Pyhä Henki on jokaisessa ihmisessä

Olen lapsesta saakka ollut tietoinen että olen henkiolento ja asun tässä ruumiissa, tässä maailmassa, tämän elämän. Eli voin yhtyä tuohon näkemykseen.

Koen että olen saanut aivan upean lahjan, elämän lahjan! Tieni on ollut ajoin vaikea ja hyvin raskas, mutta ajoin kevyt ja valoisa. Haluan saada paljon oppia ja kokemusta tästä matkasta, sillä se on ainut perintö minkä saan matkaani kuollessani. Toivottavasti kasvan paljon rakkauden taidossani, sillä se on tärkeintä.

Nyt niistä harjoituksista sitten.

Olen tehnyt niitä jotain 50:een saakka.
Lesson 15:ssa, 2 - 3 kpl:ssa sanotaan näin:


" You will begin to understand it when you have seen little edges of light around the same familiar objects which you see now. 3 That is the beginning of real vision. 4 You can be certain that real vision will come quickly when this has occurred.

As we go along, you may have many "light episodes."


Tällaisia valoreunoja olen kyllä nähnyt, mutta toisaalta olen ajatellut että eikö niitä näe kuka tahansa ilman harjoitusten tekemistä?

Ilmiöhän perustuu samaan kuin tämä, vai? Kun tuijotat vihreätä kuviota intensiivisesti jonkun aikaa ja sen jälkeen valkoista seinää niin näet seinällä punaisen kuvion. Punainen on vihreän vastaväri. Tässä ei tarvita mitään ihmeiden oppikursseja mielestäni.

Mutta toisaalta minulla sitten on muutama vuosi sitten ollut tällainen kokemus:

Olen käynyt melko usein tavallisen luterilaisen kirkon messussa, ehtoollisella. Kerran ehtoollisen aikana kun odotin siinä vuoroani näin että kaikki materia ympärilläni alkoi säteillä valoa. Valo alkoi "reunoista" ja täytti viimein kaiken. Alttarin lattia oli kuin hopeinen järvenpinta.

acim.lainen kirjoitti:

Nyt niistä harjoituksista sitten.

Olen tehnyt niitä jotain 50:een saakka.
Lesson 15:ssa, 2 - 3 kpl:ssa sanotaan näin:


" You will begin to understand it when you have seen little edges of light around the same familiar objects which you see now. 3 That is the beginning of real vision. 4 You can be certain that real vision will come quickly when this has occurred.

As we go along, you may have many "light episodes."


Tällaisia valoreunoja olen kyllä nähnyt, mutta toisaalta olen ajatellut että eikö niitä näe kuka tahansa ilman harjoitusten tekemistä?

Ilmiöhän perustuu samaan kuin tämä, vai? Kun tuijotat vihreätä kuviota intensiivisesti jonkun aikaa ja sen jälkeen valkoista seinää niin näet seinällä punaisen kuvion. Punainen on vihreän vastaväri. Tässä ei tarvita mitään ihmeiden oppikursseja mielestäni.

Mutta toisaalta minulla sitten on muutama vuosi sitten ollut tällainen kokemus:

Olen käynyt melko usein tavallisen luterilaisen kirkon messussa, ehtoollisella. Kerran ehtoollisen aikana kun odotin siinä vuoroani näin että kaikki materia ympärilläni alkoi säteillä valoa. Valo alkoi "reunoista" ja täytti viimein kaiken. Alttarin lattia oli kuin hopeinen järvenpinta.

Lue lisää

Minkä harjoituksista teit? Vaikka olenkin lukenut kohtalaisesti jo kurssitekstejä, parasta antia ovat aina nämä paluut käytännön harjoituksiin. Systemaattisena ihmisenä tässä siis systemaattisesti palaan aina johonkin tiettyyn harjoitukseen. Samalla säilytän tietyn keveyden ja pakottomuuden, sillä kurssiaineistohan kehottaa olemaan lähestymistavassa kaikkea muuta kuin orjallinen (ei saisi rutinoitua).

