Hei
Kerron tässä kaksi tositapausta, jotka koskettivat minua. Molemmat nimittäin asunnot olivat nimittäin Helsingin kantakaupungin asuntoja, jotka missasin - ja joissa myyjä hävisi silkkaa rahaa.
Tapaus 1. 2h kk myynnissä hyväkuntoisesta, vanhasta talosta isolla välitysliikkeellä. Tuli myyntiin loppuvuodesta 2004 todella kovalla kuplahinnalla. Kävin katsomassa asuntoa, ihastuin, mutta pidin hintaa (yli 145 000 e) aivan liian kovana. Jätin välittäjälle 120 000 euron tarjouksen, jota hän ei suostunut välittämään eteenpäin, koska "ei halunnut loukata myyjää".
Asunto roikkui näihin päiviin asti etuovella. Uudistin vielä 120 000 euron tarjoukseni maaliskuussa, mutta edelleenkään myyjälle ei haluttu viedä näin alhaista tarjousta.
Sitten yhtäkkiä huomasin välittäjän vaihtuneen pikkufirmaan, ja hinnan tipahtaneen 110 000 euroon. Äkkiä soitto firmaan. Oli kuulemma jo mennyt.
Tässä meni nyt kaksi asiaa pieleen. Ensinnäkin se, että myyjä olisi saanut minulta 10 000 euroa enemmän, ja toiseksi se, että minä missasin kämpän.
Tapaus 2. Samalta alueelta kiva 2h keittiö parveke. Jälleen iso välittäjä takana (ei sama kuin äsken), jälleen minulle sopiva asunto ja törkeä kuplahinta. Sama kuvio, paitsi välittäjä tosi tyly. Kuukausien odotus, kunnes välittäjä vaihtui toiseen isoon firmaan. En ehtinyt edes soittaa, kun netissä oli "myyty" ilmoitus laitettu asunnon kohdalle. Tämä ostaja hävisi yli 13 000 euroa välittäjien epäpätevyyden vuoksi.
En syytä jälkimmäisiä välittäjiä, koska myyjä oli varmaankin kypsynyt ja määrittänyt itselleen halvan hinnan, jolla kämppä menisi varmasti kaupaksi. Mutta voisi kai asialliset tarjoukset viedä eteenpäin sen sijaan, että kuvittelee asuntokuplan nostaneen ihmisten ostovoiman tähtiin. Uskokaa nyt, että kannattaa ottaa nimet ylös, jos vaikka joku laittaa -30% tarjouksenkin, sillä matkan varrella saattaa paljastua, että asunto on hinnoiteltu karkeasti väärin. Monet ostajat, kuten minä, ovat hyvin perillä alueen oikeasta hintatasosta.
Toivottavasti em. 2 myyjää eivät lue tätä, sillä heitä saattaisi vähän potuttaa.
Kerron tässä kaksi tositapausta, jotka koskettivat minua. Molemmat nimittäin asunnot olivat nimittäin Helsingin kantakaupungin asuntoja, jotka missasin - ja joissa myyjä hävisi silkkaa rahaa.
Tapaus 1. 2h kk myynnissä hyväkuntoisesta, vanhasta talosta isolla välitysliikkeellä. Tuli myyntiin loppuvuodesta 2004 todella kovalla kuplahinnalla. Kävin katsomassa asuntoa, ihastuin, mutta pidin hintaa (yli 145 000 e) aivan liian kovana. Jätin välittäjälle 120 000 euron tarjouksen, jota hän ei suostunut välittämään eteenpäin, koska "ei halunnut loukata myyjää".
Asunto roikkui näihin päiviin asti etuovella. Uudistin vielä 120 000 euron tarjoukseni maaliskuussa, mutta edelleenkään myyjälle ei haluttu viedä näin alhaista tarjousta.
Sitten yhtäkkiä huomasin välittäjän vaihtuneen pikkufirmaan, ja hinnan tipahtaneen 110 000 euroon. Äkkiä soitto firmaan. Oli kuulemma jo mennyt.
Tässä meni nyt kaksi asiaa pieleen. Ensinnäkin se, että myyjä olisi saanut minulta 10 000 euroa enemmän, ja toiseksi se, että minä missasin kämpän.
Tapaus 2. Samalta alueelta kiva 2h keittiö parveke. Jälleen iso välittäjä takana (ei sama kuin äsken), jälleen minulle sopiva asunto ja törkeä kuplahinta. Sama kuvio, paitsi välittäjä tosi tyly. Kuukausien odotus, kunnes välittäjä vaihtui toiseen isoon firmaan. En ehtinyt edes soittaa, kun netissä oli "myyty" ilmoitus laitettu asunnon kohdalle. Tämä ostaja hävisi yli 13 000 euroa välittäjien epäpätevyyden vuoksi.
En syytä jälkimmäisiä välittäjiä, koska myyjä oli varmaankin kypsynyt ja määrittänyt itselleen halvan hinnan, jolla kämppä menisi varmasti kaupaksi. Mutta voisi kai asialliset tarjoukset viedä eteenpäin sen sijaan, että kuvittelee asuntokuplan nostaneen ihmisten ostovoiman tähtiin. Uskokaa nyt, että kannattaa ottaa nimet ylös, jos vaikka joku laittaa -30% tarjouksenkin, sillä matkan varrella saattaa paljastua, että asunto on hinnoiteltu karkeasti väärin. Monet ostajat, kuten minä, ovat hyvin perillä alueen oikeasta hintatasosta.
Toivottavasti em. 2 myyjää eivät lue tätä, sillä heitä saattaisi vähän potuttaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ja vaativat välittäjältä korvauksia. Ovat ne ansainneet molemmissa tapauksissa, jos välittäjä on itse jättänyt ottamatta tarjousta vastaan.
Jos myyjä ei huolisi tarjousta, niin minä ottaisin selvää kämpän omistajasta ja menisin tekemään hänelle tarjouksen suoraan senkin uhalla että hän "loukkaantuisi". Tai vaikka kirjallisesti siihen osoitteeseen, jossa kävi. Nimittäin jos kämppä todella kiinnostaa niin kandee ottaa selvää eikä antaa välittäjän asettua esteeksi. Välityspalkkionhan joutuu myyjä maksamaan toki vaikka sen suoraan otetun tarjouksen hyväksyisikin koska yleensä välityssopimukset sanoo sellaista. Paska juttu kuitenkin kokonaisuudessaan. Käsittämätöntä että välittäjä voi "suodattaa" tarjouksia!
Niin siis piti aloittaa tuo viestini "jos VÄLITTÄJÄ ei huolisi tarjousta..." (ei myyjä)
tuosta, ehdottomasti. Saavatpahan välittäjät kyytiä...
miksi ei kannata käyttää välittäjää myydessä.
Jos myisit itse, niin ei varmasti pääse käymään mokomaa.
Ja maksatte oikeastaan vielä ostajana ja myyjänä vielä välityspalkkiot vahingon päälle!
Yksityisten pyytämiä neliöhintoja esim. alueilla Töölö, Krunikka, Kallio, Vallila, Etelä-Haaga. Neliöhinnoissa satojen eurojen erot ja niin päin, että yksityisten hinnat ovat kovempia.
Kun puhutaan Helsingin hintatasosta, kyse on pienessäkin kämpässä kymppitonnien erosta. Yleensä näissä hommissa käy niin, että ensin yksityisen yrittämä kämppä tulee myöhemmin välittäjälle huomattavasti halvemmalla hinnalla.
Ei voi mitään, mutta näin se vaan on. Katsokaa itse ja ihmetelkää. Ja huom. en todellakaan ole välittäjä vaan ihan tavallinen asuntoa etsivä perustallaaja, joka alkaa olla kypsä tähän vedätystouhuun.
Mulla on tuoreehko kokemus Etu-Töölön asuntokaupasta myyjän näkökulmasta. Maaliskuun alussa pistimme myyntiin oman kaksiomme Mechelininkadulta. Samalla viikolla tuli isolta välittäjältä myyntiin muutaman neliön pienempi kaksio Runeberginkadulta täsmälleen samalla pyyntihinnalla kuin meidän asuntomme. Kuvien perusteella tuo välittäjän asunto vaikutti hyväkuntoiselta ja oli siis "paremmalla" paikalla kuin meidän asuntomme.
Harmittelin silloin, että sen varmaan ostaa nyt joku, joka olis voinut ostaa meidän kämpän. Turhaa harmittelin: meidän asunto myytiin kolmessa viikossa, tuo välittäjän kämppä on edelleen myynnissä - ja hinta ei ole tippunut senttiäkään.
En viitti sanoa missä, ettei kukaan loukkaannu. Yksityisellä yli 3 kk myynnissä, hinta 138 000. Nyt firmalla myynnissä, 122 000.
Voi olla, että te olitte se harvinainen poikkeus, joka ei luullut liikoja omasta kämpästään. Hyvä niin.
Kyllähän hinnoittelussa täytyy tosiaan realismia olla. Me myytiin tuo 57-neliöinen kaksiomme hintaan 3300 euroa/m2. Alkuperäinen pyyntimme oli neliöltä satasen ylempänä, mutta pitäähän hinnassa nyt aina jonkinmoinen tinkivara olla.
Löysimme kivan kämpän, hinta oli aika kova. Jätimme n. 7% pyyntiä halvemman tarjouksen, sillä halusimme saada tuon hyvän asunnon itsellemme.
Välittäjä soitti, ja kertoi myös toisen ostajan kiinnostuneen ja tarjonneen lähes pyyntihinnnan. Tarjosimme vastineeksi täyden pyyntihinnan ja ilmoitimme olevamme sopimaan kaupan heti.
5 min päästä tuli soitto, jossa tämä salaperäinen ostaja oli tarjonnut enemmän kuin alkuperäinen myynti oli. Kysyttiin, paljonko lisää olisimme valmiita tarjoamaan. Lopetimme leikin kesken. Asunto oli myynnissä tämän jälkeen useita viikkoja.
Kyllä näitä sattuu näköjään enemmänkin. Tosin suurin osa välittäjistä on varmaan ihan ok tyyppejä, jotka haluavat tehdä reilua kauppaa. Pitäis aina muistaa, ettei ostajaa pidä suututtaa.
Tietääkö kukaan onko muuten tuollainen kusettaminen laillista? Onko ostajalla mitään keinoa saada tietää onko joku toisen tarjous todellinen?
Mä luulen, että toi toiminta on "laillista", mutta jos menee mönkään ja myyjä kärsii tappiota, välittäjä on korvausvelvollinen. Ostajalla ei ole oikeuksia näissä jutuissa mun mielestäni kaupanteon tossa vaiheessa. Ongelmana käytännössä tulisi myös olemaan näyttö, sillä välittäjää ei joku ostajaehdokas voi haastaa oikeuteen käytännössä, mikä olisi mukamas peruste? Myyjänhän ei ole yksityishenkilönä pakko myydä kämppäänsä kenellekään, vaikka joku ilmoittaisi ostavansa kämpän pyyntihintaan (uskoisin olevani oikeassa, pitänee vielä tarkistaa). Tämä eroaa silleen esimerkiksi Stockmannista, että jos menet sinne ja otat hyllystä hintalapulla varustetun tuotteen ja lyöt sen tiskiin ja rahat perään, niin Stokka ei voi sanoa, ettei se myy.