Tämän hetkisen kaikkia koskevaan talousahdinkoon löytyy selvät syyt elikä energian ja lannoitteiden todella kova hinnannousu sekä viljan ja rehujen vastaava hinnannousu.
Mutta perimmältä talousongelmien syyt ovat 100% varmasti yrittäjissä itsessään.
Kaikkein suurin syy on tietysti yli suuret investoinnit, mutta niitä seuraa muut ongelma.
Syy yksi on rehu ja sen laatu: Suurimmalla osalla tiloista on liian vähän peltoa rehun tarpeeseen nähden, jolloinka nurmien uudistaminen on vaikeaa, jolloinka sadot pienenee ja rikat valtaa alaa. <Toisena sopimuspeltojen rehut huonolaatuisia ja pieniä jolloinka niistä tulee suhteettomat suuret kulut varsinkin kun niistä tuet menevät peltojen omistajalle.
Syy kaksi urakoitsijoiden käyttö: Rehu pitäisi tehdä heti kun se on parhaimmillaan jotta se olisi eläinten parhaiten hyödynnettävissä jolloinka tarvitsee käyttää huomattavasti vähemmän kallista osto rehua.
Edellä mainitut aiheuttaa sen, että vanhentuneeseen rehun pitää lisätä huomattavasti enemmän kallista ostorehua, eikä siltikään lypsätä niin paljoa kuin kunnon rehu lypsättäisi.
Syy kolme vilja ja valkuaisen omavaraisuuden puute: Pinta-ala ei riitä vilja ja valkuaisen kasvatukseen, joista seuraa suoraan se että joudutaan ostamaan kaikki kallis vilja/täysrehu ja valkuainen.
Syy neljä urakoitsijoiden käyttö lietteen ja paskan levitykseen: Urakoitsijat levittää paskat silloin kun kerkiää keleistä viis joka taas aiheuttaa peltojen tiivistymistä ja sitä kautta sadon laskua ja ravinteiden hukkaamista.
Syy viisi ammattitaidoton johtaminen: Varsinkin urakoitsijoita käytettäessä on vaadittava että työt tehdään ajallaa ja jos se ei onnistu niin vaihdetaan samantien urakoitsijaa tai hankitaan omat koneet. (Tässä tulee se suomalaisien tilojen suurin tappionaiheuttaja, kun isäntä ei kehtaa vaatia vaan ottaa itselleen ennemmin kymmenien tuhansien tapion vuodessa kun sanoo tutulle urakoitsijalle huonosta työstä tai siitä että se on tultava ajallaan tai sitten vaihtuu mies) Toiseksi ongelmiin pitäisi puutua heti kun ne havaitaan, eikä odoteta että kyllä ne siitä oikenee.
Elikä ongelmana pienemmillä tiloilla on se, että joudutaan käyttämään urakoitsijoita koska itsellä ei ole varaa hankkia tarvittavia koneita eikä ehkä työvoimaakaan, joten rehu jää huonolaatuiseksi ja liian pieneksi. Josta seuraa kalliin täydennysrehun osto ja pienet tuotokset.
Investoineilla tiloilla vähän samat ongelmat. Investointien jälkeen ei ole varaa palkata työntekijöitä jolloinka joudutaan käyttämään urakoitsijoita tai ei pystytä hankkimaan tarvittavia koneita. Josta seuraa sama ongelma.
Näillä tiloilla seuraa kierre jota on vaikea oikaista.
Mutta mikä tähän on oikea ratkaisu? Sekö että annetaan tilojen kaatua ja toiset korjaa potin. Itse olen sitä mieltä että jos ei rahkeet ja taidot riitä, niin se on jokaisen oma vika vaikka on kuinka sukutila. Mailman sivu sukutilat on mennyt toisille samoista syista joten miksi ei sitten nykyään?
Mutta perimmältä talousongelmien syyt ovat 100% varmasti yrittäjissä itsessään.
Kaikkein suurin syy on tietysti yli suuret investoinnit, mutta niitä seuraa muut ongelma.
Syy yksi on rehu ja sen laatu: Suurimmalla osalla tiloista on liian vähän peltoa rehun tarpeeseen nähden, jolloinka nurmien uudistaminen on vaikeaa, jolloinka sadot pienenee ja rikat valtaa alaa. <Toisena sopimuspeltojen rehut huonolaatuisia ja pieniä jolloinka niistä tulee suhteettomat suuret kulut varsinkin kun niistä tuet menevät peltojen omistajalle.
Syy kaksi urakoitsijoiden käyttö: Rehu pitäisi tehdä heti kun se on parhaimmillaan jotta se olisi eläinten parhaiten hyödynnettävissä jolloinka tarvitsee käyttää huomattavasti vähemmän kallista osto rehua.
Edellä mainitut aiheuttaa sen, että vanhentuneeseen rehun pitää lisätä huomattavasti enemmän kallista ostorehua, eikä siltikään lypsätä niin paljoa kuin kunnon rehu lypsättäisi.
Syy kolme vilja ja valkuaisen omavaraisuuden puute: Pinta-ala ei riitä vilja ja valkuaisen kasvatukseen, joista seuraa suoraan se että joudutaan ostamaan kaikki kallis vilja/täysrehu ja valkuainen.
Syy neljä urakoitsijoiden käyttö lietteen ja paskan levitykseen: Urakoitsijat levittää paskat silloin kun kerkiää keleistä viis joka taas aiheuttaa peltojen tiivistymistä ja sitä kautta sadon laskua ja ravinteiden hukkaamista.
Syy viisi ammattitaidoton johtaminen: Varsinkin urakoitsijoita käytettäessä on vaadittava että työt tehdään ajallaa ja jos se ei onnistu niin vaihdetaan samantien urakoitsijaa tai hankitaan omat koneet. (Tässä tulee se suomalaisien tilojen suurin tappionaiheuttaja, kun isäntä ei kehtaa vaatia vaan ottaa itselleen ennemmin kymmenien tuhansien tapion vuodessa kun sanoo tutulle urakoitsijalle huonosta työstä tai siitä että se on tultava ajallaan tai sitten vaihtuu mies) Toiseksi ongelmiin pitäisi puutua heti kun ne havaitaan, eikä odoteta että kyllä ne siitä oikenee.
Elikä ongelmana pienemmillä tiloilla on se, että joudutaan käyttämään urakoitsijoita koska itsellä ei ole varaa hankkia tarvittavia koneita eikä ehkä työvoimaakaan, joten rehu jää huonolaatuiseksi ja liian pieneksi. Josta seuraa kalliin täydennysrehun osto ja pienet tuotokset.
Investoineilla tiloilla vähän samat ongelmat. Investointien jälkeen ei ole varaa palkata työntekijöitä jolloinka joudutaan käyttämään urakoitsijoita tai ei pystytä hankkimaan tarvittavia koneita. Josta seuraa sama ongelma.
Näillä tiloilla seuraa kierre jota on vaikea oikaista.
Mutta mikä tähän on oikea ratkaisu? Sekö että annetaan tilojen kaatua ja toiset korjaa potin. Itse olen sitä mieltä että jos ei rahkeet ja taidot riitä, niin se on jokaisen oma vika vaikka on kuinka sukutila. Mailman sivu sukutilat on mennyt toisille samoista syista joten miksi ei sitten nykyään?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aikamoisessa satumaailmassa elät.
oot sä porhotilan isäntä emäntä
Perustele väitteesi.
Tämä edellä mainittu perustuu kokemukseen.
Kun velipojan kanssa aloitettiin peltoa oli 31ha ja sopimuspeltoja oli paljon, eikä ollut varaa omiin koneisiin niin jouduttiin käyttämään urakoitsijoita vähän kaikissa peltohommissa. Silloin lähes kaikki tulot meni ostorehuihin ja loput urakoitsijoille.
Urakoitsijoita löytyi joka lähtöön ja niitä vaihdettiin moneen kertaan, mutta harvoin ne ehti tulemaan silloin kun rehu oli parhaimmillaan ja paskan levitys meni monesti sadekeleille, jonka takia monesti jouduttiin uusimaan vuoden kahden vanhoja hyviä nurmilohkoja. Mutta sitten kun saatiin pikku hiljaa hankittua lisää peltoja vuokralle ja itselle siten että nyt on 170ha, niin on pystytty hankkimaan omat koneet. Nykyään saadaan kaikki rehu, vilja ja joinakin vuosina kaikki valkuainenkin itseltä.
Urakoitsijoille maksettiin aiemmin reilu 110k€ vuodessa ja nurmirehuja ostettiin reilulla 10k€ vuodessa ja viljaa, robottirehua ja valkuaista ostettiin reilulla 70000€ vuodessa. Nykyään osto valuaiseen menee 5-10k€ vuodessa riippuen omasta rypsi/härkäpapusadosta.
Lisäksi nykyään peltotuet on 120k€ paikkeilla kun aiemmin ne oli reilu 20k€. Aiemmin kun oli sopimuspeltoja, niin rehun laatu oli todella surkea ja lisäksi jäi saamatta niiltä noin 60k€ tuet.
Että väitätkö siis että edellä mainitulla ei ole mitään tekemistä kannattavuuden kanssa? Nykyään meillä säästö aiempaan noin 180k€ vuodessa ja sopimuspelloilta saamatta jääneet tuet mukaan lukien reilu 240k€ . Tietenkin tulee viljelykulut ja vuokrat, jotka tekevät kaikkineen reilu 80k€ vuodessa, mutta siltikin säästö aiempaan on noin 160k€ vuodessa, mutta lisäksi peltotuet ovat reilu 100k€ enemmän. Lisäksi oma rehu on parempi laatuista joten se lypsättää paremmin ja enemmän pienemmällä väkirehu/valkuaismäärällä. Eikä peltoja tarvitse urakoitsijoiden pilaamien peltojen takia uusia niin usein.
Meillä kesti seitsemän vuotta päästä omavaraisuuten rehussa, väkirehussa ja suurimmassa osassa valkuaista. Siihen asti mentiin suu säkkiä myöten. Kaikki konnet on aina hankittu käytettyinä ja itse kunnostettuina, mihinkään ei ole tuhlattu.
Että eiköhän se ammattitaito ja johtaminen sen kannattavuuden ratkaise, eikä niinkään koko alan huono kannattavuus.