Pyhäjärvi/Näsijärvi

Nyt joku kyllä nauraa, mutta miksi Näsijärven ja Pyhäjärven väliin ei ole rakennettu kanavaa? Vesistöthän ovat ihan rintarinnan ja kysyntää varmaan riittäisi. On tällaista ollut ees joskus harkinnassa vai onko olemassa joku todella estävä tekijä?
138748
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Täällä mä kaivan kokoajan hullunkiilto silmissä viikonpäästä on valmis tuu kokeileen

Äänestä

Sisävesi liikenne on kuollut ja kuopattu tavarat ja ihmiset kulkevat rauta- ja maanteitä pitkin.
Elitismin vapaa-ajan harrastuksia on jo tuettu tarpeeksi tässä maassa, ei kai nyt kukaan täysjärkinen rupea kaivamaan kallista kanavaa huviveneilyä varten.

Äänestä
  • Onpas taas kerran harvinaisen suppeaa ajattelua.

    Pyhäjärven ja Näsijärven välinen kunnon kanava uittotunnelin linjaukselle olisi täysin mahdollinen. Se palvelisi matkailua ja siihen liittyvää yritystoimintaa huomattavasti laajemmin kuin pelkästään "elitismin vapaa-ajan harrastusta",

    Ykstyiskohtaisempaan pohdintaan ei tällä palstalla kannata ryhtyä. Jokainen ajatelkoon asiaa hiukan laajemmasta vinkkelistä, jos kykenee siihen. Sen verran kuitenkin voin sanoa, että tietyillä synergiaan ja verkottumiseen perustuvilla tuotteilla tuosta kanavasta tulisi ylivoimaisesti Suomen vilkkain ja kannattavin.

    Äänestä

  • Kyllä noita kanavia kaivetaan nykyäänkin ja vieläpä täysin huvivenekäyttöön. Tahkon vesireitti Saimaaalla ei ole montaakaan vuotta vanha ja sinne on rakennettu muutama uusi sulkukanva ja kallioonkin on Juankoskella louhittu aika pitkä pätkä uutta uomaa. Samaan reittiin liittyy Summan väylä ja avokanava Vehmersalmen etelä-itäpuolelta Riistavedelle.

    Kai tuonkin reitin kustannukset ovat olleet jonkin laiset ja tuottoa ei varmasti ole muuta kuin lisääntynyt matkailu (=huviveneilijät).

    Äänestä

  • AriT kirjoitti:

    Kyllä noita kanavia kaivetaan nykyäänkin ja vieläpä täysin huvivenekäyttöön. Tahkon vesireitti Saimaaalla ei ole montaakaan vuotta vanha ja sinne on rakennettu muutama uusi sulkukanva ja kallioonkin on Juankoskella louhittu aika pitkä pätkä uutta uomaa. Samaan reittiin liittyy Summan väylä ja avokanava Vehmersalmen etelä-itäpuolelta Riistavedelle.

    Kai tuonkin reitin kustannukset ovat olleet jonkin laiset ja tuottoa ei varmasti ole muuta kuin lisääntynyt matkailu (=huviveneilijät).

    Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:

    Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.

    Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.

    Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.

    Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.

    Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.

    Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.

    Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.

    Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:

    http://www.penninewaterways.co.uk/index.htm

    Äänestä

  • McLeod kirjoitti:

    Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:

    Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.

    Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.

    Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.

    Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.

    Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.

    Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.

    Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.

    Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:

    http://www.penninewaterways.co.uk/index.htm

    Kyllähän tuli hyvää asiaa edellisessä viestissä!
    Eikö Tampereella ole esim. venekerhojen puolesta alettu kartoittamaan mahdollisuuksia kanavan rakentamiseksi? Millä tavalla asiaa kannattais alkaa edistämään? Itse kääntyisin ensin venekerhojen puoleen, kaupungin jne...? Tuo kanava todellakin avaisi suunnattomat mahdollisuudet Hämeen järvien ja kansallismaisemien hyödyntämiseen esim. ulkomaalaisten turistien rahastuksessa. En ole liikemies, mutta voisin kuvitella minkälaisia mahdollisuuksia se avaisi matkailulle.

    Äänestä

  • McLeod kirjoitti:

    Viimeisen 15 vuoden aikana on rakennettu seuraavat kanavat:

    Päijänne-Keitele -kanavareitti, jossa on viisi sulkua kooltaan 110 m x 11,8 m. Kustannukset 15 vuotta sitten 250 milj.mk. Sulutusluvut pienempiä kuin Muroleen tai Valkeakosken kanavilla.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat. Sulkujen koko 30 m x 7 m. Kustannukset reilut 5 milj.euroa. Sulutuslukemat reilu kolmaosa Muroleen ja Valkeakosken kanavien luvuista sekä noin puolet Lempäälkän kanavan lukemista.

    Rantasalmen venesulku, mitoitettu vain veneille, suunnitellaan laajentamista.

    Saarikosken venesulku (museokohde) Iisalmi-Kiuruvesi -reitillä, mitoitettu veneille.

    Pyhäkosken venesulku Mäntyharjulla, mitoitettu veneille.

    Kuivataipaleen venesulku (museokohde) Paasveden ja Kuvansin välillä, mitoitettu vain veneille.

