Useimmat palkansaajat ovat entisiä maanviljelijöitä toisessa tai ensinmäisessä polvessa, joten maaseudun puuhastelu on monelle "kaupunkilaiselle" varsin tuttua, kantapään kautta koettua. Jokaisella sisaruksella ei vain ole ollut halua eikä mahdollisuutta jäädä kotiinsa puuhastelemaan, vaan he kouluttautuneet ja hakeutuneet koulutustaan vastaavaan työhön.
Mutta...rohkenen väittää, että harvalla maaseudun puuhastelijalla -maatalous elinkeinonharjoittajalla on kokemusta siitä mitä he näillä palstoilla arvostelevat -kaupunkilaiset, punikit, tietämättömät...
Itse olen viisilapsisen maanviljelijäperheen lapsi. Vanhin jäi puuhastelemaan kotitilallemme kuten tapana oli ja on nyt enemmän kuin katkera meille muille sisaruksille, kun emme näe kotimaisen maaatalouden nykyisyyttä ja tulevaisuutta samoin kuin hän. Hän on ainoa kouluttautumaton sisarparvesta. Isä opetti maatalouden puuhat hänelle, kuten meille muillekkin.
Melkoiselta osalta kotimaisen maatalouden tulevaisuus riippuu myös meistä kaupunkien sisaruksista. Siitä olemmekon valmiit uhraamaan yhteiskunnanvaroja pelloille ja metsiin. Monet meistä haluaakin sijoittaa varoja johonkin, millä on mahdollisuutta tuotta varoja yhteiskunnan käyttöön.
Näkisin maataloudesssa puuhastelevien ennemminkin kumartavan kaupunkien sisaruksille kuin moittivan heitä näillä palstoilla monilla voimasanoilla höystetyissä purkauksissa.
Me kaupunkilaiset emme ole uhka maaseudulle vaan maaseudun mahdollisuus.
Mutta...rohkenen väittää, että harvalla maaseudun puuhastelijalla -maatalous elinkeinonharjoittajalla on kokemusta siitä mitä he näillä palstoilla arvostelevat -kaupunkilaiset, punikit, tietämättömät...
Itse olen viisilapsisen maanviljelijäperheen lapsi. Vanhin jäi puuhastelemaan kotitilallemme kuten tapana oli ja on nyt enemmän kuin katkera meille muille sisaruksille, kun emme näe kotimaisen maaatalouden nykyisyyttä ja tulevaisuutta samoin kuin hän. Hän on ainoa kouluttautumaton sisarparvesta. Isä opetti maatalouden puuhat hänelle, kuten meille muillekkin.
Melkoiselta osalta kotimaisen maatalouden tulevaisuus riippuu myös meistä kaupunkien sisaruksista. Siitä olemmekon valmiit uhraamaan yhteiskunnanvaroja pelloille ja metsiin. Monet meistä haluaakin sijoittaa varoja johonkin, millä on mahdollisuutta tuotta varoja yhteiskunnan käyttöön.
Näkisin maataloudesssa puuhastelevien ennemminkin kumartavan kaupunkien sisaruksille kuin moittivan heitä näillä palstoilla monilla voimasanoilla höystetyissä purkauksissa.
Me kaupunkilaiset emme ole uhka maaseudulle vaan maaseudun mahdollisuus.
Vastaukset 44
Vanhimmat
maanviljelijät eivät ole jääneet puuhastelemaan kotitilalle isän opettamana. Minäkin olen käynyt kolme alan eri linjaa ammattiini, yhteensä 4,5 vuotta. Ei tällä(kään) alalle enää pärjää ilman koulutusta. Tuosta maatalouden rahoituksesta on jauhettu jo niin paljon, etten jaksa enää sitä. Ei pitäisi luulla asioita, vaan tietää..
toisten asioiden arvostelusta, moni nykyinen maanviljelijä on ollut aikaisemmin palkkatyössä, joten on nähty sekin. Minäkin olen asunut kaupungissa, ennen kuin tilakaupat tehtiin. Pahimpia ovat ne tietämättömät, jotka ovat tietävinään, puoli sekä toisin.
Edellinen puhui täyttä asiaa :)
Mitä tarkoitat puuhastelulla? Pieni tila vai ei käytetä nykyaikaisia tehokkaita tuotantokonsteja?
Vähän työaikaa maataloudessa?
