oletetaan tilanne:
On perikunta, jossa 6 tasa-arvoista osakasta.
1 osakas kuolee ja hänen lapselleen, joka on ylivelkaantunut
Voiko tämän lapsen velkojat vaatia lasta myymään vanhemmaltaan perityn perikunnan osuuden velkojen maksuun?
On perikunta, jossa 6 tasa-arvoista osakasta.
1 osakas kuolee ja hänen lapselleen, joka on ylivelkaantunut
Voiko tämän lapsen velkojat vaatia lasta myymään vanhemmaltaan perityn perikunnan osuuden velkojen maksuun?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ei mutta jos henkilö on ulosotossa niin vouti voi vaatia.
Eipä voi ulosottomieskään (entinen kihlakunnanvouti) vaatia myymään, eikä edes hakea ulosottoon.
Uuden perustuslain perusoikeus "15§ omaisuuden suoja. Jokaisen omaisuus on turvattu. Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. (Piste)", missä on että, omaisuuteen muusta kohdistuvasta toimenpiteestä säädetään lailla????
Ei ole ei, eli omaisuus ja omaisuuden pysyminen omistajallaan on perusoikeus.
Sitten perustuslain 22 pykälä, " julkisenvallan (ulosotto on julkista valtaa) on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien TOTEUTUMINEN. (piste)".
Eli tarkoittaa sitä että, niin mitähän?
Arvauksia saa esittää.
Lawetorder taas jauhaa urbaania kakkaa.
Tokihan vouti voi ulosmitata henkilön saaman perinnön.
Otetaan esimerkki,
henkilö a testamenttaa poikansa vaimolle koko omaisuuden,pojalla on ulosottovelkaa.
Vouti päättääkin että kyseessä on keinotekoinen järjestely ja ulosmittaa vaimon saaman testamenttisaannon ja sillä vähentää pojan ulosottovelkaa.
Näinkin voi käydä ja se ei ole ristiriidassa perustuslain kanssa.
Avustava ulosottomies ulosmittaa kuolinpesäosuuden ja asettaa kuolinpesälle maksukiellon kaikkeen. Velkojalta ulosottomies kysyy suostumusta, jos laskelmien perusteella kuolinpesän toimittamina kuolinpesän osuuden lunastus onnistuisi osakkailta. Velan voi toki maksaa kuka tahansa. Kuolinpesältäkin vouti on hyväksynyt kokemuksesta maksun (maksukiellon ollessa voimassa). Muussa tapauksessa asia siirtyy pesänjakajalle, joka lopulta jaettuna osuuden ulosottomiehen kanssa yhteistyössä esimerkiksi huutokauppaa.
Ai eiikööö??
Lukeeko tai onko ihan alkuperäiseessä, siis vuoden 2000 perustuslain 15§ ettää, omaisuuteenl iittyviin asioihin säädetään lailla, eli lakivaraumaa vaikkapa ulosottoon, että omaisuutta voidaan muuntaa velkojen vastineeksi??
Eipä taida lukea, mitä se merkitsee?
No vain sitä, että vuoden 2000 jälkeen ulosottokaari on perustuslain 15§ ja perusoikeuden vastainen laki.
No vain sitä, että vuoden 2000 jälkeen ulosottokaari on perustuslain 15§ ja perusoikeuden vastainen laki.
Tämä on vain ja ainoastaan sinun mielipiteesi rakas Lawetorder,jos asia olisi oikeasti niin niin silloin ulosottokaari olisi kumotto jo aikapäiviä sitten.
Tässä iltalukemista.
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202082.html
Olisiko esittää ennakkotapausta, jossa näin on toimittu? Ymmärrätkö, mikä on keinotekoinen järjestely?
Olisiko esittää ennakkotapausta, jossa näin on toimittu? Ymmärrätkö, mikä on keinotekoinen järjestely?
https://korkeinoikeus.fi/fi/index/ennakkopaatokset/kko202082.html
Kuten olen jo kirjoittanut moneenkin kertaan ja lisään, ettei oikeuksien päätökset ole laki, eikä edes toistettavaa mantraa, kuin ruikkulöpslöps tekee, toistaa oikeuksien päätöksiä mantrana.
Oikeuksien päätökset ovat ainoastaan yhden taikka useamman harhaanjohdetun MIELIPIDE JA NÄKEMYS.
Huomautan tässä siitä, että, sutena synnytetty perustuslaki on kaikkien lakien perusta, ei mikään runoriimitys kaikesta surkeudestaan huolimatta, paitsi että onhan siellä kuitenkin vahingossa tullut hyvääkin, esim. eri arvoista kohtelua ei sallita.
Kuten olen jo kysynyt moneen kertaan ja kehoittanut, perustelkaa sanomanne, joten vielä kerran, perustele miksi olisi vain mielipide, siellähän se on perustuslaissa miksi ulosottokaari onkin nykyään perustuslain vastainen, kuin myös muiden lakienkin kohdalta sama asia.
Kuolinpesän osuus voidaan velkojien toimesta ulosmittauttaa. Ensisijainen keino on perinnönjako, jossa velkojat saavat ylivelkaisen osakkaan osuudesta saatavansa.
Mutta jollei kuolinpesässä ole helposti realisoitavaa omaisuutta, voi pesänselvittäjä myydä omaisuutta velkojen maksamiseksi. Mahdollista on siis jäämistön myyminenkin, jollei muuta keinoa ole.
Realisoitava omaisuus on myytynä myymistä.
Ulosottomies siis myy osakkaan kuolinpesäosuuden pesän tai pesänjakajan jakamana ja tilittää loput velalliselle. Siinä ei mennä mitään myymään summittaisesti kuolinpesän omaisuudesta. Kuolinpesä on vain maksukiellon alaisena. Kenellä tahansa on mahdollista maksaa velka velallisen puolestakin.
Kuolinpesän osuus on ulosmittauskelpoista omaisuutta, siinä missä mikä tahansa muukin omaisuus(arvotontti, iso huvivene, metsäpalsta...) Mutta. Kuolinpesän osus realisoituu vasta kuolinpesän jaossa osakkaille, ja tästä vouti voi napata velkojille joko myymällä, tai saamalla kyseisen osuuden rahana suoraan kuolinpesän jaossa.
Velka maksetaan, ylijäävä osuus velan maksussa tilitetään kuolinpesän osakkaalle joka oli velkaa.
Edellä asia oli kerrottu tarkemmin. Kuolinpesä osuus ulosmitataan heti ja koko kuolinpesä asetetaan maksukiellon alaisuuteen. Jos velkaa ei makseta tai kuolinpesä ei edes toimita arviota kuolinpesän ja osuuden arvosta sen lunastamiseksi muiden osakkaiden toimesta, niin vouti asetuttaa oikeudessa tarjoamansa pesänjakajan ja esimerkiksi kolmessa vuodessa pesä jaetaan ja velallisen jaettu osuus myydään. Mahdollinen ylijäämä tilitetään velalliselle.
TOTTAKAI VOIPI,
OSAKASLUVUNMUKAAN, OSAKKAALLE KUULUVAN OSUUDEN VOI MYYDÄ PAKKOHUUTOKAUPALLA.
Joka päivä Suomessa ulosmitataan ja takavarikoidaan kuolipsän omaisuutta.
Ne viisi muuta osakasta voivat tietysti ostaa sen ylivelkaisen osakkaan osuuden pois, jolloin rahat menee voudille. Jos näitä viittä muuta osakasta asa kiinnosta, niin silloin edessä on pakkohuutokauppa...
Kuolinpesän saatua maksukiellon tuo osuuden lunastus onnistuu, jos vouti ja tämän kysymänä velkojat siihen suostuvat nähtyään kuolinpesän teettämän laskelman asiasta. Muutoin asia etenee oikeuden määräämän pesänjakajan tekemäksi jaoksi ja myyntiin saattamiseksi.