Parisieluni...

En mä mitään etsinyt! Mä vain löysin!

Ainakin voin sanoa, että meillä on samanlaiset viat.. Mutta on meissä jotain eroa (vähän..), se voi sitten johtua siitä että olemme vain sukulaissieluja tai erilaisesta kasvuympäristöstä, en tiedä...

Toisaalta ehkä meissä on samat hyvätkin puolet..

Mua ei pelota katsoa "peiliin" (jos häntä pitäis peiliksi kutsua).. En mä ole koskaan pelännyt tietää totuutta. Vaikka totuus olisi kuinka karmaiseva tahansa, ei se ole niin pelottavaa kuin valheet..

Koska hän on sellainen musta goottityttö, niin voiko se olla ratkaiseva ero meidän välillä? Muuten tunnen hänet niin samanlaiseksi.. Me jos sovittiin (tai en oo ihan varma sovittiinko, mutta jotain sinne päin) että me mennään sitten samaan mielisairaalaan, jos joudutaan sellaseen, skitsoja kun ollaan :D siitä mustuudesta vielä sen verran, että jos mulle sopis musta, enkä ois lukenut niin paljon mustan värin psyykkisistä haitoista, oisin mäkin jossain vaiheessa saattanut alkaa pukeutua mustaan (nimittäin kuunnellessani Nightwishia tai Evanecensea..) ja siitä ei ole takaisinpaluuta, joten sille tielle olisin jäänyt (hänelle on saattanut käydä juuri näin)..

"aivan varmasti tämä peili näyttää kaikki "läskisi" ja "finnisi"!"
Ei pelkoa, mulla ei ole läskiä :) Painoindeksi 16, nimittäin... Finnejä kylläkin, mutta en minä niitä pelkää.. No joo.. Mitä sä oikeesti tolla tarkoitit? Jäi hiukkasen epäselväksi..

Muuten kun kerroin hänestä bestikselleni, bestikseni sano vähän väliä "Ihan ku sä", vaikka en itse olisi niitä ominaisuuksia itsekseni osannut tunnistaa...

Ja kun kerroin HÄNelle omia huonoja ominaisuuksia (ja hän mulle omiaan) niin molemmat tunnisti itsensä toisen jutuista...

Voi tietysti olla että hän on vaan sukulaissielu, mutta sitten hän on aivan erityisen läheinen sukulainen :) En ole koskaan tavannut ketään lähellekään yhtä samanlaista kuin mä...

Kaikki sanoo meitä kumpaakin hulluksi, oudoksi, sua-ei-voi-ymmärtää -tyypiksi jne.. *pyörittelee silmiään* Niin kai me ollaankin, mutta kaikeksi onneksi ymmärretään toisiamme :) Ja kumpikin meistä vieläpä pitää siitä, että ei tiedä maailmasta kuin yhden henkilön jonka kanssa ei ole yksinäinen (koska me molemmat ollaan yksinäisiä vaikka ihailijoiden piirittäminä - tosin niitä ei kovin paljoo ole kummallakaan)...

Jos hän ei ole mun parisielu, niin.. Sitten en välitä (siis siitä ettei hän ole). Sitten kuvittelen hänen olevan. Tai no.. joo.. olen tyhmä.. tiedän...

Hän muuten on hiukkasen pelottava vampyyri ja ihmissusi juttujensa vuoksi, enkä koskaan aiemmin ole tajunnut olevani samanlainen..

Kieltääkö hindulaisuus muuten veren juomisen (jos se on omaa, eikä sillä muita rääkkää)? Koska se ON hyvää ja mä olen hullu.

Kuuluuko parisielujen näyttääkin samanlaisilta? Koska siinä tapauksessa emme voi olla mitään parisieluja...

Tuntuiko susta sen parisielusi seurassa että voit avautua sille tosi hyvin? Musta tuntuu kerta sen henkilön seurassa juuri siltä.. Tavallisesti mä kyllä vuodatan ties mitä juttuja kaikille, mutta en mitään sellasta mikä liittyy vähänkin tunteisiin tms...

Hänet tapasin netissä ja kun ensimmäistä kertaa hänelle soitin, puhuimme kaks tuntia (aloitettiin yöllä kahdeltatoista) ja heti kun oltiin puhelu aloitettu tuntui kuin olisin aina hänet tuntenut..

Lisäksi hänellä on sama juttu kuin mulla tässäkin: Hän hihittää kuollakseen omille jutuilleen *pyörittelee silmiään*

Sori tuli vähän pitkä pätkä.. :D

Hare Krishna!

gaborone kirjoitti:

En mä mitään etsinyt! Mä vain löysin!

Ainakin voin sanoa, että meillä on samanlaiset viat.. Mutta on meissä jotain eroa (vähän..), se voi sitten johtua siitä että olemme vain sukulaissieluja tai erilaisesta kasvuympäristöstä, en tiedä...

Toisaalta ehkä meissä on samat hyvätkin puolet..

Mua ei pelota katsoa "peiliin" (jos häntä pitäis peiliksi kutsua).. En mä ole koskaan pelännyt tietää totuutta. Vaikka totuus olisi kuinka karmaiseva tahansa, ei se ole niin pelottavaa kuin valheet..