Miten näe maatalouden nykyisyyden ja tulevaisuuden? Suomessa, EU:ssa ja globaalisesti?
Miten vanhin veli sen sitten näkee? Miksi hän on katkera? Maksoiko "suuret sisarosuudet" ja sai kohdalleen "paljon tuottamatonta työtä"?
Mitä tarkoitat tuolla "kumartamisella kaupunkisisaruksille"? Kuluttajan näkökulmaa ja toiveita on arvostettava, ja toimittava niiden mukaan? Onko tuo mahdollisuus juuri tätä? Mitä tarkoitat tuolla "varojen sijoittamisella johonkin, jolla on mahdollisuus tuottaa varoja yhteiskunnan käyttöön"? Asiallista tukipolitiikkaa, jolla turvataan kotimainen elintarvikehuolto? Vai juuri päinvastoin, tukirahat jonnekin muuhun "parempaan"? Mihin?
Nyt olin tämmöisellä kyselytuulella, tuolla toisessa jutussa kyselin, miten elintarvikkeen laatu määritellään?
ajanut sanomisia, sillä tilallinen puurtaa yötpäivätaamustailtaanjokaisenapäivänä, joten ymmärrystä väsyneelle tilalliselle.
Kaikki ei ole ulkoapäin siltä miltä näyttää.
Joskus tulee takapakki itse kullekkin ja se että jos saisin lähtisin tästä työnteosta helpompiin hommiin ja saisin vapaapäiviäkin kuten muut viikossa 2 päivää , kuten te kaupunkilaiset.
Yrittäjällä on myös rahallinen vastuu, siis vastuu ja pakko ajaa ajamaan omaa asiaa ja kaipaamaan ymmärrystä "helpompiosaisilta" kaupunkilaisilta, joilla on mahdollisuus myös viikkolepoon ja irtaantumiseen työstään. Ymmärrätkö sinä kirjoittaja mitä tarkoitan näillä sanoilla, että asetu toisen asemaan ja opi sitä kautta tuntemaan ihminen, niin voitte ymmärtää toinen toisianne paremmin ja kenties yhteisymmärrys ja asiat selviävät molemminpuolin.
Minun viljelijäveljeni toimii viljanviljelijänä. Hän tekee työtä keväisin ja syksyisin yhteensä n. kaksi kuukautta. Jonkin verran välillä koneiden huoltoa. Hän on turhautunut toimettomuuteen ja siihen ettei viljelijän tekemää työmäärää palkita hänen mielestään oikein. Hänen tuntipalkka tehtyä työtuntia kohden on jotain aivan muuta kuin 4€.
Kaikki maatalouskoneet ovat viimeisen päälle ja varmasti koko kylän hienoimmat.
Ota huomioon jollain ne koneetkin pitää maksaa... Ei ne ilmaiseksi taivaasta tipu... Eikös se sinustakin kuulosta vähän hölmöltä että ottaa suuret velat VAAN SEN TAKIA ETTÄ SAA TEHDÄ TYÖTÄ....
Viljelijäveljelläsi on velkaa, ja millä hän aikoo sen maksaa josw on sinullekkin ja muille sisaruksille joutunut maksamaan siitä että saa tehdä työtä. Te muut sisarukset olette saaneet osuutenne täysin ilmaiseksi mitään asian hyväksi tekemättä ja nyt vielä KEHTAATTE KADEHTIA JA RUIKUTTAA OSAANNE!!
PUHUT RISTIIN,,,LOINEN.
OLET HÄIRIINTYNYT KATEUDEN LÄPIKYLLÄSTÄMÄ IHMINEN MENE HOITOON ÄLÄKKÄ KÄYTÄ VALTION VIRKA-AIKAA KIRJOITTELEMALLA NETTIIN SURKEITA RUIKUTUKSIASI!!
Tässä esimerkki viljanviljelijän vuotuisesta työajasta, pari kolme kuukautta vuosittain.
Jos vaikkapa lasketaan työajaksi 4 kk ja 24 tuntia/vrk ja viljelijöiden ilmoittaman 4€ tunti.
4 x 30 = 120 työpäivää
120 x 24 h = 2880h
2880 x 4€ = 11520€
Mikähän oikein pitää paikkansa? Mitä mieltä on yllä pitää tällaista toimintaa yhteiskunnan varoilla? Ei mitään mieltä? Entä muut ei karjatilalliset?
