Parempi balanssi isopurjeen puomiliikkiä lyhentämällä?

Jos isosta pitää saada tehoja poin, niin eikö silloin nimenomaan ole syytä pienentää sitä isoa? Luovikärkkäyttä tulee siitä, kun ajetaan liian isolla isopurjeella, jolloin vain sen takaosa pystytyään pitämään vedossa. Tällöin se vähäinenkin veto tietysti pyrkii kääntämään keulaa tuuleen. Pienentämällä isopurjetta siirtyy veto edemmäs, jolloin sitä vetoa voidaan ottaa purjeesta enemmän ja päästään kovempaa eteenpäin.

Anonyymi kirjoitti:

Jos isosta pitää saada tehoja poin, niin eikö silloin nimenomaan ole syytä pienentää sitä isoa? Luovikärkkäyttä tulee siitä, kun ajetaan liian isolla isopurjeella, jolloin vain sen takaosa pystytyään pitämään vedossa. Tällöin se vähäinenkin veto tietysti pyrkii kääntämään keulaa tuuleen. Pienentämällä isopurjetta siirtyy veto edemmäs, jolloin sitä vetoa voidaan ottaa purjeesta enemmän ja päästään kovempaa eteenpäin.

Lue lisää

No ei. Jos purje on liian suuri, sitä reivataan. Luovikärkkäys tulee vääristä trimmeistä tai pahasti venyneestä purjeesta, jota ei enää saa trimmattua järkevästi.

Omassa veneessäni on varsin suuri isopurje (41 m2, 35-jalkaa). Ei siitä tule liian luovikärkästä, vaikka ajaisi täydellä isolla 13 m/s tuulessa, kunhan trimmaa fokan ja ison kelin mukaan. Toki sen saa tolkuttoman luovikärkkääksi jo keskituulella trimmejä muuttamalla.

Anonyymi kirjoitti:

No ei. Jos purje on liian suuri, sitä reivataan. Luovikärkkäys tulee vääristä trimmeistä tai pahasti venyneestä purjeesta, jota ei enää saa trimmattua järkevästi.

Omassa veneessäni on varsin suuri isopurje (41 m2, 35-jalkaa). Ei siitä tule liian luovikärkästä, vaikka ajaisi täydellä isolla 13 m/s tuulessa, kunhan trimmaa fokan ja ison kelin mukaan. Toki sen saa tolkuttoman luovikärkkääksi jo keskituulella trimmejä muuttamalla.

Lue lisää

Eikö isopurjeen reivaaminen ole juurikin isopurjeen pienentämistä?

Toki ns liian isolla (tai turhan isolla) isopurjeella pärjää olettaen ettei ole venynyt pussiksi, mutta kyllä se vene vain mukavammin ja paremmin kulkee oikean kokoisella. Ihan turha pitää ylimääräistä pinta-alaa ylhäällä. Toki jos se kova tuuli on vain puuskissa, niin nopeuden kannalta kannattaa pitää rätti ylhäällä asti ja päästellä puuskissa ylimääräiset paineet pois.

Anonyymi kirjoitti:

Eikö isopurjeen reivaaminen ole juurikin isopurjeen pienentämistä?

Toki ns liian isolla (tai turhan isolla) isopurjeella pärjää olettaen ettei ole venynyt pussiksi, mutta kyllä se vene vain mukavammin ja paremmin kulkee oikean kokoisella. Ihan turha pitää ylimääräistä pinta-alaa ylhäällä. Toki jos se kova tuuli on vain puuskissa, niin nopeuden kannalta kannattaa pitää rätti ylhäällä asti ja päästellä puuskissa ylimääräiset paineet pois.

Lue lisää

Reivaamisella voi säätää purjealaa. Pienemmän purjeen ostamisella jää sitten se täysikokoinen pois. 10 cm tai vaikka 0,5 m puomiliikistä vaikuttaa paljon vähemmän kuin reivaus.

