Kertokaa hyvät ystävät mitä järkeä on elämässä ! Mielestäni ei paljon mitään.
Onko elämässä jotain järkeä ?
Anonyymi
791859
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Luetuimmat keskustelut
- Älä unohda minuaNainen ethän unohda minua. Asiat olisivat voineet mennä toisin, olisi vain pitänyt uskaltaa lähestyä sinua kun annoit siihen mahdollisuuden. Olen pettynyt itseeni, ja se kyllä närästää. Naiselle Mieheltä
- Eläkeikä nousee 70 vuoteen. Joudunko palaamaan työelämään?Nyt se on sitten päätetty, että eläkeikä Suomessa nostetaan 70 vuoteen. https://www.is.fi/politiikka/art-2000012324133.html Pääsin 67 vuotiaana eläkkeelle viime syksynä. Tarkoittaakohan tämä, että joudun palaamaan takai…
- Moi kulta😍Eikös se ollut marraskuuta kun se meidän "flirttailu" alkoi silloin vuosia sitten? tarkoitan lähinnä niitä pitkiä katseita 🤩☺️ Kohta on siis maata mullistavien katseiden vuosipäivä 😘🤭
- Nyt on nytTurha miettiä menneitä tapahtumia. Niitä ei saa tekemättömäksi. Tärkeintä on mitä tekee nyt ja tulevaisuudessa. Korjausliikkeetkin voi tehdä jos niihin tuntee tarvetta. Paluu tulevaisuuteenkin voi olla mahdollinen jos v…
- Perussuomalaiset nostamassa eläkeiän 70 vuoteenRiikka Purran johtama valtiovarainministeriö haluaa nostaa eläkeiän 70 vuoteen ja taloutta sopeutettaisiin ensi vaalikaudella 8–11 miljardilla eurolla. Perussuomalaisten johtama ministeriö ilmeisesti arvelee, että seits…
- Kadutko mies?Silloin kuin vielä yritin lähestyä, etkä tarttunut siihen. Asioista pitäisi voida aina keskustella.
- Pitäisikö Vantaa liittää Helsinkiin.Mitä mieltä olette asiasta?
- Niin haluaisin sut nähdä ja jutella!🙂
- Hyvää huomentaEräälle Naiselle ❤️🩹
- Empaattiset ihmisetOnko empaattiset ihmiset, etenkin naiset antavaisempia, kun ns. tavikset? Kaverin puolesta kysyn Oisko niinku mahkui?
- Onko tällainen kuvio teistä okOnko tällainen kuvio teidän mielestänne ihan normaali ja hyväksyttävä? Nainen seurustelee miehen kanssa, mutta pitää samaan aikaan läheistä yhteyttä toiseen mieheen kertomatta tälle toiselle, että on parisuhteessa. Tämä…
- Tunnut niinKaukaiselta jo.
- Tuntuu kuin olisin vaimosiSe on erikoista se.
- Haluatko ettäUnohdetaan toisemme?
- TTK-juontaja Veronica Verho lataa suorat sanat tatuointien arvostelijoille: "Mä toivoisin, että..."Veronica Verho juontaa Tanssii Tähtien Kanssa -ohjelmaa yhdessä Ernest Lawsonin kanssa. Yksi puhuttaneimmista aiheista on ollut, miten suosikkijuontajan näyttävät tatuoinnit sopivat ohjelman pukuohjeistukseen ja tullaa…
- Et nosta minua ylösOk ei se mitään. Vajoan syvempiin vesiin💔
- Jos haluat viestin...Olen vielä tämän illan palstalla. Laita halutessasi vinkki, sinä komea keski-ikäinen mies 😗
- Nyt kun kaikki on ohiToivon, että sulla menee hyvin ja pystyisin sinut kokonaan unohtamaan. Joskus on vaikeita hetkiä ja olen tosi pahoillani, miten sinua loukkasin ja loukkaan yhä. Se täytyy saada loppumaan.
- Sut tahtoisinSinä senkin kusimutteri menit ja katkaisit kaiken yhteyden minuun. Tajuan nyt, että meidän roolit vaihtuivat ja sinä projektoit omia pelkojasi minuun. Anna minun välittää sinusta, älä työnnä mua pois. En oo vaatinut sul…
- Pussaisitko mihinKohtaan?
Vastaukset 79
Vanhimmat
Ei tässä iässä.
Elämä on aika "ufo"-juttu. Nuorena mietti, ettei elämä voi oikeasti olla vaan siinä,
että käy kouluja, tekee töitä 40 vuotta ja jää eläkkeelle ja kuolee.
Elämällä on pakko olla jokin suurempi merkitys.
Kaiken Luoja on olemassa ja ihmiset on siis luotu. Meille on kerrottu ja opetettu valheita monta muutakin asiaa väärin. Ihmisellä human rodulla on sielu. Yhteys Luojaan,Jumalaan ei vaadi kirkkoihin kuulumista. Tietoisuuden kehittäminen on tärkeää. Moni mieltä askaruttava asia saa vastauksia.
Kyllä Luoja Jumala on olemassa,
miettikääpä,,, MIKSI jokaikinen ihminen pohtii Jumalan olemassa oloa vaikka väittää olevansa ateisti ,,, siksi,, kun kuitenki joka ikinen alitajunnassaan tietää vaistot kertoo Jumala on olemassa
tietää kaiken menneen ja tulevan
joku viisas sanoi kerran, tietoisuus Jumalan olemassa olosta ja
usko Jumalaan on jokaisessa ihmisessä jo syntymätä asti,
jokut vaan ovat ikuisia kiukuttelevia Jumalan murrosikäisiä lapsia, he kiukuttelevat ja vakuuttelevat itselleen olevansa ateisteja ja silti kaikki alitajunnassaan tietää Jumalan olemassa olon olevan totta.
