Kulta -sijoituksena?

Kulta ja hopea ovat raaka-aineita ja rahan painaminen ja kysynnän kasvu selittävät hinnan nousua. Lamatilanteessa kulta sakkaa siinä missä kaikki muukin. Fyysinen kulta suojaa ainoastaan yhteiskuntajärjestelmän romahtamiselta ja hyperinflaatiolta. Inflaatiota vastaan keskuspankit taistelevat mm. koronnostoilla, tavoitteenaan parin prosentin vauhdilla säästöjä nakertava rahan arvon aleneminen. Inflaatiota vastaan pystyy taistelemaan ainoastaan menestyksellisellä sijoittamisella.

Yritä saada samaan käppyrään kullan hinta, joku pitkään laskettu pörssi-indeksi ja ostovoimaindeksi. Kerro mikä oli tulos.

https://www.macrotrends.net/2608/gold-price-vs-stock-market-100-year-chart

Kulta ei tuota. 100 vuotta on kuitenkin pidempi aika kuin elinikä.

Mielenkiintoista kaaviona tuossa linkissä.
-mahdollisessa tuotossa kulta taida kuitenkaan isommin, hävitä osakkeille.
Sillä kumpaakin voi ostaa ja myydä hinnanvaihteluiden mukaan.

maailman yleinen vaurastuminen saattaa osaltaan selittää kullan hinnan nousua, sillä teknologia/teollisuus käyttää noin 8% tuotetusta kullasta.
Korutehtaiden kullan käyttö on yli puolet, joten pitäisi kultaa kovin suhdanneherkkänä, investoinnit neljänneksen https://www.statista.com/statistics/299609/gold-demand-by-industry-sector-share/
Osakkeet on järkevämpi sijoitus muoto. Kulta on ihmisen himoissa oleva myytti, nykyään kiva muodissa, sijoituksellisesti vain yksi raaka-aineista.

...on, kullan hinnan muodostumista pohdittu artikkelin verran juuri, https://www.investopedia.com/financial-edge/0311/what-drives-the-price-of-gold.aspx
nykyinen hintataso, johtaa kysymään vain milloin hinnan lasku alkaa?
Kullan tuotanto on ollut viime vuosikymmenen aika tasaista hinta on sen sijaan sahannut https://www.gold.org/goldhub/data/gold-demand-by-country

Kysyntä ja tarjonta määrää hinnan. Kuka pystyy nuo ennustamaan.

Kullan hinta alkoi nousta vasta 1971, kun dollari irrotettiin kultakannasta. Hinnan vaihtelu on melko voimakasta, vuosivola 20 % eli samaa luokkaa kuin osakkeilla.

Mielikuvat, jotta säilyttää arvonsa. Niin tekeekin, mutta vaikea myydä voitolla. Katsokaa esim Tavexin katteita. Jos ostat esim. unssin Lunar kolikoita, hinta nyt 2128e takaisinostohinta 1724e, eli saa nousta semmoiset päälle 400e unssi, jotta saat edes omasi takaisin. Eli teoriassa noiden hinta on siis tuo päälle pari tonnia, mutta sitä et niistä saa. Ne on kuitenkin niitä kolikoita, joita muutama vuosi sitten kovasti tyrkyttivät, kun niissä on "keräilyarvoa" ja hinta nousee.

Osto 2 %, myynti 2 % ja vuoden säilytys 3 %. Ei osinkoa.

Välittäjille hyvä bisnes.

Voi olla hyväkin sijoitus, jos onnistuu ostamaan pohjalta ja myymään huipulla.

Luulenpa, että keskuspankkien intresseissä on säilyttää rahan arvo tietyssä putkessa, että ostovoima huononee parilla prosentilla vuosittain. Nyt inflaatio on noin 8%, mikä on selvästi enemmän kuin tavoitetaso. DAX indeksipä on dipannut huipuista parisen kymmentä prosenttia, en muista paljonko, saa tarkistaa jos haluaa. On se kultakin tullut alas. Lama kun tulee, dippaa kaikki, kulta, öljy ja osakkeet. Preemion merkitys kullan kaupankäynnissä on huomattava. Inflaatio kun nostaa päätään, keskuspankit yrittävät koronnostoilla imeä likviditeettiä markkinoilta pois.. Luulenpa, että laskusuhdanteessa on parempi kiristellä hampaita ja pitää varat osakkeissa hyvin hajautettuna. Toinen vaihtoehto on pitää varat käteisenä ja yrittää ajoittaa markkinoille takaisin tulo hyvin.

Setä Robert Kiyosaki esittää oman käsityksensä pörssiromahduksesta:

https://bit.ly/3BRkapw

Samalta kaverilta löytyy paljon muitakin videoita englannin kielellä YouTubesta. Toinen kaveri, jonka videoita tykkään katsella, on Anton Kreil. Yksi kaikkien aikojen suurimmista treidareista on Paul Tudor Jones Jr.
Dokumentti 1987 pörssiromahduksesta:

https://bit.ly/3BQab3Y

Youtubessa on muutenkin paljon treidaamiseen liittyvää materiaalia. Onko tiputtaa nimiä?