Mikä tekee juuri CO2.sta syyllisen ?

Ellet ole näitä APH pellejä, niin kerro toki oma näkemyksesi kysymykseen.

Kuka tahansa osaa vastata mihin tahansa kysymykseen toteamalla että et tiedä, tai eikö ole mennyt jakeluun.

Ja maailmassa on ollut moninkertainen määrä CO2:sta aikanaan nykyiseen nähden ja silloin eläimistöä ja kasvistoa oli moninkertainen määrä. Elämän kannalta on sitä parempi mitä enemmän CO2:ta on. Vähän lämpö nousee, mutta ei se haittaa.

Eikös avauksessa mainittu, että kaasut absorboivat ja emittoivat itselleen ominaisia aallonpituuksia.
Tämän asian uudelleen kertominen ei oikein vastaa mihinkään.

Se on sama, mikä on kaasu nimeltään, kun se absorboi säteilyä, se lämpenee, tai vaihtoehtoisesti emittoi samalla taajuudella.
Lämpö siirtyy myös muihin kaasuihin, niiden lämpösäteilyn intensiteetti kasvaa ja ne säteilevät enemmän sen lämpömäärän, minkä CO2 on luovuttanut, tähän ei liity säteillyn aallonpituus.

Typpi ja happi eivät absorboi IR alueella, eikä CO2 absorboi merenpinnasta heijastuvaa valoa, eikä muutakaan valoa suurempaa taajuutta, mutta miksi vain CO2 lämmittää ilmaa, oli kysymys.

Anonyymi kirjoitti:

Eikös avauksessa mainittu, että kaasut absorboivat ja emittoivat itselleen ominaisia aallonpituuksia.
Tämän asian uudelleen kertominen ei oikein vastaa mihinkään.

Se on sama, mikä on kaasu nimeltään, kun se absorboi säteilyä, se lämpenee, tai vaihtoehtoisesti emittoi samalla taajuudella.
Lämpö siirtyy myös muihin kaasuihin, niiden lämpösäteilyn intensiteetti kasvaa ja ne säteilevät enemmän sen lämpömäärän, minkä CO2 on luovuttanut, tähän ei liity säteillyn aallonpituus.

Typpi ja happi eivät absorboi IR alueella, eikä CO2 absorboi merenpinnasta heijastuvaa valoa, eikä muutakaan valoa suurempaa taajuutta, mutta miksi vain CO2 lämmittää ilmaa, oli kysymys.

Lue lisää

Eihän ilmassa ole käytännössä kaasuna muuta kuin typpeä, happea, vesihöyryä ja hiilidioksidia. Typen ja hapen määrä ei muutu. Vesihöyryn määrä voi muuttua paljonkin paikallisesti, muta veden kiertoaika on vain viikon verran. Keskimäärin pitoisuus pysyy vakiona. Hiilidioksidin pitoisuus on noussut esiteollisesta ajasta lähes 50 %. Tämän lämmitysvaikutus nyt huolettaa.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän ilmassa ole käytännössä kaasuna muuta kuin typpeä, happea, vesihöyryä ja hiilidioksidia. Typen ja hapen määrä ei muutu. Vesihöyryn määrä voi muuttua paljonkin paikallisesti, muta veden kiertoaika on vain viikon verran. Keskimäärin pitoisuus pysyy vakiona. Hiilidioksidin pitoisuus on noussut esiteollisesta ajasta lähes 50 %. Tämän lämmitysvaikutus nyt huolettaa.

Lue lisää

Miksi huolettaisi kun oikeasti CO2:sta on lähinnä hyötyä?

Anonyymi kirjoitti:

Eihän ilmassa ole käytännössä kaasuna muuta kuin typpeä, happea, vesihöyryä ja hiilidioksidia. Typen ja hapen määrä ei muutu. Vesihöyryn määrä voi muuttua paljonkin paikallisesti, muta veden kiertoaika on vain viikon verran. Keskimäärin pitoisuus pysyy vakiona. Hiilidioksidin pitoisuus on noussut esiteollisesta ajasta lähes 50 %. Tämän lämmitysvaikutus nyt huolettaa.

Lue lisää

Nimenomaan, mikä on se lämmitysvaikutus ?

Vain noin pienen pitoisuuden mikään prosentuaalinen muutos pelkästään ei voi vaikuttaa lämpötilaan, jos kaasulla ei ole mitään erityistä tai poikkeavaa muihin kaasuihin verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, mikä on se lämmitysvaikutus ?

Vain noin pienen pitoisuuden mikään prosentuaalinen muutos pelkästään ei voi vaikuttaa lämpötilaan, jos kaasulla ei ole mitään erityistä tai poikkeavaa muihin kaasuihin verrattuna.

Lue lisää

Tiedemiesten laskelmien mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen esiteollisesta tasosta aiheuttaa -3.6 W/m2 häiriön pallolta poistuvaan säteilytehoon tropopaussin kohdalla. Laskuissa on toki huomioitu eri kaasujen absorptio-ominaisuudet. Laskelmat on tehty kolmella eri state of the art -tietokoneohjelmalla ja tulokset on sovitettu logaritmikaavan muotoon (radiative forcing).

Olisi iso sensaatio, jos joku kykenisi osoittamaan laskelmat virheellisiksi.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedemiesten laskelmien mukaan CO2-pitoisuuden tuplaaminen esiteollisesta tasosta aiheuttaa -3.6 W/m2 häiriön pallolta poistuvaan säteilytehoon tropopaussin kohdalla. Laskuissa on toki huomioitu eri kaasujen absorptio-ominaisuudet. Laskelmat on tehty kolmella eri state of the art -tietokoneohjelmalla ja tulokset on sovitettu logaritmikaavan muotoon (radiative forcing).

Olisi iso sensaatio, jos joku kykenisi osoittamaan laskelmat virheellisiksi.

Lue lisää

Säteilypakotteen kaavaa on korjattu viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Kerroinvakiota pienennettiin 15 %. Korjauksella huomioitiin tulevan säteilyn (aurinko) "infrapunahännän" vaikutus.

Anonyymi kirjoitti:

Säteilypakotteen kaavaa on korjattu viimeksi parikymmentä vuotta sitten. Kerroinvakiota pienennettiin 15 %. Korjauksella huomioitiin tulevan säteilyn (aurinko) "infrapunahännän" vaikutus.

Lue lisää

Tuo -3.6 W/m2 vastaa -1.5 % häiriötä pallon keskimääräisessä jäähdytystehossa. Häiriön kompensoimiseksi uudessa tasapainotilassa tarvitaan noin 1 C lämpötilamuutos (T^4-laki).

Anonyymi kirjoitti:

Tuo -3.6 W/m2 vastaa -1.5 % häiriötä pallon keskimääräisessä jäähdytystehossa. Häiriön kompensoimiseksi uudessa tasapainotilassa tarvitaan noin 1 C lämpötilamuutos (T^4-laki).

Lue lisää

Kerrannaisvaikutukset huomioiden arvioidaan, että CO2-pitoisuuden tuplaamisen lämpenemisvaikutus on luokkaa 3.5 C. Näihin liittyy suurimmat epävarmuudet.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrannaisvaikutukset huomioiden arvioidaan, että CO2-pitoisuuden tuplaamisen lämpenemisvaikutus on luokkaa 3.5 C. Näihin liittyy suurimmat epävarmuudet.

Vallitseva käsitys näyttää olevan, että "vesihöyryefekti" tuplaa CO2-lämpenemisvaikutuksen. Tämä selitetään sillä, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Anonyymi kirjoitti:

Vallitseva käsitys näyttää olevan, että "vesihöyryefekti" tuplaa CO2-lämpenemisvaikutuksen. Tämä selitetään sillä, että lämpimämpi ilma kykenee sitomaan enemmän vesihöyryä, joka on voimakas kasvihuonekaasu.

Lue lisää

Melko uusi satelliittimittauksiin perustuva havainto on, että maapallon albedo olisi heikentynyt. Tästä seuraa, että tulevasta säteilystä heijastuu vähemmän takaisin avaruuteen. Aikaisemmin on arveltu, että ilmiö olisi toisin päin.

Anonyymi kirjoitti:

Melko uusi satelliittimittauksiin perustuva havainto on, että maapallon albedo olisi heikentynyt. Tästä seuraa, että tulevasta säteilystä heijastuu vähemmän takaisin avaruuteen. Aikaisemmin on arveltu, että ilmiö olisi toisin päin.

