Tilanne on seuraavanlainen:
jouduin turvautumaan yksityisen asianajajan apuun asunto-oakeyhtiön hallituksen tehtyä minua kohdistuvan laittoman ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisen päätöksen, jonka noudattamiseen isännöitsijä minua painosti. Kaikenlainen keskustelu asiasta oli hyödytöntä ( eikä hallitus missään vaiheessa edes yrittänyt keskustella asiasta kanssani vaan tyytyi tekemään päätöksen toista osapuolta - siis minua - kuulematta ). Kieltäytyessäni noudattamista laitonta päätöstä yksi hallituksen jäsenistä kostoksi rikkoi omaisuuttani tehden sen fyysistä koskemttomuuttani loukkaavalla tavalla kotirauhan turvaamassa paikassa eli omalla aidatulla kotipihallani.
Olen tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen, mutta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen teon "vähäisyyden" perusteella ( iso mies käymässä pienen naisen kimppuun - minkäs minä sille mahdan jos se on syyttäjän mielestä pikkujuttu... ). Koska omaisuuttani tuhonnut naapuri ei ole tarjoutunut korvaamaan minulle aiheuttamiaan taloudellisia menetyksiä ( jotka syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen yhteydessä toetaa oikeutetuiksi ), aion vaatia niitä käräjien kautta. Luonnollisesti vaadin häntä korvaamaan aihettamansa vahingon.
Mutta kenelle kuuluu asiasta minulle koituvien asianjajapalkkioden korvaaminen? Kohdistanko asianjajapalkkioiden korvausvaatimuksen koko hallitukselle vaiko vain ko. jäsenelle?
Siitä, että hallituksen päätös ja menettely asiassa oli lainvastaista ei ole mitään epäilystä, olen saanut asiasta vahvistuksen monelta eri lainoppineelta.
Entä isännöitsijän osuus asiassa? Miten menettelen tilanteessa, jossa isännöitsijä on - ilmeisesti hallitusta mielistelläkseen - painostanut minua alistumaan yhdevertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen? Ilmoitanko asiasta isännlöitsijäliitolle? Onko isännöitsijä korvausvelvollinen asianajajaolkkioihin nähden?
Kokemukseni kyllä on, että isännöitsijäliitossa vähät välitetään yksityisen asukkaan oikeuksista. Liiton virallinen kanta näkyy olevan, että jos hallitus on isännöitsijän toimintaan tytyväinen, niin kaikki on OK - myös silloin kun hallituksen oma menettely on ollut selkeästi virheellistä. Isännöitsijäliitto vetoaa aina siihen, että hallitus valitaan yhtiökokouksessa demokraattisesti. Mutta ilmeisesti liitto ei tajua, ettei kukaan osakas voi yksinään vaihtaa hallitusta jos muut osakkaat eivät asetu puoltamaan häntä, ja että yksityisen osakkaan oikeudet on turvattava kaikissa tilanteissa, myös silloin kun kaikki muut osakkaat haluavat toistuvasti yhdenvertaisuusperiaattetta rikkovan, yhtä asukasta henkilökohtaisen antipatiansa vuoksi silmätikkunanaan pitävän hallituksen jatkavan vuosi vuoden jälkeen toimintaansa.
Kyseessä on ns. auktorisoitu isännöitsijä jolla pitäisi kaiken järjen mukan olla tarvittava tietotaito. Mutta ei, ko. mies enimmäkseen mielistelee hallitusta ja vaatii asukkaita toimimaan aina hallituksen päätösten mukaisesti. Hän mm. pari vuotta sitten painosti minua hallituksen mielipiteen mukaisesti kieltämään lapsiani leikkimästä pihalla, jotta pihanurmikko ei vaurioidu - vaikka nurmikko ei IKINÄ ole vaurioitunut lasten leikkien vuoksi; sen vuoksi kylläkin, että hallituksen paskapuheenjohtaja itse ajelee autollaan nurmikon poikki sekä siksi, että taloyhtiön tilaamat huoltomiehet kaahailevat nurmikolla kun eivät jaksa esim. lipunnoston yhteydessä kävellä lyhyttä matkaa parkkipaikalta pihalle vaan ajavat lippusalkon viereen autolla.