Tuo 4 euroa/ h on keskiarvo kaikesta maataloustulosta. Viljatiloilla se voi olla huomattavasti korkeampikin.Karjatilalla tahtoo tulla nin paljon työtunteje, että siellä tuntiansio muodostuu matalaksi. Asioita pitäisi tarkastella lähinnä kokonaisuuksina, vaikka tiloja on monenlaisia? Tuo kansallinen tuki on aika tärkeä tuotannon jatkuvuuden kannalta. Ei sitä voi tarkastella tuntipalkan kautta!
Nykyinen maataloustuotto on 4.0 miljardia, josta tuet 1.8 miljardia( puhtaat kansalliset 620 EU vajaa 1000 ja kansallista rajaa noin 230 EU-osarahoitteisiin) ja tuotteet 2.2, kustannukset 2.9 miljardia, jää maataloustuloa 1.1 miljardi jaettuna 70 000 tilalle. eli 15 700 euroa/ tila.
Jos maataloustuotanto loppuisi Suomesta, niin tuotaisiinko raaka-aineet vai valmiit elintarvikeet? Viljelijöitä on noin 110 000 ja koko elintarvikeketjussa noin 250- 270 000. Eli pyöreästi noin 150 000 muuta kuin viljelijää ( elintarviketeollisuus mm. kotimainen maatalouskoneteollisuus yms liitännäiset, kauppa, hallinto, kuljetus ..) Ehkä siitä noin 90 000 joutuisi työttömäksi,jos elintarviketuotanto ulkoistettaisiin. Eli 200 000 työtöntä lisää. Työttömyysmenot saattaisi olla reilut puolet vuuonna 2004 maksetuistatyöttömyyskorvauksista 2.7 miljadsia eli 2700 miljoonaa ( n. 300 000 työtöntä) eli noin 1,5 miljardia.
Menot tuo 1.5 miljardia, sitten jäisi saamatta EU:n maksama noin 1.0 miljardia jokaisessa EU-maassa maksettavia maataloustukia. EU;n maatalalousbudjetti on noin 40 miljardia. Säästöä olisi se 620 miljoonaa kansallisia kotimaisia tukia noin 230 osa-rahoitteisia yhteisä tukia. Valtion kassa näytäisi tässä vaiheessa 1.7 miljardia miinusta verrattuna nykyiseen. Eli pitäisi saada noin 2 miljardia tässä vaiheessa kaupan hinnnoista alaspäin?
Elintarviketeollisuus ostaa noin 2.0 miljardilla ja myy kauppaan noin 8-9 miljardilla. Kaupassa ruuan arvo on ehkä 12 miljardia. Taitaa tehdä 360 pv ja 5 miljoonaa asukasta kohti 6.6 euroa/ pv.
Ei kaupan ja kuljetuksen kustannukset putoasi minnekään, vaikka möisivät ulkomaista elintarviketta. Ehkä kuljetuksessa jopa nousisi?
Teollisuuden osastako se otettaisiin: Jos siinä oli myös ulkomainen raaka-aine ( se, mitä Suomesta ostetaan 2 miljardilla) pudottaisiko se mitää jalostuskustannuksia? Raaka-aineet, mm lihat ja vilja ovat tuossa mm. Tanskassa, Ruotsissa, Saksassa jopa hivenen kalliinpia kuin Suomessa ( eli mitä viljelijälle maksetaaan).
Jäisi jäljelle valmiiden tuotteiden tuonti. Se noin 6-7 miljardia maksettaisiin ulos joka vuosi ( tukkukauppahinta ). Kestäisikö kansantalous sen? Jotain pitäisi viedä tilalle, jotta kohtuullinen tasapaino pysyisi?
Jos olet lukenut tätä palstaa pitempään, niin aika paljon noita faktatietoja olen tänn kirjoittanut. Samat ihmettelyt ja mollaukset pyörii jatkuvasti.
Miten viljelijät ovat mielestäsi sitoutuneet ymp.tuen velvoitteisiinja millaista on arvoosaaminen, viljelijät rikkovat monella tavoin heitä koskevia velvoitteita, muiden asukkaiden huomiotta jättäminen, mm paskaa ajetaan pyhänäkin, yleiset tiet sotketaan. Perinteeisesti viljelijöäillä on ollut vahva arvoperusta, tukiahneudessaan kaikki arvokas poljetaan maahan
Kerrohan rehellisesti miten tuo neljä euroa/ tunti on saatu, ei useimmilta palkansaajiltakaan jää nettotulokseksi kuin euron kymmenyksiä.