Lue lisää

Albedomuutosta selitetään lämpenemisen vaikutuksella pilvisyyteen. Muitakin vaikutuksia pilvisyyden muutoksilla on. Nämä ovat vaikeasti ennustettavia, joten toistaiseksi ne on yleensä "unohdettu".

Anonyymi kirjoitti:

Kerrannaisvaikutukset huomioiden arvioidaan, että CO2-pitoisuuden tuplaamisen lämpenemisvaikutus on luokkaa 3.5 C. Näihin liittyy suurimmat epävarmuudet.

Jaaha.
Tarinat meni taas vanhojen oletusten esittelyksi.
Kukaan ei edes viitsi yrittää korjata noiden vanhojen mallinnusten virheitä, ne kun ovat jo itse pelkkää parodiaa.

Hiilioksidin vaikutuksista saa lukea joka julkaisusta, mutta ainoa syy mistä se aiheutuu, on selitys että CO2 absorboi pitkäaaltoista lämpösäteilyä, mutta fysiikka ei tunne mekanismia, jossa aallonpituus olisi missään osassa lämpösäteilyn intensiteettiin.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi huolettaisi kun oikeasti CO2:sta on lähinnä hyötyä?

Oikeasti CO2:n noususta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei taida edes jenkkien öljy- ja kivihiiliteollisuuden rahoittama CO2 Science väittää, etteikö ilmasto ylimääräisen CO2:n takia lämpenisi ja etteikä se olisi haitallista.

Mutta kun pitää länkyttää vastoin asiantuntijoita, niin itsensähän siinä vaan pelleksi tekee.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, mikä on se lämmitysvaikutus ?

Vain noin pienen pitoisuuden mikään prosentuaalinen muutos pelkästään ei voi vaikuttaa lämpötilaan, jos kaasulla ei ole mitään erityistä tai poikkeavaa muihin kaasuihin verrattuna.

Lue lisää

Kaasulla on todellakin erityistä ilmakehän valtakaasuihin verrattuna. Jos et tuota vertaa tiedä, niin kipaisepa kirjastooon ja pyydä kirjastotädiltä ilmastonmuutoksen perusteita käsittelevä kirja.

CO2:n osuus 33 asteen kasvihuoneilmiöstä oli useita asteita jo ennen sen lisääntymistä. 50 %:n lisäys vaikuttaa juuri kuten ilmastomallit ovat kertoneet.

Anonyymi kirjoitti:

Oikeasti CO2:n noususta on enemmän haittaa kuin hyötyä. Ei taida edes jenkkien öljy- ja kivihiiliteollisuuden rahoittama CO2 Science väittää, etteikö ilmasto ylimääräisen CO2:n takia lämpenisi ja etteikä se olisi haitallista.

Mutta kun pitää länkyttää vastoin asiantuntijoita, niin itsensähän siinä vaan pelleksi tekee.

Lue lisää

Kasveille CO2:sta on lähinnä hyötyä eikä lisälämpökään haittaa. Ja eläimet osaavat vaihtaa paikkaa. Joten ei tuosta lämmöstä suurta haittaa ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kasveille CO2:sta on lähinnä hyötyä eikä lisälämpökään haittaa. Ja eläimet osaavat vaihtaa paikkaa. Joten ei tuosta lämmöstä suurta haittaa ole.

Saako faktoja ihan keksiä omasta päästäkin? Samanlaisia valheita levitettiin ydinkokeistakin.

Anonyymi kirjoitti:

Saako faktoja ihan keksiä omasta päästäkin? Samanlaisia valheita levitettiin ydinkokeistakin.

CO2:n hyödystä kasveille on paljon tietoa.

Anonyymi kirjoitti:

Kaasulla on todellakin erityistä ilmakehän valtakaasuihin verrattuna. Jos et tuota vertaa tiedä, niin kipaisepa kirjastooon ja pyydä kirjastotädiltä ilmastonmuutoksen perusteita käsittelevä kirja.

CO2:n osuus 33 asteen kasvihuoneilmiöstä oli useita asteita jo ennen sen lisääntymistä. 50 %:n lisäys vaikuttaa juuri kuten ilmastomallit ovat kertoneet.

Lue lisää

"kuten ilmastomallit ovat kertoneet."


:DDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDDD


mikään malli ei ole ennustanut näin loivaa nousua!
mallit on ylimitoitettuja.
Veikkaan että syy siihen se, että muutokset on niin pieniä ettei "ennustajien" exceleissä osata käsitellä niin pieniä satunnaismuuttujia.

Anonyymi kirjoitti:

CO2:n hyödystä kasveille on paljon tietoa.

Toki hiilidioksidi on välttämätöntä, mutta ihan noin suoraviivaista mikään ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Kasveille CO2:sta on lähinnä hyötyä eikä lisälämpökään haittaa. Ja eläimet osaavat vaihtaa paikkaa. Joten ei tuosta lämmöstä suurta haittaa ole.

Viisivuotiaan tasoista läppää. Ihmiset ne vasta osaavatkin vaihtaa paikkaa. Toivotat siis heidät tervetulleiksi viileämpään Suomeen?

Anonyymi kirjoitti:

Viisivuotiaan tasoista läppää. Ihmiset ne vasta osaavatkin vaihtaa paikkaa. Toivotat siis heidät tervetulleiksi viileämpään Suomeen?

Ihmiset osaavat sopeutua pari astetta lämpimämpään ilmaan, maapallolla on ollut paljon lämpimämpääkin. Eikä meidän tarvitse päästää ketään heistä Suomeen, jääkööt kotimaihinsa. Rajat voi aina sulkea.

Ei ole ihme, että CO2 lisääntyy kun hedelmällinen maaperä tuhotaan ja kasvullisuus hävitetään.
Luonnon tuhoaminen on suurempi ongelma kuin hiilen polttaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän ilmassa ole käytännössä kaasuna muuta kuin typpeä, happea, vesihöyryä ja hiilidioksidia. Typen ja hapen määrä ei muutu. Vesihöyryn määrä voi muuttua paljonkin paikallisesti, muta veden kiertoaika on vain viikon verran. Keskimäärin pitoisuus pysyy vakiona. Hiilidioksidin pitoisuus on noussut esiteollisesta ajasta lähes 50 %. Tämän lämmitysvaikutus nyt huolettaa.

Lue lisää

Paljonkos sitä hiilidioksidia nyt sitten on ilmakehässä, kun silloin "esiteollisena aikana" sitä oli jo 400 ppm?

Itse Arrhenius on sen todennut.

https://aijaa.com/h5k6hN

Niin siis, mikä on 'säteilypakotekaava' ?

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis, mikä on 'säteilypakotekaava' ?

Tuolta https://en.wikipedia.org/wiki/Radiative_forcing löytyy, radiative forcing.

Anonyymi kirjoitti:

Niin siis, mikä on 'säteilypakotekaava' ?

James Hhansen todisti omalla pakotekaavallaan vuonna 1988 että arktiset jäät sulavat vuonna 2018 ja niinhän siinä sitten tapahtuikin.
Onneksi Itämeri on pohjoisen napapiirin eteläpuolella eli Arktiksen ulkopuolella joten lapsemme pääsevät näkemään meressä kelluvaa jäätä tulevaisuudessakin.

Anonyymi kirjoitti:

James Hhansen todisti omalla pakotekaavallaan vuonna 1988 että arktiset jäät sulavat vuonna 2018 ja niinhän siinä sitten tapahtuikin.
Onneksi Itämeri on pohjoisen napapiirin eteläpuolella eli Arktiksen ulkopuolella joten lapsemme pääsevät näkemään meressä kelluvaa jäätä tulevaisuudessakin.

Lue lisää

"James Hhansen todisti omalla pakotekaavallaan vuonna 1988 että arktiset jäät sulavat vuonna 2018 "

Tämähän ei ole totta - minkä jokainen voi tarkistaa jos kiinnostaa. Kun omaa maailmankatsomusta on pakko yrittää pitää pystyssä valehtelemalla kuin kunnon kreationisti, ollaan aika syvällä.

Anonyymi kirjoitti:

"James Hhansen todisti omalla pakotekaavallaan vuonna 1988 että arktiset jäät sulavat vuonna 2018 "

Tämähän ei ole totta - minkä jokainen voi tarkistaa jos kiinnostaa. Kun omaa maailmankatsomusta on pakko yrittää pitää pystyssä valehtelemalla kuin kunnon kreationisti, ollaan aika syvällä.

