"Virallisiksi" kasvattajiksi itseään tituleeraavat tuppaavat haukkumaan ja syyllistämään seropien omistajia sekä seropi-pentueen tuottaneita ja vaativat että jalostusoikeus olisi oltava ainoastaan heillä, jotka toimivat "oikeaoppisesti" ja tuottavat terveitä rotukoiria.
No, kaikki rodut ovat risteytyksiä. Toisekseen tiedän itsekin henkilökohtaisesti kennel-nimen omaavia kasvattajia, jotka mainostavat "osaavuuttaan" ja "virallisuuttaan" mutta tuottavat "sivutoimintana" - varsinaisen rotunsa jalostuksen (?) ohella - paperittomia pentueita toisesta rodusta, PEVISA-rodusta. Näiden paperittomien pentueiden vanhemmille ei ole tehty minkäänlaisia PEVISA:n edellyttämiä terveystutkimuksia.
Seuraavassa joitakin "osaavien ammattikasvattajien" toimien synnyttämiä ongelmia. Artikkelissa puhutaan myös roduista joita tapaa meillä Suomessakin usein:
http://www.animal.helsinki.fi/people/kamaki/Nicholas_korj.html
Mistähän johtuu että "viralliset" kasvattajat(myös muiden lemmikkien kuin rotukoirien) ovat alvariinsa luomassa ympärilleen kylmää henkeä epäystävällisyydellään ja ylpeilevällä asenteellaan. Tietenkin on virallisien kasvattajien joukossa myös myönteisiä poikkeuksia: kasvattajia jotka ovat ystävällisiä ja valmiita tukemaan vasta-alkajia sekä muita virallisia kasvattajia. Ja jotka kiinnittävät huomiota pääasiaan eli koirien kehittämiseen terveeseen suuntaan sen sijaan että keskittyvät levittelemään kielteisiä huhuja muista kasvattajista, seropi-ihmisistä tai ruotimaan "tyhmempiensä" tietämättömyyttä (?) ja epäoleellisia ominaisuuksia muiden koirissa.
Itselläni on rotukoira, mutta olen paljon seropeja tavanneena todellinen seropifani :)
No, kaikki rodut ovat risteytyksiä. Toisekseen tiedän itsekin henkilökohtaisesti kennel-nimen omaavia kasvattajia, jotka mainostavat "osaavuuttaan" ja "virallisuuttaan" mutta tuottavat "sivutoimintana" - varsinaisen rotunsa jalostuksen (?) ohella - paperittomia pentueita toisesta rodusta, PEVISA-rodusta. Näiden paperittomien pentueiden vanhemmille ei ole tehty minkäänlaisia PEVISA:n edellyttämiä terveystutkimuksia.
Seuraavassa joitakin "osaavien ammattikasvattajien" toimien synnyttämiä ongelmia. Artikkelissa puhutaan myös roduista joita tapaa meillä Suomessakin usein:
http://www.animal.helsinki.fi/people/kamaki/Nicholas_korj.html
Mistähän johtuu että "viralliset" kasvattajat(myös muiden lemmikkien kuin rotukoirien) ovat alvariinsa luomassa ympärilleen kylmää henkeä epäystävällisyydellään ja ylpeilevällä asenteellaan. Tietenkin on virallisien kasvattajien joukossa myös myönteisiä poikkeuksia: kasvattajia jotka ovat ystävällisiä ja valmiita tukemaan vasta-alkajia sekä muita virallisia kasvattajia. Ja jotka kiinnittävät huomiota pääasiaan eli koirien kehittämiseen terveeseen suuntaan sen sijaan että keskittyvät levittelemään kielteisiä huhuja muista kasvattajista, seropi-ihmisistä tai ruotimaan "tyhmempiensä" tietämättömyyttä (?) ja epäoleellisia ominaisuuksia muiden koirissa.
Itselläni on rotukoira, mutta olen paljon seropeja tavanneena todellinen seropifani :)
Vastaukset 10
Vanhimmat
Rahastahan se johtuu.
Jos vain kasvattajat teettävät pentuja niin niistä saa paremman hinnan kuin jos olisi muitakin pentuja myynnissä.
Sama juttu on muidenkin lemmikkieläinten kohdalla. Ns kasvattajat yrittävät saada pidettyä muut pentujen tuottajat pois markkinoilta.