Anonyymi kirjoitti:

Jos isosta pitää saada tehoja poin, niin eikö silloin nimenomaan ole syytä pienentää sitä isoa? Luovikärkkäyttä tulee siitä, kun ajetaan liian isolla isopurjeella, jolloin vain sen takaosa pystytyään pitämään vedossa. Tällöin se vähäinenkin veto tietysti pyrkii kääntämään keulaa tuuleen. Pienentämällä isopurjetta siirtyy veto edemmäs, jolloin sitä vetoa voidaan ottaa purjeesta enemmän ja päästään kovempaa eteenpäin.

Lue lisää

Kun kerrot nyt veneen, niin tiedämme mistä puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kun kerrot nyt veneen, niin tiedämme mistä puhutaan.

En ollut alkuperäinen kysyjä, joten en tiedä hänen venemalliaan.

Anonyymi kirjoitti:

En ollut alkuperäinen kysyjä, joten en tiedä hänen venemalliaan.

Joo, kysymys oli suunnattu aloittajalle. Onkohan hän enää mukana tässä keskustelussa aloituksen jälkeen, ja onkohan hänellä ylipäätään venettä?

Riippuu millaisesta setupista kysymys, mutta jos on ongelmia luovikärkkäyden kanssa, niin todennäköisesti aloittajalla on osatakila. Siinä tapauksessa pääpiirteissään näin:

- Keulapurje skuutataan kireälle ja skuuttipiste taakse. Purjeen alaosa on lähes suora ja yläosa kiertyy reippaasti päästääkseen painetta.
- Outhaul eli puomiliikin säätö kireälle. Siis niin kireälle, että puomiliikki on lähes suora. Tämä on edellytys sille, että purjeen alaosa saadaan litteäksi.
- Nostin kireälle, jotta "pussi" siirtyy eteenpäin
- Hekki eli takastaagi kireälle, jotta masto taipuu banaaniksi. Tämä latistaa purjetta kauttaaltaan ja lisää kiertoa yläpäähän, jolloin kallistava ja tuuleen kampeava momentti vähenee.
- Ison skuutti kireälle ja levanki alas. Skuutin kireys pitää purjetta litteänä ja levankia päästetään niin paljon alas, että vene pysyy balanssissa. Puuskassa tämä voi tarkoittaa sitäkin, että koko purjeen etuosa pullistelee jo "väärään suuntaan" ja vain takareuna on vedossa.

Tasaisessa vedessä voidaan ajaa hyvinkin ylös - kun kallistaa ja kampeaa, niin keulaa vain ylöspäin, jolloin paine pienenee. Aallokossa tarvitaan enemmän voimaa, joten pitää ajaa vähän alemmas. Aallokossa tarkka ohjaus juuri sopivaan kulmaan on myös paljon vaikeampaa ja menosta tulee helpommin riuhtovaa, kun välillä tuuli tarttuu purjeisiin liikaa ja välillä paine karkaa kokonaan. Turhan suurella purjepinta-alalla pärjääkin tasaisessa vedessä paljon pidemmälle kuin aallokossa.

Nämä siis vain ns. perusohjeita. Veneet ovat keskenään erilaisia, olosuhteet vaihtelevat ja purjehdustyylejäkin on erilaisia.

Monella sellaisella, jonka vene ei ole koskaan ollut kilpapurjehdukseen orientoituneen hallussa, on ongelmana puutteellinen heloitus ja venyvät köydet. Heloitus on usein sellainen, ettei voima riitä kiristämään liikkejä veto päällä. Tämä ei vielä estä mitään, koska voit päästää vedon pois kiristämisen ajaksi. Venyvät köydet kuitenkin jo estävät oikean trimmin. Jos vaikkapa nostin on venyvää materiaalia, ei auta että olet kiskonut etuliikin kireäksi, kun tuulen voima kuitenkin venyttää köyttä ja siten löysää sen liikin.

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu millaisesta setupista kysymys, mutta jos on ongelmia luovikärkkäyden kanssa, niin todennäköisesti aloittajalla on osatakila. Siinä tapauksessa pääpiirteissään näin:

- Keulapurje skuutataan kireälle ja skuuttipiste taakse. Purjeen alaosa on lähes suora ja yläosa kiertyy reippaasti päästääkseen painetta.
- Outhaul eli puomiliikin säätö kireälle. Siis niin kireälle, että puomiliikki on lähes suora. Tämä on edellytys sille, että purjeen alaosa saadaan litteäksi.
- Nostin kireälle, jotta "pussi" siirtyy eteenpäin
- Hekki eli takastaagi kireälle, jotta masto taipuu banaaniksi. Tämä latistaa purjetta kauttaaltaan ja lisää kiertoa yläpäähän, jolloin kallistava ja tuuleen kampeava momentti vähenee.
- Ison skuutti kireälle ja levanki alas. Skuutin kireys pitää purjetta litteänä ja levankia päästetään niin paljon alas, että vene pysyy balanssissa. Puuskassa tämä voi tarkoittaa sitäkin, että koko purjeen etuosa pullistelee jo "väärään suuntaan" ja vain takareuna on vedossa.

Tasaisessa vedessä voidaan ajaa hyvinkin ylös - kun kallistaa ja kampeaa, niin keulaa vain ylöspäin, jolloin paine pienenee. Aallokossa tarvitaan enemmän voimaa, joten pitää ajaa vähän alemmas. Aallokossa tarkka ohjaus juuri sopivaan kulmaan on myös paljon vaikeampaa ja menosta tulee helpommin riuhtovaa, kun välillä tuuli tarttuu purjeisiin liikaa ja välillä paine karkaa kokonaan. Turhan suurella purjepinta-alalla pärjääkin tasaisessa vedessä paljon pidemmälle kuin aallokossa.

Nämä siis vain ns. perusohjeita. Veneet ovat keskenään erilaisia, olosuhteet vaihtelevat ja purjehdustyylejäkin on erilaisia.

Monella sellaisella, jonka vene ei ole koskaan ollut kilpapurjehdukseen orientoituneen hallussa, on ongelmana puutteellinen heloitus ja venyvät köydet. Heloitus on usein sellainen, ettei voima riitä kiristämään liikkejä veto päällä. Tämä ei vielä estä mitään, koska voit päästää vedon pois kiristämisen ajaksi. Venyvät köydet kuitenkin jo estävät oikean trimmin. Jos vaikkapa nostin on venyvää materiaalia, ei auta että olet kiskonut etuliikin kireäksi, kun tuulen voima kuitenkin venyttää köyttä ja siten löysää sen liikin.

Lue lisää

Lisäksi jos veneessä on barduunat, niin barduuna kireälle, mikä suoristaa etustaagia ja siten latistaa keulapurjetta.

Anonyymi kirjoitti:

Lisäksi jos veneessä on barduunat, niin barduuna kireälle, mikä suoristaa etustaagia ja siten latistaa keulapurjetta.

Itse tekisin niin että heffaisin etuskaffan, vetäisin varmistusnarun ylöföörin kautta johonkin tukevaan kiinni ja sitte trimmaisin peräpallon ja heffaisin sen samalla. Seuraavaksi varmistusnaru vaan pois, ei se etunen enää pääse pommaan ja siitä vaan keskipaaraan rätit ylös. Takastuggeli kantsii kanssa tarkastaa, ettei oo liian löysällä, kovassa kelissä se voi tehä sparrua perään, no sen kyllä huomaa kokematonkin hiiva hyvin äkkiä.. Itse veivaan kammella stuggelin harukset kireelle, katon vaparit samalla ja säädellään sitte kelien mukaan. Ja taas mennään!

Anonyymi kirjoitti:

Riippuu millaisesta setupista kysymys, mutta jos on ongelmia luovikärkkäyden kanssa, niin todennäköisesti aloittajalla on osatakila. Siinä tapauksessa pääpiirteissään näin:

- Keulapurje skuutataan kireälle ja skuuttipiste taakse. Purjeen alaosa on lähes suora ja yläosa kiertyy reippaasti päästääkseen painetta.
- Outhaul eli puomiliikin säätö kireälle. Siis niin kireälle, että puomiliikki on lähes suora. Tämä on edellytys sille, että purjeen alaosa saadaan litteäksi.
- Nostin kireälle, jotta "pussi" siirtyy eteenpäin
- Hekki eli takastaagi kireälle, jotta masto taipuu banaaniksi. Tämä latistaa purjetta kauttaaltaan ja lisää kiertoa yläpäähän, jolloin kallistava ja tuuleen kampeava momentti vähenee.
- Ison skuutti kireälle ja levanki alas. Skuutin kireys pitää purjetta litteänä ja levankia päästetään niin paljon alas, että vene pysyy balanssissa. Puuskassa tämä voi tarkoittaa sitäkin, että koko purjeen etuosa pullistelee jo "väärään suuntaan" ja vain takareuna on vedossa.

Tasaisessa vedessä voidaan ajaa hyvinkin ylös - kun kallistaa ja kampeaa, niin keulaa vain ylöspäin, jolloin paine pienenee. Aallokossa tarvitaan enemmän voimaa, joten pitää ajaa vähän alemmas. Aallokossa tarkka ohjaus juuri sopivaan kulmaan on myös paljon vaikeampaa ja menosta tulee helpommin riuhtovaa, kun välillä tuuli tarttuu purjeisiin liikaa ja välillä paine karkaa kokonaan. Turhan suurella purjepinta-alalla pärjääkin tasaisessa vedessä paljon pidemmälle kuin aallokossa.

Nämä siis vain ns. perusohjeita. Veneet ovat keskenään erilaisia, olosuhteet vaihtelevat ja purjehdustyylejäkin on erilaisia.

Monella sellaisella, jonka vene ei ole koskaan ollut kilpapurjehdukseen orientoituneen hallussa, on ongelmana puutteellinen heloitus ja venyvät köydet. Heloitus on usein sellainen, ettei voima riitä kiristämään liikkejä veto päällä. Tämä ei vielä estä mitään, koska voit päästää vedon pois kiristämisen ajaksi. Venyvät köydet kuitenkin jo estävät oikean trimmin. Jos vaikkapa nostin on venyvää materiaalia, ei auta että olet kiskonut etuliikin kireäksi, kun tuulen voima kuitenkin venyttää köyttä ja siten löysää sen liikin.

Lue lisää

Ison skuuttia voi myös löysätä, jolloin kiertymä lisääntyy ja pinnapaine vähenee. Kallistus lisää luovikärkkäytty hyvin voimakkaasti. On siis saatava trimmi ja ajotapa sellaiseksi, että vene ei kallistu liikaa.

Keulapurjeen skuuttiakin voi löysätä, jolloin aukeaa kunnolla ylhäältä. Idea on, ettei keulapurje ohjaa tuulta isoon ja saa sitä pakkaamaan.

Uudemmissa veneissä, joissa mastoprofiili on jäykkä ja keulastaagi korkealla (9/10 tai 19/20), hekkiin tarvitaan kunnolla voimaa. Siis pienessä veneessä 24x talja ja 35-jalkaisessa 48x. 40-jalkaisessa tarvitaan jo hydraulinen kiristys tai muu vähintään 100x taljaa vastaava. Ja sitä vedetään kovaa!

Sellainen trimmi, joka kallistaa venettä mahdollisimman vähän. Pussikkuus toisaalta kuljettaa venettä eteenpäin, mutta myös kallistaa sitä (muulloin kuin myötäisessä). Kallistaminen taas hidastaa venettä, joten jonkinlainen kompromissi pitäisi tehdä.

Isopurjetta pitäisi saada litistettyä, ja kiertymään niin, että purjeen yläosassa osa kallistavasta voimasta menisi purjeen ohi. Jos tämä ei riitä, ison puomia voi siirtää tuulen alapuolen suuntaan, eli päästää tuulta ohi. Jos tämä aiheuttaa sietämätöntä pauketta ja läpätystä olisi jo korkea aika reivata.

Valitettavasti tilanne ei ratkea vain kertomalla, mistä köydestä pitää kiristää ja mistä löysätä, vaan pitäisi katsella purjeiden muotoa. Isopurjetta voi litistää monestakin paikasta, ja se riippuu veneestä ja sen varustuksesta. Alla esimerkkeinä olevat säädöt vaikuttavat hieman eri osissa purjetta ja saattavat toimia myös toisiaan vastaan.

Litistää purjetta voi vaikkapa seuraavilla keinoilla.

Takastaagin voisi ensimmäiseksi kiristää, jolloin masto taipuu taaksepäin ja purje litistyy. Purjeen takakulmaa voi siirtää taaksepäin. Puomin alasvetäjällä eli kikillä voi vetää puomia alaspäin. Ison nostin olisi syytä olla kireällä. Etuliikkiä voi kiristää lisää cunninghamilla, jolla purjeen alaetuosaa saa vedettyä alaspäin. Ison skuuttia voi kiristää, mikä sekin vetää puomia alaspäin, mutta myös keskemmälle. Levangilla voi siirtää puomia sivusuunnassa.

Anonyymi kirjoitti:

Sellainen trimmi, joka kallistaa venettä mahdollisimman vähän. Pussikkuus toisaalta kuljettaa venettä eteenpäin, mutta myös kallistaa sitä (muulloin kuin myötäisessä). Kallistaminen taas hidastaa venettä, joten jonkinlainen kompromissi pitäisi tehdä.

Isopurjetta pitäisi saada litistettyä, ja kiertymään niin, että purjeen yläosassa osa kallistavasta voimasta menisi purjeen ohi. Jos tämä ei riitä, ison puomia voi siirtää tuulen alapuolen suuntaan, eli päästää tuulta ohi. Jos tämä aiheuttaa sietämätöntä pauketta ja läpätystä olisi jo korkea aika reivata.

Valitettavasti tilanne ei ratkea vain kertomalla, mistä köydestä pitää kiristää ja mistä löysätä, vaan pitäisi katsella purjeiden muotoa. Isopurjetta voi litistää monestakin paikasta, ja se riippuu veneestä ja sen varustuksesta. Alla esimerkkeinä olevat säädöt vaikuttavat hieman eri osissa purjetta ja saattavat toimia myös toisiaan vastaan.

Litistää purjetta voi vaikkapa seuraavilla keinoilla.

Takastaagin voisi ensimmäiseksi kiristää, jolloin masto taipuu taaksepäin ja purje litistyy. Purjeen takakulmaa voi siirtää taaksepäin. Puomin alasvetäjällä eli kikillä voi vetää puomia alaspäin. Ison nostin olisi syytä olla kireällä. Etuliikkiä voi kiristää lisää cunninghamilla, jolla purjeen alaetuosaa saa vedettyä alaspäin. Ison skuuttia voi kiristää, mikä sekin vetää puomia alaspäin, mutta myös keskemmälle. Levangilla voi siirtää puomia sivusuunnassa.

Lue lisää

Isopurjeen pauke ja läpätys johtuu väärin skuutatusta keulapurjeesta. Sivutuulessa voi olla mahdotonta skuutata keulapurjetta niin, ettei se aiheuta ongelmia isoon. Silloin sen voi kokonaan ottaa/rullata pois, jolloin ison voi päästää ongelmitta riittävän ulos.

Kryssillä tuollaista ongelmaa ei ole. Pitää vain ymmärtää, että kovalla tuulella suhteellinen tuuli tulee sivummalta, erityisesti korkealla, ja voimaa ei tarvita yhtään lisää, joten purjeet skuutataan suurempaan kulmaan, varsinkin ylhäältä.