Lue lisää

USA:n kongressin arkistosta nuo todisteet löytyvät. Sieltä vain tarkistamaan.

Anonyymi kirjoitti:

USA:n kongressin arkistosta nuo todisteet löytyvät. Sieltä vain tarkistamaan.

Annatko linkin sinne kun se sinulla kerran on please?

Metsien istutusta on lisätty ympäri maailmaa, mutta ainoa imastonmuutosta tehokkaasti rajoittava keino on fossiilisten polttamisen lopettaminen.

Anonyymi kirjoitti:

Metsien istutusta on lisätty ympäri maailmaa, mutta ainoa imastonmuutosta tehokkaasti rajoittava keino on fossiilisten polttamisen lopettaminen.

Ja yksi tehokas keino ontavaroiden ostamisen reilu vähentäminen. Kun tavaraa ei koskaan valmisteta niin sen valmistus ei aiheuta päästöjä eikä sitä tarvitse kuljettaa. Jos ei osta ollenkaan uusia typeriä älyromuja niin vähentää tehokkaasti päästöjä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja yksi tehokas keino ontavaroiden ostamisen reilu vähentäminen. Kun tavaraa ei koskaan valmisteta niin sen valmistus ei aiheuta päästöjä eikä sitä tarvitse kuljettaa. Jos ei osta ollenkaan uusia typeriä älyromuja niin vähentää tehokkaasti päästöjä.

Lue lisää

On mielipidettä ja tarinaa neuvoja vähän kaikesta muusta, mutta missä viipyy selitys, MIKSI CO2 lämmittää ilmakehää.

Se vanha fraasi, että CO2 absorboi tiettyä pitkäaaltoista säteilyä, ei ole mikään syy tai selitys, vaan normaali ilmiö, joka ei vaikuta lämpötilaan tai lämmön siirtymään.

Jättäkää ne puiden istutukset ja vastaavat hiilidioksidin rajaamiskeinot niille kuluville ketjuille, tähän ne eivät liity mitenkään.

Tällä palstalla kelluu useita erittäin varmaa mielipidettä CO2,n lämmittävää vaikutuksesta julistavaa joukkoa, nyt olisi mahdollisuus oikein kansanomaisesti selittää julistamanne ilmiö.

Missä te nyt olette, kun tilaisuus on tarjolla?

Anonyymi kirjoitti:

On mielipidettä ja tarinaa neuvoja vähän kaikesta muusta, mutta missä viipyy selitys, MIKSI CO2 lämmittää ilmakehää.

Se vanha fraasi, että CO2 absorboi tiettyä pitkäaaltoista säteilyä, ei ole mikään syy tai selitys, vaan normaali ilmiö, joka ei vaikuta lämpötilaan tai lämmön siirtymään.

Jättäkää ne puiden istutukset ja vastaavat hiilidioksidin rajaamiskeinot niille kuluville ketjuille, tähän ne eivät liity mitenkään.

Tällä palstalla kelluu useita erittäin varmaa mielipidettä CO2,n lämmittävää vaikutuksesta julistavaa joukkoa, nyt olisi mahdollisuus oikein kansanomaisesti selittää julistamanne ilmiö.

Missä te nyt olette, kun tilaisuus on tarjolla?

Lue lisää

Sinulle on jo muutamaan kertaan selitetty, mutta jos et kykene ymmärtämään, niin voi voi.

"Monimutkaisiin asioihin on usein yksinkertaisia selityksiä ja lähes aina ne ovat vääriä. "

Oikein lyhyesti.
CO2 molekyylillä on useita dynaamisia vapausasteita pyörähys ja värähtelytiloina. Tämän vuoksi CO2 absorboi tiettyjä lämpösäteilyn taajuusalueita. Ennen kuin molekyyli purkaa viritystilansa, se ehtii käydä läpi satojatuhansia törmäyksiä muiden ilmamolekyylien kanssa. Näissä törmäyksissä rotaatio- ja värähtelytilojen energia muuttuu molekyylien etenemisliikkeen energiaksi, eli lämmöksi. Näin pitkäaaltoinen fotoni ei pääse säteilemään avaruuteen, vaan sen energia jää ilmakehään.

Taidat olla sama hen´mppa, jolle laiton pari linkkiä. Et lukenut. Et varmasti lue yllä olevaa kommenttiakaan niin, että ymmärtäisit sen. Taidat olla pelkkä samaa asiaa jankuttava trolli.

Anonyymi kirjoitti:

On mielipidettä ja tarinaa neuvoja vähän kaikesta muusta, mutta missä viipyy selitys, MIKSI CO2 lämmittää ilmakehää.

Se vanha fraasi, että CO2 absorboi tiettyä pitkäaaltoista säteilyä, ei ole mikään syy tai selitys, vaan normaali ilmiö, joka ei vaikuta lämpötilaan tai lämmön siirtymään.

Jättäkää ne puiden istutukset ja vastaavat hiilidioksidin rajaamiskeinot niille kuluville ketjuille, tähän ne eivät liity mitenkään.

Tällä palstalla kelluu useita erittäin varmaa mielipidettä CO2,n lämmittävää vaikutuksesta julistavaa joukkoa, nyt olisi mahdollisuus oikein kansanomaisesti selittää julistamanne ilmiö.

Missä te nyt olette, kun tilaisuus on tarjolla?

Lue lisää

Vesihöyryn "kasvihuonevaikutusta" pidetään faktana. Sen voi jokainen todeta täälläkin "trooppisina öinä". Lämpötila laskee vähemmän kuin kirkkaina öinä.

CO2 "toimii" samalla tavalla kuin kaasumainen vesi eli vesihöyry. Ilmakehässä on yhtä CO2-molekyyliä kohti noin kahdeksan H2O-molekyyliä kaasumuodossa. CO2 ja H2O absorptiospektrit poikkeavat toisistaan, mutta osin ne kilpailevat keskenään IR-säteilyn absorptiossa. Vesihöyry keskittyy alailmakehään mutta CO2 jakaantuu tasaisemmin.
Jos CO2-molekyylit korvattaisiin H2O-molekyyleillä, niin "höyrymolekyylien" määrä kasvaisi 13 %. Tällä olisi todennäköisesti pienempi vaikutus kuin hiilidioksidilla, koska lisävesi kilpailisi vanhan veden kanssa samalla absorptiospektrillä.

Anonyymi kirjoitti:

Vesihöyryn "kasvihuonevaikutusta" pidetään faktana. Sen voi jokainen todeta täälläkin "trooppisina öinä". Lämpötila laskee vähemmän kuin kirkkaina öinä.

CO2 "toimii" samalla tavalla kuin kaasumainen vesi eli vesihöyry. Ilmakehässä on yhtä CO2-molekyyliä kohti noin kahdeksan H2O-molekyyliä kaasumuodossa. CO2 ja H2O absorptiospektrit poikkeavat toisistaan, mutta osin ne kilpailevat keskenään IR-säteilyn absorptiossa. Vesihöyry keskittyy alailmakehään mutta CO2 jakaantuu tasaisemmin.
Jos CO2-molekyylit korvattaisiin H2O-molekyyleillä, niin "höyrymolekyylien" määrä kasvaisi 13 %. Tällä olisi todennäköisesti pienempi vaikutus kuin hiilidioksidilla, koska lisävesi kilpailisi vanhan veden kanssa samalla absorptiospektrillä.

Lue lisää

Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava.

Molekyylin vapausasteiden merkitys on vain useampi käytettävissä oleva taajuusalue, ei syy lämmitysvaikutukseen, ja CO2.n taajuusalueet on selvillä ilman selitystä, mistä ne johtuu.
Molekyylien törmäily on normaali lämpöliikkeeseen kuuluva tapahtuma kaikkien kaasujen osalla seoksessa, ja CO2 myös emittoi (lämpö säteilee) samoja taajuuksia kuin mitä absorboi, eli se emittoi kuten mikä tahansa lämmin aine, siis aivan kuten muutkin kaasut, juuri siksi kaasuseoksessa eri kaasut ovat samassa lämpötilassa, emittoivat omia taajuuksiaan samalla intensiteetillä.
Tämäkin on moneen kertaan kerrottu, eikä todista että CO2 poikkeaisi tässä suhteessa.