Jos kasvattaja teettää paperittomia pentuja niin hän rikkoo allekirjoittamaansa kasvattajasopimusta ja tällöin vain ilmoitus kennelliitolle. Koska kennelliitto valvoo tälläisiä tapauksia, niin niitä saadaan karsittua, samoin kuin kasvattajia jotka astuttavat narttujaan liian usein. Mutta kukaan ei valvo tätä samaista toimintaa sekarotuisten parissa.
Ja kasvattajan on pakko käydä kasvattajan peruskurssi, jotta saa edes kennelnimen, joten kyllä hänen pitää jotain osatakin. Mutta seropitehtailijat voivat vain astuttaa koiransa tietämättä välttämättä yhtäkään perinnöllistä sairautta tai edes koiran kantoaikaa.
Kasvattajien koirien pitää olla yleensä rodusta riippuen tutkittuja, näyttelyissä käyneitä tai käyttötuloksia saaneita ym. Seropeilla ei tarvitse välttämättä olla edes rokotuksia.
"Näiden paperittomien pentueiden vanhemmille ei ole tehty minkäänlaisia PEVISA:n edellyttämiä terveystutkimuksia."
Aivan, koska sekarotuisilla ei ole mitään vaatimuksia, tämän vuoksi rotukoirien kasvattajat eivät seropeja arvostakaan, koska tälläistä juuri tehdä, että ei tutkita koiria ja sitten vain astutellaan.
joten olen umalehtinen
Ja sitten vastaukseeni artikkeli oli hyvä mutta ei tuonut periaatteessa mitään uutta tietoa.
Itselläni on alapurentainen rotu ja meillä ei ole ollut koskaan minkäänlaista hengenahdistusta ja rotuni on tunnettu siitä että leikkivät vielä parran harmaannuttuakin, eli leikkivät koko elämänsä. Ja rotuni elää vanhaksi. Keskiarvo siinä 14 vuotta.
Ja kysyisin mikä tekee meistä virallisista kasvattajista ylpeitä ja tylyjä. En tunnista noita piirteitä. Ihmiset ovat huolimatta siitä mitä harrastavat luonteiltaan mitä ovat. Ei se koiraharrastus heitä muuta. Ja riippuu paljolti aloittelijasta millaisen vastaanoton missäkin piireissä saa ja paljonko apua ja neuvontaa. Toiset ovat heti niin viisaita jotta kyseenalaistavat kaikki mikä on vuosisatoja ollut. Kyseenalaistavat rodun käyttötarkoituksen, kyseenalaistavat hoito-ohjeet jne.
Usein näyttely voitot pitäisi tulla suoraan taivaalta syliin huolimatta siitä minkälainen rodun yksilö sattuu olemaan. Samoin käyttö puolella. Kaikki pitäisi saada ilman asiaan perehtymistä. Ja ellei saa niin kaikki ovat paskoja, paitsi ehkä se oman koiran kasvattaja, vaikka usein sekin on kaiken maailman pahan alku ja juuri. Ja ososta meistä kasvattajista on tullut pisteiden perässä juoksijoita, joille voitto asiassa kuin asiassa on pääasia. Ja kun ei pärjätä siirrytään tuottamaan niitä paperittomia pentuja.
Vaatimukset ovat myös lisääntyneet. Vaikka miten olisivat vanhemmat tutkittuja isovanhempia myöden, niin ostaja useimmiten pitää henkilökohtaisena loukkauksena jos koira sairastuu ja syy on ilman muuta kasvattajan, myi heille tahallaan sohlon pennun.
Tämä tekee suurimman osan kasvattajista varovaisiksi ulkomaailmaan nähden eikä mielellään lähdetä neuvomaan toisen kasvattajan kasvatin omistajaa, vaan pidetään ne jutut mielellään omassa piirissä. Ikävää mutta totta.
Mutta ei se silti tee Seropeista yhtään sen ihmeellisempiä koirina. Yleensä nämä sekoitukset paitsi vahingot ovat tuottajien suunnitelmallisessa tuotossa. Pieni pisara koko määrästä on näitä jotka haluavat tehdä pennut sen narttunsa kanssa. Tämä pitäisi estää eli se tuottajien toiminta sekä salakuljetus. Lukekaa koiramme lehden viime numero tästä salakuljetus jutusta.