    Kaikki siis on tehty Kymijoen ja Vuoksen vesistön alueella. Kokemäenjoen vesistön alueella on viimeksi tehty kanavatöitä 1950-luvulla, kun Lempäälän ja Valkeakosken kanavat laajennettiin uittomittoihin.

    Karjalankosken ja Juankosken kanavat ovat osoitus siitä, mitä saadaan aikaan, kun sinnikkäästi yritetään. Tästä reitistähän ei koskaan tule mitään vilkasta matkailureittiä, koska siellä ei ole potentiaalia. Kanavien takana on ainoastaan Nilsiä. Sulutuslukemat ovat jääneet kauaksi tavoitteista. Mutta sinnikäs yrittäminen yltiöpäisine laskelmineen tuotti tulosta.

    Sen sijaan Pirkanmaalla on potentiaalia. Tässä on juuri se ero, mikä tekisi Pispalan kanavasta tarpeellisen ja vilkkaan. Kanavan tarkoituksena ei ole enää pelkästään yhdistää kahta järveä, vaan sen on yhdistettävä matkailukohteita ja oltava myös itse sellainen. Tässä on potentiaali aivan ratkaiseva. Sitä Tampereen seudulta löytyy. Ja veneilyä tärkeämpiä ovat ne matkailutuotteet, joita voidaan kanavan avulla kehittää sisävesien laivaliikenteelle. Siellä ne massat ja ulkomaalaiset liikkuvat.

    Näin tehdään veneliikenteelle kanavia:

    http://www.penninewaterways.co.uk/index.htm

    kanavaan. Tammerkoskeen sulkuportit ja ruoppaus syvemmäksi.
    Kanava keskellä kaupunkia! Siinä olisi vetovoimaa matkailulle ja kaupunkikuvalle.
    Laukontori on lienee Suomen vilkkain sisävesisatama kaupallisten alusten lähtöinä mitattuna.

    Äänestä

  • Pispalan kirjoitti:

    kanavaan. Tammerkoskeen sulkuportit ja ruoppaus syvemmäksi.
    Kanava keskellä kaupunkia! Siinä olisi vetovoimaa matkailulle ja kaupunkikuvalle.
    Laukontori on lienee Suomen vilkkain sisävesisatama kaupallisten alusten lähtöinä mitattuna.

    Samaa asiaa joskus aikanaan mietin, mutta se ei onnistu monestakin syystä.

    1) Tammerkosken maisemaa koskevat suojelumääräykset eivät anna mitään mahdollisuuksia tehdä kanavarakenteita.

    2) Olemassa olevan infrastruktuurin vuoksi kanavalle ei löydy linjausta. Rakennukset ja sillat ovat tehokas este.

    3) Vettä on monin paikoin liian vähän. Kanavan osuus tarvitsisi mittavia ruoppauksia.

    Pispalan uittotunnelin linjaus on ainoa mahdollinen paikka. Olisivatpa esi-isät älynneet tehdä kanavan jo koskimiljöön rakentamisen yhteydessä...

    Äänestä

Se kuuluisa uittotunneli on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Kertaakaan ei ole ollut missään käytössä. Tuosta veneiden kuljettamisesta tunnelin läpi on ollut aina aika ajoin puhetta vaan ei se ole mihinkään johtanut.

Ainoa luonnollinen paikka, johon voisi kanavan rakentaa on Tammerkoski, ja sehän on täynnä erilaisia patoja, joten sitä ei voi käyttää. Ja saattaa tuo järvien korkeuserokin, 18m, haitata.

Äänestä
  • Uittotunneli on minun tietojen mukaan muuten valmis käyttöön, mutta Näsijärven puolelta puuttuu nosturi veneiden nostamiseksi veteen. Tässä kohtaa täytyy todeta, että Nässyn puolen veneilijät ovat suurelta osin purjehtijoita ja purjeveneellä ei Pyhäjärven puolella oikein pääse ilman maston jatkuvaa kaatamista mihinkään. Tästä johtuen heillä ei ole kovin suurta intoa edistää uittotunnelihanketta. Jos olen väärässä, kipakkaa palautetta peliin.

    Äänestä

Olen useasti pähkäillyt samaa, et mikä siinä on kun ei ole kanavaa Näsin ja Pyhän välis. Raha tietysti, mut kyllä siitä toki matkailutulojakin tulee. Meirän tarvii alkaa kerään kansalaisadressia kanavan puolesta tai jotain. Kyllä tämä kanava vois olla ihan realistinen projekti toteuttaa. Ketkä saadaan rahottaan, ei kai siinä muuta.

Äänestä
  • Tulukaa ny helevetissä kokeilee on viimeiset kauhalliset menossa

    Äänestä

Nyt näyttää olevan tämän päivän Aamulehdessä juttua asiasta.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


miksi? kirjoitti:

Nyt joku kyllä nauraa, mutta miksi Näsijärven ja Pyhäjärven väliin ei ole rakennettu kanavaa? Vesistöthän ovat ihan rintarinnan ja kysyntää varmaan riittäisi. On tällaista ollut ees joskus harkinnassa vai onko olemassa joku todella estävä tekijä?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu