En ymmärrä coriolis-ilmiötä

Anonyymi

Osaisiko joku selittää niin että ymmärtäisin? En siis tajua sitä, että MIKSI se liike kiertyy vastakkaiseen suuntaan eteläisellä pallonpuoliskolla verrattuna pohjoiseen? Koko ajanhan maapallo pyörii samaan suuntaan eli vastapäivään, niin mikä sen liikkeen kiertymisen eri suuntaan pohjoisella ja eteläisellä pallonpuoliskolla saa aikaan?

31

2164

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Selitys on varsin matemaattinen. Jos asioita tarkastellaan koordinaatistossa jossa maapallo ei pyöri niin pätee Newtonin 2. laki F = ma. Mutta jos tarkastellaan maapallon mukana pyörivässä koordinaatistossa, niiinkuin maapallon pinnalla seisova havaitsija näkee, tuo kaava ei päde vaan sen tilalle tulee pitempi lauseke. Tämän näet esim. Wikipediasta (eng,) : Coriolis Force:Formula. Tuossa W:ssa on enemmänkin juttua. Myös suomenkielisestä W:sta löytyy vähän mutta huomattavasti pintapuolisemmin kuin tuossa englanninkielisessä on.

      Asialle ei ole niin arkista selitystä kuin ehkä toivoit.

    • Anonyymi

      Aikoinani asuin eteläisellä pallonpuolikkaalla ja tein kylpyammekokeita.
      Tulos: ei mitään säännöllisyyttä kumpaankaan suuntaan. Olisi kai pitänyt tehdä vähintään muutama satatuhatta testiä jos pienen prosentin murto-osan eron olisi havainnut.
      Siis maallikon kannalta yks hailee koko teoria.

      • Anonyymi

        No,jos kylpyammeessa istuu. Vähän monimutkaisemmissa asioissa varsin varteenotettava ilmiö. Mutta et taida olla tykkimies vaan enemminkin kylpyläihmisiä.


      • Anonyymi

        Maallikon kannalta on merkitystä sillä, mihin suuntaan kyseisellä pallonpuoliskolla muodostuva myrskyn tuulet pyörivät.


    • Anonyymi

      Coriolis-ilmiö on aivan helppo ymmärtää vaikkei matematiikasta mitään ymmärtäisi.
      Oleellinen asia on hitausmomentti.
      Jos pudotat kiven niin se ei osu siihen mihin sen ylhäältä katsoen aluksi pitäisiosua eli se ei putoa kohti Maan keskipistettä vaan näennäisesti etenee Maan pyörimissuuntaan. Tuo johtuu siitä että kivi saa lisää nopeutta pudotessaan.
      Koska hitausmomentti on vakio niin kivi saa lisää vaakanopeutta pudottajaan nähden kun se lähestyy Maan akselia eli sen radan säde pienenee.

      Maan pinnalla puhaltavissa tuulissa tuo näkyy niin että pohjoisella pallonpuoliskolla kohti matalapainetta pohjoiseen liikkuva molekyyli saa lisää vahtia itäänpäin kun se lähestyy Maan akselia. Näinollen se kaartaa oikealle matkallaan matalapaineen keskukseen.

      Matalapainetta pohjoisesta lähestyvä molekyyli kaartaa sekin oikealle kun sen etäisyys Maan akselista kasvaa ja nopeus pienenee. Tuo johtaa spiraalirataan.

      Eteläisellä pallonpuoliskolla tilanne on päinvastainen ja ilmamolekyyli yrittää ohittaa matalapaineen vasemmalta.

      • Anonyymi

        Tyypillinen diletantin yritys selittää sanallisesti fysikaalista ilmiötä. Menemättä nyt tarkemmin tuota ruotimaan niin kyllä se Coriolis-voima tuntuu muuhunkin suuntaan kuin Maan keskipistettä tai akselia kohti liikuttaessa. Sehän on
        - 2 m (WxV')
        missä m = tarkasteltavan kappaleen massa, W = Maan kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori Maan suhteen eli koordinaatistossa jossa Maa ei pyöri.
        Esim. silloin kun W ja V' ovat yhdensuuntaiset, Coriolisvoima = 0.

        Anonyymi 729.07.2022 17:56 puhuu kiven hitausmomentista. Olennainen asia on tietenkin se, että tuon kiven kulmamomentti Rx mV on säilyvä suure eli vakio. R= pisteen paikkavektori ja V sen nopeus, nämä kiinteässä, ei-pyörivässä koordinaatistossa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tyypillinen diletantin yritys selittää sanallisesti fysikaalista ilmiötä. Menemättä nyt tarkemmin tuota ruotimaan niin kyllä se Coriolis-voima tuntuu muuhunkin suuntaan kuin Maan keskipistettä tai akselia kohti liikuttaessa. Sehän on
        - 2 m (WxV')
        missä m = tarkasteltavan kappaleen massa, W = Maan kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori Maan suhteen eli koordinaatistossa jossa Maa ei pyöri.
        Esim. silloin kun W ja V' ovat yhdensuuntaiset, Coriolisvoima = 0.

        Anonyymi 729.07.2022 17:56 puhuu kiven hitausmomentista. Olennainen asia on tietenkin se, että tuon kiven kulmamomentti Rx mV on säilyvä suure eli vakio. R= pisteen paikkavektori ja V sen nopeus, nämä kiinteässä, ei-pyörivässä koordinaatistossa.

        Olipas paska yritys selittää ilmiötä ymmärrettävästi.


    • Anonyymi

      Ota hyrrä, pyöräytä se pyörimään oikealle lasipöydälle. Mene sitten pöydän alle ja katso sieltä pyörivää hyrrää. Mihin suuntaan se nyt pyörii altapäin katsottuna?

    • Anonyymi

      Oleta maapallon olevan täysin sileä jääpallo. Lähdet ajamaan autolla päiväntasaajalta suoraan kohti pohjoisnapaa tai etelänapaa. Autolla on päiväntasaajalla erittäin suuri sivuttaisnopeus. Vaikka yrittäisit ajaa täysin suoraan, niin tuo sivuttaisnopeus säilyy koko ajan ja vääntää autoa pyörimissuuntaan.

      Auto on 180 astetta kääntyneenä etelänavalle ajettaessa. Oikea ja vasen vaihtuvat.

    • Anonyymi

      Ajautuminen kohti ekvaattoria on toki päinvastaisiin suuntiin ajautumista. Jota ilmiötä tapahtuu silloin kun kiertää maapallon keskipitettä ylinopeudella, kun kävelee itään päin.


      Ja ajautuminen poispäin ekvaattorilta on toki päinvastaisiin suuntiin ajautumista. Jota ilmiötä tapahtuu silloin kun kiertää maapallon keskipitettä alinopeudella, kun kävelee länteen päin.

      Tämän ajautumisen syy on kai aika selvä? Siis kun katsot maapalloa huomaat että se ei ole pallo, ekvaattorilla on ylimääräistä tavaraa. Siis jokin voima pitää ylimääräisen tavaran ekvaattorilla.

      Joten nyt on selitetty pohjois-etelä suuntainen Coriolis-ilmiö ja se toisensuuntainen on vielä jäljellä.

    • Anonyymi

      Osaan selittää.
      Tämä oletuksesi: "Koko ajanhan maapallo pyörii samaan suuntaan eli vastapäivään"
      on virheellinen.

      Ylöspäin on pohjoisnavalla kohti pohjoista, mutta etelänavalla kohti etelää. Käsitteen ylös suunta siis vaihtuu paikan mukana. Kun pyörimissuuntaa tarkastellaan esim siten, että oikeankäden peukalo osoittaa ylöspäin, vaihtuu nyrkin muiden sormien suunta silloin kun peukalo osoittaa ylöspäin, ja ylöspäin vaihtaa samalla suuntaa.
      Pohjoisella pallonpuoliskolla oikean nyrkin sormet osoittavat maapallon pyörimissuuntaa, kun peukalo osoitta aylöspäin, mutta eteläisellä pallonpuoliskolla sormet osoittavat silloun pyörimissuuntaa vastaan. Eli pyörimissuunta vaihtuu tapausten vlillä, kun referenssinä samalle suunnalle on se sormien osoittama suunta kun peukalo osoittaa ylöspäin.

      • Anonyymi

        Maapallon kulmanopeusvektori ei muutu mitenkään nsiitä mistä päin sitä katsellaan. Se on mikä on.


      • Anonyymi

        Nyrkkisääntönä voi käyttää oikean ja vasemman käden eroa sillä että jos kämmenet on alaspäin niin oikea käsi on se missä peukalo osoittaa vasemmalle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maapallon kulmanopeusvektori ei muutu mitenkään nsiitä mistä päin sitä katsellaan. Se on mikä on.

        Ei muutukaan, mutta pyörimissuunta vaihtuu sen mukana millä pallonpuoliskolla ollaan.
        Pohjantähden suunnasta pohjoista pallonpuoliskoa katsottaessa maapallo pyörii akselinsa ympäri vastakkaiseen suuntaan kuin kiellon viisarit, mutta etelän ristin suunnasta eteläsitä pallonpuoliskoa katsottaessa samaan suuntaan kuin kellon viisarit.

        Kellon viisarit eivät vaihda pyörimissuuntaansa vaan maapallo.
        Maapallo ei vaihda kulmanopeusveltorin suuntaa vaan kellonviisarit.
        Siinä se vielä lyhyesti uudelleen.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ei muutukaan, mutta pyörimissuunta vaihtuu sen mukana millä pallonpuoliskolla ollaan.
        Pohjantähden suunnasta pohjoista pallonpuoliskoa katsottaessa maapallo pyörii akselinsa ympäri vastakkaiseen suuntaan kuin kiellon viisarit, mutta etelän ristin suunnasta eteläsitä pallonpuoliskoa katsottaessa samaan suuntaan kuin kellon viisarit.

        Kellon viisarit eivät vaihda pyörimissuuntaansa vaan maapallo.
        Maapallo ei vaihda kulmanopeusveltorin suuntaa vaan kellonviisarit.
        Siinä se vielä lyhyesti uudelleen.

        Tietenkään Maapallo ei vaihda pyörimissuuntaansa, pyörimissuunnan havaitseminen vain riippuu siitä, mistä kohtaa Maapallolla pyörimistä tarkkailee: pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki ulkopuolinen, kuten tähdet näyttävät liikkuvan myötäpäivään ja eteläisellä vastapäivään.


        Kuten jo kerroit, Maapallo näyttää "ulkoa", eli tähtitieteilijöiden sopimassa Aurinkokunnan "pohjoisessa" tai "ylhäältä" katsottuna pyörivän vastapäivään ja "etelästä" tai "alhaalta" vastaavasti myötäpäivään.

        (On sovittu, että Aurinkokuntaa tarkastellessa voi käyttää sanoja pohjoinen ja etelä kuin ne jotenkin olisivat riippuvaisia oman Maapallomme akselisuunnista. Samoin aurinkokuntamme planeettojen ratatason pohjoinen pallonpuolisko on "ylhäällä" ja eteläinen "alhaalla".)

        Eläminen pyörivän koordinaatiston pinnalla ei ole matemaattisesti ollenkaan yksinkertaista. ; )


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei muutukaan, mutta pyörimissuunta vaihtuu sen mukana millä pallonpuoliskolla ollaan.
        Pohjantähden suunnasta pohjoista pallonpuoliskoa katsottaessa maapallo pyörii akselinsa ympäri vastakkaiseen suuntaan kuin kiellon viisarit, mutta etelän ristin suunnasta eteläsitä pallonpuoliskoa katsottaessa samaan suuntaan kuin kellon viisarit.

        Kellon viisarit eivät vaihda pyörimissuuntaansa vaan maapallo.
        Maapallo ei vaihda kulmanopeusveltorin suuntaa vaan kellonviisarit.
        Siinä se vielä lyhyesti uudelleen.

        Coriolisvoima = - 2 m WxV', missä m= massa, W= maapallon kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori pyörivässä koordinaatistossa, siis maanpinnalla olevan havaitsijan
        suhteen.. Eli W ja V ' määräävät Coriolis-voiman suunnan. Se on mikä on katselit sitten mistäpäin maapalloa tahansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Coriolisvoima = - 2 m WxV', missä m= massa, W= maapallon kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori pyörivässä koordinaatistossa, siis maanpinnalla olevan havaitsijan
        suhteen.. Eli W ja V ' määräävät Coriolis-voiman suunnan. Se on mikä on katselit sitten mistäpäin maapalloa tahansa.

        Tuo on huonoin selitys ilmiöstä mitä pystyy antamaan.


      • Anonyymi
        Kollimaattori kirjoitti:

        Tietenkään Maapallo ei vaihda pyörimissuuntaansa, pyörimissuunnan havaitseminen vain riippuu siitä, mistä kohtaa Maapallolla pyörimistä tarkkailee: pohjoisella pallonpuoliskolla kaikki ulkopuolinen, kuten tähdet näyttävät liikkuvan myötäpäivään ja eteläisellä vastapäivään.


        Kuten jo kerroit, Maapallo näyttää "ulkoa", eli tähtitieteilijöiden sopimassa Aurinkokunnan "pohjoisessa" tai "ylhäältä" katsottuna pyörivän vastapäivään ja "etelästä" tai "alhaalta" vastaavasti myötäpäivään.

        (On sovittu, että Aurinkokuntaa tarkastellessa voi käyttää sanoja pohjoinen ja etelä kuin ne jotenkin olisivat riippuvaisia oman Maapallomme akselisuunnista. Samoin aurinkokuntamme planeettojen ratatason pohjoinen pallonpuolisko on "ylhäällä" ja eteläinen "alhaalla".)

        Eläminen pyörivän koordinaatiston pinnalla ei ole matemaattisesti ollenkaan yksinkertaista. ; )

        Tottakai vaihtaa pyörimissuuntaansa. Päiväntasaajalla maapallo ei pyöri kellon viisareiden suuntaan, eikä niitä vastaankaan. siinä se vaihtuminen tapahtuu.
        Matematiikka on hyvin yksinkertaista ja loogista, semantiikan osalta on täysin päinvastoin.
        Pyörimissuunnan määrittely on nimenomaan semantiikkaa, etkä sinä sen määrittelyä voi päinvastaisksi muuttaa. Kellonviisarit kertovat pyörimissuunnan, eivät kulmanopetta.
        Pyörimissuunta riippuu kellon asennosta, maapallon kulmanopeus ei riipu, mutta niiden viisarien kulmanopeus tietystikin riippuu kellon asennosta.
        Matematiikassa käytetään kulmanopeutta juuri siitä syystä, ettei selvää asiaa sotketa semantiikalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Coriolisvoima = - 2 m WxV', missä m= massa, W= maapallon kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori pyörivässä koordinaatistossa, siis maanpinnalla olevan havaitsijan
        suhteen.. Eli W ja V ' määräävät Coriolis-voiman suunnan. Se on mikä on katselit sitten mistäpäin maapalloa tahansa.

        Jos kappaleen nopeusvektori inertiaalissa v on vakio, sen V' riippuu kappaleen paikasta maapallolla. Coriolisvoima muuttuu siten kappaleen paikan mukana, ei havannoitsijan.
        Tämä siis silloin kun V' määritellään maapallon mukanna pyöriväksi koordinaatistoksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Coriolisvoima = - 2 m WxV', missä m= massa, W= maapallon kulmanopeusvektori ja V' on kappaleen nopeusvektori pyörivässä koordinaatistossa, siis maanpinnalla olevan havaitsijan
        suhteen.. Eli W ja V ' määräävät Coriolis-voiman suunnan. Se on mikä on katselit sitten mistäpäin maapalloa tahansa.

        Maapallon kulmanopeusvektoria ei esiinny coriolisvoiman kaavassa. Siinä esiintyy koordinaatiston kulmanopeusvektori. Siksi inertiaalikoordinaatistossa coriolisvoiman suuruus on aina nolla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tottakai vaihtaa pyörimissuuntaansa. Päiväntasaajalla maapallo ei pyöri kellon viisareiden suuntaan, eikä niitä vastaankaan. siinä se vaihtuminen tapahtuu.
        Matematiikka on hyvin yksinkertaista ja loogista, semantiikan osalta on täysin päinvastoin.
        Pyörimissuunnan määrittely on nimenomaan semantiikkaa, etkä sinä sen määrittelyä voi päinvastaisksi muuttaa. Kellonviisarit kertovat pyörimissuunnan, eivät kulmanopetta.
        Pyörimissuunta riippuu kellon asennosta, maapallon kulmanopeus ei riipu, mutta niiden viisarien kulmanopeus tietystikin riippuu kellon asennosta.
        Matematiikassa käytetään kulmanopeutta juuri siitä syystä, ettei selvää asiaa sotketa semantiikalla.

        Sekoitanpa lisää. Ei tietenkään vaihda pyörimissuuntaansa. Maapallo pyörii vastapäivään, katsotaan sitten eteläiseltä tai pohjoiselta puoliskolta, olkoon kello missä asennossa tahansa. (hehe, semantiikka on ihmeellistä)


    • Anonyymi

      Eteläisellä pallonpuoliskolla maa pyörii eri suuntaan.

      • Anonyymi

        Ja päiväntasaajalla syntyy valtava kitkailmiö kun vastakkain pyorivät pallonpuoliskot hankaavat toisiaan vastaan. Tästä johtuen ilmasto on päiväntasaajalla kuuma.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja päiväntasaajalla syntyy valtava kitkailmiö kun vastakkain pyorivät pallonpuoliskot hankaavat toisiaan vastaan. Tästä johtuen ilmasto on päiväntasaajalla kuuma.

        Niinpä! Ei ole helppoa elo päiväntasaajalla. Aurinko käristää ylhäältä päähän ja tuo pallonpuoliskojen välinen kitka kuumentaa maata jalkojen alla. Elele siinä sitten. Ja varo astumasta ekvaattorin yli, huonosti siinäkäy.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Niinpä! Ei ole helppoa elo päiväntasaajalla. Aurinko käristää ylhäältä päähän ja tuo pallonpuoliskojen välinen kitka kuumentaa maata jalkojen alla. Elele siinä sitten. Ja varo astumasta ekvaattorin yli, huonosti siinäkäy.