Jos viitsit lukea vastauksia, huomaat kyllä, että vain samoja hokemia vuosien varrelta CO2.n ominaisuuksista toistellaan vain uudelleen.
Ei pelkkä molekyylin rakenne ole mikään todiste lämmittävästä vaikutuksesta (vesihöyry), mutta aina kun asia-argumentit loppuvat, on helppo todeta että "et ymmärrä, ja sinulle on asia kerrottu satoja kertoja", ja jatkoa höystetään asian vierestä tarinoimalla lähinnä tyyliin, kuinka muovikanistereilla todistetaan lämmön absorptiota ja vastaavaa.

Kysymys edelleen on sama, ei pelkästään se, että ihminen on ruvennut nimittämään kasvihuonekaasuiksi kaasuja, jotka absorboivat ja emittoivat IR-alueen taajuista säteilyä, , ole mikään todiste kaasujen muista ominaisuuksista, vaan pelkkä tarkoitukseen lanseerattu mielikuva, joka on näköjään muodostunut joillekin tabuksi, johon ei ole lupa puuttua.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava.

Molekyylin vapausasteiden merkitys on vain useampi käytettävissä oleva taajuusalue, ei syy lämmitysvaikutukseen, ja CO2.n taajuusalueet on selvillä ilman selitystä, mistä ne johtuu.
Molekyylien törmäily on normaali lämpöliikkeeseen kuuluva tapahtuma kaikkien kaasujen osalla seoksessa, ja CO2 myös emittoi (lämpö säteilee) samoja taajuuksia kuin mitä absorboi, eli se emittoi kuten mikä tahansa lämmin aine, siis aivan kuten muutkin kaasut, juuri siksi kaasuseoksessa eri kaasut ovat samassa lämpötilassa, emittoivat omia taajuuksiaan samalla intensiteetillä.
Tämäkin on moneen kertaan kerrottu, eikä todista että CO2 poikkeaisi tässä suhteessa.

Jos viitsit lukea vastauksia, huomaat kyllä, että vain samoja hokemia vuosien varrelta CO2.n ominaisuuksista toistellaan vain uudelleen.
Ei pelkkä molekyylin rakenne ole mikään todiste lämmittävästä vaikutuksesta (vesihöyry), mutta aina kun asia-argumentit loppuvat, on helppo todeta että "et ymmärrä, ja sinulle on asia kerrottu satoja kertoja", ja jatkoa höystetään asian vierestä tarinoimalla lähinnä tyyliin, kuinka muovikanistereilla todistetaan lämmön absorptiota ja vastaavaa.

Kysymys edelleen on sama, ei pelkästään se, että ihminen on ruvennut nimittämään kasvihuonekaasuiksi kaasuja, jotka absorboivat ja emittoivat IR-alueen taajuista säteilyä, , ole mikään todiste kaasujen muista ominaisuuksista, vaan pelkkä tarkoitukseen lanseerattu mielikuva, joka on näköjään muodostunut joillekin tabuksi, johon ei ole lupa puuttua.

Lue lisää

Vesihöyry lämmittää ilmastoa kaikkien ilmastotutkijoiden mukaan. Ja nyt riemuidiootti julistaa, että vesihöyry jäähdyttää.
Taas kerran tyhjä arpa denialistilta. Yritti salata tietämättömyyttään kyselemällä, mutta mokasi oikein emämunauksella itsensä.

Ja juuri kun selitettiin, että CO2 välittää suurimman osan energiasta liike-energiaksi ennen emittoimista, niin riemuidiootti väittää sen emittoivan samalla tavalla kuin absorboikin.

Kyseessä on todellakin se, ettet ymmärrä. Vai onko sinulla esittää ainuttakaan tieteellistä tutkimusta tueksi väitteellesi, ettei vesihöyry lämmitä tai että kaikki kaasut absorboivat ja emittoivat samalla tavalla. Eipä taida olla. Sinulla on vain oma uskomksesi, mikä perustuu tietämättömyyteen.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava.

Molekyylin vapausasteiden merkitys on vain useampi käytettävissä oleva taajuusalue, ei syy lämmitysvaikutukseen, ja CO2.n taajuusalueet on selvillä ilman selitystä, mistä ne johtuu.
Molekyylien törmäily on normaali lämpöliikkeeseen kuuluva tapahtuma kaikkien kaasujen osalla seoksessa, ja CO2 myös emittoi (lämpö säteilee) samoja taajuuksia kuin mitä absorboi, eli se emittoi kuten mikä tahansa lämmin aine, siis aivan kuten muutkin kaasut, juuri siksi kaasuseoksessa eri kaasut ovat samassa lämpötilassa, emittoivat omia taajuuksiaan samalla intensiteetillä.
Tämäkin on moneen kertaan kerrottu, eikä todista että CO2 poikkeaisi tässä suhteessa.

Jos viitsit lukea vastauksia, huomaat kyllä, että vain samoja hokemia vuosien varrelta CO2.n ominaisuuksista toistellaan vain uudelleen.
Ei pelkkä molekyylin rakenne ole mikään todiste lämmittävästä vaikutuksesta (vesihöyry), mutta aina kun asia-argumentit loppuvat, on helppo todeta että "et ymmärrä, ja sinulle on asia kerrottu satoja kertoja", ja jatkoa höystetään asian vierestä tarinoimalla lähinnä tyyliin, kuinka muovikanistereilla todistetaan lämmön absorptiota ja vastaavaa.

Kysymys edelleen on sama, ei pelkästään se, että ihminen on ruvennut nimittämään kasvihuonekaasuiksi kaasuja, jotka absorboivat ja emittoivat IR-alueen taajuista säteilyä, , ole mikään todiste kaasujen muista ominaisuuksista, vaan pelkkä tarkoitukseen lanseerattu mielikuva, joka on näköjään muodostunut joillekin tabuksi, johon ei ole lupa puuttua.

Lue lisää

"Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava."
Ja sitten vielä ihmettelet, miksi kaikki pitävät sinua ihan vitun idioottina.

Anonyymi kirjoitti:

"Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava."
Ja sitten vielä ihmettelet, miksi kaikki pitävät sinua ihan vitun idioottina.

Lue lisää

Ja tuubaa tulee.

Vesihöyry on kasvihuonekaasu, ja opitun liturgian mukaan kasvihuonekaasut tietysti lämmittävät !

Todellisuudessa vesihöyry on tehokkain viilentäjä, se on ainoa ilmakehän kaasuista, joka siirtää lämpöä faasimuutoksensa avulla, sen osuus lämmön siirrosta on yli 30%, mutta en jaksa enää edes selittää.

Nuokkukaa unelmissanne kuinka tahdotte.

Anonyymi kirjoitti:

Ja tuubaa tulee.

Vesihöyry on kasvihuonekaasu, ja opitun liturgian mukaan kasvihuonekaasut tietysti lämmittävät !

Todellisuudessa vesihöyry on tehokkain viilentäjä, se on ainoa ilmakehän kaasuista, joka siirtää lämpöä faasimuutoksensa avulla, sen osuus lämmön siirrosta on yli 30%, mutta en jaksa enää edes selittää.

Nuokkukaa unelmissanne kuinka tahdotte.

Lue lisää

No sitten kun olemme päässeet eroon vesihöyryn merkityksestä, voisimmeko palata aiheeseen, "miksi CO2 on syyllinen", tai mikä fysikaalinen mekanismi aiheuttaa CO2.n ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.

Anonyymi kirjoitti:

No sitten kun olemme päässeet eroon vesihöyryn merkityksestä, voisimmeko palata aiheeseen, "miksi CO2 on syyllinen", tai mikä fysikaalinen mekanismi aiheuttaa CO2.n ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.

Lue lisää

Minulla on pajan nurkassa 50 litran pullo hiilidioksidia. Ei se siellä mitään lämmitä. Päinvastoin pullo ja CO2 viilenee ja viilentää ilmastoa kun kaasun pullosta laskee ulos.

Anonyymi kirjoitti:

Aivan niin, vesihöyryn "kasvihuonevaikutus " on selvä ja voimakas, mutta se on nimenomaan lämpötilaa alentava, ei kohottava.

Molekyylin vapausasteiden merkitys on vain useampi käytettävissä oleva taajuusalue, ei syy lämmitysvaikutukseen, ja CO2.n taajuusalueet on selvillä ilman selitystä, mistä ne johtuu.
Molekyylien törmäily on normaali lämpöliikkeeseen kuuluva tapahtuma kaikkien kaasujen osalla seoksessa, ja CO2 myös emittoi (lämpö säteilee) samoja taajuuksia kuin mitä absorboi, eli se emittoi kuten mikä tahansa lämmin aine, siis aivan kuten muutkin kaasut, juuri siksi kaasuseoksessa eri kaasut ovat samassa lämpötilassa, emittoivat omia taajuuksiaan samalla intensiteetillä.
Tämäkin on moneen kertaan kerrottu, eikä todista että CO2 poikkeaisi tässä suhteessa.

Jos viitsit lukea vastauksia, huomaat kyllä, että vain samoja hokemia vuosien varrelta CO2.n ominaisuuksista toistellaan vain uudelleen.
Ei pelkkä molekyylin rakenne ole mikään todiste lämmittävästä vaikutuksesta (vesihöyry), mutta aina kun asia-argumentit loppuvat, on helppo todeta että "et ymmärrä, ja sinulle on asia kerrottu satoja kertoja", ja jatkoa höystetään asian vierestä tarinoimalla lähinnä tyyliin, kuinka muovikanistereilla todistetaan lämmön absorptiota ja vastaavaa.

Kysymys edelleen on sama, ei pelkästään se, että ihminen on ruvennut nimittämään kasvihuonekaasuiksi kaasuja, jotka absorboivat ja emittoivat IR-alueen taajuista säteilyä, , ole mikään todiste kaasujen muista ominaisuuksista, vaan pelkkä tarkoitukseen lanseerattu mielikuva, joka on näköjään muodostunut joillekin tabuksi, johon ei ole lupa puuttua.

Lue lisää

Opettele lukemaan ja mene haastamaan riitaa muualle.

Anonyymi kirjoitti:

Minulla on pajan nurkassa 50 litran pullo hiilidioksidia. Ei se siellä mitään lämmitä. Päinvastoin pullo ja CO2 viilenee ja viilentää ilmastoa kun kaasun pullosta laskee ulos.

Lue lisää

Ei tämä sama "vitsi" toistamalla parane.

Anonyymi kirjoitti:

Opettele lukemaan ja mene haastamaan riitaa muualle.

Tarkoitatko että palstalle luotua uskonnollista totuutta ei kenenkään farisealaisen ole epäilemän ?

Anonyymi kirjoitti:

Ei tämä sama "vitsi" toistamalla parane.

Ja tämä on sentään denuvitsien aatelia.

Anonyymi kirjoitti:

No sitten kun olemme päässeet eroon vesihöyryn merkityksestä, voisimmeko palata aiheeseen, "miksi CO2 on syyllinen", tai mikä fysikaalinen mekanismi aiheuttaa CO2.n ilmastoa lämmittävän vaikutuksen.

Lue lisää

Molekyylirakenteesta johtuen CO2 absorboi lämpösäteilyn kvantteja. Tietyillä aallonpituuksilla kvantin keskimääräinen vapaa matka on vain 20 m luokkaa, kun CO2 pitoisuus on 400 ppm. Absorption jälkeen CO2-molekyyli luovuttaa viritysenergiansa joko törmäyksissä tai säteilemällä (satunnaisesti joka suuntaan). Seuraus on, että lämmön siirtyminen avaruuteen vaikeutuu. Tämä kompensoituu ennen pitkää sillä, että lämpötila hieman nousee. Pallo jäähtyy avaruuteen vain ja ainoastaan säteilemällä.

Anonyymi kirjoitti:

Molekyylirakenteesta johtuen CO2 absorboi lämpösäteilyn kvantteja. Tietyillä aallonpituuksilla kvantin keskimääräinen vapaa matka on vain 20 m luokkaa, kun CO2 pitoisuus on 400 ppm. Absorption jälkeen CO2-molekyyli luovuttaa viritysenergiansa joko törmäyksissä tai säteilemällä (satunnaisesti joka suuntaan). Seuraus on, että lämmön siirtyminen avaruuteen vaikeutuu. Tämä kompensoituu ennen pitkää sillä, että lämpötila hieman nousee. Pallo jäähtyy avaruuteen vain ja ainoastaan säteilemällä.

Lue lisää

Ilmeisesti et ole lukenut edellisiä viestejä (aika ymmärrettävää).

No asia on jo käsitelty, kaikki ilmakehän muutkin kaasut käyttäytyvät samalla tavalla omine aallonpituuksineen, ja tämän lisäksi myös ilmakehä itse (osakaasuineen) säteilee lämpösäteilyä, ja kuten totesit, joka suuntaan, niin mikä tässä tekee hiilidioksidista pääsyyllisen, vaikka juuri se on kaikkein "heikoin lenkki" ?

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti et ole lukenut edellisiä viestejä (aika ymmärrettävää).

No asia on jo käsitelty, kaikki ilmakehän muutkin kaasut käyttäytyvät samalla tavalla omine aallonpituuksineen, ja tämän lisäksi myös ilmakehä itse (osakaasuineen) säteilee lämpösäteilyä, ja kuten totesit, joka suuntaan, niin mikä tässä tekee hiilidioksidista pääsyyllisen, vaikka juuri se on kaikkein "heikoin lenkki" ?

Lue lisää

N2 ja O2 eivät absorboi IR-taajuuksilla juuri ollenkaan. Näin meille on opetettu.

Anonyymi kirjoitti:

N2 ja O2 eivät absorboi IR-taajuuksilla juuri ollenkaan. Näin meille on opetettu.

Opetus on ollut oikeaa.

N2 jaO2 absorboivat ja emittoivat lyhyempiä aaltoja, mutta lämpösäteilyn, tai sen siirtämän lämmön intensiteetti ei ole taajuudesta riippuvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ilmeisesti et ole lukenut edellisiä viestejä (aika ymmärrettävää).

No asia on jo käsitelty, kaikki ilmakehän muutkin kaasut käyttäytyvät samalla tavalla omine aallonpituuksineen, ja tämän lisäksi myös ilmakehä itse (osakaasuineen) säteilee lämpösäteilyä, ja kuten totesit, joka suuntaan, niin mikä tässä tekee hiilidioksidista pääsyyllisen, vaikka juuri se on kaikkein "heikoin lenkki" ?

Lue lisää

Koska hiilidioksidi on se minkä pitoisuuteen ihminen omalla toiminnallaan pystyy vaikuttamaan. Toki kasvihuonekaasuista esim. metaanikin on sellainen, mutta vesihöyryn määrään ilmakehässä ihminen ei juuri suoraan pysty vaikuttamaan.

Anonyymi kirjoitti:

Opetus on ollut oikeaa.

N2 jaO2 absorboivat ja emittoivat lyhyempiä aaltoja, mutta lämpösäteilyn, tai sen siirtämän lämmön intensiteetti ei ole taajuudesta riippuvaa.

Lue lisää

Kasvihuonekaasujen absorptio aiheuttaa sen, että energiaa pääsee säteilemään avaruuteen vasta alhaisemmassa lämpötilassa kuin pallon pinnalta, koska ilma jäähtyy ylöspäin mentäessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuonekaasujen absorptio aiheuttaa sen, että energiaa pääsee säteilemään avaruuteen vasta alhaisemmassa lämpötilassa kuin pallon pinnalta, koska ilma jäähtyy ylöspäin mentäessä.

Lue lisää

Mielenkiintoinen kvanttimekaaninen havainto.
Molekyylien säteily ja absortio riippuu niiden lämpötilasta.
Keksi lisää hassuja juttuja.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kvanttimekaaninen havainto.
Molekyylien säteily ja absortio riippuu niiden lämpötilasta.
Keksi lisää hassuja juttuja.

Taidat olla vähän tyhymä jos tuon noin luit.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kvanttimekaaninen havainto.
Molekyylien säteily ja absortio riippuu niiden lämpötilasta.
Keksi lisää hassuja juttuja.

Pallon jäähdytysteho on 238 W/m2. Se vastaa mustan kappaleen lämpötilaa 255 K. Pallon pintalämpötila on 287 K eli 33 C korkeampi. Se vastaisi mustan kappalen säteilytehoa 385 W/m2.

Tuollainen 255 K löytyy noin 5 km korkeudesta. Se on siis efektiivinen lämpötilla, jolla pallo säteilee avaruuteen. Noin 6 % säteilytehosta karkaa suoraan pinnalta. Suurin osa menee ilmakehän kautta eri korkeuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Kasvihuonekaasujen absorptio aiheuttaa sen, että energiaa pääsee säteilemään avaruuteen vasta alhaisemmassa lämpötilassa kuin pallon pinnalta, koska ilma jäähtyy ylöspäin mentäessä.

Lue lisää

Näin samotaan, mutta miksi muut kuin kasvihuonekaasut eivät käyttäytyisi samoin, erohan on ainoastaan siinä, että ne toimivat eri aallonpituuksilla, jolla taas ei ole merkitystä.

Myöskään sillä ei ole merkitystä, miten tai mistä lämpö on siirtynyt kaasuun, se emittoi sitä edelleen lämpötilansa mukaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mielenkiintoinen kvanttimekaaninen havainto.
Molekyylien säteily ja absortio riippuu niiden lämpötilasta.
Keksi lisää hassuja juttuja.

Nyt en ymmärtänyt, mitä tarkoitat.

Olisiko sinulla ehdottaa joitain muita syitä ilmakehän molekyylien ja elektronien liikkeisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt en ymmärtänyt, mitä tarkoitat.

Olisiko sinulla ehdottaa joitain muita syitä ilmakehän molekyylien ja elektronien liikkeisiin.

Maapallon lämpötila ei vaikuta pätkääkään siihen, absorboiko joku molekyyki kvantin vai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Pallon jäähdytysteho on 238 W/m2. Se vastaa mustan kappaleen lämpötilaa 255 K. Pallon pintalämpötila on 287 K eli 33 C korkeampi. Se vastaisi mustan kappalen säteilytehoa 385 W/m2.

Tuollainen 255 K löytyy noin 5 km korkeudesta. Se on siis efektiivinen lämpötilla, jolla pallo säteilee avaruuteen. Noin 6 % säteilytehosta karkaa suoraan pinnalta. Suurin osa menee ilmakehän kautta eri korkeuksista.

Lue lisää

Juuri näin.

Ilma, kuten lähes kaikki kaasut ovet hyviä eristeitä siksi että konvektiota lukuun ottamatta lämmön siirtyminen kaasussa on hidasta, juuri siksi että se absorboi omaa säteilyään ja tämä "oing-pong" ilmiö hidastaa lämmön siirtymistä harvempiin kerroksiin, jossa avaruuteen päätyvän säteilyn osa kasvaa.
Kaasukehän paksuudella in ratkaiseva merkitys eristystehoon, tuskin tarvitsee mainita Mars-Venus vertailua, ja maapallon osalta kokonaislämpötila on edellä kuvatun kaltainen ilman poikkeavaa muutosta.

Alailmakehän lämpötila on selvästi noussut, syynä perustellusti ainakin pari ihmisen aiheuttamaa, eli maankäyttö ja saasteiden väheneminen.
Jos joku ihmettelee jälkimmäistä, niin typen- rikin - ym oksidit, hiukkaset savusumu ym olivat tehokkaita ilmakehän viilentäjiä, mutta mihin hiilidioksidin "mahtivaikutus" perustuu ?

Anonyymi kirjoitti:

Maapallon lämpötila ei vaikuta pätkääkään siihen, absorboiko joku molekyyki kvantin vai ei.

Jaa,a !

Minulla ei asiasta ole muuta tietoa kuin vanhoillisten koulujen opetus ja kirjatieto, jotka ilmeisesti ovat vanhentuneita ja ystävällisesti oikaisit niitä pitkän henkilökohtaisen kokemuksesi ja muovipönttömittauksista saamiesi tositietojen pohjalta.

Anonyymi kirjoitti:

Juuri näin.

Ilma, kuten lähes kaikki kaasut ovet hyviä eristeitä siksi että konvektiota lukuun ottamatta lämmön siirtyminen kaasussa on hidasta, juuri siksi että se absorboi omaa säteilyään ja tämä "oing-pong" ilmiö hidastaa lämmön siirtymistä harvempiin kerroksiin, jossa avaruuteen päätyvän säteilyn osa kasvaa.
Kaasukehän paksuudella in ratkaiseva merkitys eristystehoon, tuskin tarvitsee mainita Mars-Venus vertailua, ja maapallon osalta kokonaislämpötila on edellä kuvatun kaltainen ilman poikkeavaa muutosta.

Alailmakehän lämpötila on selvästi noussut, syynä perustellusti ainakin pari ihmisen aiheuttamaa, eli maankäyttö ja saasteiden väheneminen.
Jos joku ihmettelee jälkimmäistä, niin typen- rikin - ym oksidit, hiukkaset savusumu ym olivat tehokkaita ilmakehän viilentäjiä, mutta mihin hiilidioksidin "mahtivaikutus" perustuu ?

Lue lisää

"mutta mihin hiilidioksidin "mahtivaikutus" perustuu ?"

Oletko hiukan hassu kun tuommoisia kyselet.
Hiilidioksidin mahtivaikutus tietenkin perustuu Ilmastoapostolien tekoihin ja kirjeisiin kaikille uskovaisille seurakunnille Efesoksesta Timbuktuun asti.

Niissä ennustetut skenaariot, jotka lämmittävät erittäin tehokkaasti mitä tahansa ilmakehää tulevat levittämään päällemme tuhkaa ja tulikiveä ja IPCC:n tuomioita.

Sen todistavat lukuisat IPCC:n konsensukset.

Anonyymi kirjoitti:

Näin samotaan, mutta miksi muut kuin kasvihuonekaasut eivät käyttäytyisi samoin, erohan on ainoastaan siinä, että ne toimivat eri aallonpituuksilla, jolla taas ei ole merkitystä.

Myöskään sillä ei ole merkitystä, miten tai mistä lämpö on siirtynyt kaasuun, se emittoi sitä edelleen lämpötilansa mukaan.

Lue lisää

Jos ilmakehään lisätään kaasua, joka ei absorboi IR-säteilyn taajuuksilla (N2 tai O2), niin tuo lisäkaasu ei siirrä pallolta karkuun pyrkivää energiaa ilmaan. Kun lisätään H2O tai CO2, niin ne absorptionsa kautta siirtävät energiaa ilman lämmöksi. Tämäkin energia sitten ennen pitkää säteilee lähtölämpötilaansa (pallon pinta) alhaisemmasta lämpötilasta alhaisemmalla intensiteetillä (T^4-laki).

Anonyymi kirjoitti:

Jos ilmakehään lisätään kaasua, joka ei absorboi IR-säteilyn taajuuksilla (N2 tai O2), niin tuo lisäkaasu ei siirrä pallolta karkuun pyrkivää energiaa ilmaan. Kun lisätään H2O tai CO2, niin ne absorptionsa kautta siirtävät energiaa ilman lämmöksi. Tämäkin energia sitten ennen pitkää säteilee lähtölämpötilaansa (pallon pinta) alhaisemmasta lämpötilasta alhaisemmalla intensiteetillä (T^4-laki).

Lue lisää

Pallon pinnalta energiaa siirtyy ilmakehään myös johtumalla, konvektiolla ja vesihöyryn mukana. Pallolta avaruuteen energiaa siirtyy vain säteilynä. Noin 6 % palloa jäähdyttävästä säteilystä on peräisin suoraan pinnalta. Eli 94 % menee "ilmakehän kautta" ilmakehän säteilemänä. Säteily tapahtuu keskimäärin pintaa alhaisemmasta lämpötilasta.

Molempiin löytynee wikistä aika selventävät vastaukset.

Yleinen harha keskusteluissa on että säteily on pääosin tai vain, maan pinnalta säteilevää Wienin siirtymälain ja S_B - lain mukaista säteilyä, ja seikka että kaasut ovat myös säteilijöitä lämpötilansa mukaan, sivuutetaan täysin.

Typpi ja happi emittoivat näkyvän valon aallonpituuttakin, tämän voi jopa omin silmin nähdä, ja nykyisen tiedon mukaan ne myös absorboivat samoja taajuuksia. Lisäksi lämpösäteilyä emittoituu myös kaasuista, riippumatta siitä miten lämpö kaasuihin on sitoutunut.

Kaasut eivät siis ole kuin musta kappale, ne emittoivat ja absorboivat vain itselleen ominaisia aallonpituuksia riippumatta kuinka emittointi on aiheutettu.

Mieti, miksi Neon valo on erilaista kuin Xenon valo.

Anonyymi kirjoitti:

Molempiin löytynee wikistä aika selventävät vastaukset.

Yleinen harha keskusteluissa on että säteily on pääosin tai vain, maan pinnalta säteilevää Wienin siirtymälain ja S_B - lain mukaista säteilyä, ja seikka että kaasut ovat myös säteilijöitä lämpötilansa mukaan, sivuutetaan täysin.

Typpi ja happi emittoivat näkyvän valon aallonpituuttakin, tämän voi jopa omin silmin nähdä, ja nykyisen tiedon mukaan ne myös absorboivat samoja taajuuksia. Lisäksi lämpösäteilyä emittoituu myös kaasuista, riippumatta siitä miten lämpö kaasuihin on sitoutunut.

Kaasut eivät siis ole kuin musta kappale, ne emittoivat ja absorboivat vain itselleen ominaisia aallonpituuksia riippumatta kuinka emittointi on aiheutettu.

Mieti, miksi Neon valo on erilaista kuin Xenon valo.

Lue lisää

Se mitä yleensä nimitetään "lämpösäteilyksi" on IR-säteilyä, ja käsittääkseni typpi ja happi eivät sitä absorboi tai emittoi. Koska maasta takaisin taivaalle lähtevä säteily on kai pääasiassa IR-säteilyä, niin missä määrin typpi ja happi pystyvät maan säteilyä vangitsemaan? Tuohon varmaan on jossain olemassa vähän tarkempikin tieto tai linkki kuin epämääräinen "löytynee wikistä aika selventävät vastaukset"?

Anonyymi kirjoitti:

Se mitä yleensä nimitetään "lämpösäteilyksi" on IR-säteilyä, ja käsittääkseni typpi ja happi eivät sitä absorboi tai emittoi. Koska maasta takaisin taivaalle lähtevä säteily on kai pääasiassa IR-säteilyä, niin missä määrin typpi ja happi pystyvät maan säteilyä vangitsemaan? Tuohon varmaan on jossain olemassa vähän tarkempikin tieto tai linkki kuin epämääräinen "löytynee wikistä aika selventävät vastaukset"?

Lue lisää

Oletan että taaskin törmätään termiin lämpösäteily.
Löytyy tuolla nimellä Wikistä, mutta sen ymmärtäminen vaikuttaa vaikealta.

Kaikki aine, jonka lämpötila on 0 K korkeampi, säteilee ns. lämpösäteilyä, se on SM säteilyä ja nimi viittaa siihen, että lämpöliike saa aikaan elektronipoikkeaman, lämpöön se ei muuten liity, eli ei siis säteile lämpöä, eikä ole vain IR -säteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Oletan että taaskin törmätään termiin lämpösäteily.
Löytyy tuolla nimellä Wikistä, mutta sen ymmärtäminen vaikuttaa vaikealta.

Kaikki aine, jonka lämpötila on 0 K korkeampi, säteilee ns. lämpösäteilyä, se on SM säteilyä ja nimi viittaa siihen, että lämpöliike saa aikaan elektronipoikkeaman, lämpöön se ei muuten liity, eli ei siis säteile lämpöä, eikä ole vain IR -säteilyä.

Lue lisää

Kaikki SM säteily on samaa säteilyä. Säteilykvantin energia riippuu taajuudesta. Lämpö on energiaa. Yksiatomisen kaasun lämpötila kuvaa kaasuatomien keskimääräistä liike-energiaa.

Auringon pinnan lämpötila on noin 5800 K. Se säteilee enimmin väkyvää valoa. Maapallon pinnan lämpötila on noin 287 K keskimäärin. Se säteilee "lämpösäteilyä". Lämpösäteilyksi kutsutaan arkikielessä IR-tajuuksien säteilyä.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki SM säteily on samaa säteilyä. Säteilykvantin energia riippuu taajuudesta. Lämpö on energiaa. Yksiatomisen kaasun lämpötila kuvaa kaasuatomien keskimääräistä liike-energiaa.

Auringon pinnan lämpötila on noin 5800 K. Se säteilee enimmin väkyvää valoa. Maapallon pinnan lämpötila on noin 287 K keskimäärin. Se säteilee "lämpösäteilyä". Lämpösäteilyksi kutsutaan arkikielessä IR-tajuuksien säteilyä.

Lue lisää

" Lämpösäteilyksi kutsutaan arkikielessä IR-tajuuksien säteilyä."

Arkikielessä lämpösäteilyksi kutsutaan kaikkea mikä lämmittää tai tuntuu lämpimältä, fysiikassa ja termodynamiikassa termillä on vain yksi täsmällinen merkitys, ja se ei ole IR-säteily.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki SM säteily on samaa säteilyä. Säteilykvantin energia riippuu taajuudesta. Lämpö on energiaa. Yksiatomisen kaasun lämpötila kuvaa kaasuatomien keskimääräistä liike-energiaa.

Auringon pinnan lämpötila on noin 5800 K. Se säteilee enimmin väkyvää valoa. Maapallon pinnan lämpötila on noin 287 K keskimäärin. Se säteilee "lämpösäteilyä". Lämpösäteilyksi kutsutaan arkikielessä IR-tajuuksien säteilyä.

Lue lisää

"Säteilykvantin energia riippuu taajuudesta."

Tämä vaatii hieman tarkennusta mahdollisten vaasinkäsitysten välttämiseksi.

Kvantti tarkoittaa suunnilleen fotonia, sen teho on taajuudesta riippuva, mutta säteilyteho vain lämpötilasta.

Anonyymi kirjoitti:

"Säteilykvantin energia riippuu taajuudesta."

Tämä vaatii hieman tarkennusta mahdollisten vaasinkäsitysten välttämiseksi.

Kvantti tarkoittaa suunnilleen fotonia, sen teho on taajuudesta riippuva, mutta säteilyteho vain lämpötilasta.

Lue lisää

Aine lähettää lämpösäteilyn fotoneita eri taajuuksilla. Siis eri energiaisia fotoneja. Fotonien taajuusjakautuma on lämpötilalle ominainen. Lämpötilan noustessa taajuusjakutuma siirtyy myös ylempiin taajuuksiin. Säteilyn kokonaisteho eli kaikkien lähtevien fotonien yhteenlaskettu energia aikayksikköä kohti on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin.

Anonyymi kirjoitti:

Aine lähettää lämpösäteilyn fotoneita eri taajuuksilla. Siis eri energiaisia fotoneja. Fotonien taajuusjakautuma on lämpötilalle ominainen. Lämpötilan noustessa taajuusjakutuma siirtyy myös ylempiin taajuuksiin. Säteilyn kokonaisteho eli kaikkien lähtevien fotonien yhteenlaskettu energia aikayksikköä kohti on verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin.

Lue lisää

Tuo tarina ei liity millään lailla ilmakehän kaasuihin.

Anonyymi kirjoitti:

Oletan että taaskin törmätään termiin lämpösäteily.
Löytyy tuolla nimellä Wikistä, mutta sen ymmärtäminen vaikuttaa vaikealta.

Kaikki aine, jonka lämpötila on 0 K korkeampi, säteilee ns. lämpösäteilyä, se on SM säteilyä ja nimi viittaa siihen, että lämpöliike saa aikaan elektronipoikkeaman, lämpöön se ei muuten liity, eli ei siis säteile lämpöä, eikä ole vain IR -säteilyä.

Lue lisää

Ei tarvitse olettaa, kun siitähän tuossa juuri puhutaan. Lämpösäteily on suurimmaksi osaksi infrapunasäteilyä (Wikipedia). Auringon lähettämästä säteilystäkin yli puolet on IR-säteilyä, ja käytännössä kaikki Maan lähettämä säteily on IR-säteilyä. Normaalilämpötiloissa koemme lämmittävänä juuri IR-säteilyn, joten on ymmärrettävää että maallikko helposti tarkoittaa sitä puhuessaan lämpösäteilystä.

Siksi että siellä ei ole alarmisteja.

Anonyymi kirjoitti:

Siksi että siellä ei ole alarmisteja.

Eikä kummoista kaasukehääkään.
Wikipedia:
Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 °C (5–10 C), Maassa 38 °C.

Anonyymi kirjoitti:

Eikä kummoista kaasukehääkään.
Wikipedia:
Marsin kaasukehän kasvihuoneilmiö on vain 7 °C (5–10 C), Maassa 38 °C.

Joku mättää !

Wiki kertoo että Marsin keskietäisyys on 1.52 AU, josta laskemalla Marsin keskilämpötila olisi n. 225 K.

Kuitenkin mitattu keskilämpötila on 210 K, eli hiilidioksidin vaikutus on ollut 15 astetta viilentävä ? ?

Anonyymi kirjoitti:

Joku mättää !

Wiki kertoo että Marsin keskietäisyys on 1.52 AU, josta laskemalla Marsin keskilämpötila olisi n. 225 K.

Kuitenkin mitattu keskilämpötila on 210 K, eli hiilidioksidin vaikutus on ollut 15 astetta viilentävä ? ?

Lue lisää

Oops !
Albedo unohtui, piti olla 216 / 210, siis vain 6 astetta viilennystä.

Hiilidioksidin kontolle jää 5..6 C.

Jos CO2-pitoisuus tuplataan, niin logaritminen vaikutus huomioiden lämpötila nousee 3.5 C.

Näin klubilootalaskelmalla. Tietokoneilla voidaan tietysti yrittää tarkentaa tuota arviota.

Anonyymi kirjoitti:

Hiilidioksidin kontolle jää 5..6 C.

Alarmistin kuuluukin repiä hatusta jotain lukemia ja väittää ne tuhannen tiedemiehen keksinnöksi.
Tosiasia on että hiilidioksidin osuus Maapallon kasvihuoneilmiöstä on yhden asteen luokkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Alarmistin kuuluukin repiä hatusta jotain lukemia ja väittää ne tuhannen tiedemiehen keksinnöksi.
Tosiasia on että hiilidioksidin osuus Maapallon kasvihuoneilmiöstä on yhden asteen luokkaa.

Lue lisää

Tuo arvioni pitää sisällään oletuksen, että CO2-vaikutus tuplaantuu, kun vesihöyryä on tarjolla lämmenneeseen ilmaan. Toinen oletus on, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovakutuksen.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo arvioni pitää sisällään oletuksen, että CO2-vaikutus tuplaantuu, kun vesihöyryä on tarjolla lämmenneeseen ilmaan. Toinen oletus on, että pilvien kasvihuonevaikutus kompensoi niiden albedovakutuksen.

Lue lisää

Miten olet huomioinut typen ja hapen osuuden ?
Ne kasvihuonekaasujen absorptiolämmöt siirtyy molekyylien välityksellä juuri typpeen ja happeen.
Ne säteilevät lämpösäteilynä vasta ylemmistä ilmakerroksista avaruuteen.
Vesihöyry on tehokas lämmön siirtäjä, korkeammalla ja kylmemmissä ilmakerroksissa sitä ei paljon ole, eikä se juuri säteile avaruuteen, vain kasvihuonekaasut kykenee säteilemään avaruuteen IR alueen aallonpituuksia.

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin sen säteilykin kasvaa, joten eikös se viilennä ?

Anonyymi kirjoitti:

Miten olet huomioinut typen ja hapen osuuden ?
Ne kasvihuonekaasujen absorptiolämmöt siirtyy molekyylien välityksellä juuri typpeen ja happeen.
Ne säteilevät lämpösäteilynä vasta ylemmistä ilmakerroksista avaruuteen.
Vesihöyry on tehokas lämmön siirtäjä, korkeammalla ja kylmemmissä ilmakerroksissa sitä ei paljon ole, eikä se juuri säteile avaruuteen, vain kasvihuonekaasut kykenee säteilemään avaruuteen IR alueen aallonpituuksia.

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin sen säteilykin kasvaa, joten eikös se viilennä ?

Lue lisää

En huomioi niitä erikseen ollenkaan. Arvio lähtee siitä, että ne ovat vain "apulaisia" tässä prosessissa ja tuo kh-ilmiön puolikas jaetaan höyryn ja hiilidioksidin kontolle. Toinen puolikas menee pilvien kontolle.

Anonyymi kirjoitti:

En huomioi niitä erikseen ollenkaan. Arvio lähtee siitä, että ne ovat vain "apulaisia" tässä prosessissa ja tuo kh-ilmiön puolikas jaetaan höyryn ja hiilidioksidin kontolle. Toinen puolikas menee pilvien kontolle.

Lue lisää

Mitä ilmiötä tarkoitat käsitteellä kasvihuoneilmiö ?

Koko termi on jo alusta asti virheellinen, ei seoksessa olevat kasvihuonekaasut mitään lämpöä sido yhtään enempää kuin muutkaan kaasut.

Anonyymi kirjoitti:

Miten olet huomioinut typen ja hapen osuuden ?
Ne kasvihuonekaasujen absorptiolämmöt siirtyy molekyylien välityksellä juuri typpeen ja happeen.
Ne säteilevät lämpösäteilynä vasta ylemmistä ilmakerroksista avaruuteen.
Vesihöyry on tehokas lämmön siirtäjä, korkeammalla ja kylmemmissä ilmakerroksissa sitä ei paljon ole, eikä se juuri säteile avaruuteen, vain kasvihuonekaasut kykenee säteilemään avaruuteen IR alueen aallonpituuksia.

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin sen säteilykin kasvaa, joten eikös se viilennä ?

Lue lisää

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin myös sen alemmas, takaisin kohti maata emittoiman IR-säteilyn määrä kasvaa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin myös sen alemmas, takaisin kohti maata emittoiman IR-säteilyn määrä kasvaa.

No eipä tuo ole kasvanut pitkään aikaan. Edelleen pyöritään samoissa lukemissa, kuin sata vuotta sitten.

https://aijaa.com/h5k6hN

Anonyymi kirjoitti:

Jos hiilidioksidin pitoisuus kasvaa, niin myös sen alemmas, takaisin kohti maata emittoiman IR-säteilyn määrä kasvaa.

Näin se on muidenkin kaasumolekyylien kanssa, joka suuntaan törmäilevistä fotoneista joku päätyy välillä ulos ilmakehän sekoilusta.
Aivan sama minkä nimisestä kaasusta se lähtee tai minkä taajuisena, mitä enemmän säteilyä, sitä enemmän lipsuu karkuun.

Anonyymi kirjoitti:

Näin se on muidenkin kaasumolekyylien kanssa, joka suuntaan törmäilevistä fotoneista joku päätyy välillä ulos ilmakehän sekoilusta.
Aivan sama minkä nimisestä kaasusta se lähtee tai minkä taajuisena, mitä enemmän säteilyä, sitä enemmän lipsuu karkuun.

Lue lisää

Toki, mutta sitä enemmän lipsuu myös kohti maata. Tsäänssi on 50-50 että kulkeutuuko emittoitu fotoni ulommas vai lähemmäs, ja kasvihuonekaasujen osalta ne hidastavat sen maan pinnalta lähtevän IR-säteilyn pääsyä avaruuteen.

Ilmaston mallintamisessa tarvittavat luonnonlait tunnetaan hyvin. Vaikka ilmakehä koostuu oleellisesti vain neljästä kaasusta ja pilvistä, on kokonaisuuden yksityiskohtainen mallintaminen hyvin haastavaa. Laboratorioissa voidaan mittauksin testata ainoastaan osailmiöitä. Kokonaisuutta voidaan testata vain luonnossa. Mittaushavainnot tukevat ennustettua hiilidioksidin lämmitysvaikutusta, joka alkaa yhä selvemmin erottua muiden muutoksia aiheuttavien tekijöiden "kohinasta".

Anonyymi kirjoitti:

Ilmaston mallintamisessa tarvittavat luonnonlait tunnetaan hyvin. Vaikka ilmakehä koostuu oleellisesti vain neljästä kaasusta ja pilvistä, on kokonaisuuden yksityiskohtainen mallintaminen hyvin haastavaa. Laboratorioissa voidaan mittauksin testata ainoastaan osailmiöitä. Kokonaisuutta voidaan testata vain luonnossa. Mittaushavainnot tukevat ennustettua hiilidioksidin lämmitysvaikutusta, joka alkaa yhä selvemmin erottua muiden muutoksia aiheuttavien tekijöiden "kohinasta".

Lue lisää

Missään ei ole ennustettu niin loivia nousuja kuin mitä todellisuudessa on ollut.

Lämpötilojen nousun jyrkkyyttä voi lisätä sillä että näytetään lämpötila-asteikko ensinnäkin C:na eikä K:na ja toiseksi kun katkaistaan T-asteikko sopivasti. "Kyllä on jyrkkää!!!"

Anonyymi kirjoitti:

Missään ei ole ennustettu niin loivia nousuja kuin mitä todellisuudessa on ollut.

Lämpötilojen nousun jyrkkyyttä voi lisätä sillä että näytetään lämpötila-asteikko ensinnäkin C:na eikä K:na ja toiseksi kun katkaistaan T-asteikko sopivasti. "Kyllä on jyrkkää!!!"

Lue lisää

Ei lämpötilojen nousun jyrkkyys siitä mihinkään muutu näytetäänkö lukemat Celsiuksina vai Kelvineinä, omituista höpinää.