Näillä palstoilla 4€ on tuotu tuottajin taholta esille heidän tuntipalkoista.
koeita ei kannata hankkia verotuksen takia vaan omien resurssien mukaiseen järkevään käyttäöön
Maataloustulo on noin 15 000 euroa tilaa kohti. tiloilla on noin 1.5 henkeä maataloustöissä keskimäärin. Tuloa siis 10 000 euroa/viljelijä.
Työmääräksi on laskettu keskimäärin 2500 tuntia vuodessa. Karjatiloilla huomattavasti enemmän ja kasvinviljelytiloilla vähemmän) Tulos 4 euroa /h.
Suomen pelloista on noin 98 % ympin piirissä.
Sen mitä minä olen "läheltä" seurannut, niin sitoutuminen on ollut semmoista 95% luokkaa. Toisaalta olen painottanut mm. täältä löytyviä ohjeita. http://www.maaseutukeskus.fi/pk/la/laatuaskel.htm Siitä voit tiiviisti lukea mm. ympin ehdot.
Paskanajo kieltoa ei pyhinä ole. EN kyllä ymmärräkkään, miksi sitä varsin tahallaan esim. vappuna ajavat. Joskus lienee vaan pakko, esim. näinä päivinä monella on varastot täynnä. Sääolot vaikuttavat tietysti paljon "tekemisen aikatauluihin". Tuolla ”paska haisee taas”-jutussa on nitraattidirektiivistä lainaus. osa siivoaa jälkensä, kuten voit täältäkin lukea, osa sitten taas ei.
Hieman tuo arvoperusta kyllä murenee. Mutta ota huomioon, että viljelijät eivät tätä systeemiä halunneet. Aika moni kokee, että perinteisellä työn arvolla ja kasvun/tuotannon tuloksella ei ole mitään taloudellista arvoa. Tuotitpa joko 3000 kg tai 6000 kg ohraa hehraaritla, niin taloudellinen tulos on suurinpiirtein sama, voi olla jopa 3000 parempi.
Turhautuminen tätä valtavaan paperibyrokratiaan alkaa vitu...aa jo useampia. Esim isolla lehmä/mullitilalla on varattava 3-4 pv/kk "paperitöihin", jopa enemmänkin. Suomessa on selvästi EU:n tiukin valvontakoneisto. Ymmärrän hyvin asialliset tarkastusjutut, mutta ylilyöntejäkin on tapahtunut. Ei voi olla oikein, että esim sonnien tapellessa pudottamat korvamerkit voivat tehdä jopa 5000 euron tuen menetyksen?!?!?
Pahin tilanne taisi olla tuolla Rautavaaralla vajaa pari vuotta sitten. 2 veljeksen luomutilalla oli peltoja kahden kunnan alueella. Toisen kunnan ympäristösihteeri myönsi ja toisen kielsi lietteenajon. Tavan tarkastaja hyväksyi viljelyn OK, mutta luomutarkastaja hylkäsi osan pelloista puuttuvan lannoituksen vuoksi. Tukiehtojen mukaan virhe oli merkittävä joten lähes kaikki tuet otettiin pois. Toinen veljeksistä kuoli sydänkohtaukseen stressin ym uupumuksen takia. Osa tuista varmaan palautettiin myöhemmin. Viljelijätt tekivät aina niin kuin joku viranomainen lupasi tai määräsi, mutta silti tulos oli aika surullinen.
Eikös normaalin duunarin tuntipalkat ole kuitenkun päälle 10 € tunti? Maanviljelijöiden keskituntiansio on n. 4 €, josta maksetaan veroa, niinkuin duunarit siitä 10 eurosta.
Niin, perehdypäs laskentaperusteisiin
Kyllä tuntuu oudolta, että jotkut ihmiset pystyy pitämään yllä parin-kolmen kuukauden työpanoksella elinkeinoaan ja yhteiskunta sitä vielä tukee! Ei mitään mieltä.
Ympäristötuen velvoitteet ei näytä viljelijää sitovan lainkaan.
Näitä velvoitteita kun ei näköjään tarvitse noudattaa.Toiminta voi olla mitä härskeimpää ja tuki sen kun juoksee.