Tuo erilaisten energiakenttien näkeminen kuuluu myös sisäisen äänen herättämisprosesseihin ylipäätään, joten varmasti se on tullut vastaan muuallakin. Minä näen sen vaikkapa auratietoisuutena tai kundaliniprosesseina (aina sinne kruunuchakraan saakka, jonka avautuminen kai on ainoa mikä varsinaisesti pitää ansaita harjoituksella aj usein pitkän ajan kuluessa opettajan ohjauksessa). Tähän liittyen, minulle ehkä keskeisimmäksi on tuon kurssin osalta tullut valtautua siinä, että todellisuudessa tekee Jumalan tekoja, ihmeitä, tässä maailmassa ollessaan (löytää sillä tavoin itsestään vaikkapa kristillisesti ilmaisten Kristuksen).

Mutta ensin pitää siis oppia kävelemään. Huonosti valmistautuneena liian korkeat energiat voivat vahingoittaa systeemia (pitää olla siis hyvät johdattimet ja maadoitukset).

Parin viime päivän harjoituksen ohella (harjoitukseni ajoittuvat varhaiseen aamuun, sillä päivisin minua sitovat varsin tavanomaiset muut velvoitteet) olen havahtunut huomaamaan, että meillä on kielessämme varsin mainio sana: ihminen...! :) Että sellaisia ihmelapsia olemme kielessämme jokainen...

Tänään aamumeditaatiossani ja -pohdinnoissani keskityin kylläkin (ohjattuun) chakratyöskentelyyn hyvin yksinkertaisella tavalla niitä visualisoiden ja nostaen, sekä auran puhdistukseen. Sitä kautta siis tuohon energiakenttäteemaan tuli palattua. Chakrojen tasapainottaminen sekin itseasiassa on siis yksi lähestymistapa tuohon erityiseen Pyhän Hengen tematiikkaan.

Ihmeet avautuvatja niitä todella päästään tekemään harjoitusten edistyessä. Tämähän se on kiinnostavinta.

Mutta mikä harjoitus on tässä Pyhän Hengen kohdalla juuri Ihmeiden Oppikurssissa? Jos visualisointi, niin tarkalleen miten ja millainen visualisointi? Mikä harjoitus nimenomaan sinulla oli mielessä tuota aiempaa tekstiä kirjoittaessasi?

Muutkin kurssin harjoituksia tekevät, olisi kiva kuulla kokemuksistanne!

adhyuta kirjoitti:

Minkä harjoituksista teit? Vaikka olenkin lukenut kohtalaisesti jo kurssitekstejä, parasta antia ovat aina nämä paluut käytännön harjoituksiin. Systemaattisena ihmisenä tässä siis systemaattisesti palaan aina johonkin tiettyyn harjoitukseen. Samalla säilytän tietyn keveyden ja pakottomuuden, sillä kurssiaineistohan kehottaa olemaan lähestymistavassa kaikkea muuta kuin orjallinen (ei saisi rutinoitua).

Tuo erilaisten energiakenttien näkeminen kuuluu myös sisäisen äänen herättämisprosesseihin ylipäätään, joten varmasti se on tullut vastaan muuallakin. Minä näen sen vaikkapa auratietoisuutena tai kundaliniprosesseina (aina sinne kruunuchakraan saakka, jonka avautuminen kai on ainoa mikä varsinaisesti pitää ansaita harjoituksella aj usein pitkän ajan kuluessa opettajan ohjauksessa). Tähän liittyen, minulle ehkä keskeisimmäksi on tuon kurssin osalta tullut valtautua siinä, että todellisuudessa tekee Jumalan tekoja, ihmeitä, tässä maailmassa ollessaan (löytää sillä tavoin itsestään vaikkapa kristillisesti ilmaisten Kristuksen).

Mutta ensin pitää siis oppia kävelemään. Huonosti valmistautuneena liian korkeat energiat voivat vahingoittaa systeemia (pitää olla siis hyvät johdattimet ja maadoitukset).

