Mikä sai sut...

Ei näitä jaksa hyvää yötä.

tänne ei kannata kertoa mitään, ei tule vastausta oikealta ja vaikka tuliskin niin homma ei etene täältä koskaan mihinkään. koko kesän sitä yhteyttä yrittänyt mutta ei siitä vaan tule mitään

Töissä. Enkä edes tajua miten ja milloin se tapahtui. 😔

Nää on just parhaita.

Sadannen kerran, silmät ja se katse, josta ei saanut silmiään irti. Kaikki muu katosi ympäriltä. Ja se hymy, Aloin ajattelemaan häntä pakonomaisesti 247. Edelleenkin jo vuoden ajan...

Muutama viikko sitten ohitimme toisemme ensimmäisen ja ainoan kerran. Hänessä oli jotain sellaista mikä sai kaipaamaan lähelle. Ahdistaa kun en tiedä tunnistanko häntä enää jos uudestaan kohtaamme.

Mun juttu on jo peruskallioon kaiverrettu. Hän tietää jos tietää ja muilla ei ole väliä!

Mikä sai aloittajan tekemään tämän palstan aktivoinnin ?

Ihastuin hänen luonteeseen mutta ehkä kaikki oli vain työnpuolesta.😁
Tuskin näen häntä enää.

Eiköhän hän itse tiedä miten hiljalleen aloitti leikin.

Vuonna 2016

Kerran katsot silmiin. Sä tiedät mitä mä, mä tiedän mitä sä. Aika erikoista.

Jokin hänessä vaan oli...kevättalvella ja vieläkin mielessä pyörii vaikken sittemmin häntä ole nähnytkään ja tuskin näenkään enää. Mikä lie haavekuva.

2021. No end in sight. ♾️

kunnollinen hyvä isä vahvat käsivarret

2016 maailman ihanimpaan naiseen.

Tuli töihin samaan työpaikkaan. Siitä on jo aikaa.

Poimin jonosta, kevättalvella 22.

Mitä väliä? Olen joka tapauksessa liian arka, en uskalla avata sydäntäni koskaan. Tyhmä olen. Kauniita unia naiselle.

Ei enää väliä, kun ei ole vastakaikua.

Kaikki kympit kivassa paketissa. Aika lähellä.
No, aina ei voi voittaa jackpot:tia.
Näin se menee.

Kesällä 1972 kalliolla kukkulalla. En osaa eritellä mikä eniten ihastutti, kokonaisuus - kikkura ruskea tukka.

Töissä, reilu muutama viikko sitten, aluks edes häntä huomannut, viimeisinä päivinä meistä tuli kokoajan lähempiä, sitä ei voi edes sanoin kuvailla, mitä tapahtui..tiesin, että hän lähtee pois, nyt mä suren sitä :(((
Pers..ku v**t**, vaikka mä tiedänkin, et hän tulee takaisin. Tänää tuli kyynel silmään, kun häntä mietin.

Kun tapasin hänet ensimmäistä kertaa, sanoin itselleni "älä vain ihastu häneen". Olin juuri toipumassa pari vuotta kestäneestä vaikeasta ajasta, sen jälkeen kun sain tietää että puolisollani oli ollut työkaverinsa kanssa juttua. Kun näin hänet ajattelin "en jaksa enää yhtään draamaa tähän liittoon". Hän kiinnitti tietysti aluksi huomioni häikäisevällä ulkonäöllään ja sittemmin toki muutenkin. Ihailen hänen antautumistaan ja intohimoista suhtautumistaan työhönsä, hänestä huokuvaa herkkyyttä. Hän vaikuttaa samaan aikaan epävarmalta ja ujolta mutta toisaalta oman arvon tuntoiselta ja rohkeasti oman tiensä kulkijalta. Hän on huumorintajuinen ja arvoiltaan lähellä omiani. Ensimmäisen puoli vuotta onnistuin päätöksessäni niin hyvin, että suorastaan onnittelin itseäni, pystyin tarkkailemaan häntä täysin objektiivisesti ilman että olisin tuntenut mitään häntä kohtaan. Hän on yksi kauneimmista tapaamistani ihmisistä, sellainen jossa ns silmä lepää. Hän ei siis kuitenkaan aiheuttanut sydämen tykytyksiä tai vallannut ajatuksiani. Sitten hän Huomasi minut. Alkoi kohdistaa sanansa minulle, ja pitää samalla pitkää katsekontaktia. Kaikki suojamuurini murenivat muutamassa kuukaudessa. En tiedä mikä sai hänessä aikaan tuon muutoksen, mutta luulen että hän huomasi minut sen teeman puitteissa, jonka yhteydessä näemme, en usko hänen niinkään ihastuneen minuun, ainakaan silloin. Sen jälkeen, nyt parin vuoden ajan olen ollut ns. löysässä hirressä. Yritän pyristellä irti hänestä, ja samaan aikaan mietin voiko oma liittoni enää koskaan toimia. Luulen että hänellä on tunteita myös minua kohtaan, mutta hän on myös naimisissa, ja vaikuttaa siltä että hänen liittonsa on onnellinen, enkä halua tulla siihen väliin. Voisin helposti katkaista kontaktin häneen, mutta tuo meitä yhdistävä asia on minulle todella tärkeä, suorastaan henkireikä, joten sekin tuntuu vaikealta. Tämä on niin arka luonteinen asia että en voi puhua siitä kenenkään kanssa. Siksi aina aika ajoin avaudun tänne, kai jollakin tavoin jaettu tuska helpottaa, olkoon se sitten anonyyminä netissä.

