Nyt joku kyllä nauraa, mutta miksi Näsijärven ja Pyhäjärven väliin ei ole rakennettu kanavaa? Vesistöthän ovat ihan rintarinnan ja kysyntää varmaan riittäisi. On tällaista ollut ees joskus harkinnassa vai onko olemassa joku todella estävä tekijä?
Pyhäjärvi/Näsijärvi
miksi?
13
8534
Vastaukset
- Åkerman
Täällä mä kaivan kokoajan hullunkiilto silmissä viikonpäästä on valmis tuu kokeileen
- Logistiikan riemuvoitto
Sisävesi liikenne on kuollut ja kuopattu tavarat ja ihmiset kulkevat rauta- ja maanteitä pitkin.
Elitismin vapaa-ajan harrastuksia on jo tuettu tarpeeksi tässä maassa, ei kai nyt kukaan täysjärkinen rupea kaivamaan kallista kanavaa huviveneilyä varten.- McLeod
Onpas taas kerran harvinaisen suppeaa ajattelua.
Pyhäjärven ja Näsijärven välinen kunnon kanava uittotunnelin linjaukselle olisi täysin mahdollinen. Se palvelisi matkailua ja siihen liittyvää yritystoimintaa huomattavasti laajemmin kuin pelkästään "elitismin vapaa-ajan harrastusta",
Ykstyiskohtaisempaan pohdintaan ei tällä palstalla kannata ryhtyä. Jokainen ajatelkoon asiaa hiukan laajemmasta vinkkelistä, jos kykenee siihen. Sen verran kuitenkin voin sanoa, että tietyillä synergiaan ja verkottumiseen perustuvilla tuotteilla tuosta kanavasta tulisi ylivoimaisesti Suomen vilkkain ja kannattavin. - AriT
Kyllä noita kanavia kaivetaan nykyäänkin ja vieläpä täysin huvivenekäyttöön. Tahkon vesireitti Saimaaalla ei ole montaakaan vuotta vanha ja sinne on rakennettu muutama uusi sulkukanva ja kallioonkin on Juankoskella louhittu aika pitkä pätkä uutta uomaa. Samaan reittiin liittyy Summan väylä ja avokanava Vehmersalmen etelä-itäpuolelta Riistavedelle.
Kai tuonkin reitin kustannukset ovat olleet jonkin laiset ja tuottoa ei varmasti ole muuta kuin lisääntynyt matkailu (=huviveneilijät). - McLeod
AriT kirjoitti:
Kyllä noita kanavia kaivetaan nykyäänkin ja vieläpä täysin huvivenekäyttöön. Tahkon vesireitti Saimaaalla ei ole montaakaan vuotta vanha ja sinne on rakennettu muutama uusi sulkukanva ja kallioonkin on Juankoskella louhittu aika pitkä pätkä uutta uomaa. Samaan reittiin liittyy Summan väylä ja avokanava Vehmersalmen etelä-itäpuolelta Riistavedelle.
Kai tuonkin reitin kustannukset ovat olleet jonkin laiset ja tuottoa ei varmasti ole muuta kuin lisääntynyt matkailu (=huviveneilijät).Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:
Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.
Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.
Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.
Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.
Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.
Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.
Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.
Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:
http://www.penninewaterways.co.uk/index.htm - Kekkonen
McLeod kirjoitti:
Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:
Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.
Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.
Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.
Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.
Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.
Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.
Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.
Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:
http://www.penninewaterways.co.uk/index.htmKyllähän tuli hyvää asiaa edellisessä viestissä!
Eikö Tampereella ole esim. venekerhojen puolesta alettu kartoittamaan mahdollisuuksia kanavan rakentamiseksi? Millä tavalla asiaa kannattais alkaa edistämään? Itse kääntyisin ensin venekerhojen puoleen, kaupungin jne...? Tuo kanava todellakin avaisi suunnattomat mahdollisuudet Hämeen järvien ja kansallismaisemien hyödyntämiseen esim. ulkomaalaisten turistien rahastuksessa. En ole liikemies, mutta voisin kuvitella minkälaisia mahdollisuuksia se avaisi matkailulle. - Pispalan
McLeod kirjoitti:
Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:
Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.
Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.
Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.
Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.
Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.
Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.
Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.
Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.
Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:
http://www.penninewaterways.co.uk/index.htmkanavaan. Tammerkoskeen sulkuportit ja ruoppaus syvemmäksi.
Kanava keskellä kaupunkia! Siinä olisi vetovoimaa matkailulle ja kaupunkikuvalle.
Laukontori on lienee Suomen vilkkain sisävesisatama kaupallisten alusten lähtöinä mitattuna. - McLeod
Pispalan kirjoitti:
kanavaan. Tammerkoskeen sulkuportit ja ruoppaus syvemmäksi.