Koska hän on sellainen musta goottityttö, niin voiko se olla ratkaiseva ero meidän välillä? Muuten tunnen hänet niin samanlaiseksi.. Me jos sovittiin (tai en oo ihan varma sovittiinko, mutta jotain sinne päin) että me mennään sitten samaan mielisairaalaan, jos joudutaan sellaseen, skitsoja kun ollaan :D siitä mustuudesta vielä sen verran, että jos mulle sopis musta, enkä ois lukenut niin paljon mustan värin psyykkisistä haitoista, oisin mäkin jossain vaiheessa saattanut alkaa pukeutua mustaan (nimittäin kuunnellessani Nightwishia tai Evanecensea..) ja siitä ei ole takaisinpaluuta, joten sille tielle olisin jäänyt (hänelle on saattanut käydä juuri näin)..

"aivan varmasti tämä peili näyttää kaikki "läskisi" ja "finnisi"!"
Ei pelkoa, mulla ei ole läskiä :) Painoindeksi 16, nimittäin... Finnejä kylläkin, mutta en minä niitä pelkää.. No joo.. Mitä sä oikeesti tolla tarkoitit? Jäi hiukkasen epäselväksi..

Muuten kun kerroin hänestä bestikselleni, bestikseni sano vähän väliä "Ihan ku sä", vaikka en itse olisi niitä ominaisuuksia itsekseni osannut tunnistaa...

Ja kun kerroin HÄNelle omia huonoja ominaisuuksia (ja hän mulle omiaan) niin molemmat tunnisti itsensä toisen jutuista...

Voi tietysti olla että hän on vaan sukulaissielu, mutta sitten hän on aivan erityisen läheinen sukulainen :) En ole koskaan tavannut ketään lähellekään yhtä samanlaista kuin mä...

Kaikki sanoo meitä kumpaakin hulluksi, oudoksi, sua-ei-voi-ymmärtää -tyypiksi jne.. *pyörittelee silmiään* Niin kai me ollaankin, mutta kaikeksi onneksi ymmärretään toisiamme :) Ja kumpikin meistä vieläpä pitää siitä, että ei tiedä maailmasta kuin yhden henkilön jonka kanssa ei ole yksinäinen (koska me molemmat ollaan yksinäisiä vaikka ihailijoiden piirittäminä - tosin niitä ei kovin paljoo ole kummallakaan)...

Jos hän ei ole mun parisielu, niin.. Sitten en välitä (siis siitä ettei hän ole). Sitten kuvittelen hänen olevan. Tai no.. joo.. olen tyhmä.. tiedän...

Hän muuten on hiukkasen pelottava vampyyri ja ihmissusi juttujensa vuoksi, enkä koskaan aiemmin ole tajunnut olevani samanlainen..

Kieltääkö hindulaisuus muuten veren juomisen (jos se on omaa, eikä sillä muita rääkkää)? Koska se ON hyvää ja mä olen hullu.

Kuuluuko parisielujen näyttääkin samanlaisilta? Koska siinä tapauksessa emme voi olla mitään parisieluja...

Tuntuiko susta sen parisielusi seurassa että voit avautua sille tosi hyvin? Musta tuntuu kerta sen henkilön seurassa juuri siltä.. Tavallisesti mä kyllä vuodatan ties mitä juttuja kaikille, mutta en mitään sellasta mikä liittyy vähänkin tunteisiin tms...

Hänet tapasin netissä ja kun ensimmäistä kertaa hänelle soitin, puhuimme kaks tuntia (aloitettiin yöllä kahdeltatoista) ja heti kun oltiin puhelu aloitettu tuntui kuin olisin aina hänet tuntenut..

Lisäksi hänellä on sama juttu kuin mulla tässäkin: Hän hihittää kuollakseen omille jutuilleen *pyörittelee silmiään*

Sori tuli vähän pitkä pätkä.. :D

Hare Krishna!

Lue lisää

Finneillä ja läskeillä tarkoitin kuvainnollisesti henkisiä huonoja puoliamme. Parisieluun katsoessaan näkee nuo huonot puolensa niin selvästi että silmiin sattuu.

Vaisnava kirjoitti:

Finneillä ja läskeillä tarkoitin kuvainnollisesti henkisiä huonoja puoliamme. Parisieluun katsoessaan näkee nuo huonot puolensa niin selvästi että silmiin sattuu.

Entäs jos ei tavallisestikaan ole yrittänyt huijata itselleen että niitä huonoja ominaisuuksia ei olisi?

Ja jos ei pelkää totuutta?

Ja entäs sellaiset henkilöt jotka luulee olevansa tosi huonoja henkilöitä ja huomaakin sitten olevansa paljon parempia (itse en kyllä kuulu tähän kategoriaan)? Nehän yllättyy iloisesti.

Vaisnava kirjoitti:

Finneillä ja läskeillä tarkoitin kuvainnollisesti henkisiä huonoja puoliamme. Parisieluun katsoessaan näkee nuo huonot puolensa niin selvästi että silmiin sattuu.

Huomasin hänestä hyvin epäminunlaisia piirteitä: Hän on tosi äidillinen (mikä on eeeeeeeeeeeeeeeriiiiiiiiiiiittäääääääääiiiiiiiiiiiiiiiin kaukana musta), osoittaa tunteensa huomattavasti helpommin kuin mä, takertuu läheisiinsä kynsin hampain...

Se siitä..

Hare Radha!