Laita vaikka 5-7 eniten Sinua häiritsevää juttua, mitä ei noudateta!
No kerrohan sinä noista ympäristötuenehdoista lisää.Minä kun olen ymmärtänyt ettei käsittelemättömiä kotitalouksien likakaivojensisältöjä olisi saanut ajaa heinääkasvavalle pellolle,mutta näin meillä Suomessa on saanut kuitenkin toimia,vaikka käsittääkseni se on ollut kiellettyä.Niin ,että se niistä tarkastuksista sitten.
Kunnasta käsin on toiminta kuulema siunattu. Eikö ne liemet sisällä taudinaiheuttajabakteereita ym ,mitä ajattelemattomat ihmiset WC.pönttöönsä mättää? Eikö ole melkoinen ristiriita tämän hajaasutus alueen jätevesiasetuksen kanssa,mitä siihen sanot?
Enpä ole juurikaan noissa verotuksen juorutilastoissa mv verotietoja havainnut,muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta. Niin ,että ei siitä "ekusta" näytä veroa menevän lainkaan,näyttää olevan verotontatuloa kaikki.
sellainen juttu että pienistä tuloista on myös pienet verot.
Mutta muista että verottaja verottaa ensin viljelijää pääomaprosentin mukaan koska on omaisuutta jne. ja sitten mitä siitä jää verotetaan verokortin prosenttien mukaan.
Tosin se että viljelijät puuttuvat usein verokalenterista osoittaa vain sitä että tulot ovat pienet. Jos olet sattunut huomaamaan niin niissä kalentereissa on tuloraja jonka alla olevia ei ilmoiteta.
sitä ,että tavan kansalaisen pitää toimittaa jätevetensä ( tai paremminkin saostuskaivonsa "paksu moska" jätevesipuhdistamolle, mutta kotieläintilalliset saavat sotkea yksityispuolen jätevetensä karjan lietteen sekaan kalkituskäsittelyn jälkeen ja ajaa pellolle kuten muutkin lietteet?
En ihan tarkasti ole perillä tuosta yksityispuolen jätevesikäsittelystä - ja määräyksistä. Tämän vuoden loppuun pitää kuitenkin tehdä suunnitelma niiden käsittelystä.
1. googlen linkki voinee valaista asiaa, en jaksa nyt lukea... http://www.kuluttajavirasto.fi/ostajanoppaat/document.asp?intSiteID=1&intDocID=639
Tuskin se ihmispaska pyykikoneiden pesuvedet ovat sen "pahempaa" myrkkyä kuin elukoiden lietekään maitohuoneen pesuvedet? Ja jos eläinlietettä on noin 1000 mottia, niin ei siinä 10 mottia lisää paljon tunnu?
Niin, luitko tuon linkin ymp ehdot? MMM sivuilla oleva pääopas ei muute aukea... mutta tämä aukeaa
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2000/20000646
Luulen, että "asiallisella ympäristön tilasta huolestuneella" saattaa olla hieman väärä käsitys, mitä kaikkea viljelijöiden ymp.ehdot sisätävät. Lue tuo linkki ja kommentoi? Jos aihe on kokonaan uusi? Nyt on myös ns. täydentävät ehdot astuneet voimaan.
Itse olen sitä mieltä, että hieman enemmänkin voitaisiin ympäristön eteen tehdä. Omaa pesää liataan- ihan konkreettisesti- hölmöillä "protesteilla" vaikkapa paskanajossa Vappuna duunarin asunnon ikknan alle.
kipata kaikki jätevedet suoraan Vesijärveen PUHDISTAMATTOMINA kuten Lahden kaupunki teki aikoinaan ja sitten syytellä isäntiä järven tilasta vai se että isännän omat sonnat levitetään peltoon ravinteiksi, pitäiskö ne levittää Päijänteeseen hesalaisten juotavaksi. Ihmissonta on ravinnetta pellolla.
Ajatuksia herättävää tekstiä kirjoitit. Olet aivan oikeassa, että maanviljely ja yleensäkin elämä maaseudulla on kaupunkilaisten hyväksynnän armoilla. Me maalaiset emme pysty kustantamaan tätä infrastruktuuria täällä (tiet tietoliikenne kaupat koulut ym.....).
Toisaalta kaupunkilaisetkin nauttivat maaseudusta vapaa-aikanaan ja vaativat hyviä teitä ja puhelinyhteyksiä lomallaan.