No kun katselee luontoa ja eläimiä niin ei ymmärrä mikä tarkoitus kaikella on, mitä vanhemmaksi tulee sitä tyhjempää on , niin että ei tässä tavallisen ihmisen aivot jaksa käsittää elämän merkitystä.
Haluan uskoa, kuten sanotte, mutta olen takertunut miettimään, missä vaiheessa evoluutiossa ihminen sai kuole.attoman sielun.
Kuulumme kädellisiin meillä on kulmahampaat, meidän lähisukulaisemme kuolivat sukupuuttoon, mutta dna: ssamme on vielä jälkiä neandertahlilaisesta.
Tämä vaivaa.
Aitä,olen ajatellut monet kerrat että uskontotunneilla meille jo koulussa tuputettiin asialista joita jo silloin mietin, sillä minulle ei ole koskaan riittänyt joku asia jolla ei ole loogista selitystä.
Joten jos joku kävelee veden päällä ja siihen uskooomopettajakin ja seuraavalla tunnilla puhutaan maan vetovoimasta ja emme pysyisi edes pinnalla jos emme osasi uiden. Siinä on pienellä. oppilaalla ajatusta kerraksi, että kun joku muka kävelee veden päällä ja opettajakin näyttää siihen uskovan , joka on jokaisen lapsen idoli .joten aika pienenä sain onneksi oppia sitä toisenlaistakin maailmaa missä tieteen saavutuksista kerrottiin, ja ne olivatkin jo ihan toista luokkaa kun mitä, koulussa oli kerrottu, ja mikä parasta todistettavissa .
Usein luullaan ettei,pienet laoset kykene ajattelemaan mitään, mutta kyllä he kykenevät
Jokainen ihminen ??????ei kuule ole totta että pohtii , , heillä on niin paljon muuta pohdittavaa .
Ihmisillä on usko päässä ei missään muualla , ja se on henkilökohtainen asia jota ei tartte levitellä ilman kysymistä .
Annetaan kunkin uskoa siihen mihin uskoo vaikka se saattaa olla kaukana uskovaisten maailmasta .vaikka kuinka yrität niin ei kuule vaikuta sinun juttusi mitenkään . Usko mitä uskot , miksi todistelet kun et edes pysty todistelemaan
EI ole, me olemme vain isän ja äidin kiihkon seurauksia, useinmietn vahinko-laukauksia,
en ikinä olis haluunnu syntyäkkää
kuolemaaki tein jo ihan lapsena, sen jälkeen ueamman kerran oli lähtö lähellä,
olin jo tajuton,
miksi eivät antaneet silloin mun kuolla, höh,
nyt lääketieteen ihmeenä elän jo kohta ysikympiseksi,
maailma olisi pärjänny hyvin ilman minuaki,
vaikka tuon klo 21:03 touhun olen maanpäällä sorittanuki viimesenpäälle
jopa jälkeläisiä maanpäälisiä huolia tänne olen saattanu
he saataa olla täysin erimieltä mun kannsa, he voi olla jopa tyytyvaisiä kun ovat saaneet syntyä tänne,
mä itte vaan en olisi haluunnu ikinä synyäkkää,
niinhän se on . . . : D : D :D
"Kaikkea mitä on ollut, sitä vastakin on; ja mitä on tapahtunut, sitä vastakin tapahtuu.
Ei ole mitään uutta auringon alla" Saarn: 1: 9
Kunpa olisi saanut jäädä syntymättä.
No älä nyt ole itseäsi kohtaan ilkeä. Sinä olet ajatteleva ihminen ja moni sinun iässäsi ei edes enää pysty ajattelemaan asioita.
Totta on että usein yksinäisyys tuntuu lohduttomalta ja silloin ajattelee että mikä merkitys elämällä on.
Mutta kai meillä kaikilla sentään on ollut hyviäkin aikoja elämässä. Vanhuus ei ole helppoa kellekkään, kun sitä punnitsee mielessään elämän arvoja .
Kai se yksi elämän tarkoitus on kun meidän geenit menee lapsille jotka jatkavat meidän jälkeen elämäänsä omien lastensa kanssa joilla on heilläkin osa meidän perintötekijöitä,,
Joten sukupolvet vaihtuu ja meidän elämä sitten jatkuu lapsissa eteenpäin . Niin olen sen elämän tarkoituksen ajatellut
Kesämökkiä en unohda ikinä, nyt kaikki ovat menneet. Mökin kattokin on romahtanut ym.
Kiva kalastella Saimaalla, ihana luonto joka on puhdaskin.
