Hallituksia lobataan eri puolilla maailmaa gm-alan teollisuuden taholta siitä, että geeni-editointi on mullistava jalostusmenetelmä, jonka käyttöä tulee edistää vapauttamalla sen avulla jalostetut lajikkeet ennakkotarkastuksista.
Ei ole todisteita, että geenieditoinnilla saataisiin jalostettua nopeasti ja halvalla hyviä lajikkeita.
Calxyt´o yritys, joka on panostanut uusiin bioteknologian menetelmiin kuten kasvinjalostukseen geeni-editoinnin menetelmin ja kasvimolekyylien teolliseen valmistamiseen USA:ssa, jossa geeni-editoinnilla jalostettujen lajikkeiden säätely on hyvin kevyttä.
Yrityksen geeni-editoinnilla jalostama soijalajike ei ole pärjännyt heikkosatoisena. Yritys päättikin luopua soijan jalostamisesta viime vuoden lopulla, koska kilpailukykyistä lajiketta ei ole onnistuttu geenieditoinnilla jalostamaan.
Yrityksen taloudellinen tulos on romahtanut ja yrityksen osakkeen arvo on vuodessa pudonnut 3,6 dollarista 0,2 dollariin. Osakkeenomistajat ovat pettyneitä yrityksen hitaaseen kehittymiseen ja kasvuun, vaikka yritys on profiloinut itseään ”nopeita kehityssyklejä hyödyntäen uusia geeni-editoinnin menetelmiä”.
Yrityksen mukaan lähivuosille ei ole näköpiirissä merkittävää talouden kohenemista.
Yritys etsiikin strategisia vaihtoehtoja yrityksen toiminnan jatkamiseen. Harkinnassa on yrityksen myynti tai fuusio jonkin muun yrityksen kanssa.
https://archive.ph/sbUJp#selection-1429.0-1489.1
Geenieditoinnin pioneeriyritys Cibus väitti monien vuosien ajan olevansa geenimuokkauksen uranuurtaja maailmassa ja hallitsevansa ko tekniikan hyvin. Cibus laski markkinoille herbisidiä kestävän rapsilajikkeen, jota esitteli ylpeänä geenieditoinnin mestariluomuksena.
Yritys muuttikin myöhemmin yllättäen viestiään väittäen, että lajike onkin syntynyt vahingossa petrimaljalla luonnollisen mutaation seurauksena. Alan úranuurtaja ei ole siis onnistunut jalostamaan yhtään kilpailukykyistä lajiketta geenieditoinnilla, jos yrityksen viimeisin kanta on totta.
Yrityksen suunnanmuutos tapahtui sen jälkeen, kun riippumaton tutkija kertoi, että he ovat kehittäneet testin, jolla voidaan tunnistaa ko lajike. Cibukselle tunnistamismenetelmän kehittämisestä tulisi ongelma rapsin tuonnissa EU:n markkinoille, jos heidän lajikkeensa olisikin tunnistettavissa GMO-lajikkeeksi ja siitä tulisi laiton EU-markkinoilla.
Kun Calyxt`n geeni-editoinnilla jalostettu soijalajike poistuu markkinoilta liian heikkosatoisena ja jos Cibus kertoi nyt totuuden rapsilajikkeestaan, ettei se olekaan geeni-editoinnin avulla jalostettu, silloin markkinoille jää vain japanilainen gm-tomaattilajike, jonka jalostamiseen kului suusin gm-jalostuksen menetelmin 15 vuotta.
Hurjasti mainostettujen uusien gmo-jalostusmenetelmien tulokset osoittavat, että uusien gmo-jalostuksen menetelmien mahdollisuuksia on gmo-lobbareiden taholta vahvasti yliarvioitu ja ylimainostettu.
Uudet gm-jalostuksen menetelmät ylimainostettuja
48
1004
Vastaukset
- Anonyymi
Samat lupaukset nopeasta jalostuksesta ollaan kuultu gm-faneilta jo 30 vuotta sitten.
Nuo kaikki piti saada aikaan jo viime vuosituhannen puolella.
Gm-jalostus oli jo silloin "tarkkaan ja nopeasti uraanuurtavia tuloksia tuottavaa".
Eipä ole lupauksista mikään toteutunut.
Eikä nytkään pidä uskoa gm-fanien lupauksia suurista edistysaskelista "uusilla gm-jalostuksen menetelmillä". - Anonyymi
Calyxt`n omien lupausten mukaan yrityksen liikeideana oli etsiä muutamassa kuukaudessa uusi hyvä ominaisuus, joka halutaan uuteen lajikkeeseen. Sitten 1-2 vuodessa luoda geenimuokkauksen menetelmin uusi lajike ja valita kenttäkokeissa laboratorioaineistosta uusi lajike 1-2 vuodessa sekä lisätä uuden lajikkeen siementä 1-3 vuodessa.
Siis jalostaa ja tuoda markkinoille uusia lajikkeita 4-8 vuodessa.
https://seekingalpha.com/article/4394048-calyxt-to-exit-farming-operations-and-focus-on-seed-science
Tämä Calyxtin busines-malli on siis osoittautunut harhakuvitelmaksi.
Yrityksen takana oli Minnesotan yliopiston tutkijoita, joten tieto-taidon puutteesta yrityksen haaksirikko ei johdu. - Anonyymi
Turha surinaa. Tiedeyhteisö kannattaa hyvin yksimielisesti geenieditoinnin sallimista kasvinjalostuksessa eikä siinä ole osoitettu olevan mitään "normaalia" jalostusta suurempia riskejä.
Se miten paljon se auttaa viljojen satoisuudessa selviää kokeilemella eikä taikauskoisia pelkoja ja uskomuksia ETUKÄTEEN levittelemällä. On idioottimaista väittää kokeilematta miten paljon tai vähän geenieditoinnilla voidaan saavuttaa.
Tässä esimerkki, miten geenieditoinnilla saadaan riisin (ja ilmesesti myös vehnän ja useiden muiden viljakasvien) satoisuus kasvamaan jopa 40% lisäämättä MITÄÄN UUTTA DNA:ta riisin perimään, vaan pelkästään monistamalla siinä jo ennestään oleva geeni:
https://www.hs.fi/tiede/art-2000009049723.html
"Kun kasvifysiologi Wenbin Zhou Kiinan maataloustieteellisestä akatemiasta kollegoineen lisäsi riisiin yhden kopion kasvin omasta geenistä, riisin satoisuus kasvoi lähes puolella."
"Mittaus osoitti, että lisägeenillä varustetut riisit imuroivat tavanomaista enemmän typpeä. Niillä oli myös kolmannes enemmän viherhiukkasia sekä rubisco-entsyymiä, joita tarvitaan yhteyttämisessä. Kahdesta kolmeen vuotta kestäneet kenttäkokeet vahvistivat, että lisägeeni kasvattaa satoa."
Ei lisää lannotteita, ei lisää myrkkyjä, ei "vieraan" geneettisen materiaalin lisäämistä kasviin ja silti merkittävä satoisuuden parannus geenitekniikalla. Mikä muu voi olla syy kieltää tämä, kuin taikauskoinen pelko geeniteknologiaa kohtaan?- Anonyymi
" Tiedeyhteisö kannattaa hyvin yksimielisesti geenieditoinnin sallimista kasvinjalostuksessa eikä siinä ole osoitettu olevan mitään "normaalia" jalostusta suurempia riskejä."
Tuollaiset väitteet ovat mielikuvituksen tuotetta.
Asiantuntijat eivät suinkaan kannata yksimielisesti geenieditoinnin vapauttamista ennakkkotarkastuksesta.
Uusillakin gmo-jalostuksen menetelmillä tapahtuu yllättävän paljon ennakoimattomia muutoksia, joita voi olla vaikea jäljittää.
Koska ennakoimattomien muutosten tunnistaminen on työlästä, monet otaksuvat ettei ennakomattomia muutoksia tapahtuisikaan. - Anonyymi
"Se miten paljon se auttaa viljojen satoisuudessa selviää kokeilemella eikä taikauskoisia pelkoja ja uskomuksia ETUKÄTEEN levittelemällä. On idioottimaista väittää kokeilematta miten paljon tai vähän geenieditoinnilla voidaan saavuttaa."
Saahan sitä tutkia. GMO-tutkimusohjeistuksen mukaisesti.
Paljon on maailmalla gmo-tutkimuksia, mutta hyvin tuskin yhtään kunnollista käytännössä pärjäävää sovellusta, kuten aloituksessa todetaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Se miten paljon se auttaa viljojen satoisuudessa selviää kokeilemella eikä taikauskoisia pelkoja ja uskomuksia ETUKÄTEEN levittelemällä. On idioottimaista väittää kokeilematta miten paljon tai vähän geenieditoinnilla voidaan saavuttaa."
Saahan sitä tutkia. GMO-tutkimusohjeistuksen mukaisesti.
Paljon on maailmalla gmo-tutkimuksia, mutta hyvin tuskin yhtään kunnollista käytännössä pärjäävää sovellusta, kuten aloituksessa todetaan.Maailmalla tutkitaan, mutta EU:ssa ei, koska meillä on hysteerikkojen mieleinen laki.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maailmalla tutkitaan, mutta EU:ssa ei, koska meillä on hysteerikkojen mieleinen laki.
Taas uusi turha ketju. Vastaa nyt lopultakin, mihin gmo:ta tarvitaan ja mitä ongemia se muka poistaa? Mahdollinen sadon lisäyskään ei tule tyhjästä vaan pitää lannoittaa enemmän tai maa köyhtyy ja sato silti heikkolaatuisempaa.
Miten ihmisten määrän ja ihmisten aiheuttamien tuhojen lisääminen lisäämällä keinotekoisesti satoa gmo:lla auttaisi mihinkään asiaan, syntyvyyttä pitää vähentää eikä kuskata ruokaa toiselle puolelle maapalloa.
Miten kuumuuden sieto muutamilla kasveilla auttaisi estämään ilmaston lämpenemistä ja kasvi- ja eläintuhoja tai miksi pitäisi sallia luonnonkasvien ja luonnollisten viljelykasvien tuhoutuminen gmo-hirviöiden takia.
Gmo auttaa vain gmo-yritysten omistajia, jotka myy kalliilla siemeniä. Jos haluat peltoja olevan mahdollisimman vähän, niin pitää alkaa tehdä ruokaa teollisuushalleissa. Päästään samalla maataloustukiaisista. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maailmalla tutkitaan, mutta EU:ssa ei, koska meillä on hysteerikkojen mieleinen laki.
"Maailmalla tutkitaan, mutta EU:ssa ei, koska meillä on hysteerikkojen mieleinen laki."
EU:ssa tutkitaan biotekniikkaa/geenitekniikkaa erittäin paljon.
EU on käyttänyt viiden viime vuoden aikana 271 milj eur kasvibiotekniikan tutkimusten rahoittamiseen. Lisäksi jäsenvaltiot ovat käyttäneet 356 milj eur.
Tutkimusrahat on käytetty uusien geenitekniikan menetelmien kehittämiseen maataloudessa, terveydenhoidossa ja teollisuudessa.
Mutta näiden tekniikoiden riskien tutkimiseen ja jäljitysmenetelmien ja seurannan kehittämiseen panostus ollut olemattoman pientä, vain 1,6 %.
Epäsuhta on syytä korjata pikaisesti vaatii joukko EU-parlamentin edustajia komissiolle lähettämässään avoimessa kirjeessä.
EU:ssa noudatetaan YK:n Gartagenan bioturvapäytäkirjan suosituksia käyttää varovaisuusperiaatetta geenitekniikan soveltamisessa.
Se onkin ainoa järkevä tapa, koska geenitekniikalla voidaan saada aikaan korvaamatonta vahinkoa.
"Älä mene heikoille jäille, ennenkuin voit olla varma, että jää kestää". - Anonyymi
"Se miten paljon se auttaa viljojen satoisuudessa selviää kokeilemella eikä taikauskoisia pelkoja ja uskomuksia ETUKÄTEEN levittelemällä. On idioottimaista väittää kokeilematta miten paljon tai vähän geenieditoinnilla voidaan saavuttaa."
Tästä ketjusta selviää, että alan pioneeriyrityksen eivät ole onnistuneet luomaan yhtään käytännön viljelyssä kilpailukykyistä vilja- ym lajiketta.
Kovasti on siis kokeiltu- ja tulos on "0".
On todella turhauttavaa, kun gm-fanit ovat niin sokeita, että näitäkin todisteita uusienkin geenitekniikan jalostusmenetelmien heikkouksista väittävät taikauskoksi.
- Anonyymi
Annetaan tieteen ja tutkijoiden ratkaista miten paljon geenieditoinnista on ihmiskunnalle hyötyä ja mitä riskejä siihen liittyy. Tätäkään asiaa ei pidä jättää pienen mutta äänekkään hysteerikkoporukan ratkaistavaksi.
- Anonyymi
Tätäkään asiaa ei pidä jättää pienen mutta äänekkään gmo:ta fanittavan hysteerikkoporukan ratkaistavaksi. Sitten on myöhäistä kun luonto on tuhottu.
Järjetöntä vouhotusta kehitysmaiden nälänhädästä kun itse lisäntyvät kuin kanit ja tuhonneet luonnonkin, mutta kaikesta syytetään länsimaita. Riittäähän sielläkin ruokaa ja varallisuutta kun hankkivat kymmenen pennun sijaan 1-2. Ei ongelmat ratkea sillä että ne otetaan tänne lisääntymään tai tuotetaan niille täällä entistä enemmän gmo-ruokaa. Ehkäisyä ne tarvitsee eikä mitään muuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tätäkään asiaa ei pidä jättää pienen mutta äänekkään gmo:ta fanittavan hysteerikkoporukan ratkaistavaksi. Sitten on myöhäistä kun luonto on tuhottu.
Järjetöntä vouhotusta kehitysmaiden nälänhädästä kun itse lisäntyvät kuin kanit ja tuhonneet luonnonkin, mutta kaikesta syytetään länsimaita. Riittäähän sielläkin ruokaa ja varallisuutta kun hankkivat kymmenen pennun sijaan 1-2. Ei ongelmat ratkea sillä että ne otetaan tänne lisääntymään tai tuotetaan niille täällä entistä enemmän gmo-ruokaa. Ehkäisyä ne tarvitsee eikä mitään muuta.Miksi et halua uskoa tieteentekijöitä? Miksi luulottelu ja ennakkoluulot olisivat parempia kuin tutkittu tieto?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et halua uskoa tieteentekijöitä? Miksi luulottelu ja ennakkoluulot olisivat parempia kuin tutkittu tieto?
Ei kannata uskoa gmo-hörhöjä ja ahneita siemenkauppiaita kun on faktaa ettei gmos:ta ole mitään hyötyäö, vain haittaa. Ethän ole kyenneyt vastaamaan mihinkään mitä kysytty.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kannata uskoa gmo-hörhöjä ja ahneita siemenkauppiaita kun on faktaa ettei gmos:ta ole mitään hyötyäö, vain haittaa. Ethän ole kyenneyt vastaamaan mihinkään mitä kysytty.
Tieteentekijät saavat selville missä geenieditoinnissa on apua ja missä ei. Turha mennä tutkimatta hutkimaan. Tuolla asenteella emme olisi keksineet vielä vartta kivikirveeseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tieteentekijät saavat selville missä geenieditoinnissa on apua ja missä ei. Turha mennä tutkimatta hutkimaan. Tuolla asenteella emme olisi keksineet vielä vartta kivikirveeseen.
"Tieteentekijät saavat selville missä geenieditoinnissa on apua ja missä ei."
Kohta 50 vuotta ovat tutkineet.
Ja rahaa on palanut ainakin 600 miljardia.
On syytä kysellä, miten paljon paremmin kestävyyttää olisi saatu aikaan, kun nuo rahat olisi käytetty järkevämmin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Tieteentekijät saavat selville missä geenieditoinnissa on apua ja missä ei."
Kohta 50 vuotta ovat tutkineet.
Ja rahaa on palanut ainakin 600 miljardia.
On syytä kysellä, miten paljon paremmin kestävyyttää olisi saatu aikaan, kun nuo rahat olisi käytetty järkevämmin.Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa.Eli ei ole ratkaisuut mitään ongelmaa, sen sijaan lisää maapallon ongelmia jos ihmisiä pystytään ruokkimaan enemmän ja kaikki muut gmo:n ongelmat lisäksi. Maaperä köyhtyy entistä enemmän ellei lannoiteta enemmän, lisääntyneet ihmiset tuhoaa luontoa entistä enemmän, riippuvuus suuryhtiöistä aiheuttaa paljon ongelmia, ei omavaraisuutta...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa." Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa"
Tässä taasen esimerkki siitä, miten gmo-fanit suoltavat julkisuuteen täyttä puppua.
