Toimittaja vaati saada 60 000 vartijan ja järjestyksenvalvojan tiedot

Toimittaja vaati saada 60 000 vartijan ja järjestyksenvalvojan tiedot, poliisi kieltäytyi – oikeus eri mieltä

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan poliisin pitää harkita päätöstään uudelleen.

Svenska Ylen toimittaja perusteli jättimäistä tietopyyntöä KHO:lle muun muassa sillä, että tarkoituksena oli tarkastella yksityisten turvallisuuspalveluiden suhdetta lainvalvontaan ja vallankäyttöön Suomessa.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kumonnut poliisihallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset, jotka koskevat Svenska Ylen toimittajan tekemää isoa tietopyyntöä. Toimittaja pyysi saada sähköisenä kopiona käyttöönsä journalistiseen tarkoitukseen noin 60 000 järjestyksenvalvojan ja vartijan tiedot poliisin tietojärjestelmistä. Mukana pyynnössä olivat myös väliaikaisen vartijakortin omaavat ja tilapäiset järjestyksenvalvojat.

Poliisihallitus kieltäytyi antamasta suoraan kaikkia tietoja sähköisessä muodossa, mutta ilmoitti tietojen tarkastelun olevan mahdollista saapumalla paikan päälle poliisihallitukseen. Tietojen katselu olisi ollut mahdollista erikseen sovittavan menettelyn mukaisesti. Poliisihallituksen mukaan katseltavat tiedot pitäisi yksilöidä tarkasti.

Poliisihallitus perusteli päätöstään sillä, ettei luetteloa järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksynnän saaneista henkilöistä ole suoraan tulostettavissa, vaan se pitää erikseen luoda. Poliisihallituksen mukaan pyynnön kohteena ollut rekisteri sisältää yli 600 000 henkilötietoyksikköä.

Toimittajan tietopyyntö sisälsi toiveen, että listasta ilmenee aina henkilön koko nimi, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli, myöntänyt viranomainen, myöntämispäivämäärä, voimassaoloaika, koulutustiedot, ehdot ja rajoitukset sekä koiratieto.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on kumonnut poliisihallituksen ja Helsingin hallinto-oikeuden päätökset, jotka koskevat Svenska Ylen toimittajan tekemää isoa tietopyyntöä. Toimittaja pyysi saada sähköisenä kopiona käyttöönsä journalistiseen tarkoitukseen noin 60 000 järjestyksenvalvojan ja vartijan tiedot poliisin tietojärjestelmistä. Mukana pyynnössä olivat myös väliaikaisen vartijakortin omaavat ja tilapäiset järjestyksenvalvojat.

Poliisihallitus kieltäytyi antamasta suoraan kaikkia tietoja sähköisessä muodossa, mutta ilmoitti tietojen tarkastelun olevan mahdollista saapumalla paikan päälle poliisihallitukseen. Tietojen katselu olisi ollut mahdollista erikseen sovittavan menettelyn mukaisesti. Poliisihallituksen mukaan katseltavat tiedot pitäisi yksilöidä tarkasti.

Poliisihallitus perusteli päätöstään sillä, ettei luetteloa järjestyksenvalvoja- ja vartijahyväksynnän saaneista henkilöistä ole suoraan tulostettavissa, vaan se pitää erikseen luoda. Poliisihallituksen mukaan pyynnön kohteena ollut rekisteri sisältää yli 600 000 henkilötietoyksikköä.

Toimittajan tietopyyntö sisälsi toiveen, että listasta ilmenee aina henkilön koko nimi, syntymäaika, kansalaisuus, sukupuoli, myöntänyt viranomainen, myöntämispäivämäärä, voimassaoloaika, koulutustiedot, ehdot ja rajoitukset sekä koiratieto.

Toimittaja kertoi KHO:lle, että tarkoituksena oli mm. selvittää miten paljon järjestyksenvalvonta- ja vartiointilupia on myönnetty henkilöille, joilla on läheisiä kytköksiä ääriliikkeisiin

Svenska Ylen toimittaja perusteli jättimäistä tietopyyntöä KHO:lle muun muassa sillä, että tarkoituksena oli aineiston perusteella tarkastella yksityisiä turvallisuuspalveluita ja niiden suhdetta lainvalvontaan ja vallankäyttöön Suomessa. Lisäksi aineistosta olisi selvitetty missä määrin viranomaiset ovat myöntäneet järjestyksenvalvonta- ja vartiointilupia henkilöille, joilla on läheisiä kytköksiä ääriliikkeisiin. Tavoitteena oli mm. tilastollinen arviointi, johon tarvittiin kaikkia lupia saaneita, eikä poliisin rajaamaa otosta.

– Nämä asiat ovat jo itsessään oikeutetun yhteiskunnallisen keskustelun kannalta merkittäviä kysymyksiä, jotka puoltavat tietojen antamista vaaditulla tavalla, toimittajan perusteluissa todettiin.

Perusteluissa sanottiin myös, että tehokkaat isojen tietomassojen analyysikeinot ovat nykyään yhä välttämättömämpi osa journalistin työtä ja median yhteiskunnallisen tehtävän toteuttamista.

– Median perustehtävän toteuttaminen digitaalisena aikakautena muuttuu vaikeaksi tai mahdottomaksi, jos datajournalististen menetelmien käyttö estetään tai viranomaisille annetaan vapaa harkintavalta sen osalta sallivatko ne tällaisten menetelmien käytön, toimittaja perusteli.

Hän totesi myös isojen datamassojen tarkastelun edellyttävän, että journalisti voi ladata aineiston omalle tietokoneelleen. Lisäksi perusteluissa sanottiin, että median vapaus ei toimi, jos keinovalikoima on tarkasteltavan viranomaisen harkinta- tai päätäntävallassa.
Riittävä selvitys

Svenska Ylen toimittaja valitti poliisin keväällä 2019 antamasta päätöksestä Helsingin hallinto-oikeuteen, joka kuitenkin hylkäsi valituksen kesällä 2020. Toimittaja valitti tästä päätöksestä vielä korkeimpaan hallinto-oikeute

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/3ebc203c-d114-4159-9cba-83767d5a9a07