Ne mökit ovat aina monelle rakkaita paikkoja . Muista itsekkin lapsena kun sain mennä tädin mökille moniksi viikoiksi se oli ihanaa aikaa. Tätiä ei ole ollut elämässä enää vuosiin ja mökin kohtalosta en tiedä mitään. Mikä on ihmeellistä että minä omistin kameran vaan en ole ottanut yhtäkään kuvaa edes sieltä mökiltä , nyt olisi kuva katsella ja muistella
Jokaisella on ristinsä ilonsa ja surunsa. Elämä kapenee kovasti kun viikate mies vie kypssä viljaa. Kuole sisarruksia, ystäviä, mies ystäväkin. Silti uskon elinpäivämme on syntyessä jo määrätty. Kun menetyksiä oli paljon 2 viimeisen vuoden aikana. Ajatelin menen kerhoihin,tuo sisältöä elämä.Herran pieksut sentään mitä siellä olikaan kuppikuntia. Eläkeläis naisia jotka syystä tai toisesta asuvait yksin ja ei ystäviä.Kilpailu pöydässä kenenllä oli kamalin mies ja erot,syy elämä meni pilalle sen miehen takia joskus esim 40-30 vuotta sitten. Seuraavan onkin kilpailu kenellä suurimmat sairaudet vaivat? Kauheimmat naapurit?Kuka oikeasti jaksaa?Joku aina haluu pöydässä olla pomo ja ilkeysiä sietä heittelee jos ei tulle sama mieli hänen kanssa olee asiat.Urakalla alkaa puukotaa selkään.Voi kosketella juotko viiniä? Kun sanoo en ,onkin huono ihminen. Voi luoja nautin kyllä elämästäni vanhana vaikka olenkin yksin.Kun en juopotele tupakoi.On viellä elämän virtaa suonissa.Kyky lähtee ulos kävelee,säät ei haitaa minua. Tuo hyvän mielen ja hyvät yö unet.Aamunvirkkuna ja illan torkkuna.Vaikka ei ole kesämökkiä. Ei omaa autoa,ymm. Asuntokin on vuokra talosaa Itä-Helsinki.Oneksi on sujuva metrokin.Omistaa auto,ei mitän merkitystä. no tulihan höpöteltyä.anteksi kirjotusvirheet luki häiriöisenä en ne näe. Hyvää viikon loppua.
Minä nautin elämästän kun vihdoinkin voin elää itselleni, ihan mieleni mukaan.
En kaipaa mitään kummoista. Kissani kans ollaan oltu Toukokuusta lähtien mökillä, mökki on lämmin, talvi asuttava joten ei ole kiirettä kylille.
Sen olen huomannut että häiriinnyn helposti jos normaali rymi jostain syystä muuttuu.
Kipuja ja kremppaa on, ei ne iän myötä ainakaan vähene. Mutta niiden kans vielä pärjää.
Elämänhalua on ainakin vielä vaikka kuinka.
Neljä vuotta nuoremman veljeni kuolema pani ajattelemaan. Hän oli hyväkuntoinen, nautti luonnossa liikkumisesta vaimonsa kanssa.
Syöpä vei. Olen huomannut että ihminen sopeutuu lähestyvään kuolemaan, onneksi.
Hän puhui asiallisesti miten pitää toimia kuoleman jälkeen, samoin poikamme joka lähti myös syöpään sairastuttuaan. Kai ihmisellä on jokin sisäänrakenettu asia joka alkaa toimimaan kun lähtö lähenee.
Elämä on sarja järkytyksiä.
(Tuntematon)
Niin totta monen kohdalla. Siksi järkytysten välillä kannattaa yrittää olla onnellinen ja
rohjeta olla onnellinen.
"Elämä ei ole hassumpaa".
Pirkko Lahti kannustaa puntaroimaan, mikä luo omaan elämään mielekkyyttä, mistä innostuu ja mistä pitää. Hän korostaa, että mikä tahansa asia, joka innostaa ihmistä itseään, on tärkeä.
Elämää ei kuitenkaan voi hallita ja se yllättää välistä ikävällä tavalla. Lahden mukaan ihmisellä on myös oikeus päättää elämänsä, jos ei itse pidä sitä enää elämisen arvoisena. Jos ihmiseltä puuttuu elämänkipinä ja hän luovuttaa itsensä suhteen, häntä ei voi auttaa. Jokaisen tulisikin pohtia omia selviytymiskeinojaan silloin, kun kaikki on vielä hyvin.
Pirkko Lahti muistelee painotuoreessa elämäkertateoksessa Pirkko Lahti - Kuuntelija (Otava), kuinka hänen äidillään oli tapana aina sanoa, ettei elämä ole hassumpaa. ”Se on minusta hyvin sanottu. Elämässä on paljon kivoja hetkiä. Se riittää.”
ET-lehti
Elämä ei jaa lahjojaan tasapuolisesti. Joku saa voittoja ja joku kohtuuttoman paljon tappioita. Ja kun saa kohtuuttoman paljon tappioita, väsyy.
Väsyneelle ihmiselle ei kannata sanoa, että ajattele positiivisesti, ota itseäsi niskasta kiinni tai vaikeudet vahvistavat. Tappion hetkellä kyyneleet ovat sallittuja. Jos harmittaa, niin sen saa sanoa ääneen.
Elämässä ei pelata ansioilla. Joku saa enemmän kuin ansaitsee ja joku toinen
ansaitsisi paljon enemmän kuin saa.
just noin se on,
oi luoja m i k s i ihmisen elämä on niin eriarvoista epäoikeudenmukaista liian usein oi miksi luoja,,
Joskus tulee miettineeksi ovatko toiset syntyneet "onnekkaitten tähtien"
alla, joitakin ihmisiä näyttää "potkivan hyvä tuuri" eteenpäin heidän ponnistelematta paljoakaan
ja yritteliäällä voi olla järjestään "huono tuuri", joku sattuma puuttuu peliin ja
tekee kaiken tyhjäksi.
On ne
jotkut on vaan luojan suojelemia heti vauvasta asti,
siitä olen varma,
sitä en tiedä miksi luoja valikoi jotkut
suojelee ja varjelee kaikelta pahalta,
siis vaaratilanteista pelastaa,
ja antaa kaiken,, niin vain on,,,
Voin sanoa ihan sydämen rintaäänellä että en ole kuulunut niihin onnekkaisiin joilla olisi ollut kaikki hyvä tarjottimella. Päinvastoin.
Kaikkien jopa epätoivoisten aikojen jälkeen, nautin häpeilemättä joakisesta hyvästä päivästä minka saan elää.