Parin viime päivän harjoituksen ohella (harjoitukseni ajoittuvat varhaiseen aamuun, sillä päivisin minua sitovat varsin tavanomaiset muut velvoitteet) olen havahtunut huomaamaan, että meillä on kielessämme varsin mainio sana: ihminen...! :) Että sellaisia ihmelapsia olemme kielessämme jokainen...

Tänään aamumeditaatiossani ja -pohdinnoissani keskityin kylläkin (ohjattuun) chakratyöskentelyyn hyvin yksinkertaisella tavalla niitä visualisoiden ja nostaen, sekä auran puhdistukseen. Sitä kautta siis tuohon energiakenttäteemaan tuli palattua. Chakrojen tasapainottaminen sekin itseasiassa on siis yksi lähestymistapa tuohon erityiseen Pyhän Hengen tematiikkaan.

Ihmeet avautuvatja niitä todella päästään tekemään harjoitusten edistyessä. Tämähän se on kiinnostavinta.

Mutta mikä harjoitus on tässä Pyhän Hengen kohdalla juuri Ihmeiden Oppikurssissa? Jos visualisointi, niin tarkalleen miten ja millainen visualisointi? Mikä harjoitus nimenomaan sinulla oli mielessä tuota aiempaa tekstiä kirjoittaessasi?

Muutkin kurssin harjoituksia tekevät, olisi kiva kuulla kokemuksistanne!

Lue lisää

Jos tarkoitat noita "valoreunoja" niin minun ei välttämättä tarvitse tehdä mitään erityistä harjoitusta vaan ne toistuvat useinkin kun pää on tyhjä eli en keskity erityisesti mihinkään ulkonaiseen. En muista enää minkä harjoituksen yhteydessä se tapahtui ensimmäisen kerran.

Tässä ehtoollistilanteessa taas en varmaksi muista mitä harjoitusta ajattelin, muistaakseni pidin mielessä ajatusta että jokainen läsnäolija = Kristus. ACIM:n lauseet sanovat monella eri tavalla saman asian. Sanoman ydin on että jokainen ihminen on synnitön Jumalan Poika.

Ehtoollisella olen muutenkin kokenut "ihmeitä" vaikka sitä että kaikki olisi yht´äkkiä pelkkää valoa, en ole kokenut sen jälkeen.

Sen sijaan olen jälkeenkinpäin kokenut että ehtoollista jakavan papin - oli hän sitten mies tai nainen - ympärillä on ikäänkuin jonkinlainen magneettikenttä. Joskus noin puolenmetrin - metrin etäisyydelle papista ulottuva, joskus vain papin käden ympärillä. En ole koskaan kuitenkaan kehdannut messun jälkeen kysyä papilta tunsiko tämä samaa. :)

Pitää silti muistaa että kokemusten jahtaaminen itsessään ei ole minkään arvoista.

Tällä palstalla on mielenkiintoista kun on niin monenlaisia suuntauksia edustavia, avoimesti asiaan suhtautuvia keskustelijoita. Minä olen lähinnä kristitty.admata myös kristitty, te muut tulette muista suunnista mutta silti meitä yhdistää tämä Kurssi.

acim.lainen kirjoitti:

Jos tarkoitat noita "valoreunoja" niin minun ei välttämättä tarvitse tehdä mitään erityistä harjoitusta vaan ne toistuvat useinkin kun pää on tyhjä eli en keskity erityisesti mihinkään ulkonaiseen. En muista enää minkä harjoituksen yhteydessä se tapahtui ensimmäisen kerran.

Tässä ehtoollistilanteessa taas en varmaksi muista mitä harjoitusta ajattelin, muistaakseni pidin mielessä ajatusta että jokainen läsnäolija = Kristus. ACIM:n lauseet sanovat monella eri tavalla saman asian. Sanoman ydin on että jokainen ihminen on synnitön Jumalan Poika.

Ehtoollisella olen muutenkin kokenut "ihmeitä" vaikka sitä että kaikki olisi yht´äkkiä pelkkää valoa, en ole kokenut sen jälkeen.

Sen sijaan olen jälkeenkinpäin kokenut että ehtoollista jakavan papin - oli hän sitten mies tai nainen - ympärillä on ikäänkuin jonkinlainen magneettikenttä. Joskus noin puolenmetrin - metrin etäisyydelle papista ulottuva, joskus vain papin käden ympärillä. En ole koskaan kuitenkaan kehdannut messun jälkeen kysyä papilta tunsiko tämä samaa. :)

Pitää silti muistaa että kokemusten jahtaaminen itsessään ei ole minkään arvoista.

Tällä palstalla on mielenkiintoista kun on niin monenlaisia suuntauksia edustavia, avoimesti asiaan suhtautuvia keskustelijoita. Minä olen lähinnä kristitty.admata myös kristitty, te muut tulette muista suunnista mutta silti meitä yhdistää tämä Kurssi.

Lue lisää

Minulle kokemuksellisuus ja ne käytännön teot ovat kaiken lähtökohta. Se, miten kohtelen itseäni ja muita ja miten se minun arkielämässäni näkyy. Nyt en ihan ymmärrä sinun kommenttiasi jahtaamisesta. Sinullahan on todella hienoja kokemuksia. Kyllä meillä on oikeus odottaa tekoja itseltämme ja muilta, mutta se millä asenteella sen teemme toki ratkaisee! Kokemuksellisuus on juuri se sielun tila, jossa se oppii todella tuntemaan itseään!

Muutenhan emme uskalla elää ja vain pakenemme johonkin sellaista pelkotilaa vastaavaan "henkiseen" todellisuuteen, sensijaan että juuri oppisimme kohtaamaan itsemme, toisemme, Jumalan, tässä ja nyt!


Minulle kurssin harjoitukset ovat olleet eräänlaisia absoluuttisen (!) läsnäolon harjoituksia. Se jos mikä on kokemuksellisuutta! Mutta totta on, että jokin perusymmärrys henkisistä harjoituksista on oltava lähtökohtaisesti. Toisaalta, meillä kaikilla on myös se ulottuvuus, jos sille haluamme avautua. Vai mitä?

Hienoja esimerkkejä esitit. Koko olemushan tässä on kysymyksessä, ja sen kokonaisvaltainen kehitys. Älä tukahduta itseäsi ja uskalla elää!

Konkretia, käytännön teot, toiminta: ne ovat tapoja maadoittaa meitä näissä usein varsin korkeita hengellisiä ja henkisiä energioita käsittelevissä kokemuksissa.

Toisen kokemuksen vähättely on juuri sitä, mistä kai pyritään eroon, eikö totta! Vapautuminen rakastamaan ja elämään sitä jumalaista elämää, kokemaan Jumalan ja Kristuksen yhteyttä on ainakin oma tavoitteeni. Tekoja, tilaa missä sana tulee lihaksi. Sitä on ehtoollisyhteys itselleni!

Pelko pois ja rohkeasti eteenpäin. Elämisen pelosta luopuminen, oman sisäisen äänen erottaminen ja sen mukaan toimiminen aina ja kaikissa tilanteissa (rakkauden valitseminen aina pelon sijaan, olipa tilanne mikä tahansa, kuten nämä kurssin kirjoittajat tulivat huomaamaan) on se minulle kurssista avautunut syvällisin muistaminen eli opetus. Itselleni näin on ja luulen, ettei se ole huono idea kenenkään muunkaan toteutettavaksi. Yksinhän en näine mietteineni ole, sen tiedän!

adhyuta kirjoitti:

Minulle kokemuksellisuus ja ne käytännön teot ovat kaiken lähtökohta. Se, miten kohtelen itseäni ja muita ja miten se minun arkielämässäni näkyy. Nyt en ihan ymmärrä sinun kommenttiasi jahtaamisesta. Sinullahan on todella hienoja kokemuksia. Kyllä meillä on oikeus odottaa tekoja itseltämme ja muilta, mutta se millä asenteella sen teemme toki ratkaisee! Kokemuksellisuus on juuri se sielun tila, jossa se oppii todella tuntemaan itseään!

Muutenhan emme uskalla elää ja vain pakenemme johonkin sellaista pelkotilaa vastaavaan "henkiseen" todellisuuteen, sensijaan että juuri oppisimme kohtaamaan itsemme, toisemme, Jumalan, tässä ja nyt!


Minulle kurssin harjoitukset ovat olleet eräänlaisia absoluuttisen (!) läsnäolon harjoituksia. Se jos mikä on kokemuksellisuutta! Mutta totta on, että jokin perusymmärrys henkisistä harjoituksista on oltava lähtökohtaisesti. Toisaalta, meillä kaikilla on myös se ulottuvuus, jos sille haluamme avautua. Vai mitä?

Hienoja esimerkkejä esitit. Koko olemushan tässä on kysymyksessä, ja sen kokonaisvaltainen kehitys. Älä tukahduta itseäsi ja uskalla elää!

Konkretia, käytännön teot, toiminta: ne ovat tapoja maadoittaa meitä näissä usein varsin korkeita hengellisiä ja henkisiä energioita käsittelevissä kokemuksissa.

Toisen kokemuksen vähättely on juuri sitä, mistä kai pyritään eroon, eikö totta! Vapautuminen rakastamaan ja elämään sitä jumalaista elämää, kokemaan Jumalan ja Kristuksen yhteyttä on ainakin oma tavoitteeni. Tekoja, tilaa missä sana tulee lihaksi. Sitä on ehtoollisyhteys itselleni!

Pelko pois ja rohkeasti eteenpäin. Elämisen pelosta luopuminen, oman sisäisen äänen erottaminen ja sen mukaan toimiminen aina ja kaikissa tilanteissa (rakkauden valitseminen aina pelon sijaan, olipa tilanne mikä tahansa, kuten nämä kurssin kirjoittajat tulivat huomaamaan) on se minulle kurssista avautunut syvällisin muistaminen eli opetus. Itselleni näin on ja luulen, ettei se ole huono idea kenenkään muunkaan toteutettavaksi. Yksinhän en näine mietteineni ole, sen tiedän!

Lue lisää

..en ajatellut mitään erityistä harjoitusta vaan minusta se että jokaisessa on Pyhä Henki tulee esille läpi koko Kurssin. Avauksen tein siitä syystä että esim. vanhoillislestadiolaiset väittävät että vain heillä olisi Pyhä Henki. Halusin jatkaa aihetta ACIM näkökulmasta tällä palstalla.

acim.lainen kirjoitti:

..en ajatellut mitään erityistä harjoitusta vaan minusta se että jokaisessa on Pyhä Henki tulee esille läpi koko Kurssin. Avauksen tein siitä syystä että esim. vanhoillislestadiolaiset väittävät että vain heillä olisi Pyhä Henki. Halusin jatkaa aihetta ACIM näkökulmasta tällä palstalla.

Lue lisää

Aivan. Tottahan se on, että se mitä uskoo synnyttää käytöstä. Jos haluaa muutoksia käytökseen, pitää työstää ensin niitä uskomuksia. Erillisyyden teologia tai jumaluusoppi on edelleenkin se vallitsevin uskomus kaikessa uskonnollisuudessa, yhä edelleen (oppi siitä, että olemme erillään Jumalasta ja toisistamme).

On kai hyvä asia kuitenkin, että lestadiolaisuuteen kuuluu tämä ajatus, että ylipäätään on olemassa sellainen kuin Pyhä Henki. Siitähän on hyvä jatkaa. Ihmeet ja Pyhä Henki taitavat olla noin muuten varsin erottamaton yhdistelmä...