Kannattaisiko minun esim. kirjoittaa hallitukselle kohtelias kirje, jossa huomautan että olen joutunut heidän tekemämänsä, ja isännöitsijän hyvän isännöintitavan vastaisesti tukeman pääöksensä vuoksi turvautumaan asianajajaan, ja pidän kohtuullisena että he korvaavat minulle aiheuttamansa kulut, koska ne johtuivat heidän virheellisestä menettelystään?
jouduin turvautumaan yksityisen asianajajan apuun asunto-oakeyhtiön hallituksen tehtyä minua kohdistuvan laittoman ja yhdenvertaisuusperiaatteen vastaisen päätöksen, jonka noudattamiseen isännöitsijä minua painosti. Kaikenlainen keskustelu asiasta oli hyödytöntä ( eikä hallitus missään vaiheessa edes yrittänyt keskustella asiasta kanssani vaan tyytyi tekemään päätöksen toista osapuolta - siis minua - kuulematta ). Kieltäytyessäni noudattamista laitonta päätöstä yksi hallituksen jäsenistä kostoksi rikkoi omaisuuttani tehden sen fyysistä koskemttomuuttani loukkaavalla tavalla kotirauhan turvaamassa paikassa eli omalla aidatulla kotipihallani.
Olen tehnyt tapahtuneesta rikosilmoituksen, mutta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen teon "vähäisyyden" perusteella ( iso mies käymässä pienen naisen kimppuun - minkäs minä sille mahdan jos se on syyttäjän mielestä pikkujuttu... ). Koska omaisuuttani tuhonnut naapuri ei ole tarjoutunut korvaamaan minulle aiheuttamiaan taloudellisia menetyksiä ( jotka syyttäjä syyttämättäjättämispäätöksen yhteydessä toetaa oikeutetuiksi ), aion vaatia niitä käräjien kautta. Luonnollisesti vaadin häntä korvaamaan aihettamansa vahingon.
Mutta kenelle kuuluu asiasta minulle koituvien asianjajapalkkioden korvaaminen? Kohdistanko asianjajapalkkioiden korvausvaatimuksen koko hallitukselle vaiko vain ko. jäsenelle?
Siitä, että hallituksen päätös ja menettely asiassa oli lainvastaista ei ole mitään epäilystä, olen saanut asiasta vahvistuksen monelta eri lainoppineelta.
Entä isännöitsijän osuus asiassa? Miten menettelen tilanteessa, jossa isännöitsijä on - ilmeisesti hallitusta mielistelläkseen - painostanut minua alistumaan yhdevertaisuusperiaatteen vastaiseen päätökseen? Ilmoitanko asiasta isännlöitsijäliitolle? Onko isännöitsijä korvausvelvollinen asianajajaolkkioihin nähden?
Kokemukseni kyllä on, että isännöitsijäliitossa vähät välitetään yksityisen asukkaan oikeuksista. Liiton virallinen kanta näkyy olevan, että jos hallitus on isännöitsijän toimintaan tytyväinen, niin kaikki on OK - myös silloin kun hallituksen oma menettely on ollut selkeästi virheellistä. Isännöitsijäliitto vetoaa aina siihen, että hallitus valitaan yhtiökokouksessa demokraattisesti. Mutta ilmeisesti liitto ei tajua, ettei kukaan osakas voi yksinään vaihtaa hallitusta jos muut osakkaat eivät asetu puoltamaan häntä, ja että yksityisen osakkaan oikeudet on turvattava kaikissa tilanteissa, myös silloin kun kaikki muut osakkaat haluavat toistuvasti yhdenvertaisuusperiaattetta rikkovan, yhtä asukasta henkilökohtaisen antipatiansa vuoksi silmätikkunanaan pitävän hallituksen jatkavan vuosi vuoden jälkeen toimintaansa.
Kyseessä on ns. auktorisoitu isännöitsijä jolla pitäisi kaiken järjen mukan olla tarvittava tietotaito. Mutta ei, ko. mies enimmäkseen mielistelee hallitusta ja vaatii asukkaita toimimaan aina hallituksen päätösten mukaisesti. Hän mm. pari vuotta sitten painosti minua hallituksen mielipiteen mukaisesti kieltämään lapsiani leikkimästä pihalla, jotta pihanurmikko ei vaurioidu - vaikka nurmikko ei IKINÄ ole vaurioitunut lasten leikkien vuoksi; sen vuoksi kylläkin, että hallituksen paskapuheenjohtaja itse ajelee autollaan nurmikon poikki sekä siksi, että taloyhtiön tilaamat huoltomiehet kaahailevat nurmikolla kun eivät jaksa esim. lipunnoston yhteydessä kävellä lyhyttä matkaa parkkipaikalta pihalle vaan ajavat lippusalkon viereen autolla.
Kannattaisiko minun esim. kirjoittaa hallitukselle kohtelias kirje, jossa huomautan että olen joutunut heidän tekemämänsä, ja isännöitsijän hyvän isännöintitavan vastaisesti tukeman pääöksensä vuoksi turvautumaan asianajajaan, ja pidän kohtuullisena että he korvaavat minulle aiheuttamansa kulut, koska ne johtuivat heidän virheellisestä menettelystään?
Vastaukset 21
Vanhimmat
Asiassa on toisistaan riippumattomia asioita:
- Jos joku rikkoo omaisuuttasi, on rikkoja henkilökohtaisesti korvausvelvollinen.
- Jos taas hallitus tekeen laittoman päätöksen, on hallitus korvausvelvollinen.
- Jos yhtiökokous tekeee laittoman päätöksen, on yhtiö korvausvelvollinen.
- Lisäksi isännöitsijä on yhtiön palkkaam ja hallituksen työnjohdon alaisena, ei osakkaiden. Siten ei ole yllättäävää, että isännöitsijä toimii juuri kuten hallitus määrää.
raskasta olla yksinään oikeassa.
Kaikissa asioissa.
päästetty kirjoittelemaan,eikun takas pakkopaitaan.
Jos minä olen kaheli, niin kaheleita ovat myös asiaa tutkineet poliisit, yleinen syyttäjä sekä kaikki asiaan perehtyneet lakimiehet. He ovat nimittäin samaa mieltä kanssani. En siis ole "yksinäni oikeassa" kuten eräs toinen minulle vastanneista epäili.
En ole "yksinäni oikeassa" edes omassa taloyhtiössäni, mutta valitettavasti raukkamaisuus ja pelkuruus on kovin inhimillistä, eivätkä kanssani samaa mieltä olevat asukkaat siis uskalla ilmaista käsitystään muualla kuin kahdenkeskisissä keskusteluissa. Yhtiökokouksissa he ovat hipihiljaa ja päivittelevät jälkeenpäin että olipa taas merkillistä touhua. Hehän ovat toki huomanneet, mitä hallituksen kenopääpuheenjohtajan kanssa eri mieltä olemisesa seuraa. Miten kävi minulle kun vastustin laittomuutta? Sain turpaanlyöntiuhkauksia, haistatteluja ynnäs muuta kivaa. Kukapa sellaista omalle osalleen toivoisi.
Mahtanetko AJK itse olla niitä jotka luottamustoimeen valittuna käyttävät asemaansa muiden kiusaamiseen, kun niin koira älähti ja kalikka kalahti? Pidät siis kaheluiden merkinä sitä, ettei alistu lainvastaisiin päätöksiin ja täysijärkisen hommana sitä, että hallituksen jäsen kostaa hallituksen laittoman päätöksen noudattamatta jättämisen kajoamalla ko. asukkaan omaisuuteen?
No, mielipiteeseesi sinulla toki on oikeus. Suomihan on vapaa maa jossa kansalaisille on turvattu perustuslaissa mielipiteen- ja sanavapaus; vielä kun saisi hallituksen jäsenet sen tajuamaan: he näet kuvittelevat että heidän kanssaan eri mieltä oleminen on majestettirikos.
Siinä asiassa täysin samaa mieltä Oden kanssa!
tahvo sai postiluukustaan tyhjän lähtöilmoituskaavakkeen täytettäväkseen yhtiökokouksen jälkeen. Tuli esitettyä isännöitsijälle tili-ja vastuuvapautta, mutta hallitukselle EI!
Hipihiljaiset eivät uskaltaneet kannattaa, joten asiasta ei muka voinut äänestää!
MInä Tahvona laittaisin ko. kaavakkeen yhtiön ilmoitustaululle varustettuna seuraavanalaisella viestillä:
" Henkilöllä, joka tipautti oheisen paperin postiluukustani sisään, on ehkä tällä hetkellä vaikea elämänvaihe meneillään, ja se on kenties saanut hänet toimimaan harkitsemattomasti. Toivon tämän kainon, anonyyminä pysyttelevän henkilön rohkaistuvan sen verran, että uskaltautuu ensi kerralla kertomaan asiansa kasvotusten.
Kiitän ko. tuntemattomaksi jäänyttä naapuria avuliaisuudesta hänen noutaessaan lähtöilmoituskaavakkeen puolestani, mutta ilmoitan että hänen vaivannäkönsä oli tässä tapauksessa turhaa, koska en ole muuttoaikeissa. Mutta koska ko. henkilöllä näkyy riittävän intoa ja energiaa naapureittensa asioista huolehtimiseen, hän on tervetullut luokseni pesemään ikkunani ja tapetoimaan eteiseni seinät; lupaan keittää kahvit vaivannäön palkaksi. "
Voit olla varma että paperi pysyy ilmoitustaululla korkeintaan kaksi tuntia. Lomakkeen postiluukustasi tipauttanut henkilö repii sen sieltä alta aikayksikön.
yksinäsi oikeassa, kunnes kerrot juttuusi jotain sisältöä.
Tuollaista maailmantuskaa nyt tulee joka tuutista, mutta harvemmin sitä vaivaudutaan yksilöimään.
Minä uskon, että sinua ahdistaa, mutta apua ahdistukseesi tulee vain, jos se vaiva saa sisällön. Kuoret kyllä ovat näkyvissä.
Olen antanut ko. tapauksesta jo niin monta yksityiskohtaista selostusta etten enää jaksa. Myös tänne suomi24fi:hin. Ikävä juttu, mutta en nyt aio ruveta tyydyttämään sensaationälkääsi. Minua ei haittaa yhtään jos olen mielestäsi kahjo. Itse tiedän olevani tervejärkinen, älykäs, koulutettu, moraalinen ja mainitsemassasi tapauksessa ehdottoman oikeassa.
Toisaalta voipi olla että seuraavan vuoden aikana saatkin tydytystä sensaationälkääsi, jos tämä keissi sinua niin kiinnostaa. Olen nimittäin jo alustavasti neuvotellut yhden aikakauslehden kanssa siitä että kirjoittaisin - omalla oikealla nimelläni tietysti - kokemuksistanii siitä mitä taloyhtiöhelvetti pahimmillaan on. Siinä jutussa olisi sitten tositarinan kaikkien osapuolten oikeat nimet - mikseivät olisi, kun kyseessä on poliisin toimesta tutkittu ja syyttäjän vahvistama tieto, ja kun syyllinen ei halua ottaa teoistaan taloudellista vastuuta ja korvata aiheuttamaansa vahinkoa ( minkä luonnollisesti myö mainitsen jutussa ). Mutta enpä kerro missä lehdessä. Sen sanon että mikään Seiska, Oho tai muu roskajulkaisu se ei ole. Keltainen lehdistö ei minua kiinnosta sen enempää lukijana kuin kirjoittajanakaan.
Jos olet tarpeeksi uuttera voit ruveta parin kuukauden päästä oikein työksesi lukemaan kaikkia mahdollisia eteen tulevia lehtiä. Jos löydät oikean jutun, niin siinä on koko stoori paikkakuntineen ja osoitteineen. Kysyivät uskallanko esiintyä omalla nimelläni ja sanoa oikean osoitteen. Miksen uskaltaisi, kun en ole mitään väärää tehnyt vaan ollut pelkästään kiusanteon ja häirinnän uhrina. Minulla ei oe mitään tarvetta työntää päätäni pensasen. Mutta siihen en rupea että jakelisin niitä tietoja ilmaiseksi netissä. Ehei, kunnon kirjoituspalkkion hyvin tehdystä työstä.
Kun olen nyt lukenut kirjoituksia ja mielipiteitäsi niin TOIVON, ettet ikinä eksy samaan taloyhtiöön kanssani. Olet ylikierroksilla käyvä pelle.
Toive on molemminpuolinen.
Olen itse kokenut lähes samanlaista ja voin sanoa, että kyseisellä tavalla toimivia yhtiöitä ja isännöitsijöitä tästä maasta löytyy. Onneksi ehkä vähemmistönä,mutta yksikin on liikaa. Se, että jää tällaisissa tilanteissa yksin, ei kyllä ole mikään hulluuden merkki! On ihmisiä, jotka eivät uskalla sanoa mielipidettään suoraa erilaisten sanktioiden pelosta. Valitettavasti jotkut yhtiöt, toivottavasti vähemmistö, toimivat kuin asuttaisiin jossakin Pikku-Neuvostoliitossa. Tsemppiä Odelle!