Ihmisellä on sielu. Entäpä jos vain keho kuolee ja sielu siirtyy ja syntyy toiseen elämään ja näitä uudesti syntymistä tapahtuu useita? Ehkäpä ns hyväonniset ovat kokeneet edellisessä elämässä pahuutta ja vaikeuksia tai sitten seuraavaksi tulee huonompi elämä? Jostain syystä emme muista entisiä. Tähän on selitys olemassa. Maailma ja ihmisen elämä on kummallisempi kuin luulemme. Elämme aikaa jolloin saamme tietää totuuksia. Menneisyydestä, on asioista jotka luulemme tietävävämme muutata ne onkin valhetta esim historia. Maailma on muutoksessa joka alkoi jo vuosia sitten eräänlainen peruskorjaus uusiin asioihin kaikkialla. Huonoja asioita poistetaan ja otetaan uusia käyttöön. Yrittäkää olla positiivisella mielellä ja älkää pelätkö vaan nauttikaa kauniista asioista.
Kuten Juice )auloi, kaikki muu kuin elämä on turhaa.
Kaikkien tavan taneleitten, jotka valittavat ylenaikaa elämän kurjuutta, olisi hyvä tutkia, tutustua ja miettiä niitä ihmisiä, jotka eivät millään malta luopua elämästä eli tekemisestä ja toimimisesta, puuhasta ja askareista.
Toinen hyvä kohde ottaa opiksi ja esimerkiksi ovat kaikenlaiset taiteilijat, joilla intohimo ja mielen palo johonkin aiheeseen pitää vireyttä ja elämäntahtoa yllä jopa yli 90-vuotiaina. - Nm. Elämää on, jos on järkeä
"Nm. Elämää on, jos on järkeä"
Olipa oivallus 😂
Niiih, jäikö sulta aloitus lukematta vai ymmärtämättä? - Nm. Oivalla oikein
Huomaa kuinka paljon elämässä on järkeä, kun kohdalle osuu ihastuttava tanssikumppani. Eihän niitä muunlaisia juuri olekaan .
Kun 90 on täyttynyt, tajuaa joka aamu, että ajan päättyminen on taas lähempänä kuin eilen. Mihin haluan käyttää tämän ajan.
Mitä järkeä löytyy päivän toimissa. Joko nyt voi sanoa, että haluaa tehdä vain mieluisia asioita?
Haluaisi, muttei kykene enää.
83v.
Kirjailija Hermann Hesse puhui sisäisestä johdattajasta. Että ihmisen rakenteissa olisi jokin aisti, joka pitää huolen siitä, että ihminen toteuttaa sitä käsikirjoitusta, mikä hänelle on ennalta laadittu.
Vähän samaan tapaan kuin nuori Pentti Saarikoski kirjoitti: Jumalat ohjaavat meidän askeleitamme ja antavat meidän olla siinä uskossa, että me itse valitsimme polkumme.
Niin, että enpä juuri ole pohtinut, onko elämässä järkeä vai ei. Mielenkiintoinen matka se on ollut tähän saakka ja noiden uskomusten varassa on ollut "helppo" vaeltaa silloinkin kun on kohdannut vaikeutta, kärsimystä ja menetyksiä.
Tiedän, että nykyisessä keskusteluilmapiirissä oma näkemykseni tulee teilatuksi, pilkatuksi, herättää ehkä vihamielisyyttäkin, mutta ei se mitään. Uskomusten voima on uskomaton..))
En usko toteuttavani mitään "käsikirjoitusta", se olisi kohtaloonuskomista
enkä usko siihen, mutta uskon, kuten sinäkin, että sisäisellä uskolla tai uskomuksella
on suuri voima.
Lainaan itseäni osaavampaa kirjoittajaa, vaikka puunhalaaja en ole.
Puunhalaamisen sijasta meillä jokaisella voi olla oma keinomme,
oma uskomme, josta saamme voimaa.
https://www.itahame.fi/paakirjoitus-mielipide/4466079
Niin, Ano 12.28 ja eikös Isossa kirjassa todettu niinkin, että jokainen tulee autuaaksi omalla uskollaan..))
Muistelen, että alkoholistit ja ehkä muutkin ahdingossa elävät ovat omaksuneet pärjäämisensä tueksi uskon "itseään isompaan voimaan", millä nimellä sitä sitten kutsuukin.
Kai kaikki meistä johonkin uskovat. Tiedeusko kai katsotaan tällä hetkellä soveliaaksi, jos tahtoo kulkea valtavirran mukana, pysyä tolkullisten kirjoissa.
Ymmärrän hyviin ahdingossa olevia, joilla ei ole ketään kehen turvata,
aina voi turvautua Jumalaan. Sille, joka uskoo Jumalaan, Jumala on aina tavattavissa,
jos haluaa puhua.
Niin, Ano 13.40. Vaikka uskoa (uskontoa) on muodikasta vähätellä, tiedän sen parantaneen tai ainakin auttaneen monia päihdeongelmaisia ja kriminaaleja pääsemään eroon tuhoavasta elämäntavasta.
Eilen ihan sattumalla käänsin Alfalle, siellä haastateltiin vanhaa miestä, joka oli ollut uskossa ja kaidalla tiellä 30 vuotta.
Hänen tarinansa alkoi niin, että isä aina kännissä kotiin tullessaan oli puukon kanssa äidin kimpussa.
Äiti oli joutunut sairaalaankin monta kertaa.
Talossa oli ase. Lapsi oli jo niin sekaisin, halusi vain, että se loppuu.
Latasi aseen, ampui isänsä, 8-vuotiaana. 9-vuotiaana ampui opettajansa. Sen jälkeen oli elämä erilasta alamäkeä, itsensä aikoi lopettaa, kunnes tuli usko.
Uskomus voi yhdistettynä joihinkin asioihin vaikuttaa huuhaalta tai hölynpölyltä, esimerkiksi uskomushoidoilla on ikävä kaiku, varsinkin jos se syrjäyttää tutkimustiedon. Usko vakaumuksena on eri luokan asia kuin luulottelun kautta syntynyt uskomus. Sisäinen eheys ja rauha ovat mielestäni hyvä perusta niin henkiselle kuin fyysisellekin terveydelle, toisaalta mitä hauraimman ja sairaimmankin ihmisen sisällä voi olla voimaa sekä luja usko ja luottamus, Elämään, Korkeimpaan - miten sen haluaakin nimetä.
Ihmisten valinnoissa tulee eteen usein tilanne, jossa on valittavana joko-tai. Joskus on mahdollisuus valita sekä-että, joskus ei kumpaakaan, koska ei ole mitään valittavaa. Valinnan mahdollisuuksissa on paljolti kyse jo siitä, mihin maahan syntyy, mihin sukupuoleen.
Tuntuisi aika lohduttomalta, jos meille olisi jo ennalta määrätty tie ja elonpäivät, ja jos jotain käsikirjoitusta noudattaisimme vaistonvaraisesti tai jonkin sisäisen pakon tai palon sanelemana. Tietysti geneettiset ominaisuutemme määräävät osaltaan, mutta onhan kasvatus ja koulutus, lääketiede, koko kulttuuriympäristömme meitä muovaamassa.
Demeter siteerasi Saarikoskea. Minulle tulee mieleen Dag Hammarskjöldin runo:
"Väsynyt ja yksin.
Väsynyt niin, että mieltä särkee.
Kalliopaasia alas valuu sulanut lumi.
Sormet puuduksissa, polvet tärisevät.
Juuri nyt, nyt juuri et saa hellittää.
Toisten tiellä on lepopaikkoja päivänpaisteessa -
he tapaavat toisensa siellä.
Mutta tämä on sinun tiesi, ja juuri nyt,
nyt juuri et saa horjua.
Itke, jos voit.
Itke, mutta älä valita.
Tie valitsi sinut -
ja sinun osasi on kiittää."
-Dag Hammarskjöld
Hammarskjöld taisteli rauhan puolesta YK:n pääsihteerinä ja kuoli lento-onnettomuudessa, jota ilmeisesti ei koskaan saatu oikein selvitettyä.
Tiedän, että kohtalonusko, predestinaatio-oppi kuulostaa aika lohduttomalta tai ainakin vanhakantaiselta ja aikansa eläneeltä. Senhän on suorastaan nähty olevan "kehityksen" jarruna, esim Intian kaltaisissa isoissa maissa.
Itse tulkitsen sitä eräänlaisena, ehkä lopulta ihan rakentavanakin vaihtoehtona yksilökeskeisessä minä/minä-kulttuurissa, jossa käydään veristä kilpailua menestyksestä ja jossa keskeinen arvo on raha. Henkisyys/hengellisyys on aivopesua, "turhaa hapatusta" ja viihde on mukavampi tapa täyttää oma tajunta tai sisäinen tyhjyys. Siis noin kärjistäen.
Tuo Hermann Hessen käyttämä ilmaisu "sisäinen johdattaja" kuulostaa varmasti myös vähintäinkin oudoilta, intuitiosta nykyään puhutaan ja siihen suhtaudutaan kyllä ihan vakavasti, ainakin luovuudesta puhuttaessa.
Pentti Saarikoskan sitaatissa ymmärrän, että "Jumalat" voisivat tänä päivä olla vaikka markkinavoimat, joiden ohjauksessa me kaikki olemme, enemmän tai vähemmän.
Tuo Hammarskjöldin säe voisi mielestäni hyvin kuvata samaa asiaa, vaikka kohtalonuskoa sanana vieroksutaan: "tie valitsi sinut, sinun osasi on kiittää".
Aina kun puhutaan näistä henkisistä, käsitteellisistä asioista, ne voidaan tulkita niin monella tavalla, että niistä ei yleensä pidetä sopivana edes keskustella. Itse en kyllä koe niin, ellei sitten olla "käännyttämässä" ketään, käytetä uskoa/uskontoa lyömäaseena.
Mystiikka, usko ja uskomukset ovat aina kiinnostaneet ja kyllähän ne meidän perinteessäkin olivat pitkään läsnä. Tästä päivästä en menisi takuuseen..))
Ihmiselle on annettu vapaus valita hyvän ja pahan välillä. Kun joku kysyy miksi Jumala sallii pahan tämä on vastaus.
Näin sanotaan, Ano 00.08. Mutta kun se rajanveto hyvän ja pahan välillä on ihmismielelle aika vaikeata väliilä. Voi kuvitella tekevänsä hyvää, mutta tekeekin pahaa, pitkän päälle.
Ainakin itse olen katsonut viisaammaksi tuon, minkä sanoin: luottamuksen minua isompaan voimaan. Johdatukseksi kai sitä voisi myös kutsua, jos "sisäinen johdattaja", intuitio eivät kuulosta tutulta.
Sen verran olen itsekin ymmärtänyt, että Jumalaa ei sovi syyttää siitä, mitä ihminen/ihmiset ovat tehneet...
