Kun tontin myynti-ilmoituksessa määritellään rakennusoikeudeksi esim. 160 m2, niin tarkoitetaanko tuolloin yleensä "ulkoseiniä"? Todellinen asunnon pinta-ala jäänee tällöin huomattavasti pienemmäksi. Esim. tuossa tapauksessa johonkin 130-140 m2 tuntumaan.
Onko aiheesta olemassa mitään nyrkkisääntöä? Ilmeisesti tuossa vaikuttaa myös se, tehdäänkö kiviseinää vai jotain muuta.
Nämä on tietty näitä pääkaupunkiseudun juttuja. Ei kai muualla noin pienistä tonteista ja rakennusoikeuksista alettaisi keskustelemaankaan. Vaan todellisuus täällä näyttäytyy juuri nyt tällaiselta.
Onko aiheesta olemassa mitään nyrkkisääntöä? Ilmeisesti tuossa vaikuttaa myös se, tehdäänkö kiviseinää vai jotain muuta.
Nämä on tietty näitä pääkaupunkiseudun juttuja. Ei kai muualla noin pienistä tonteista ja rakennusoikeuksista alettaisi keskustelemaankaan. Vaan todellisuus täällä näyttäytyy juuri nyt tällaiselta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
- Pääosin maanalaista kellarikerrosta ei lasketa mukaan rakennusoikeuteen. Se kannattaa tehdä pääkaupunkiseudulla lähes aina.
- Kuisteja, terasseja ja parvekkeita ei lasketa rakennusoikeuteen. Ne kannattaa suunnitella niin, että ne voidaan tarvittaessa helposti (lasit eristämisen mahdollistavat seinä ja katto)muuttaa lämpimiksi tiloiksi.
- Sisätiloja voidaan aluksi tehdä kahden kerroksen korkuisena, jolloin yläkerran osuutta ei lasketa rakennusoikeuteen. Lopputarkastuksen jälkeen sitten rakennetaan yläkerran huoneet valmiiksi. (Kantavat välipohjapalkit voidaan asentaa jo ensimmäisessä vaiheessa.)
Tietysti kannattaa aina tarkistaa mitä tarkoitetaan, mutta lienee kyseessä rakennusoikeus eli kerrosala, joka lasketaan rakennuksen ulkomittojen mukaan. Todellisella asunnon pinta-alalla tarkoittanet huoneistoalaa, mikä lasketaan huoneiston ulkoseinien sisäpintojen mukaan. Mikä on näiden kahden erotus, niin mitään nyrkkisääntöjä ei ole. Mikä on ulkoseinän paksuus, laske siitä vähän osviittaa.