Me ostimme kalliilla rahalla oman maatilamme, joten emme ole joutuneet sisaruskateutta kokemaan, mutta esimerkkejä kyllä löytyy. Tuo "hienot koneet" tuntuu löytyvän kaupunkilaisten suusta aika herkästi. Ihmettelen sitä sillä harvoin sanoja edes ajattelee oman työpaikkansa hienoja koneita ja upeaa työympäristöä silloin kun moittii maanviljelijää liian komeasta traktorista. Onneksi kuitenkaan verottaja ei verota luontaisetuna liian mukavan traktorin käytöstä.
Miksi muuten maanviljelijän pitäisi ajella ränsistyneellä traktorilla ja pukeutua kaupunkilaisten vanhoihin vaatteisiin ja risoihin kumisaappaisiin ?
Kommentoin vain esittämääsi traktoriasiaan "meidän kylällä". Paremmuskilpailu viljelijöiden välillä on niin valtava ja se pakottaa hankkimaan uusia ja uljaampia vekottimia piha-alueelle ja suojiin. Ei niihin hankintoihin mitään järkevää selitystä löydy. Silloin kun tunne hallitse ei järjellä ole mitään sijaa...
Meidän kylällä ei ole viljelijöiden kanssa mitään yhteistä, vain vaalien alla ollaan samaa porukkaa. Kaikenlaiseen riitelyyn aikaa riittää, kun työaikakin vuosittain on vain kolme neljä kuukautta.
Nytpä paljastit oman myrkynvihreän kateutesi maanviljelijöitä kohtaan. Ei kukaan naapurin kuisaksi hanki kalliita traktoreita, mieluummin silloin auto hankitaan. On se kumma että pitää haukkua viljelijöitä jos niillä on kunnon työvälineet. En minäkään ajattele sinun työpaikkaasi kateus mielessäni.
Niin sitä minä vaan ,että millä te viljelijät ostatte niitä uusia traktoreita,ym? Te kun elätte jo nyt köyhyysrajan alapuolella ,mikäli antamiinne tulotietoihin on uskomista.
Minä ainakin joudun kyllä käyttämään toisten vanhoja vaatteitakin.
Ensinnäkin jos tiloja on noin 70 000 ja vuodessa myytävien traktorien määrä hieman alle 5000 joista vielä osa on kaupunkien ostamia ja osa valtion eli ei vijelijöiden ostamia. Lasketaan vaikka tuosta 5000 pois 200 kpl ja saada sellinen luku kuin 4800 jotka ovat viljelijöiden ostamia.
Sitten jaetaan 70 000 4800:lla ja saadaan likiarvoksi 14,6.
Tuo saatu luku on sellainen arvojoka osoittaa mikä on noiden traktorien vaihtoväli.
Tosin toisilla tiheämpi kuin toisilla. Mutta kun tilakoot kasvavat myös vaatimukset työkoneille kasvavat jos ei näin olisi pärjättäisiin vielä hevosilla.
Puimureilla tuo vaihtoväli on vielä suurempi taitaa olla jo lähempänä sataa vuotta.
Muuten käy ihmeessä verottajan sivuilla ja tutustu siellä maatalouden veroilmoituksen täyttöohjeeseen niin tiedät enemmän ja luulet vähemmän.
Meillehän olisi halvempaa ostaa kulutushyödykkeitä ulkomailta. Maaseudun välillinen tuotantovaikutus ja tieto taito voitaisiin myydä sinne, missä tuotanto-olosuhteet ovat edullisemmat.
virmat ole jo tuohon ryhtyneet, siinä menee ne työpaikatkin samalla muualle. Saatais nauttia joutenolosta kaikki.
ja mikä ei niin yhtä hyvin voidaan pistää koko Suomi kiinni ja muuttaa kaikki Kiinaan kun siellä on kaikki niin halpaa!!
Nimittäin tarpeellista ja hyödyllistä työtä.Mutta ainahan sitä itse haluaa uskoa,että oma touhu on välttämätöntä.Eiköhän sovita,että kaupungit on joutoporukan kaatopaikkoja ja lopulta hautuumaita kunhan muutama vuosi kuluu.Onhan siellä hauskaa viettää luppoa,kun rahaa saa moninkerroin mitään tekemättä ja ravintoloita on joka paikassa.Moni vaan kyllästyy tähän tarpeettomaan elämään ja alkaa haikailla jotain muuta.
Kyllä se on kumma että nuo maalta karanneet "kaupunkilaiset" jaksavat anus soikeana valittaa ja mollata tätä maalla asuvaa "puuhastelija" väkeä. on sitä mahdollista tulla tänne maalle puuhastelemaan satojen tuhansien eurojen velkaa lyhentämään kun on pitänyt itselle ne puuhastelu mannut ostaa. onse tuo kaupungin ilman ala näköjään sellaista että hyvät tarpeet on monessa ihmisessä mennyt pilalle.
Meidän kaupunkilaisten lisäksi kotimainen elintarviketeollisuus ostaa raaka-aineensa muista maista. Viimeksi tänään ilmoitettiin marjoja hankittavan ulkomailta aikaisempaa enemmän koska hinta ja laatu ovat esim Puolassa kohdallaan. Esim. mustaherukka maksaa sieltä tuotettuna 0.19€/kg kun kotimainen maksaa neuron kilolta. Tämä vain yhtenä esimerkkinä tuontituotteiden merkityksestä.
hyvä ja kerro mikä suomessa on halpaa, ei täällä mikään tavara tai palvelu ole kilpailukykyinen minkään muun maan vastavaan tavaraan tai palvelun kanssa.
silakka,kirjolohi,muikku,ahven on halpaa ja terveellistä syötävää joko itse pyytäen tai ostamalla. Ulkomailla kalaruuat on kalliimpia kuin liha.
Ensin avattiin rajat kansainvälisyydelle, sitten tuli Lidl-kauppaketju, sitten Cassa-ketju (Kesko) ja nyt Tradeka-ketjun muutos.
Sunnuntain 29.5.2005 eräässä puolueettomassa lehdessä pääkirjoituksen otsake oli : "Uusi Tradeka avaa tien ulkomaisille kilpailijoille".
Näin maalaisliiton rakentama elintarviukemonoboli rapistuu ja muuttuu kuluttajan tarpeista lähteväksi. Jos kuluttajat eivät haluaisia muutoksia kotimnaiseen elintarviketuotantoketjuun, eivät muutokset olisi tarpeellisia. Kuluttajat ovat tehneet valintansa ja rakennemuutos laajenee ja nopeutuu kaikien kuluttajien eduksi.
Ainakin meidän paikkakunnalle tuli Cassa ja Lidl, eikä sitä edes kysytty meiltä kuluttajilta.
Alkuinnostuksessa eli avajaispäivinä oli kummassakin kaupassa tungosta, mutta eipä enää näy olevan arkipäivinä kuin pari autoa parkissa Cassan ja lidlin pihalla.
Minäkin kävin pari kertaa kummassakin ja huomasin sitten miten surkeaa on palvelu, ei mitenkään kuluttaja- lapsiperheystävällistä ja kuinka onneton on valikoima laadultaan ja määrältään. Hinta oli aluksi halpa, mutta sittemmin ovat hinnat nousseet lähes samalle tasolle kuin Prismassa tai K-marketeissa....
Eli ei ole mitään syytä käydä näissä kaupoissa.
Minäkin palasin prisman vakioasiakkaaksi ja saan laadukasta tuotetta suhteellisen halpaan hintaan. Lisäksi jäsenenä tienaan bonusrahaa tilille, yli vuoden aikan olen saanut kerättyä 1000 euroa jäsentilille rahaa huomaamatta.
Näitä etuja ei ole lidlissä ja cassassa.
Ihmettelen vaan, miten noin kannattamattomia kauppoja on vara pitää yllä?
Ei onnistuisi suomalaiselta yritykseltä.
Tietysti takana on iso ketju, mutta silti mietin, että tukeeko eu jotenkin erityisesti esim. lidlin rantautumista Suomeen?
Sellainen veromarkoilla tukeminen pitäisi poistaa.
tuo esim. cassan ylläpito?
Yksinkertaisesti muut keskon kauppiaat osallistuvat tuon cassan kustannusten maksamiseen.
Yhtenä esimerkkinä siitä käy se että cassa myy sokeria halvemmalla mita esim k-supermarketin kauppias voi ostaa sitä tukusta. Asian tekee vielä hauskemmaksi se seikka kun ne molemmat käyttävät vielä samaa tukkua.