Onko elämässä järkeä,,,, hymmmm,,,, ei ole,, selitämpä teille miksi ei ole,
aamulla mietin omaa elämää,
yleensä ihmiset haluaa olla tärkeitä merkittäviä ihmisiä,
kuten Kuningatar Elisabeth
ym. suuruudet maailmassa ja yhteiskunnassammeki,
ajattelin itseä,
itse olen ollu kuin ihan VARKAIN vain KÄYMÄSSÄ maailmassa, ikinä en ole hallunnu olla näkyvä suuruus missää elämän muodossa,
-- sinnikkäästi elin oman elämäni niin kuin olin lapsuudesta asti kuvitellu
ja suunitellu ja toivonu,
kaiken sain elämältä ja enemmänki mitä oli toivonu,
puolison ja lauman lapsia,
ja suhteellisen hyvin toimeentulevan perheen, työtä ja tuskaa se oli,
-- ikinä en pyrkiny näkyväksi esikuvaksi johtopiortaaseen yhteiskuntaan, olin näkymätön, hiljainen, mitätön, työ-myyrä vain,
ammulla ajattelin ,
olen mitätön, tuntematon, näkymätön ihminen,
-- synnyin salaa maailmaan
elin salaa pitkän elämän,
kuolen salaa kenekään suuremmin tietämättä että olin minäki joskus ollu olemassa,
vain lähiomaiset vie tuhkan haudansyliin puolisoni viereen,
joten loppulausemani on,,,
olin , elin salaa elämäni,
olin vain uteliaisuuttani käymässä maailmassa,
elin salaa pitkän elämän, jolla ei ollu suurempaa tarkotusta
kuin vain vahingossa jouduin syntymään äidin ja isän vanhinko tyhmyyden takia,
synnyin tyhmään maailmaan
jossa en ikinä viihtyny,
enkä ikinä olisi halunnu syntyäkkääää maailmaan,
mun elämässä ei ollu järjen hiventäkään,
koko elämä oli PAKKO elämä,
minut oli pakotettu syntymään ja pakotettu elämään pitkä elämä ,
ja pakotettu näkemään elämän suuri tyhmyys maanpäällä,
luoja tietää kaiken, kiitos kaikesta,
hae minut pois,
maailma ei ollu minua vasrten
enkä minä ollut koskaan maailmaa varten,,
maailma on tyhmä , tyhmin kaikesta avaruuden kaikeudessa,,,
kirj,,,,,, varkain salaa elämänsa eläny maan matonen,,,
" paksaka reissu, mutta tulipa tehtyä " ei olis kannattanu,,
TUOHON VOI LISÄTÄ
maailma olisi pärjänny ilman minuaki,
ties vaikka paremmin
jos en olisi koskaan syntynykkää,,
elämässä ei ole mitään järkeä,,,
Kiitos kirjoituksestasi ja luottamuksestasi meihin, että halusit/uskalsit
kirjoittaa. Kirjoituksesi on rohkea. Moni ei rohkenisi. Moni pitäisi sisällään.
Uskon vähän ymmärtäväni sinua ja jollain lailla samaistun sinuun.
Olen itse elänyt "ulkopuolisen" elämää, vaikka sosiaalinen ja vilkas
olen ollutkin, mutta sisimmässäni olen tuntenut tämän maailman etäiseksi.
Joskus iltaisin tai öisin tapaan itseni katselemassa pimeällä taivaalla tuikkivaa
kaukaista pientä tähteä ja tunnen olevani se, yhtä kaukana maailmasta ja muista.
Se on selittämätön tunne.
Meitä "tyhmyyden takia" syntyneitä on paljon meidän ikäluokissa.
Sinulle ano 15:24. ❤️ 🌷 ❤️
Kiitos,
hymyn väre huulilla,, pilkettä silmissä,
sori negatio komentissa,
miksi teeskennellä elämänhaluista yli pirteää, touhukasta jos ei enää ole,
elämä on eletty, terveys on menneisyyttä,
tulevaisuutta ei enään ole,
luulisin vanhalla ihmisellä olevan jo oikeus tuntea myös negatiivisiäki tunteita,
miksi teeskennellä aina iloista ylipirteää,
höh, ei tietenkää koko elämä tommosta ole ollu
päinvastoin,
elämän täyteistä,
silloin kun puoliso oli vielä terve
ja elossa,
elämä oli elämisen arvoista
kymmeniä kymmeniä kymmeniä vuosia,
niin ja,,, lääkkeillä saadaan vanhastaki yli-pirteä jos halutaan,
en halua,,
Miksi teennäistä pirteää elämän halua kehutaan
korostetaan ottamaan mallia,
miksi tavallisia normaalisti vanhenevia raihanisia vanhoja ihmisiä tahallaan loukataan teko pirteitten teenäisesti hyvinvoivien keinoin,
kaikkien pitäisi olla elämänhaluisia toimeliaita vaikka puoli halvaantuneena sängystä ei pääsis likkkumaan,
voi kun sairas vanhus kehtaaki olla luuseri, kun ei edes yritä,, hymmm,
Onko suomessa jokin pahasti vinoutunu suhtautuminen
pitkän työelämän tehnisiin perheensä kavattaneisiin uupuneihin sairaisiin vanhuksiin,
pitääkö sairaan vanhuksen olla vielä kuolinvuoteellaan tekopirteä hurmaava valloittaja,
miksi suomessa ei hyväksytä , elämä vaan loppuu jossaki vaiheessa jokaisen ihmisen kohdalla,
"Pitääkö sairaan vamhiksen olla . . . jne."
Pitää!
Ikäihmisille ei ole edullisia vanhustenkoteja eikä kotihoivaa.
Jokaisen tulee kuitenkin innokkaasti haluta asua omassa kodissaan, siihen meitä kannustaa valtiovalta, ja laatii lait ja määräykset siinä mielessä yhä vanhenevamman vanhusväestön "tueksi".
Kuten jossakin uutisessa luimme, eräskin vanhuspari oli löytynyt nujertuneina kodistaan, vaikka ihan 9 päivää sitten talossa käytiin. Olivat siellä menehtyneet, kun eivät olleet tarpeeksi pirteinä. Vaimo kuoli, mies lasarettiin.
Tuollaista se on , kun ei edes ovea avata, kun hoitajat koputtavat. Kyllä sen verran pirteyttä pitää löytyä, eiväthän hoitajat sisään pyytämättä mene.
sanompa sinulle
HAH HAH HAAAAAA,,,
ei muuta kuin tappo-linja vanhusten loppuelämän suhteen on otettava käyttöön,
ettei kenkään i t s e tarvi alkamaan ampumaan itteään ja puolisoaan silloin kun voimat loppuu,
kuten tapahtui muutama vuosi sitten eräässä pohjanmaan kunnassa
jossa YKSI-KYMPPISET vanhukset löyty kuolleena omasta sänystään ammuttuna,
mies oli ampunu ensin vaimonsa ja sitten itsensä,
että niin hyvää ja arvostavaa on vanhusten koti hoito nykyisin suomessa,
mieluummin ihmiset tappaa ittensä kuin alkavat ruikuttaa apua,
Niitten, joiden järjen oletetaan pelaavan ja jotka ovat työkykyisiä
pitää tehdä se mitä heille kuuluu.
Ei voi olettaa, että huonokuntoinen vanhus pystyy asioitaan
ajamaan. Nämäkin vanhukset olivat sentään jaksaneet ottaa yhteyttä,
viimeisillä voimillaan. Toinen kuoli.
Eikö hoitajilla, jotka kävivät heidän luonaan ollut y h t ä ä n älliä aktivoitua ?!
Elämä on Laiffii !
Matti
Kenellä on elämä vielä 80 ,,,, kysyn vaan ?
Henki pihisee, elää, mutta onko se elämää.
Tuollaisia pikkulasten huutoja ei äällä kaivata! Loukkavia ja lapsellisen mauttomia.
Sitä mieltä,,,
meitä yli kahdeksankymppisiä ei kenenkää pidä väheksyä mollata
saamattomuudesta,
me olemme se suuret ikäluokat jotka teki suomesta kauniin rikkaan hyvinvointi yhteiskunnan,
nyt te jotka olette nuorempia teidän tehtävänne on huolehtia että suomen taloutta hoidetaan hyvin,
nyt ei saa enään FORTTUMIN suuruisia TYHMYYKSIÄ tehdä,
IDIOTISMILLE on tultava LOPPU,
ja NYT jokaikinen johtaja
joka on tehnyt valtavaa vahinkoa suomen valtiolle
FORTTUMIN sekoilun yhteydessä
joka ikinen johtajistoon kuuluva
osakkeita, optioita ja poonuksia saaneita
PALAUTTAKOON joka ikisen miljaardin suomen valtiolle takasi korkoineen,
johatajiston kähmimät miljaardit löytyy paratiisisaarilta sinne piilotettuna,
vataisuudessa ROSVOUS suomen valtiolta kähmintä yksityisiin tarkotuksiin ON LOPUTTAVA HETI
ja ja lailistetut ROSVOT rikolliset vastuuseen vahingoista suomen valtiolle,
TULIKO SELVÄKSI !
Juu, tuli harvinaisen selväksi :)
HYVÄ ,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,,
sitte ei ku valtiovalta toimeksi,
asiat pitää panna kuntoon,
rehellisyys vilpittömyys palauttaa kaikkialle yhteiskuntaamme,,
tyhmä räikeä eriarvoistava politiikka HETI loputtava
alotukseen:
Elämässä on pakko olla jotain järkeäki,
maailma myrskytköön, menköön menojaan,
mutta
itte ihmisen pitää keskittyä omaan elämään,
omaan peheeseensä hyvinvointiin,
lasten kouluttamiseen oikeaan ohjaamiseen selviytymiseen elämässä, ym.
" siis oma suu lähempänä, kuin kontin suu " vanha hyvä ohje elämälle,,
Jokainen poimii merkkinsä. Eikun ottaa.
ihminen i t s e on aina kaikkeen lähtökohteena,,
" kuka sen kissan hännän nostaa jos ei kissa itse "
Niinhän sitä luulee kunnes tulee kohtalo ja sekottaa pakan.
Viisaat ihmiset eivät anna kohtalon päättää, vaikka se ehkä kolhaiseekin. - Nm. Miksi sinä luovutat valinta- ja päätösvaltasi
Emme voi kaikkiin valintoihimme vaikuttaa.
Emme todellakaan.
Minäkin luulin, että elämämme on aivan kohtuullisen hyvin, koska olimme jo saaneet omakotitalon ja kaksi lasta, ilman velkaa, mutta sitten puuttui se inhottava kohtalo peliin.
Jouduin autokolariin ja niskamurtumat oli pahat. Kahdeksan viikkoa kallovedossa Töölön sairaalassa, jossa aluksi ei tietoa, pystynkö edes kävelemään koskaan.
Kivut oli valtavat ja rukoilin kuolemaani ensimmäiset neljä viikkoa, mutta kun parantumin edistyi, niin halusinkin elää, vaikka vain siellä sairaalassa kallovedossa.
Ehkä emme kaikkiin, mutta suurimpaan osaan kyllä. Elämäntahtoiset ihmiset, kuten "Kristiina", päätyvät aina lopulta valitsemaan elämän jatkumisen ja elämä kantaa, kun sen antaa. - Nm. Tahtotila
Jospa odotellaan vaan rauhassa putinin sekoamista ensin.
Sehän on hullu. Kuinka kauan kansa katselee sen sekoamista ennenkuin reagoi ?
