voidaan rakentaa valmiiden muovi- tai kumimattojen, profiilipellin, puukoolauksen tai geokomposiittien avulla. Valmiiden muovi- tai kumimattojen huonona puolena on niiden pieni ilmaväli, joka ei välttämättä ole riittävä kaikissa tapauksissa. Tuulettuvan rakenteen toiminnan tarkastaminen ei ole mahdollista, ellei rakenteeseen tehdä jo asennusvaiheessa tarkastuksen mahdollistavia tiiviitä luukkuja.

    Tuuletetun lattian suunnittelussa tulee ottaa huomioon seuraavat seikat:

    * Lattiarakenteen tuuletusta on yleensä tarpeen tehostaa koneellisesti.
    * Ennen tuuletuksen asentamista on syytä poistaa ainakin vaurioituneet liima- ja tasoitekerrokset ja tehdä tuuletuslattia puhtaalle betonipinnalle sekä tiivistää laatassa olevan halkeamat ja sen liittymät muihin rakenteisiin.
    * Kun kosteus nousee diffuusiolla, tuuletusraon korkeus riippuu ilmaraon pituudesta ja maan lämpötilasta. Yleensä noin 7 mm rako on riittävä, joissain tapauksissa noin 2,5-3 mm voi olla riitättävä.
    * Kun kosteus nousee kapillaarisesti, tuuletusraon korkeus riippuu paljon betonilaatan paksuudesta ja lujuudesta. Heikolla ja ohuella betonilla tuuletusraon korkeus tulee olla vähintään 20 mm.
    * Todellisuudessa kosteuden nousutapaa ei usein tiedetä.

    Äänestä

Emi Beam systeemi on oikeasti toiminut tuttujen kohteissa (isoja kiinteistönomistajia). Yksi sanoi kokeilleensa halvempia uusia tulokkaita huonolla menestyksellä, ei kuulemma aio enää kokeilla. Ei sekään tietysti valuvaa vettä torju, mutta omaan paikkaansa se on ratkaisu.

Äänestä

En tiedä oletko löytänyt ratkaisua ongelmaasi ?
Tämä hankaloittaa tällaisten seinien kuivatusta ja uudelleen pinnoittamista.

Märät kellarit - Kosteat ja "homeiset" seinät.
Ei hätää tähän löytyy nyt uusi ratkaisu:
Linkki: http://www.hydrodry.fi
Vesiselvät seinät, kuivat kellari ?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Betonimylläri kirjoitti:

Vanha 30 luvun ok-talo.Salaojitus epäonnistunut alkuunsa.Yritetty tehdä jälkeen päin mutta kalliota, ja isoa kiveä niin ettei putkea saanut tarpeeksi alas.Kellarissa seinä aina märkänä.
Laitanko salaojaputken sisä kautta ja seinään muovin ja päälle kerroksen betonia?
Olisiko parempia neuvoja?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu