Miten lujaa pääsee yksivaihteisella retkiajossa?

Rohloffi voi olla huoltovarma ja hyväkin mutta polkupyörän kokonaispaino ratkaisee. Rohloffi tuo polkupyörään lisäpainoa monta kiloa.

Anonyymi kirjoitti:

Rohloffi voi olla huoltovarma ja hyväkin mutta polkupyörän kokonaispaino ratkaisee. Rohloffi tuo polkupyörään lisäpainoa monta kiloa.

Lisäpaino verrattuna mihin?

Yleisimmät Shimanot painavat kaikkinensa 1,5 .... 2 kilon paikkeilla, kun Rohloff painaa 1,7 kiloa. Yksivaihteinen painaa puolen kilon molemmin puolin jarrutyypistä riippuen.

Jos kuski painaa 80 kiloa, pyörä 15 kiloa, laukut ja retkivarusteet 25 kiloa, Rohloffin tuoma lisäpaino on mitätön. Siis jos lisäpainoa on lainkaan.

Huoltovapaa yleensä 10 000 kilometriin saakka.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäpaino verrattuna mihin?

Yleisimmät Shimanot painavat kaikkinensa 1,5 .... 2 kilon paikkeilla, kun Rohloff painaa 1,7 kiloa. Yksivaihteinen painaa puolen kilon molemmin puolin jarrutyypistä riippuen.

Jos kuski painaa 80 kiloa, pyörä 15 kiloa, laukut ja retkivarusteet 25 kiloa, Rohloffin tuoma lisäpaino on mitätön. Siis jos lisäpainoa on lainkaan.

Huoltovapaa yleensä 10 000 kilometriin saakka.

Lue lisää

Mistä puhutaan? Mötikkävaihteisto painaa huomattavasti ulkoiseen vaihtajaan verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Mistä puhutaan? Mötikkävaihteisto painaa huomattavasti ulkoiseen vaihtajaan verrattuna.

Monta kiloa....?! Aivan, siis jopa kilon lisäpainoa. Se on jopa prosentti lisää painoa retkeilijän kokonaiskuormaan.

Pelkkä parempi hyösuhde tuo edun takaisin, kun tavallinen Sramin tai Shimanon vaihde on hyötysuhteeltaan vain 90 - 93 %.

Tuo mötikkavaihde on ylivoimainen, jos on pätäkkää! Köyhät vinkuu huonouttaan.

Miksi ei yksivaihteinen? Se nopeus?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi ei yksivaihteinen? Se nopeus?

1x11 on huoltovarma ja yksinkertainen pitää puhtaana.

Anonyymi kirjoitti:

1x11 on huoltovarma ja yksinkertainen pitää puhtaana.

Avauksessa kysyttiin keskinopeuden ero esim 11 vaihteiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa kysyttiin keskinopeuden ero esim 11 vaihteiseen.

Sehän on itsestäänselvyys. Ero on huomattava, mutta polkijasta riippuu tietenkin kuinka huomattava 11-vaihteisen eduksi.

Anonyymi kirjoitti:

Sehän on itsestäänselvyys. Ero on huomattava, mutta polkijasta riippuu tietenkin kuinka huomattava 11-vaihteisen eduksi.

Miksi? Yksivaihteisen peruspyörän hyötysuhde on 97 %.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi? Yksivaihteisen peruspyörän hyötysuhde on 97 %.

Taitaa olla hieman polkupyörän vaihteiden, välityssuhteiden sekä ihmisen polkuvoiman tehontuoton välinen yhteys hieman hakusessa, eli käytännössä se asia miksi polkupyörässä (taikka vaikkapa autossa) on vaihteisto jolla muunnetaan polkijan voimantuottoa eri välityssuhteilla takarenkaan pyörimisen suhteen.

Vaihteettoman/yksivaihteisen (kumpaa termiä käyttääkään) olevan polkupyörän voimansiirron tehohäviö on tosiaan pienempi kuin eri vaihteistoilla varustettujen versioiden, mutta tuon tehohäviön ero ei ole kuitenkaan kauhean suuri. Nythän on tosiasia että esimerkiksi kilparatapyöräilyssä (jota siis ajetaan ovaalin muotoisilla velodromeilla) ajetaan yksivaihteisilla (itseasissa Fixi, eli kiinteä vaihteinen pyörä jossa ei vapaaratasta) pyörillä. Mutta näissä pyörissä lasketaan optimaalinen välityssuhde tapauskohtaisesti ja vain yhtä tarkoitusta varten, saavuttamaan optimaalis paras vauhti tietyn mittaisessa kilpailussa (alku kiihdytys huippunopeuteen ketää kohtuullisen pitkään tuosta johtuen).

santtu_1975X kirjoitti:

Taitaa olla hieman polkupyörän vaihteiden, välityssuhteiden sekä ihmisen polkuvoiman tehontuoton välinen yhteys hieman hakusessa, eli käytännössä se asia miksi polkupyörässä (taikka vaikkapa autossa) on vaihteisto jolla muunnetaan polkijan voimantuottoa eri välityssuhteilla takarenkaan pyörimisen suhteen.

Vaihteettoman/yksivaihteisen (kumpaa termiä käyttääkään) olevan polkupyörän voimansiirron tehohäviö on tosiaan pienempi kuin eri vaihteistoilla varustettujen versioiden, mutta tuon tehohäviön ero ei ole kuitenkaan kauhean suuri. Nythän on tosiasia että esimerkiksi kilparatapyöräilyssä (jota siis ajetaan ovaalin muotoisilla velodromeilla) ajetaan yksivaihteisilla (itseasissa Fixi, eli kiinteä vaihteinen pyörä jossa ei vapaaratasta) pyörillä. Mutta näissä pyörissä lasketaan optimaalinen välityssuhde tapauskohtaisesti ja vain yhtä tarkoitusta varten, saavuttamaan optimaalis paras vauhti tietyn mittaisessa kilpailussa (alku kiihdytys huippunopeuteen ketää kohtuullisen pitkään tuosta johtuen).

Lue lisää

Mitä yritit sanoa?

santtu_1975X kirjoitti:

Taitaa olla hieman polkupyörän vaihteiden, välityssuhteiden sekä ihmisen polkuvoiman tehontuoton välinen yhteys hieman hakusessa, eli käytännössä se asia miksi polkupyörässä (taikka vaikkapa autossa) on vaihteisto jolla muunnetaan polkijan voimantuottoa eri välityssuhteilla takarenkaan pyörimisen suhteen.

Vaihteettoman/yksivaihteisen (kumpaa termiä käyttääkään) olevan polkupyörän voimansiirron tehohäviö on tosiaan pienempi kuin eri vaihteistoilla varustettujen versioiden, mutta tuon tehohäviön ero ei ole kuitenkaan kauhean suuri. Nythän on tosiasia että esimerkiksi kilparatapyöräilyssä (jota siis ajetaan ovaalin muotoisilla velodromeilla) ajetaan yksivaihteisilla (itseasissa Fixi, eli kiinteä vaihteinen pyörä jossa ei vapaaratasta) pyörillä. Mutta näissä pyörissä lasketaan optimaalinen välityssuhde tapauskohtaisesti ja vain yhtä tarkoitusta varten, saavuttamaan optimaalis paras vauhti tietyn mittaisessa kilpailussa (alku kiihdytys huippunopeuteen ketää kohtuullisen pitkään tuosta johtuen).

Lue lisää

Miksi et vastannut avauksen kysymykseen, jos tarinaa on noin paljon?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi et vastannut avauksen kysymykseen, jos tarinaa on noin paljon?

Huomasin ettäneljän pitkän työpaivan jälkeen ei kannattaisi väsyneenä kirjoittaa kun tulee kirjoitettua (jälkeenpäin luettuna mitä sattuu...).

Eli yksinkertaisettuna, yksivaihteinen/vaihteeton polkupyörä on kyllä hyötysuhteeltaan tehokkaampi kuin vaihteellinen pyörä, mutta ero on pieni ainakin ns."ulkoisella" vahteistolla varustettuun pyörään nähden, ero on luokkaa 2-3%-yksikköä mikäli molempien komponentit ovat samanlaatuisia (monasti näin ei ole, vaan ulkoinen vaihteisto voi laadukkailla komponenteillään olla parempi hyötysuhteeltaan, kun huonoilla komponenteilla varustettu vaihteeton).
Mutta käytännön ajossa yksivaihteinen toimii vain rajoitetulla nopeusalueella (mikä taasen riippuu pyörässä olevasta välityksestä), kun vaihteilla taas saadaan pyörä toimimaan paremmin erilaisissa maasto/nopeusolosuhteissa.

Ja sitten seuraavat asiat selitetty hieman laajemmin PolkupyöräWikin sivuilla mistä tekstit kopioitu:

"Vaihteiden tarkoitus on helpottaa pyöräilyä vaihtelevassa maastossa. Ilman vaihteita jyrkkien mäkien nousu ja vastatuuleen polkeminen on hidasta ja hankalaa. Vaihteiden ansiosta myös pitkien alamäkien laskeminen on nopeampaa ja nautinnollisempaa. Jokaisella pyöräilijällä on oma ns. ideaali polkemisnopeus ja -voima, jolla polkimien pyörittäminen on kaikkein tehokkainta ja tuntuu helpolta. Aivan kuten auton moottori antaa parhaan tehon vain tietyllä kierrosnopeusalueella, myös polkeminen on tehokkainta vain tietyllä pyöritysalueella. Tätä optimaalista polkimien pyöritysnopeutta kutsutaan pyöräilijöiden keskuudessa termillä kadenssi (englanniksi cadence). Pyöritettäessä polkimia tällä kadenssilla, eli ideaalisella pyöritysnopeudella, polkeminen on siis kaikkein tehokkainta, eikä nopeuden ylläpito vaadi suuria ponnisteluja.

Kadenssiin, eli polkimien pyöritysnopeuteen vaikutetaan tietenkin polkupyörän vaihteilla. Oikean vaihteen valitseminen taas riippuu itse pyörälenkin olosuhteista: maaston muoto, vastatuuli, oma kunto jne. Ideaalisessa polkupyörässä (jossa siis olisi äärettömästi vaihteita) olisi mahdollista polkea aina samalla kadenssilla ja samalla polkemisvoimalla olosuhteista riippumatta. Tietenkin pyörä kulkisi nopeammin alamäessä ja hitaammin ylämäessä, mutta vaihteiden ansiosta kadenssi ja polkemisvoima olisivat aina samat, eivätkä jalat siten tuntisi tätä eroa.

Kokemattomien pyöräilijöiden kohdalla kadenssi on yleensä liian pieni, eli he polkevat liian isolla vaihteella. Tämä saattaa joskus johtua siitä, että vaihteita ei yksinkertaisesti viitsitä, tai tajuta vaihtaa olosuhteiden muuttuessa. Joissakin tapauksissa voi olla niinkin, että vaihteita ei edes kannata vaihtaa, koska ne eivät toimi kunnolla. Useimmiten syynä liian ison vaihteen käyttöön on kuitenkin silkka tietämättämyys. Varsinkin aloittelevat pyöräilijät luulevat isolla vaihteella polkemisen ja voimakkaan polkimien runttaamisen olevan parempaa harjoittelua, kuin pienellä vaihteella polkimien pyörittämisen. Tämä aloittelijoiden kuvitelma on kuitenkin harhaa ja asia pitäisikin tiedostaa kunnolla. Nyrkkisääntönä voisi pitää, että kun nostaa pyöritysnopeutta, niin ennaltaehkäisee vammoja ja pyörittäminen on paljon helpompaa pitemmän päälle. Kannattaakin kokeilla käyttää pienempää vaihdetta kuin tavallisesti käyttäisi, jolloin jalat tuntuvat lenkin jälkeen yleensä vähemmän kankeilta.

Mihin tämä nyt sitten perustuu? Kun kadenssi on liian pieni ja vaihde liian iso maaston olosuhteisiin nähden, polkimien pyörittämiseen tarvitaan paljon voimaa. Tällöin riski lihasten rasittumisesta, venähdyksistä ja muista vammoista kasvaa, etenkin polvien ja lonkan kohdalla. Myös energiaa menee hukkaan, kun polkimia ei pyöritetä optimaalisella nopeudella. Liian suuren kadenssin, eli olosuhteisiin nähden liian pienen vaihteen käyttö ei välttämättä ole niin haitallista. Suuri kadenssi mahdollistaakin nopean, mutta hetkellisen vauhdin lisäyksen. Liian suuren kadenssin ylläpito pienellä vaihteella väsyttää kuitenkin pyöräilijän todella nopeasti.

Verrataan tilannetta vaikkapa painonnostoon ja uimiseen. Liian suurella vaihteella runttaaminen on kuin painojen nostamista. Muutama toisto kyllä kehittää lihasmassaa ja vahvistaa jalkoja, mutta saattaa liikaa tehtynä rasittaa lihaksia. Tällainen runttaaminen, eli matala kadenssi ei myöskään vahvista juurikaan sydäntä tai keuhkoja, toisin kuin pienellä vaihteella tehty harjoitus. Pyörittäminen pienellä vaihteella on siis kuin uimista. Liike on nopeaa, vastus vähäistä ja toistoja on paljon. Tällainen liike on aerobista ja pitää jalat notkeina, vaara lihasten ja nivelien vammautumiseen on tällöin huomattavasti vähäisempi."

Anonyymi kirjoitti:

Avauksessa kysyttiin keskinopeuden ero esim 11 vaihteiseen.

Keskinopeus laskee merkittävästi jyrkkään ylämäkeen tunkattaessa.
Jäänee retkiajossa alle 10 km/h

Kampien pituutta voi säätää.

3 ratasta edessä.