Aluksi, itse olen kolmen maailman ihanimman seropin omistaja. Yksi heistä on itse asiassa 'entinen' seropi, sillä nykyäänhän näitä kutsutaan portugalin vesikoiriksi (papperit ja kaikki!!!). Siitähän ei ole niin kauhean kauan aikaa kun tämä rotu sai alkunsa villakoiran ja paimenkoiran risteytyksen tuloksena...
Olen käynyt paljon eri kenneleiden sivuilla, ja usein löytyy sukulinjoja, joissa esim. narttu on hedelmöitetty omalla isoisällään, veljellään jne. (siis oman kennelin sisäistä siitosta). Eikö tällaisessa ole omat riskinsä? Pohjoi-Suomalaisena tiedän liiankin hyvin, mitä sisäsiittoisuus saa ihmisissä aikaan. Epäilenpäs että tällaisissa rotukoirissa, vaikka olisi kuinka terveeksi tutkittuja, perinnölliset piilevät sairaudet puhkeavat melko herkästi. Kuka tällaista kontrolloi?
Tässä suhteessa en siis ainakaan tuomitse seropeita, jotka ovat-vaikka vahingossakin- syntyneet kahden mätsäävän, tai useammankin rodun sekamelskana. Tällöin usein esim. jonkun rodun (esim. berni, jota yhdessä koirassani on) korva/silmäsairaudet ovat harvinaisempia, kun toisena puoliskona on vinttikoiraa. En toki hyväksy sitä että maailmaan tuotetaan päntiönään pentuja, olivat ne sitten rotu- tai seropi sellaisia. Eivätkä kaikki sekoitukset varmasti ole luonnon mielestä onnistuneita.
kun sairaaat rotukoirat risteytetään ja kutsutaan tulosta terveiksi kahden rodun risteytys koiriksi.Nyt en puhu siitä vesikoirastasi. Eikö teistä kukaan huomaa sitä miten sairaita yksilöitä risteytetään keskenään ,juuri siitä syystä ,kun eivät pärjää rotukoira porukoissa eli eivät saa pentujaan rekisteriin, sitten millään.
Tämä on sitä niin kutsuttua tuottavaa kiertoa sairauksiin nähden. Olemme puhuneet pelkästään luustovioista, mutta kun on muitakin perinnöllisiä juttuja, sydänvikaa, epilepsia jne.
Voisitko ystävällisesti kertoa että mikä perinnöllinen sairaus on piilevä? Ainakin minun tuntemani kaikki perinnölliset sairaudet (eli ne sairaudet mitä on harrastamissani roduissa) tulevat ilmi koiralle tehtävissä tutkimuksissa. Siksihän niiltä koirilta luustoa kuvataan, silmiä peilataan ja kuuloa tutkitaan että mahdolliset sairaudet tulisivat ilmi ja luonnollisesti perinnöllistä sairautta kantavaa koiraa ei käytetä jalostukseen.
PAITSI, harrastamassani rodussa on melko yleistä eräs perinnöllinen sairaus. Koira jalostukseen aiottu koira testataan verikokeella, ja jos se on sairauden kantaja, niin kyseistä koiraa käytetään jalostukseenvaan sellaisen koiran kanssa, joka ei sitä sairautta kanna. Ja tosiaan jokaikinen yksilö, mitä jalostukseen käytetään, tutkitaan kyseisen sairauden varalta. Jos kaksi sairauden kantajaa risteytetään keskenään niin sairaus periytyy satavarmasti kaikille pennuille ja tulee niillä esiin - eli vaikuttaa niiden elämään vaikka vanhemmilla pysyykin koko eliniän piilevänä lyhentämättä koiran ikää ja vaikuttamatta koiraan ollenkaan.
"Rotukoirat" ovat muuten myös sekarotuisia, jos oikein tarkkoja ollaan...
Rotu on ihmisen luoma käsite, jolla on oma tietty merkityksensä. Kyse on keskenään kyllin samannäköisistä ja osittain samansukuisista koirakannoista, jotka joko ovat jossain rekisterissä tai sitten eivät. Näitä risteyttämällä saadaan sekarotuisia. Mikä kohta tässä on vaikea ymmärtää?
Hauskaahan se olisi kun vaikka 3 rotukoiran ja 2 sekarotuisen omistaja esittelisi katraansa "minulla on viisi sekarotuista, joista kolme on lapinkoiria" tms. ;)
Sielläkin se todetaan: risteytykset ovat terveempiä kuin puhdasrotuiset !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!