Artikkelini saisi enemmän painavuutta, jos siinä kerrottaisiin useampi samanlainen stoori. Uskaltaisitko antaa käyttää tarinaasi materiaalina? En missään nimessä kirjoittaisi sitä tunnistettavssa muodossa ( siis niin että sinut ja kyseinen asunot-osakeyhitö olisivat tunnistettavissa ) ja saisit tietenkin lukea artikkelin ja vaatia omaan osuuteesi muutoksia ennen julkaisemista.
Asia nyt vain on niin, että asunto-osakeyhtiöissä tapahtuva kiusaaminen ei ole aivan harvinaista, ja koska sitä ei ole kriminalisoitu ( kuten koulukiusaaminen ja työpaikkakiusaaminen ovat ), kiusaamisen kohde on aika oikeudeton.
Asiat eivät muutu ellei kissaa nosteta pöydälle eikä vääryyksistä pidetä älämölöä.
Tässä joku puhui ivalliseen sävyn "yksin oikeassa olemisen vaikeudesta". Oli kai olevinaan pirullisesti sanottu, mutta mitä piruilun aihetta siinä on? Olisikohan piruilijasta itsestään samaan, siis vastustamaan avoimesti vääryyttä vaikka miltään ilmansuunnalta ei tule tukea? Tuskin!
Monet hyvät aloitteet, jotka ovat johtaneet pysyviin parannuksiin, ovat alkujaan lähteneet liikkeelle siitä että joku uskaltaa olla " yksin oikeassa". Eli naureskelusta, väheksynnästä, vihasta ja väkivallalla uhkailusta huolimatta sanonut totuuden täyteen ääneen, kieltäytynyt yhtymästä valehtelijoiden kuoroon.
Ilman mitään pilkantekoa: olen ihan oikeasti joutunut elämässäni moneenkin otteesen olemaan " yksinäni oikeassa" eli vastustamaan vääryyttä tilanteessa jossa muut eivät uskalla avata suutaan. Pilkkaajani on oikeassa: helppoa se ei ole.
Ja juuri ne, joista ei itsestään ikimaailmassa olisi siihen, ovat ensimmäisenä käymässä totuudenpuhujan kimppuun. Käy niin kateeksi ja oma huonommuudentunne vain kasvaa, kun näkee jonkun toisen uskaltavan tehdä sellaista mihin omat rahkeet eivät riittäisi.
kertomaan tarinani yksityiskohtaisestikin. Lyhyesti: Kaiken alkuna oli se, että yhtiö muutti linjaansa kh-remontissa. Minulle korvattiin vain vaurioitunut osa. Vuoden kuluttua hallitus ilman yhtiökokouksen päätöstä teetätti osakas-tilintarkastajalle sekä hallituksen jäsenelle kh-remontit periaatteella, että osakas maksoi vain pintamateriaalit, yhtiö kustansi kaikki vesieristeet vaurioista riippumatta. Erot yhtiön osuuksissa olivat 30000- 40000 markkaa verrattuna omaan remonttiini. Oma remonttini on tehty C2 määräysten mukaisesti, ja yhtiö on sen valvonut. Remonttini alkoi siitä, kun kaakelit tippuivat suihkun kohdalta. Korvauslinjan muutos salattiin, ja yhtiökokouksessa valehdeltiin yhtiön osuus. Sitten loputkin kh-eet korjattiin tällä perusparannusperiaatteella. Minun oletettin osallistuvan muiden korjauksiin, vaikka yhtiö oli korvannut minulle vain suihkunurkkauksen. Asiasta piti nostaa kanne, koska yhtiö kieltäytyi hyvityksestä. Juristien avulla saatiin aikaan sopimus, jonka mukaan yhtiö joutui hyvittämään jälkikäteen muutamia tuhansia euroja. Tämä prosessi kesti n. 3 vuotta. Tuona aikana ja sen jälkeenkin olen joutunut kaikenlaisen kiusanteon kohteeksi:hallituksen jäsenet kirjoittaneet perättömiä kirjeitä, käsketty muuttamaan, nimitetty terroristiksi, roskakatoksen oveen laitettu dynamiitilla koristeltu kirje, jossa nimitelty sanoilla, joita en viitsi edes kirjoittaa.
Koko tämän prosessin ajan olen kaivannut, että olisi joku "elin", joka hoitaisi tällaisia asioita. Missään muualla ihminen ei ole niin turvaton kuin asunto-osakeyhtiössä silloin, kun joutuu muiden kiusaamisen kohteeksi. Muut osakkaat ja ensisijaisesti hallitus voivat käyttäytyä vaikka miten mielivaltaisesti, eikä syynä tarvi olla kuin se, ettei oikeudentajuusi mahdu, että sinun kohdallasi tasavertaisuus toteutuu vain maksajan roolissa. En todellakaan lue itseäni hullujen joukkoon sillä perusteella, etten alistunut laittomuuksiin! Toivon, että olisi enemmän rohkeita ihmisiä! Ne, jotka hiljaa vierestä seuraavat yhtiöissä tällaista touhua, ovat periaatteessa samanlaisia kiusaajia kuin aktiivikiusaajatkin. Raukkamaisia!
Asian tiimoilta menossa on poliisitutkinta kahden hallituksen jäsenen toimista.
Olen samaa mieltä Oden kanssa siitä, että asiat eivät muutu parempaan, ellei niihin puututa ja tehdä julkisiksi. Olen ymmärtänyt, että viranomaistahollakin nähdään puutteena se, ettei ole joustavaa systeemiä käsittelemään asunto-osakeyhtiöasioita, ja ennenkaikkea hallitusten ja isännöitsijöiden toimia ei kyllä valvo kukaan! On hallituksen jäseniä, jotka katsovat päätehtäväkseen omien etujen ajamisen, ja isännöitsijöitä, jotka vain yrittävät miellyttää hallitusta, laillisuudesta viia! Voin antaa vielä yksityiskohtaisempaa tietoa. Tsemppiä kaikille asuinyhteisökiusatuille!
Olet ileisesti se talo häirikkö joka on hiukan sairas ja epäilee kaikkia muita mene hoitoon paranna itsesi niin kaikki elää paremmin lähelläsi. tiedän mitä puhun olen ollut isännöisijänä tunnen sairaat asukkaak......
noin vinksahtanut, että pitää häirikkönä sitä, joka ei alistu laittomuuksiin? Taidat itse olla todella häirikkö ja avun tarpeessa.
Olet todoella asuntoyhtiön maan vaiva kumpa sinusta päästäisiin eroon, sama ajatu
ajattelutavalla muilla samassa taossa asuvilla, kuole pois, on toiveemme???
pellet omaan arvoonsa! Säälittävä tapaus!
Kysymyksiä "isännöitisijalle" ( sic! ):
1. Oletko IHAN oikeasti toiminut isännöitsijänä? Mahdankohan tuntea sinut? Et suinkaan ole taloyhtiömme hallituksen ikioma puheenjohtaja? Sopisit kuvaan: hänelläkään ei ole alkeellisimpiakaan käytöstapoja ja hänkin on tietääkseni hädin tuskin kirjoitustaitoinen.
2. Jos todella olet ollut isännöitsijänä - mitä en aivan vähällä usko - niin jouduitko lopettamaan isännöitsijänä toimimisen siksi, ettet olemattoman kirjoitustaitosi vuoksi pystynyt kirjoittaman edes isännöitsijätodistusta, yhtiökokouksen pöytäkirjoja yms. asiakirjoja?
joku ole sanonut, että isännöitsijöiden joukossa tuntuu olevan apukoulun priimuksia? "Isännöitsijä" ei lukeutune edes näihin priimuksiin!!!
"Isännöitisija" ei pärjännyt apukoulussa. Luokkatoverit huokailivat ärtyneesti ja vaihtoivat tuntien aikana merkitseviä silmäyksiä aina kun hän avasi suunsa.
" Isännöitisijalla" oli pulpetissaan Aapinen vielä kuudennella luokalla, koska hän ei pystynyt lukemaan muita kirjoja.
Mutta kun kirjoittaminen - tavuviivojen kanssa tai ilman - ei sujunut vielä sittenkään, niin kiltti opettaja, halutessaan suoda hänelle onnistumisen elämyksiä, antoi hänelle kaksi erityistehtävää: kynien teroittamisen ja taulun pyyhkimisen. Niistä hän suoriutui valvonnan alaisena, ja opettaja kehui häntä ja silitti hänen päätään. Siitä "Isännöitisijalle" tuli hyvä mieli.