Kuule, ne Ukrainassa olevat venäläisten vVhaajat ja Murhaajat ovat kaikkien vihollisia. Et vain tiedä tarpeeksi asioista. Media ei kerro. Totuus tulee julki.
Runoilija Edith Södergran kuvaa elämää näin
Elämä
Minä, oma vankini, sanon näin:
elämä ei ole kevät, vaaleanvihreään samettiin puettu,
eikä hyväily, jonka saamma harvoin,
elämä ei ole päätös lähteä
eikä kaksi valkoista kättä, jotka pidättävät.
Elämä on ahdas kehä, jonka vankeja olemme,
näkymätön piiri, jonka yli emme koskaan astu,
elämä on läheinen onni, joka kulkee ohitsemme,
tuhannet askelet,joita emme kykene astumaan.
Elämä on halveksua itseään
ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta,
ja tietää, että ylhäällä paistaa aurinko
ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.
Elämä on viitata lyhyet hyvästit
ja mennä kotiin ja nukkua...
Elämä on olla muukalainen itselleen
ja uusi maa jokaiselle muulle, joka tulee.
Elämä on laiminlyödä oma onnensa
ja työntää luotansa ainoa hetki,
elämä on uskoa olevansa heikko eikä tohtia.
suom. Uuno Kaila
Runo tuli tutuksi opiskelijatoverini tehtyä itsemurhan.
Miten lahjakkaan taiteilijan maailma menettikään - - -
- hyvää syyspäiväntasausta
isoäiti_
Anteeksi, että koen näin, mutta tämä itsetuhoisen ihmisen runo on ahdistava.
Runossa kerrotaan, miksi elämästä tulee itsetuhoa. Mutta runon kolme viimeistä riviä antavat vastauksen siihen, miten siitä ei tulisi sellaista. Ts. miksi ajatella ja asennoitua väärin, kun toisinkin voisi.
Kyllä elämässä on järkeä yhtä paljon kuin siinä,
että aurinko nousee aamulla ja laskee illalla.
Riippuu tietysti mitä järkenä pitää.
Itse tulkitsen sen elämän punaiseksi langaksi.
Siihen liittyy kaksi sanaa, toinen on etsiä ja toinen löytää.
Aina ihminen etsii , uskoa, ruokaa, tehtävää, muita ihmisiä jne
ja usein pitää vielä etsiä sitten sitä itseään, sitä punaista lankaa.
Elätpä elämääsi missä päin tätä palloa, kaikkialla ihminen uskoo ja luottaa johonkin,
ja jos väittää ettei usko, niin uskoo siihen, ettei usko mihinkään.
Jokaisella on oma paikkansa ketjussa, siinä sitten siirtää geneettistä perintöään eteenpäin, palvelee tätä mualimoo, on hentoinen hippunen evoluutiokehityksessä,
onko sitten taantumaan vai kehitystä, riippuu mistä kulmasta asiaa katsoo.
Joskus ajattelen, että me ihmiset olemme kuin sekametsän puita,
kun päivämme ovat luetut me kaadumme. Rungosta sahattu siivu sitten paljastaa,
millaisen elämän olemme eläneet. Onko ollut paljon pehmeää kasvua, onko ollut hyvä kasvupaikka ja oikea paikka toimia. Vai onko tiukkaa ja tummaa kasvua, kärsimyksiä ja koettelemuksia jne. Jotkut puut kasvavat vanhoiksi niin kuin me
seitsemän-kahdeksan kymppiset, toiset kaatuvat nuorempina.
Millainen on ollut se sydänpuu, joka on sydämenä virrannut.
Mielestäni vanhat puut voivat katsoa elämäänsä suurella ilolla,
ei millään tekopirteydellä vaan kiitollisuudella,
ainakin siitä, että elämää on tullut nähdyksi ja koetuksi.
Olemme siis muovanneet elämällämme sekametsän maisemaa.
Vain luoja tietää onko elämässä mitään järkeä,,,,
ihmiseltä se tieto on salattu,
se on raamatussa sanottu,
ihminen ei ikinä, ei koskaan tule tietämään Jumalan suuria suunitelmia,,
jooooo,,, me ihmiset voidaan vain ihmetellä ja kiukutella maailman suurta tyhmyyttä
miksi maailma on niin tyhmä kuin on kaiken hyvän tiedon ollessa ihmisen käytettävissä, mutta ihminen sysää syrjään kaiken hyvä ja mieluummin ottaa pahan käyttöön ja hyökkää kuten nyt venäjä hyökkäsi Ukrainaan sotimaan tuhoamaan ja tappamaan viattomia ihmisiä silkasta a h n e u d e s t a a n ja valloittamisen halusta
puttin maailman harvinaisin tyhmä valtion johtaja, syöksee turmioon oman itsensä, oman valtion kansakunnan ja tuhooaa ahneudessaan naapurimaita ja viattomia ihmisiä suuren sokean raivonsa ja himonsa vallassa,
ja siitä seuraa täydellinen tuho putinille itselleen,,,
"Onko elämässä jotain järkeä ?"
Ei niin mitään !
Ei ja on, ilman kesää, koripalloa, jalkapalloa, matkustelua tuttujen kanssa, Joulua niin elämässä ei oikein olisi järkeä ja jääkiekon voi lisätä jos siellä parhaat pelaa eikä B-D joukkueita
Minä näen elämäni merkityksen seuraavissa sukupolvissa.
Ilman tuota jatkuvuutta elämäni vuodet saattaisivat tuntua turhilta.
Omaan elämääni on mahtunut koko kirjo erilaisia vaiheita. Lopputuloksena tyydyttävä vanhuus,