        Ihosyöpää kuitenkin esiintyy erityisen paljon Pohjois-Euroopassa. Afrikassa ja päiväntasaajalla ei juuri ollenkaan.


      • Anonyymi

        Ota läpinäkyvä pallo ja piirrä siihen navat. Sitten navan läheisyyteen piirrä piste. Katso palloa niin, että näet molemmat navat lähes päällekkäin. Nyt pyöritä palloa ja tarkastele napojen viereen piirrettyjä pisteitä. Pyöriikö alapuoli eri suuntaan kuin yläpuoli? Aivan, ei pyöri. Jos pyörisi, maa menisi keskeltä makkaralle ja lopulta katkeisi.


    • Anonyymi

      Avaaja ei ymmärrä hitausmomenttia. Eli sitä, kun kappaleen/nesteen/kaasun massa "vastustaa" liikettä.

      Kun sitten tällainen liikettä "vastustava" kappale tms. on pallomaisen pinnan eri kohdissa, seuraa väistämättä erilaisia liikevoimia kappaleen eri osiin.

      Eri pallonpuoliskoilla liikevoimat kohdistuvat eri tavalla, koska pyörimissuunta maapallolla on sama, mutta pinnan kaartuminen on päinvastainen toisiinsa nähden.

      • Anonyymi

        Kun kappaleen/nesteen/kaasun massa "vastustaa" liikettä, on kyse viskositeetista, ei hitausmomentista, eikä liikemäärästä, eikä liikemäärän momentista.

        Liikevoimaa ei ole olemassa fysikaalisena käsitteenä. Historia kylläkin tuntee moisen harhaopin.

        Maapallon pyörimissuunta ei ole sama, vaan riippuu siitä miten päin maapallon havainnoidaan.
        Päiväntasaajalla ei ole pyörimisuuntaa lainkaan. Mikäli laitat putken päiväntasaajalle pystysuoraan, ja havainnoit sen muodostamaa varjoa syys- tai kevätpäivän tasauksen aikaan, huomtaat että varjo liikkuu päivän mittaan pitkin janaa edestakaisin, se ei siis pyöri putken ympärillä, kuten muualla maapallolla tekisi. Pohjoisella- ja eteläisellä pallonpuoliskolla varjo kiertäisi putkea vastakkaisiin suuntiin, koska maapallon pyörimissuunta on niissä paikoissa vastakkainen. Aivan samoin on kellonviisareiden osalta. Kun kellon kääntää ylösalaisin vaihtuu viisareiden kulmanopeusvektori vastakkaiseksi, mutta pyörimissuunta säilyy ennallaan. Siihen nimi pyörimissuunnalle perustuu Clockwise pätee riippumatta kellon asennosta, olipa kulmanopeusvektorin suunta sitten ihan mikä tahansa, kellon asennosta riippuen.


    • Anonyymi

      Entäs massavirtamittari mikä hyödyntää coriolis-ilmiötä?

    • Anonyymi

      Siinä ekvaattorin kohdalla tulee se samanlainen akanvirta ilmiö mikä joessakin on helposti nähtävissä.näin minä selitän sen hirvitulilla ollessa.

    • Anonyymi

      Coriolis-ilmiö johtuu Coriolisvoimasta joka taas johtuu Coriolistuulesta joka puhaltaa Pohjoisella ja Eteläisellä pallonpuoliskolla kappaleet eri suuntaan ja aiheuttaa sen, että kylpyammeessa vesi kiertää eri suuntaan kuin Päiväntasaajalla jossa vesi pyörii paikallaan osaamatta kiertää yhtään minnekään.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitään järkeä?

      Että ollaan erillään? Kummankin pää on kovilla.
      Ikävä
      119
      1642
    2. Noniin rakas

      Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi
      Ikävä
      99
      1478
    3. Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä

      Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy
      Maailman menoa
      36
      884
    4. Multa sulle

      Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M
      Ikävä
      29
      849
    5. Kumpi vetoaa enemmän sinuun

      Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?
      Ikävä
      38
      791
    6. Nainen, olen tutkinut sinua paljon

      Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm
      Ikävä
      50
      766
    7. Okei nyt mä ymmärrän

      Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘
      Ikävä
      56
      718
    8. Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?

      Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s
      Ikävä
      43
      718
    9. Olet myös vähän ärsyttävä

      Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.
      Ikävä
      37
      710
    10. Onko sulla empatiakykyä?

      Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet
      Ikävä
      37
      673
    Aihe