Ensimmäisen kerran yli 10 vuotta sitten, mutta ihastun häneen aina uudestaan jostain syystä. Vaikka ei edes nähdä. Olen nääs kehitellyt hänestä sellaisen kivan pikkupakkomielteen itselleni jonka pidän kuitenkin ihan tahdonvoimalla aisoissa.

Rakastuin naiseen töissä keväällä 2020 . Ihana ja just mulle sopiva. Puss!

Olin kännissä bileissä ja menin juttelemaan. Juttuseura olikin laadukasta.

Siitä on aika kauan kun olen ollut ihastunut. Muutamasta olen kiinnostunut, aika näyttää mitä tulee tapahtumaan. Mitään pakkoa ei ole ketään saada.

Ihastuminen ei tapahtunut heti vaan vähitellen ja tunne on vain vahvistunut keväästä lähtien. Huomasin, että tuossa olisi mahtava tyyppi aivan silmieni alla. Olemme lähes päivittäin jollain tasolla tekemisissä.

En ihastu kovin helposti ja siksi tämä tunne tuntuu jopa pelottavalta. Meissä on niin paljon samaa vaikka erojakin on.

Persoona ja se sisäinen kauneus ja sydämellisyys minkä näin hänessä. Hän on hyvä ihminen ja nainen, jota ei ole osattu aina mielestäni arvostaa tarpeeksi. Se on väärin.

Kukapa ei ihastuisi nuoreen ja niin komeaan mieheen.

Ihastuin 2021 keväällä, työpaikalla. Hän on komea ja älykäs. Näen hänessä paljon itseäni, hänen mielipiteissä ja huumorissa. On paljon esteitä, ettei meistä ehkä koskaan tule mitään. Haaveilen kuitenkin. Näemme päivittäin töissä, emme kuitenkaan ole kovin paljon tekemisissä.

Esiteinit täällä aloituksia tekee. Menkää äidin ja iskän kanssa juttelemaan ja pohdiskelemaan ihastuksianne.

Lämmin ja hauska persoona :) Samankaltaisuus, kemia :) Kaunis ja seksikäs nainen ;)

Viime syksynä. Hän on upea mies, enkä puhu nyt ulkonäöstä. Tajusin hyvin nopeasti, että hän on erityinen. Vaikea selittää, mutta en ole koskaan tavannut sellaista ihmistä, yhtä älykästä ja rakastettavaa. Ulkonäkökin on tietenkin mieleeni. Turha sitä täällä on sen kummemmin selittää.

2020 heti kohdatessa, ihana ihminen joka osasi kuunnella.

Hän kysyi.

Jokin kummallinen yhteys.

Oli niin hyvä sängyssä ja otti todella taidokkaasti nieluun joten en voinut sanoa ei.

Se olemus, sitä voisi halata ja suudella mielinmäärin.♥️

Hymy käytävällä ohimennen missä olin harjoittelemassa. 2017.

Kukaa oo mihinkää tai kehenkää ihastunut, saati että olis rakastunut. Välit viilnee vielä nopeemmin kui luulittekaa, tyhjyys ja yksin olo tulee olemaa ainoot ystävämme...

. https://youtu.be/GKtXVpnsaGE
...

Viikonloppuna

Olin 11 vuotias koulussa se tapahtui siitä on aikaa yli kolmekymmentä vuotta. Se tyttö näytti vaan mukavalta ja katsoi niin kauniisti sanoikin jotain. Kiinnostavia nämä tiede uutiset näistä rakkausasioista jostain kemikaaleista se johtuu. En koskaan tutustunut siihen tyttöön paremmin mutta aina vaan muistan sen.

Mielenkiintoisempi kysymys olisi, koska kaivattusi meinaa ihastua sinuun? :)

Milloin se tapahtuu?

12 vuotta sitten muuta en muista

Töissä. En tiedä miten siinä niin kävi. 😥

No se oli varmaan se yksi niistä kerroista kun olin hänen luonaan, siinä oli jotain erilaista sillä kerralla, ja hänkin varmaan tunsi sen. Tuosta on vuosia.

Vähitellen alkaen noin 2017 harrastusten parissa.