Olen saanut lahjana asunnon, joka on vuokralla. Lahjakirjaan on kirjattu, että "aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta lahjaan, sen tuottoon eikä sen sijaan mahdollisesti tulleeseen omaisuuteen".
Kysymys: mitä tuo viimeinen ehto käytännössä tarkoittaa? Liittyykö siihen, että jos myisin asunnon, niin aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta siitä saamaani kauppasummaan?
Kysymys: mitä tuo viimeinen ehto käytännössä tarkoittaa? Liittyykö siihen, että jos myisin asunnon, niin aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta siitä saamaani kauppasummaan?
Vastaukset 6
Vanhimmat
"Kysymys: mitä tuo viimeinen ehto käytännössä tarkoittaa? Liittyykö siihen, että jos myisin asunnon, niin aviopuolisolla ei ole avio-oikeutta siitä saamaani kauppasummaan?"
Liittyy siihen, että aviopuoliosolla ei avioerotilanteessa tai aloittajan kuollessa ole avio-oikeutta kyseiseen omaisuuserään. Kumpikin aviopuoliso hallitsee muutenkin omaa omaisuuttaan avioliiton aikana (poislukien puolisoiden yhteinen koti).
Väännetään vielä rautalangasta, eli aviopuolisolla ei ole oikeutta saada erotilanteessa osuutta kauppasummasta, jonka saisin lahjaksi saamastani asunnosta? Eli tämä avio-oikeuteen liittyvä klausuuli ei lakkaa olemasta, jos myyn lahjan. Luulin nimittäin, että lakkaa, mutta luin lahjakirjan uudestaan ja huomasin, että siihen oli kirjattu vielä tuo viimeinen lause, jota nyt tulkitsen.
Väännetäämpä oikein ratakiskosta.
Kyse ei ole avioehdosta lahjakirjassa, vaan lahjakirja määräys jolla kielletään avio-oikeus ( vaikka avioliittolaissa suljetaan avio-oikeus määrätyiltä osin pois, lakia kun ei saisi lähteä tienaamismielessä tulkkaileen) nimettyyn lahjaan taikka jos lahjoitetaan lahjanarvoinen muu vastaava taikka kun lahjaa hyödynnetään rahallisesti niin lahjantuottama hyöty on yksinomaan lahjan saajan tulo taikka jos lahja vaihdetaan taikka myydään, niin tilalle tuleva rahallinen taikka irtain/kiinteäomaisuus on avio-oikeudetonta omaisuutta lahjansaajalle.
Mutta saathan myynnistä saamilla rahoilla tehdä avioliiton aikana mitä haluat
Aivan. Kyse on siitä, että puolisolla, tai hänen kuoltuaan hänen perillisillään, ei ole oikeutta vaatia sitä, mutta lahjan/testamentinsaaja voi itse, omasta halustaan antaa. Jos saaja on puolisonsa takaajana ja takausvastuu lankeaa, lahjan/testamentinsaaja ei voi voi vedota lahjakirjan määräykseen, koska hän on itse takaajaksi suostunut (huom. pätee aikakin kun lahja/testamentti on saatu ja sen jälkeen on ryhtynyt takaajaksi. Päteekö myös toisin päin: tietääkö joku ?!).
Lahjakirjassa/testamentissa voi olla myös määräys mikä taho perii lahjan (mitä siitä on jäljellä) kun ensisijainen saaja kuolee, eikä sitä määräystä voi lahjansaaja omalla testamentillaan kumota, paitsi siltä osin kuin testamentti esti häntä rintaperillisenä saamasta lakiosaansa (joka pitää vaatia määräajassa!).
Omaisuuslajiesi sekaantumisen estämiseksi suosittelen pitämään erillistä pankkitiliä sitä asuntoa varten: tulevat vuokrat ja menevät vastikkeet, remonttikulut, verot.
Olipas siinä sekava selostus, ihan kuin olisi ollut ammatti rahanahne aasitta-ajaja selostamassa.
Vaan noinhan ne saa selkeät asiat sekaisiksi ja sekaiset asiat selvittämättömiksi.