Entiselle kaupunginvaltuutettu Pekka Laaksoselle on myönnetty ero valtuustosta

Pyysi eroa ja ero myönnettiin. Kaiketi myös Pekka on tyytyväinen lopputulokseen. Eli, sitä sai mitä tilasi.

Jos joku viitsii valittaa, päätös kumoutuu. "Henkilökohtaiset syyt" eivät ole riittävä syy eroamiseen. Erota voi, jos esim. on toiminut tehtävissä määrätyn ajan tai löytyy terveydellinen syy, mutta se vaatii lääkärin todistuksen (joka salataan).

Itse asiassa kaupunginhallituksen pitäisi kumota tuo päätös ja lähettää asia uudelleen käsittelyyn.

Kuntalain 38. pykälän mukaan luottamustoimesta voi erota pätevästä syystä. Esimerkiksi paikkakunnalta muutto on tällainen, samoin terveydelliset syyt.

Kuntaliiton lakimies Saija Haapalehto sanoo, että myös syyn pätevyyden arviointi kuuluu valtuustolle.

Luottamustoimesta voi kieltäytyä, jos on vähintään 60-vuotias tai ollut vähintään neljä edellistä vuotta samassa tai kahdeksan vuotta yleensä kunnallisessa luottamustoimessa. Haapalehdon mukaan samat syyt katsotaan päteväksi perusteeksi myös luottamustoimesta eroamiselle.

Soukola on alle 60-vuotias, mutta valtuutettuna hän on ollut vuoden 2009 alusta.

Kunnissa luottamushenkilöiden eronpyyntöihin suhtaudutaan vaihtelevasti. Usein eronpyyntö hyväksytään lähes rutiininomaisesti, mutta poikkeuksiakin on.

Esimerkiksi Padasjoella on kuluvalla valtuustokaudella kahdesti hylätty sivistyslautakunnan jäsenen eroanomus. Sirpa Venäläinen on perustellut eroanomustaan muun muassa sillä, että Padasjoen kunnassa ei hänen näkemyksensä mukaan ole noudatettu lakeja, asetuksia eikä korkeaa moraalia.

Eroa ei ole myönnetty, koska Venäläisen esittämät asiat eivät ole liittyneet sivistystoimeen eikä toimissa ole havaittu laittomuuksia. Valtuusto äänesti asiasta molemmilla kerroilla, sillä osa valtuutetuista olisi hyväksynyt eronpyynnön.

odotettiinkin jo tätä uutista kiitos tiedon jakamisesta.

Valtakunnan lehden tiedesivuilla on juttua asiayhteyteen liittyvästä ihmistyypistä

"Ylimielinen ja ilkeä tuhoaa tuottavuutta ja hyvinvointia – pahinta on hienovarainen ylimielisyys ja asiattomuus.

Ylimielisyys on tila tai asenne, jossa henkilö on omasta ylemmyydestään varma. Hän on yliolkainen, pöyhkeä ja suhtautuu muihin väheksyvästi.

Ylimielisyys on myös yksi piirre narsistisessa persoonallishäiriössä. Narsismiin liittyy toki muutakin, kuten manipuloivuutta, myötätunnon puutetta, jatkuvaa ihailun tarvetta ja kateellisuutta.

Mutta ylimielisyyden huomaa:

”Ylimielinen katsoo, että muut ovat häntä varten, mutta hän ei ole muita varten. Ylimielinen ajattelee mielellään toisten puolesta, häneltä menevät mielipide- ja tosiasiat sujuvasti sekaisin. Kun häntä yrittää muistuttaa virheestä, hän kiistää”, kuvailee sosiaalipsykologi Janne Viljamaa.

Hän työstää ensi vuonna ilmestyvää tietoteosta Ilkeät ihmiset.

YLIMIELISEN katteeton usko omiin kykyihin ja erehtymättömyyteen on erityisen vaarallista siksi, että hän ei näe ylimielisyyttä itsessään."

Onnen päivä.

Näin se Jämsässä menee. Ja monessa muussa kunnassa. Kellokkaille ja päälliköille joojottelijat ja hymyilijät pärjäävät ja ne, jotka aidosti kyseenalaistavat asioita, savustetaan pihalle. Olen tätäkin episodia katsellut pitkään.
Kyllä pitäisi keskustelumahdollisuus ja linja tiedon käsittelyyn olla aina olemassa. Ja jos ongelmia tulee, ne käsitellään kuten demokratiassa pitää. Mutta nyt isokenkäiset hermostuvat, kun virheitä nostetaan esiin ja vaaditaan niistä selvitystä. Huterissa käsissä on Jämsän kunnallinen johto. Halu tehdä töitä puuttuu kautta linjan. Valmista on totuttu odottamaan ja edustamiseen keskitytty. Vaikka ei ole edustettukaan, vain luimisteltu ja korona on lisänny luimistelua entisestään. Kaupungissa ei tehdä toisissaan töitä kuin suorittavalla tasolla.