Moikka!
Olen tekemässä "KOTISÄÄNTÖ" ohjeistusta,
kun pitäisi saada kahden kodin
(mun ja ex:n uusperheen) säännöt mahdollisimman samankaltaisiksi.
Lastenkin (ja VANHEMPIEN)on sitten helpompi olla,
kun samat säännöt molemmissa kodeissa.
On tullu vähän erimielisyyksiä niistä
ja muksut kyll osaa käyttää tilanteet hyväkseen.
Ja väittävät välillä että
"näin isälläkin/äidilläkin",
vaikkei olisikaan, siis jopa valehtelevat : (
Siis mitähän kaikkea tulisi ottaa huomioon
ja millaisia sääntöjä teillä muilla on?
Niistä tietty vedämme yhdessä omat kompromissit,
mutta "puolueetontakin" näkökantaa tarvitsisimme,
ja mahdollisesta valmiista ohjeistuksestahan varmasti hyötyisivät monet muutkin!!!
Eli ainakin huomioitavia ovat:
kotiintuloajat,
ruokailutavat,
kodin "työt",
NUKKUMAANMENOAJAT,
karkkipäivät ja -rahat,
rahan käyttö muutenkin,
kaverisuhteet,
mahdolliset "rangaistukset"
ym. ym...
Heittäkää asioita ja ehdotuksia kehiin.
Muxut ovat 7-12v,
joten jotain "porrastusta" pitää tehdä.
Mutta auttakaa,
uskon et tästä hyötyy moni muukin!
Olen tekemässä "KOTISÄÄNTÖ" ohjeistusta,
kun pitäisi saada kahden kodin
(mun ja ex:n uusperheen) säännöt mahdollisimman samankaltaisiksi.
Lastenkin (ja VANHEMPIEN)on sitten helpompi olla,
kun samat säännöt molemmissa kodeissa.
On tullu vähän erimielisyyksiä niistä
ja muksut kyll osaa käyttää tilanteet hyväkseen.
Ja väittävät välillä että
"näin isälläkin/äidilläkin",
vaikkei olisikaan, siis jopa valehtelevat : (
Siis mitähän kaikkea tulisi ottaa huomioon
ja millaisia sääntöjä teillä muilla on?
Niistä tietty vedämme yhdessä omat kompromissit,
mutta "puolueetontakin" näkökantaa tarvitsisimme,
ja mahdollisesta valmiista ohjeistuksestahan varmasti hyötyisivät monet muutkin!!!
Eli ainakin huomioitavia ovat:
kotiintuloajat,
ruokailutavat,
kodin "työt",
NUKKUMAANMENOAJAT,
karkkipäivät ja -rahat,
rahan käyttö muutenkin,
kaverisuhteet,
mahdolliset "rangaistukset"
ym. ym...
Heittäkää asioita ja ehdotuksia kehiin.
Muxut ovat 7-12v,
joten jotain "porrastusta" pitää tehdä.
Mutta auttakaa,
uskon et tästä hyötyy moni muukin!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Kyllä siis onnistuit kysymään sopivaa asiaa.
Meillä lapset ovat hiukan nuorempia, mutta sama asia askarruttaa mieltä meilläkin.
Kommunikaatio ei tunnu toimivan lähi ja etäperheen välillä ja se aiheuttaa ikäviä tilanteita ja näitä hyväksikäyttötilanteita lapsien taholta.
Itse pidän listaasi hyvänä alkuna, mutta lisäisin siihen vielä tärkeänä osana ne käytöstavat ja kaikkien yhdenvertaisuuden. Sinun lapset ja minun lapset on aika vaikea yhdistelmä kaikkiaan. Yritän kohdella molempien lapsia samanarvoisina, mutta ei se kyllä aina helppoa ole...
Voimia sääntöjen luomiseen, yritän itse seurata silmä kovana uusia ideoita
Et taida tietää, että paperilla eli teoriassa kaikki on mahdollista, mutta ei koskaan käytännössä!
Aina voi sopia kaikenlaista ja moista, mutta toi oli kaikista mauttomin juttu! Heh heh hee... kai toi oli vitsi!
Ehkä viisaampaa olisi kuitenkin keskittyä "meidän sääntöihin". Lapset tottuvat nopeasti siihen, että yhdessä paikassa tehdään yhdellä tavalla ja toisessa paikassa toisin. Meillä on tyttö välillä mummulla hoidossa, ja sen jälkeen kuuluu narinaa tyyliin "miksenmäävoi syödä olkkarissa, kun mummukin antaa". Olen vain ykskantaan todennut, että "koska meillä syödään keittiössä". Samaten kavereille voi antaa aivan erilaisia vastauksia, kuin aikuisille. Se on sitä tilannetajua, jota jokainen tarvitsee elämässään.
