Elvistä valokuvaamaan

Katsoin männäyönä uuden Elvis -filmin HBO:lta, ei mitenkään kovin häävi mutta meni se viiniä lipitellessä.

Yhteen asiaan kiinnitin huomiota (paitsi että filmin Elvis ei turvonnut sellaiseksi pullukaksi kuin olisi pitänyt): ilmeisesti kukaan ei enää valmista salamalamppuja eikä vanhaa varastoa ole jäljellä.

Nimittäin kun kuvaajat piirittivät Elvistä pariinkin otteeseen, kamerat olivat pikaisesti arvioituna melko ajanmukaisia, eli Speed Graphic, Horseman jne laakafilmikameroita joissa iso salamalaite kyljessä. MUTTA: salamalamput olivat mattapintaisia eivätkä välähtäessään muuttuneet mustiksi, eikä kukaan kuvaajista ottanut käytettyä (kuumaa) lamppua irti ja vaihtanut uutta tilalle. Eikä laakafilmikameroitten käyttäjät sulkeneet suojapeltiä, vetäneet kasettia ja kääntäneet sitä tai kaivaneet uutta tilalle poplarin taskusta. Räpläsivät vain suljinta tai jotakin, tuli varmaan päällekkäisvalotuksia.

Kaikkein ällistyttävin oli se kuvaaja, jolla oli kinofilmikamera (Leica tai Contax) ja mainitunlainen salama, ja hän kykeni ottamaan useita kuvia peräjälkeen vaihtamatta lamppua ja virittämättä kameraa välillä. paineli vain laukaisinta ja lamppu välähteli.

Siis jotain rotia näissä pitäisi olla, kai siellä joku vielä muistaa millaisia kamerat olivat tuohon aikaan.