valvotut tapaamiset

meillä pikkuinen tapaa bioja 3krt /kk yhden kerran bio kotona meidän kanssa 2h ja sitten he käyvät meillä 2krt /kk ja tapaamiset on kestoltaan 3h, mutta itse käyttävät vain tapaamiseen 1,5-2h.... näin tällä hetkellä mutta luultavimmin tulee muuttumaan ....

meillä on tavattu vankilassa sossun valvoessa, tapaamistuvassa vanginvartioiden valvoessa ja mielenterveysongekmaista vanhempaa tavataa sossun valvoessa.

tapaamiset ovat tunnista kolmeen ja iloinen saa olla jos biot edes ajan jaksavat lapseen keskittyä

mutta biohan on bio kuten Mari tuolla kottaraisen ketjussa toistelee.

Meillä syynä valvottuihin tapaamisiin on ollut se, että vanhemmat olivat poikkeuksetta humalassa, ja puhuivat lapselle joka kerta mm. pikaisesta kotiinpaluusta, omista sairauksistaan ja rahavaikeuksistaan, siitä kuinka me sijaisvanhemmat ollaan ilkeitä jne. Lisäksi usein alkoivat raivota ja huutaa, ja hakeutuivat aina meidän seuraan, ei lapsen (tapaamiset vuorotellen meillä ja biokodissa, jossa meidänkin piti olla paikalla).

Pari vuotta näin jatkui, sitten vasta sossut ymmärsivät ryhtyä tapaamisia valvomaan. Olimme heille kertoneet tapaamisten kulusta, mutta luultavasti he ajattelivat, että me liioittelemme, koska eihän kukaan vanhempi voisi käyttäytyä noin lapsensa edessä, etenkin kun näkee harvoin. Valvotuissa tapaamisissa sama touhu kuitenkin jatkui, joten tapaamisia ei tällä hetkellä ole ollenkaan. Valvottuja tapaamisia oli kerran kuussa, ja ne kestivät 1,5-2 tuntia kerrallaan.

Meillä nuo lyhyetkin tapaamiset näkyivät ahdistuneisuutena ja levottomuutena; koulussa etenkin meno yltyi aivan mahdottomaksi. "Riehumista" kesti pari viikkoa aina tapaamisen jälkeen. Lapsi oli (tai on edelleenkin ajoittain) peloissaan vanhempiensa vuoksi: miten voivat, tappelevatko, toivottavasti eivät kuole, ovatkohan sairaalassa, onko heillä rahaa ruokaan jne. mutta ei kuitenkaan ollut kiinnostunut esim. soittamaan (koska oli huomannut, että silloinkaan eivät ole selviä eivätkä erityisen halukkaita puhumaan ja etenkään kuuntelemaan, soitot olivat paljolti itkemistä ja lastakin syyllistettiin huostaanotosta; vanhemmat eivät itse pidä yhteyttä lapseensa).

Nyt, kun tapaamisia ei ole ollut vähään aikaan, lapsi on ollut selvästi rauhallisempi. Oli rohkea veto sosiaalityöntekijöiltä rajoittaa tapaamisia entisestään (me emme päätökseen mitenkään vaikuttaneet emmekä sitä osanneet edes odottaa). Lapselta on selvästi huoli vähentynyt, kun ei ole säännöllistä "muistutusta" siitä mikä vanhempien tilanne on. Jos ne ikävät muistot eivät koko ajan palaudu mieleen, lapsi jaksaa keskittyä paremmin nykyhetkeen ja omaan elämäänsä, kasvaa ja kehittyä, ja mieleen palautuu sitten hyviäkin muistoja biokodista (tapaamisten yhteydessä lapsi näki biovanhempansa hyvin kielteisinä, koska koki aina niin suuren pettymyksen, ja hänen oli ajoittain vaikea suhtautua mihinkään heihin liittyvään myönteisesti).

Kuuden tunnin tapaaminen olisi liian pitkä ainakin meillä, koska nuo biovanhemmat eivät jaksa niin pitkään olla lapsensa kanssa, hyvä kun pienen hetken. Mielestäni teillä tuo peruste, että lapsi ahdistuu, on syy harventaa tapaamisia tai lyhentää tapaamisaikaan - esim. meille sossu sanoi, että jos tapaamisilla on haitallista vaikutusta lapseen, ilmenee ahdistusta tai levottomuutta, tapaamisten tiheyttä arvioidaan uudestaan, sillä tarkoitus ei ole aiheuttaa lapselle mitään ongelmia - tapaamisten pitäisi ennemminkin olla hyviä hetkiä ja tukea lasta.

mahdollisuus järjestää ihan valvottuihin tapaamispaikkoihin. Niissä on mukana valvojat, jotka ovat ihan "ulkopuolisia". Tarkoitan, etteivät ole lapsen sosiaalityöntekijöitä, taikka vanhempien aikaisempia tuttuja. Tapaamisissa käy sekä toisen bion luona asuvat lapset, että sijaisperheissä asuvia lapsia, jotka tapaavat biojaan. Tapaamiset ovat max.4 tuntia ja jokainen kerta katsotaan lapsen jaksamista, jos ei jaksa tai pysty tapaamiseen, tapaaminen lopetetaan kesken. Samoin on, että tapaajavanhemmat eivät saa tulla päihteissä tapaamisiin. Myös jos tapaamisiin tullaan myöhässä, ne peruuntuvat. Niissä on yleensä 15 minuutin joustovara.

Tapaamiset pitää järjestää lasten ehdoilla, ei vanhempien! Ei kun vaan puhumaan lasten sosiaalityöntekijän kanssa ja vaatimaan valvottuja tapaamisia ja kohtuu aikoja tapaamisille!!!!

Varmaan luopuisin kokonaan tapaamisista jos tulisi valvottu. Pitäkööt yhteiskunta lapsen kun vei.