Totta kai lapset yrittävät välistävetoa, mutta voit aivan huoletta ilmoittaa lapsille, että nämä ovat teidän sääntöjä ja ne pätevät kotona siitä huolimatta, että isän luona olisikin eri säännöt.
Kouluissakin on erilaiset säännöt kuin kotona, eikä se tuota lapsille minkäänlaista ongelmaa. Kyllä lapsi oppii sen, että mummulassa saa syödä olkkarissa mutta kotona ei.
Asia lähti minun (siis lasteni äiti)
ja ex:n uuden (siis lasteni äitipuolen) yhteisistä mietinnöistä ja vertailuista.
Asiat ovat jo "suurinpiirtein" samalla mallilla,
mutta onnettomuudeksemme lasten ISÄ on lipsuvaa mallia, jota lapset käyttävät hyväkseen!
Lähinnä ohjeistus on hänelle,
et kongreettisesti tajuaa ja näkee mistä on kyse.
Hän kun ei ole koskaan osannut kuria lapsille pitää (osa syy eroomme!)
ja nyt pelkään että uusi "vaimo" palaa kanssa loppuun!
Kyllä joka kodissa on omat säännöt ja emme mekään "millilleen" rupea sääntöjä samaistamaan,
mutta kun edes perusasioista saataisiin sopu!
Lasteni äitipuoli nimittäin onnekseni soitti minulle ja pitkän keskustelun aikana kertoi paljon asioita, joita en ikimaailmassa siedä lasteni käyttäytymisessä!
Lasten isä on "puheissaan" asioista samaa mieltä, mutta kun kommentoiti asiaan on vain "joo joo" ja ei sitten oikeasti puutu siihen, saatikka pidä esim. kotiaresteista, karkkikielloista ym. kiinni,
vedoten HUONOON MUISTIIN!!!
Mutta kun isä EI OSAA pitää kuria,
eikä se kuulu mielestäni pelkästään äitipuolellekaan!
jotakin järkevääkin sanottavaa. Itse olen siinä "äitipuolen" asemassa ja saamassa pian luotua itsestäni hirviömäisen kuvan avomieheni lapsen silmissä, kun minä olen meillä ainoa joka joistakin täysin normaaleista, jokapäiväisitä säännöistä yritän itsepintaisesti pitää kiinni avopuolisoni taas ei - ja yksi hemmetin "hyvä" puolustus hänellä asiaan on se, että hän edelleen (pian 4 vuotta erosta) tuntee syyllisyyttä erosta (lapsen kannalta) eikä halua pitää kuria sen takia - VOI HALOO?!
Huomaan, ettei lapsi tietyllä tavalla luota isäänsä ollenkaan, kun jokainen kielto kumoutuu, sillä että lapsi inttäää tai saa raivokohtauksen. Olenkin yrittänyt todella takoa järkeä avomieheni päähän ja sanoa, että eihän ne rajat lasta vahingoita VAAN PÄINVASTOIN! Mielestäni ei ole ollenkaan ihme, että avomieheni käytös aiheuttaa myös lapsessa turvattomuuden tunnetta ja lukemattomia lisäkysymyksiä minun suuntaani laselta: voinko oikeasti, saanko oikeasti, miksi äsken sain, mutta en nyt, miksi iskä ei osaa, miksi iskä ei tiedä jne. jne.
Olen ns ilkeä äitipuoli, joka joutuu laittamaan miehen murrosikästä kuriin, kun isi laskeutuu 5-vuotiaan tasolle, kun poika tulee meille. Näin on ollut aina, siis tämä 10 vuotta mitä yhteiseloa on takana. Välillä se murrosikänen jopa tuntuu aikuisemmalle kuin isänsä :)
Toisaalta pienellä kurilla ja sillä, että olen aina pitänyt sanani ym, olen saanut pojan kunnioituksen ja olemme tosi hyviä kavereita. Minun kanssani tuntuu voivan puhua niistä vaikeistakin asioista (esim seksi), kun omien vanhempien kanssa niistä ei voi puhua.
Säännöt ovat molemissa kodeissa jokseenkin erilaiset, mutta silti poika sopeutuu tosi hyvin. Ja sopeutuu myös nykyään moniin muihinkin juttuihin, kun ei ole leireillä ym vaikeuksia noudattaa sääntöjä.
Jaksamista vaan kaikille äitipuolille ja muillekin puolikkaille :)
Lapsille sääntöjä ei sanele kuin omat vanhemmat! Kellään uusionaikkosilla ei ole sananvaltaa toisten lapsiin! Aivan järjetöntä, jos he luulevat itsestään liikoja!
Naureskellen poistuu hän!
vai lukutaidoton. Alkuperäinen haluaa sopia isän tyttöystävän kanssa yhdessä säännöt, mikä kuullostaa tosi loistojutulta. Lähinnä säälittää kapeakatseisuutesi. Toivottavasti et lasten kuullen moisia lauo. He kyllä aikuistuessaan avaavat silmänsä ja näkevät mistä päästä se kana on pissinyt.
Luojan kiitos, omat vanhempani ovat päässeet katkeruudestaan eroon.
Hei!
On mahdotonta pitää samallaiset säännöt molemmissa perheissä ja se on aika mahdoton edes yrittää sitä. Meillä kaikilla on omat kasvatustavat ja niinden yhteensovitteminen polkee aina toisen perheen sääntöjä.
Meillä on toimittu siten että lapsille on tehty selväksi että meillä on omat säännöt ja äidin / isän luona on toisenlaiset. Esim. nukkumaanmeno ajat ovat erilaiset, lapset ovat aikansa yrittäneet muuttaa niitä kun toisessa kodissa saa valvoa pitempään jne. Mutta siinä kohden olemme sanoneet että meillä mennään viikolla esim. aikaisemmin nukkumaan. Ja olemme sanoneet että tässä perheessä on kaksi aikuista ja me asetemme täällä rajat yms. Olemme olleet miehen kanssa asioista kokoajan samaa mieltä ja linjat on samat niin lapset ovat hyväksyneet asian. Tottakai tulee hetkiä kun joku napisee säännöistä mutta seisomme sanojemme takana emmekä lipsu niissä niin napinat jäävät lyhyeiksi.
Miehen exää on toisinaan tympäissyt ehdoton kantamme mutta on huomannut että on turha alkaa uikuttamaan ja vaikeuttamaan tilannetta koska tämä homma toimii näinkin loistavasti. Ja onpa hän sanonut ymmärtävänsä että on erilaiset säännöt vaikka huomaan hänen antavan periksi paljon lapsilleen ns.armosta mutta se on mielestäni hänen asiansa. Meillä on sanaton sopimus exien kanssa että toisten elämään emme puutu ja se on hyvä se!
Toivottavasti luit lisäykseni
sääntöjen yhtenäistämisestä ja
vastauksen joka siihen tuli!
Kaikilla ei homma ole hanskassa edes sen puolisonsa kanssa,
ja mielestäni on hyvä,
että TÄSSÄ/TÄLLAISISSA TAPAUKSISSA pidämme
äitien ja äitipuolien kanssa yhtä!
Joku muukin ehkä saa tästä hyötyä/kannustusta,
mutta nauti sinä teidän sopimuksista : )
Se sopii TEILLE!
Aivan mahdotonta pitää sääntöjä kun lapsella ei ole kuin yksi perhe! Ei ole mitään kahta perhettä edes olemassakaan!
Mistä ihmeestä tälläinen käsitys on tullut, että on kaksi perhettä?
Lapset asuvat alkuperäisen kirjoittajan tapauksessa vuoroviikkosysteemillä sekä isän, että äidin luona,
joten on kahden eri kodin systeemi.
Tietty lapset mieltää perheen omalla yhteneväisellä tavalla,
mutta kahdessa eri kodissa kuitenkin asutaan!
Outoa et joillaan on todellakin varaa pitää suomessa kahta kotia! Ei kaikilla ole.
Kerkiiks niissä asuukaan kahdessa kodissa. Mitähän järkee siin on? Jatkuvaa muuttamista jos viikottain koko perhe pakkaa tavaransa ja muuttaa toiseen kotiin seuraavaks viikoks.
Meillä ei ole kuin yksikoti ja riittää mainiosti. On sen verran iso talo.
Meidän lapsilla ei ole kuin yksi koti ja mummi/vaari! Mutta se ei ole koti, se on mummila!
Jos kesämökkiä ei oteta mukaan.
Ei ole ihme, että uusioperheen lapsista tulee häiriköitä sun muuta, kun tämmöistä joutuu kärsimään verrattuna ydinperheen lapsiin.
Säälittää ihan lasten puolesta
Ei lapset hyväksy, vaan heidät pakotetaan siihen!
Ja sitäpaitsi näillä lumpuillahan on päällimmäisenä vain pätemisen tarve, ja halu näyttää että HÄN on se joka sanoo, tosi-asiassahan se on niin että teille nauraa jo naapurin variksetkin. Säälit tosiaan, että häirikkölapset ovat juuri näitä jotka lumppujen seurassa pakotetaan olemaan.
Et sitten sattunut lukemaan sitä kohtaa kirjoituksesta, jossa äiti nimenomaan mainitsi, että hän on ollut se joka on halunnut ex-miehensä puolison osallistuvan lastensa kasvatukseen?
Näitäkin äitejä on, jotka uskaltavat "jakaa" kasvatusvastuuta pelkäämättä menettävänsä äidin paikkaan.
Kukahan tässä sun jutussa on se lumppu?
Taidat ihan itse olla...
Mieti nyt,
tulet ihan pokkana kirjoittamaan tollaista sopaa,
ei mene hyvin sullakaan!!!
Sulle nauraa kaikki muutkin kuin varikset,
mene hoitoon!
Taas joku joka ei YMMÄRRÄ mistä puhutaan...
Ja sit itse keuhkoo ihan omiaan : )
Jatka ihan omaa rataas vaan,
mutta painu muille palstoille,
tai jätä vastaamatta "sulle kuulumattomiin" aiheisiin,
varsinkin ku sulla on noin suppea ajatusmaailma!
Mieti (ja ymmärrä) ettei
kaikki elä samalla lailla kuin TEIDÄN PERHE!
Ystävättäreni mies oli väkivaltainen alkoholisti ja heillä oli yksi lapsi. Ystävätär muisti aina kehua, kuinka hyvä äiti hän oli, kun hän kesti miehen juopottelun ja hakkaamiset, jotta hänen lapsensa saa säilyttää ehjän perheen ja isän, kun uskalsin kyseenalaistaa hänen elämänlaatunsa. Sitten mies kuoli tapaturmaisesti kännipäissään.
Kun lapsi tuli murrosikään, alkoi hänen itsetuhoinen käyttäytyminen ja hän joutui hoitoon. Vuosien terapiassa ilmeni, että tämä ”ydinperheen onni” oli vakavasti vaurioittanut lapsen psyykettä. Alkoholismi ja väkivalta olivat jättäneet jälkensä. Vasta tämän jälkeen ystävättäreni pystyi myöntämään, että ei hän ollutkaan niin hyvä äiti kuin mitä hän oli aina itse kehunut.
Ydinperhe ei ole tae lapsen hyvinvoinnille.
säännöt meidän perinteisessä perheessä, saa lainata uudempaankin malliin. älä muutes tee ongelmaa siitä että teillä ja toisella vanhemmalla eri säännöt sillä jokainen hoitaa tilanteensa mukaan hommaa, vaikka ehkä olisi hyvä tiedottaa toiselle vanhemmalle edes tärkeimpiä ettei erot ihan törkeen isoja.
kotiin viikolla 20.00 ja viikonloppuna 21, erillisestä sopimuksesta voi joustaa isompien kanssa (kaverit ja missä ovat). nukkumaan alaluokilla viimeistään 22 (9h unet), vanhemmat 23, mutta sänkyyn meno jo viimeistään 30 min aiemmin siellä voi sitten lukea ja jos tellusta tulee ohjelmaa jota ei suotavaa katsoa niin aiemmin eli 21 ehkä kaikkikin.
lämpimällä aterilla kaikki paikalla tai illan ruuat oli ja meni. seuraavana päivänä arestia että osuu ruualla oleen kotona. lapset kattaa ja siivoaa pöydän vuorollaan. ruokalistaa mietitään yhdessä että kaikkien lemppareita aina silloin tällöin ja iskälle perunaa 3x viikossa..
astianpesukoneen tyhjennys kuuluu viikkorahaan, lastaus mun homma. omat huoneet kunnossa niin että lattia näkyy muu on statistiikkaa. viikkosiivoukseen osallistutaan ellei joku halua siivota yleisiä tiloja ja tienata siten extraa puhtaana käteen (usein haluaa..). pienimmän hoidosta palkkaa tietyissä tilanteissa. roskapussit, lehdet ym lasten hommaa hoitaa pihalle. vaatteita viikataan vuorollamme (vuorotyö) kaikki. koiran ruokinta mukuloilla. pihahommiin osallistutaan talkoohengessä. muksut keksii aika nerosti hommia joista voi saada lisätienestiä viikkorahan lisäksi!
isommat saa isomman viikkorahan ja sillä ostavat myös karkit (20€/kk), pienemmillä lauantaina 2€ karkkipäivä ja lelupäivä kerran kuussa noin 10-15€. lahjarahoilla ei karkkia osteta. äitee joskus lipee ja karkkia voi olla viikollakin..
elokuviin ja konsertteihin on liput ostettu, vaatteisiin ei törsätä mutta ei hintaakaan liialti tuijoteta. tällä sakilla vaan ei osteta 100€n housuja yksinkertaisesti. pyritään tasavertaisuuteen, vaikka nuoremmat saa kierrätys kamaa ja vanhin yleensä uutta joskus vanhaa suvusta. kaikille kuitenkin ostetaan aina jotain omaakin. levyistä ym sovittu että puolet itse puolet laitetaan vanhemmat ja silloin noita hommia kyllä tehdään innolla..
muutaman kerran vuodessa mennään isompien kanssa törsäysreissulle ja hankitaan yhtä sun toista mielitekoa varojen mukaan. aiemmin sijoitettiin loman alkuun tuplaviikkorahapäivä..
kavereita tuodaan aina luvalla ja jos vanhempia ei kotona niin yksi kerrallaan. kavereille menosta jätetään viesti. kaikki ilmoittautuu tavalla tai toisella noin kello neljä jolloin ruoka-aika yms sovitaan menojen mukaan.
rangaistuksina ensisijaisesti jonkin etuuden menettäminen joka rikkeeseen nähden looginen. nurkkaan menee kyllä vanhinkin ja on tosi nolo siellä seistessään vaikka harvoin... kotiintulosta myöhästyminen tms kotiarestia, herkkunäpistyksestä tai jos viety rahaa karkinostoon perutaan karkkipäivä eli ostaa muille sillä rahalla uutta tilalle (yhden lapsen herkkupeppua kutittaa alvariinsa..), valehtelusta arestia, läksyjen ja koulun laiminlyonti rajoittaa pleikkaria ja tv:tä, kännylaskun ylitys ja lähtee puhelin (kerta tai kaksi riittää) suhteessa sovittuun saldoon ja ylitykseen eli jos puolet liikaa niin kaksi viikkoa ilman puhelinta jne. kotityövuorosta lipeämisestä ylimääräisiä vuoroja.. joskus on pleikka pakattu kokonaan kaappiin vaikka siitä kärsii sitten kyllä kaikki.. eri penskaan tehoaa eri asiat ja joskus huoneeseen komennus voi olla jo riittävä rangaistus esim suunsoitosta eli kiroilusta tms!
tärkeitä asioita on vanhempien kunnioitus. eli aikuisille ei olla nokkavia tms vaikka olisivat välillä tosi nuijia ja se tarkoittaa tietenkin sitä ettei kaikkea kannata lasten aikana puhua.. hyvät tavat muistetaan tietysti ja kohteliaisuus ilman että koko ajan kiitellään ym mutta ansiosta sekin on sanottava.
vaikeaa on myös ollut menestyksen ja ponnistelun palkitseminen. itse olisin aina halunnut palkkion todistuksestani ja lapseni sen saavatkin. ei rahana vaan jonakin juttuna jota haluavat se voi olla kirja, cd, leffa jne.. vaikeaa onkin selittää se että palkkio tulee edistymisestä ei numeroista koska kaikki ovat hyvin eritasoisia oppijoita. oman tason säilyttäminen on yhtä tärkeää kuin parantaminenkin, laskua ei onneksi ole tarvinnut vielä pähkäillä.
eli keppiä ja porkkanaa sopivassa suhteessa eikä mikään tule automaattisesti eteen paitsi ruoka eikä aina sekään jos äitee töissä niin kokkia voidaan etsiä, ei vaan ruuanlaitto on kaikkien lempipuuhaa vaikka taidoissa toivomisen varaa olisikin.
Kiitos hyvistä vinkeistä,
paljon on samoja "sääntöja" meilläkin!
Ja kaikille muillekin kiitos
niin asiallisista,
kuin muistakin kommenteista ; )
Rivienväleistä voidaan
"lukea" kaikista jotain...
Perheitä ja kotejakin kun on niin monenlaisia,
kaikki ei mee "standardien" mukaan,
ihan hyvä mielestäni!
Meitä on NIIN MONEEN JUNAAN (onneksi)!
Ja jatkoja mielellään lisää!!!
Värkkään ainakin itsellenin jossain vaiheessa jonkin koosteen,
ja liitän sen tännekin kunhan (ja jos) saan "valmiiksi",
siis tietenkään en koskaan kunnolla,
vaan aina joutuu muokkaamaan tilanteiden mukaan : )
AURINKOISTA KESÄÄ KAIKILLE,
niin äideille,
kuin "poulikkaille"
ja heidän monimuotoisille PERHEILLEEN : )!!!