Kanava keskellä kaupunkia! Siinä olisi vetovoimaa matkailulle ja kaupunkikuvalle.
Laukontori on lienee Suomen vilkkain sisävesisatama kaupallisten alusten lähtöinä mitattuna.Samaa asiaa joskus aikanaan mietin, mutta se ei onnistu monestakin syystä.
1) Tammerkosken maisemaa koskevat suojelumääräykset eivät anna mitään mahdollisuuksia tehdä kanavarakenteita.
2) Olemassa olevan infrastruktuurin vuoksi kanavalle ei löydy linjausta. Rakennukset ja sillat ovat tehokas este.
3) Vettä on monin paikoin liian vähän. Kanavan osuus tarvitsisi mittavia ruoppauksia.
Pispalan uittotunnelin linjaus on ainoa mahdollinen paikka. Olisivatpa esi-isät älynneet tehdä kanavan jo koskimiljöön rakentamisen yhteydessä...
- .,.,.,
Se kuuluisa uittotunneli on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Kertaakaan ei ole ollut missään käytössä. Tuosta veneiden kuljettamisesta tunnelin läpi on ollut aina aika ajoin puhetta vaan ei se ole mihinkään johtanut.
Ainoa luonnollinen paikka, johon voisi kanavan rakentaa on Tammerkoski, ja sehän on täynnä erilaisia patoja, joten sitä ei voi käyttää. Ja saattaa tuo järvien korkeuserokin, 18m, haitata.- käyttöön
Uittotunneli on minun tietojen mukaan muuten valmis käyttöön, mutta Näsijärven puolelta puuttuu nosturi veneiden nostamiseksi veteen. Tässä kohtaa täytyy todeta, että Nässyn puolen veneilijät ovat suurelta osin purjehtijoita ja purjeveneellä ei Pyhäjärven puolella oikein pääse ilman maston jatkuvaa kaatamista mihinkään. Tästä johtuen heillä ei ole kovin suurta intoa edistää uittotunnelihanketta. Jos olen väärässä, kipakkaa palautetta peliin.
- Kekkonen
Olen useasti pähkäillyt samaa, et mikä siinä on kun ei ole kanavaa Näsin ja Pyhän välis. Raha tietysti, mut kyllä siitä toki matkailutulojakin tulee. Meirän tarvii alkaa kerään kansalaisadressia kanavan puolesta tai jotain. Kyllä tämä kanava vois olla ihan realistinen projekti toteuttaa. Ketkä saadaan rahottaan, ei kai siinä muuta.
- Åkerman
Tulukaa ny helevetissä kokeilee on viimeiset kauhalliset menossa
- McLeod
Nyt näyttää olevan tämän päivän Aamulehdessä juttua asiasta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Koko familia taas lehdissä jauhamassa vanhoja asioitaan
Nyt menee familialla lujaa. Martina ja äiti MeNaisissa (taas) ja Esko IS:ssa. Kuinkakohan monta kymmentä kertaa nuo sam3521397- 741375
Teemu Keskisarja (ps) loisti- ja hurmasi MTV:n tentissä.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/kommentti-keskisarja-sekoitti-pakan-suomiareenan-puheenjohtajatentissa/9180380 Kuten3061137Taas syytöntä ja rehellisintä rangaistiin
Ja vielä 13 000 euroa kaupungin oikeudenkäyntikuluja maksuun. Lisää tällaisia päätöksiä.😀461067Heh, Irvi-Riikka vie duunareilta nyt arkipyhätkin
Voihan saksilla näköjään leikellä kalenteriakin. Irvi-Riikalla ne osuivat arkipyhiin. Että sellainen duunaripuolue 😆231884Aika pieni se on
Joku sanoo että matala on suihku. Säätöä tarviaa nyt ruisku, että se ruiskuaa korkeudelle valopylvään Näin saamme näht30879vinkki miehille
Jos on ollut erimielisyyksiä ja sun käytös on satuttanut naisya, et voi palata takaisin kevyesti niin kuin mitään ei oli163868Kiitos siitä
Kiitos siitä hahmosta jonka loit, ja jonka sain tuntea, ja kutsua ystäväksi. Se oli hyvä tyyppi ja siihen oli helppo rak40825Ilouutinen: Teini-ikään ehtinyt Osmo Peltola TV:ssä! Tätä tiedossa Peltsi-isän kanssa tällä kertaa
Mikä upea parivaljakko: Peltsi-isä ja Osmo-poika. Peltsin toisen luonto starttaa televisiossa ja mukana muutamassa jakso20807Pelekäätkönä mua?
Älä turhaan. 😘 Unohdetaan säät ja ilmat ja muut turhat lätinät tai jos välttämättä haluat niistä keskustella, niin te42794