Eipä ole gmo-vehnää edes hyväksytty viljelyyn.
Argentiinassakin oikeus peruutti hyväksynnän.
Ei ole siis kaksi miljardia syönyt gmo-vehnää.
Gmo-jalostus aineistoa joitakin vuosia sitten USA:n gmo-tutkimuslaitoksella sekoittui tavanomaisen riisin sekaan.
Sekaantuminen pääsi leviämään laajalle.
Suomeen sitä sekoitusta tuli myös kauppoihin. Mutta vedettiin laittomana pois markkinoilta.
USA:ssa tuottajahinnat romahtivat vientimarkkinoiden tyrehtymiseen.
GM-firma tuomittiin maksamaan miljoonittain korvauksia.
Mainitsemistasi vain soijaa viljellään laajemmin. Mutta se syötetään eläimille.
Eläimille on sen seurauksena tullut terveydellisiä ongelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa."Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia."
Harhaanjohtavaa laskea noin.
Tavanomaiset lajikkeet ovat satoisampia kuin gm-lajikkeet.
Gm-lajikkeilla tuotetaan siten vähemmän.
Sadonalennus gmo-lajikkeilla verrattuna parhaisiin tavanomaisiin lajikkeisiin aiheuttaa siis sadon alennuksia ja siten gmo-lajikkeiden arvo on negatiivinen. - Anonyymi
Calyxtin gm-soijalajikkeen epäonnistumisen jälkeen myös Cibusin herbisidi-kestävä rapsilajike on kadonnut markkinoilta.
Sitä ei ole enää myynnissä missään siemenluetteloissa ensi kevään kylvöille.
Cibus toi herbisidi-kestävän rapsilajikkeen markkinoille vuonna 2014. Ja mainosti sitä geenieditoinnin riemuvoittona.
Myöhemmin, kun gm-lajikkeiden tunnistusmenetelmä oli kehitetty, yritys peruikin puheitaan ja väitti, että lajike olikin syntynytkin sattumalta luonnollisen mutaation seurauksena.
Sen viljely on nyt hyvin riskialtista, koska sitä ei ole hyväksytty EU-markkinoille gm-lajikkeena. Rapsin vienti USA:sta ja Kanadasta voisi tulla laittomaksi.
Geenieditoinnilla jalostettuja lajikkeita on ollut vain kolme markkinoilla:
Calyxtin soijalajike, jota viljelijät eivät halunneet viljellä heikkosatoisuuden takia. Se on poistunut markkinoilta ja Calyxt lopetti toimintansa.
Cibusin herbisidi-kestävä rapsilajike, joka on nyt myös hävinnyt markkinoilta.
Jäljellä on vain gm-tomaattilajike Japanissa, joka on jalostettu geenieditoinnilla 15 vuoden työn tuloksena.
Todellisuus osoittaa, että puheet geenieditoinnin nopeudesta ja ylivertaisuudesta kasvien jalostamisessa ovat yliampuvia.
Todisteet puhuvat sen puolesta, että geenieditointi on ongelmallinen jalostusmenetelmä ja testaamaton teknologia, jolla ei tähän mennessä ole saatu aikaan mitään todellista lisäarvoa. - Anonyymi
"Annetaan tieteen ja tutkijoiden ratkaista miten paljon geenieditoinnista on ihmiskunnalle hyötyä ja mitä riskejä siihen liittyy. "
On toiveajattelua, että tiede voisi ratkaista kaikki ongelmat ja ottaa huomioon asioiden eri puolia riittävän kattavasti.
Kyllä viljelijät, kuluttajat ja ympäristö tulee myös ottaa huomioon.
Demokratiaan kuuluu oleellisena osana, se että kaikkia osapuolia kuunnellaan ja otetaan heidän näkökantansa huomioon.
Ei ole syytä mennä tieteen tai tutkijoiden diktatuuriin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa."Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään. "
Luku perustuu amerikkalaisproffan arvioon.
Monsanton mukaan yhden gm-lajikkeen jalostaminen on maksanut heille 135 miljoonaa taalaa.
Ei ihme hintaa kertyy, kun yksin yrityksen Saint Louisin labrassa on 250 kasvukammiota, joissa koeputkiversioiden alkukasvatukset tehdään. Niistä parhaat siirretään rakennuksen ulkoseinillä oleviin pieniin terassikasvihuonesiin, joita on myös 250 kpl.
Geenisiirtoja tehdään sitten aivan valtavan suuria määriä.
Mutta pelloilla pärjääjiä lajikkeita on saatu aikaan erittäin vähän. Ja useimmissa niissäkin on ollut erilaisia "heikkouksia", jotka johtunet "ennakoimattomista muutoksista", joita keinotekoinen perimän peukalointi aina aiheuttaa - enemmän tai vähemmän.
Kun gm-koetoimintalupiakin on myönnetty vuosittain noin 6000 lajikkeelle yksistään USA:ssa ja käytännön viljelyyn on tullut varsin vähän todellisia parannettuja lajikkeita,
on helppo ymmärtää, että gm-jalostus on erittäin kallista ja siihen sijoittujen varojen hyötysuhde on ollut erittäin huono.
6000 x 100 000 000 = 600 miljardia
Koska valtaosa kenttäkokeisiin viedyistä lajikkeista ei pääse markkinoille, ovat kustannukset yksikköä kohti ylläolevaa pienemmät.
6000 x 50 000 000 = 300 miljardia
Lisäksi muiden maiden panostukset ja perustutkimus rahoitus geenitekniikkaan.
Esim EU on panostanut gm-tutkimukseen 0,5 miljardia euroa viiden vuoden aikana eli 100 miljoonaa vuosittain.
Tavanomaisesti jalostettuja lajikkeita on laskettu markkinoille noin 1-3 miljoonan kappalehintaan. Ja satoisuutta, kuivuuden kestävyyttä, taudinkestävyyttä jne on onnistuttu parantamaan paljon paremmin.
On voitu ja voidaan jalostaa runsaasti erilaisia lajikkeita erilaisiin paikallisiin olosuhteisiin. Ei tarvitse yrittää pärjätä yhdellä lajikkeella valtavilla pinta-aloilla.
Tavanomainen jalostus on siis 50-100 kertaa kannattavampaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miksi et halua uskoa tieteentekijöitä? Miksi luulottelu ja ennakkoluulot olisivat parempia kuin tutkittu tieto?
"Miksi et halua uskoa tieteentekijöitä? "
Uskon esim Pusztaita. Hän oli alansa huippuasiantuntija maailmassa - siihen asti, kun antoi TV-haastattelun gm-perunatutkimuksistaan.
Mikseivät gm-fanit sallineet hänen viedä gm-perunan turvallisuustutkimuksiaan loppuun?
Onko syynä se, että vain gmo-tekniikalle myönteiset tutkimukset saadaan julkaista?
Tätäkö on gm-fanien peräänkuuluttama "tiede"? - Anonyymi
"Annetaan tieteen ja tutkijoiden ratkaista miten paljon geenieditoinnista on ihmiskunnalle hyötyä ja mitä riskejä siihen liittyy. "
Yleensä kestäviä ratkaisuja saadaan aikaan vain siten, että kehittäjät opettavat ihmisiä ratkaisemaan itse omia ongelmiaan.
"Kannettu vesi ei kaivossa pysy".
Mutta se voi luoda joukon uusia ongelmia.
Vertaa:
1. Kehittäjä vie köyhälle ongen.
2. Kehittäjä opettaa köyhän tekemään itselleen ongen.
3. Kehittäjä opettaa köyhän tekemään itselleen sopivia kalastusvälineitä ja kalastamaan.
Mitä ongelmia kukin menetelmiä ratkaisee?
Mitä ongelmia kukin menetelmä luo? - Anonyymi
"Annetaan tieteen ja tutkijoiden ratkaista miten paljon geenieditoinnista on ihmiskunnalle hyötyä ja mitä riskejä siihen liittyy."
Aivan oikein.
Olisi jo korkea aika gm-fanien alkaa lukemaan gm-tekniikan heikkouksista ja riskeitä kertovia tutkimuksia. Gm-tekniikan riskeistä kertovia tutkimuksia on jo paljon ja lisää tulee koko ajan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kun totuus ei ole puolellasi alat valehtelemaan. Tuo 600 miljardia ei perustu mihinkään.
Mutta mitä geenimuuntelulla on saavutettu. Noin kaksi miljardia ihmistä maailmassa on syönyt tai syö säännöllisesti muuntogeenisestä vehnästä, soijasta tai riisistä tehtyä ruokaa. Yli 100.000 suomalaista diabeetikkoa pistää itseensä JOKA PÄIVÄ (yleensä useamman kerran päivässä) GMO-tekniikalla tuotettua insuliinia. Miten paljon heitä on koko maailmassa?
Mikä on GMO-satojen arvo per VUOSI? Maissi 170 miljardia, Soija 90 miljardia. Tämän lisäksi GMO-lajikkeiden (myös geeniedut) osuus perunassa, tomaatissa, riisissä, papaijassa jne kasvaa koko ajan.
Jos tätä vertaa (todennäköisesti keksittyyn) väitteeseen 12 miljardin tutkimuspanokseen, niin tutkimus on erittäin kannattavaa.Gm-jalostuksen lupaukset nopeasta jalostuksesta ollaan kuultu gm-faneilta jo 30 vuotta sitten. Mutta ne ovat osoittautuneet katteettomiksi lupauksiksi.
Nuo kaikki piti saada aikaan jo viime vuosituhannen puolella.
Gm-jalostus oli jo silloin "tarkkaan ja nopeasti uraanuurtavia tuloksia tuottavaa".
Eipä ole lupauksista mikään toteutunut.
Eikä nytkään pidä uskoa gm-fanien lupauksia suurista edistysaskelista "uusilla gm-jalostuksen menetelmillä".
- Anonyymi
"Annetaan tieteen ja tutkijoiden ratkaista miten paljon geenieditoinnista on ihmiskunnalle hyötyä ja mitä riskejä siihen liittyy. "
Monia muitakin tahoja tarvitaan gm-lajikkeiden arviointiin.
Demokraattisissa maissa kaikkia osapuolia kuunnellaan.
Emme onneksi ole tieteen tekijöiden diktatuurissa. - Anonyymi
GMO-alamäki jatkuu:
Nyt maailman ensimmäinen gmo-eläintuote – nopeakasvuiseksi gmo-tekniikalla jalostetun lohen tuotanto on lopetettu kannattamattomana.
GMO-kalalle ei löytynyt riittävästi markkinoita.
Usalainen yritys AquaBounty kertoo lopettavansa sen ristiriitoja herättäneen geeninmuunnellun Atlantin lohen tuotannon Prinssi Erwardin saarella Kanadassa.
”Tämä on suuri voitto. Gmo-kala on tarpeeton ja riskialtis”, sanoo Sharon Labchuk yhteenliittymästä, joka on protestoinut gmo-kalaa vastaan saarella.
Varta vasten rakennetussa kasvattamossa tuotettiin vain kaksi erää gmo-kalaa.
Jatkossa laitoksessa on tarkoitus tuottaa tavanomaisen lohen mätiä myyntiin.
https://cban.ca/gmos/products/ge-animals/ge-fish/
https://www.seafoodsource.com/news/premium/aquaculture/aquabounty-sees-opportunity-in-egg-sales-pulling-back-on-china-plans- Anonyymi
"Nyt maailman ensimmäinen gmo-eläintuote – nopeakasvuiseksi gmo-tekniikalla jalostetun lohen tuotanto on lopetettu kannattamattomana.
GMO-kalalle ei löytynyt riittävästi markkinoita."
Eipä siis "tieteentekijät" ratkaisseet tätäkään "ongelmaa".
Onneksi on sentään fiksuja kuluttajia ja kauppiaita.
Muuten mitä puolueetonta tutkimusta gm-yritysten tutkijat tekevät?
- Anonyymi
".....uusien gmo-jalostuksen menetelmien mahdollisuuksia on gmo-lobbareiden taholta vahvasti yliarvioitu ja ylimainostettu"
Eli valehdeltu kuten tehtiin myrkkypiikkien kohdalla, jotka myös valmistetaan geeniteknologisin menetelmin.
Tekniikka on kiehtova ja mielenkiintoinen mutta yhtä vaarallinen kuin tietokoneohjelmien koodin räplääminen eli hakkerointi.
Yhtäkkiä mikään vaan ei toimi kun ylimääräinen koodi laitetaan ennalta arvaamattomin seurauksin valmiin koodin sekaan. - Anonyymi
Jos geenieditointi on ylimainostettua, niin se ei ole minkäänlainen syy kieltää sen käyttöä. Käytössähän vasta nähdään miten hyvin se toimii.
- Anonyymi
"Jos geenieditointi on ylimainostettua, niin se ei ole minkäänlainen syy kieltää sen käyttöä. Käytössähän vasta nähdään miten hyvin se toimii."
Onpahan gmo-tekniikan "ylivertaisuus" nähty jo 30 vuoden aikana.
Yleisin glyfosaattikestäväksi jalostetut lajikkeet ovat johtaneet rikkakasvien torjunta-ainekestävyyyden valtavaan kasvuun.
Kestävä ratkaisu tähän ongelmaan ei ole jalostaa gm-tekniikalla vielä haitallisempia torjunta-aineita kestäviä lajikkeita, kuten teollisuus nyt yrittää ongelman ratkaista.
Esim tuulikulkeuma näillä kerran käytöstä poistetuilla ja nyt uudelleen käyttöön otetuilla torjunta-aineilla on aiheuttanut valtavia sadonmenetyksiä naapurien pelloilla.
Toiseksi yleisin sovellus Bt-tekniikka ei ole kestävä menetelmä. Tuholaiset tulevat sitä kestäviksi n 20 sukupolven eli 3,5- 6 vuoden kuluessa. Gm-jalostajat yrittävät tätä ratkaista muuntelmalla bt-myrkyn koostumusta. Mutta kestävyys murtuu vieläkin nopeammin.
Ekologisesti yhtä "kestävää" eli älytöntä on, jos ihmistä yritetään pitää terveenä jatkuvalla antibioottikuurilla syntymästä hautaan.
Uusin gm-tekniikan menetelmin pyritään ensisijaisesti jatkamaan tätä kestämätöntä linjaa. - Anonyymi
" Käytössähän vasta nähdään miten hyvin geenieditointi toimii."
Onpahan geenieditoinnin toimiminen jo nähty - varsin varoittavin esimerkein.
Ainoa uusin gm-jalostuksen menetelmin jalostettu soijalajike oli viljelyssä vain vv2019-2022 Heikkosatoisen lajikkeen viljely ei kiinnostanut viljelijöitä. Jalostaja lopetti konkurssikypsänä.
Ainoa uusin gm-jalostuksen menetelmin jalostettu rapsilajike poistui viljelystä viime vuonna.
Mutta jo aikaisemmin jalostaja ilmoittikin, ettei sitä olekaan jalostettu uusin gm-menetelmin, vaan se on luontaisen mutaation tulos.
Gm-lohen kasvatus loppui kahden erän jälkeen, koska sillä ei ollut kysyntää.
Uusin menetelmin nupoksi jalostetusta naudan perimästä löytyikin monenlaista vierasta ainesta jopa antibioottiresistenssiä, vaikka jalostaja väitti, että vain yksi muutos oli tapahtunut. Jalostus loppui saman tien, kun ulkopuolisten tekemissä tutkimuksissa nämä ongelmat paljastuivat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Käytössähän vasta nähdään miten hyvin geenieditointi toimii."
Onpahan geenieditoinnin toimiminen jo nähty - varsin varoittavin esimerkein.
Ainoa uusin gm-jalostuksen menetelmin jalostettu soijalajike oli viljelyssä vain vv2019-2022 Heikkosatoisen lajikkeen viljely ei kiinnostanut viljelijöitä. Jalostaja lopetti konkurssikypsänä.
Ainoa uusin gm-jalostuksen menetelmin jalostettu rapsilajike poistui viljelystä viime vuonna.
Mutta jo aikaisemmin jalostaja ilmoittikin, ettei sitä olekaan jalostettu uusin gm-menetelmin, vaan se on luontaisen mutaation tulos.
Gm-lohen kasvatus loppui kahden erän jälkeen, koska sillä ei ollut kysyntää.
Uusin menetelmin nupoksi jalostetusta naudan perimästä löytyikin monenlaista vierasta ainesta jopa antibioottiresistenssiä, vaikka jalostaja väitti, että vain yksi muutos oli tapahtunut. Jalostus loppui saman tien, kun ulkopuolisten tekemissä tutkimuksissa nämä ongelmat paljastuivat." Käytössähän vasta nähdään miten hyvin geenieditointi toimii."
Geenitekniikka on saatu jotenkuten toimimaan hyvin yksinkertaisten ominaisuuksien jalostuksessa.
Yksi geeni - yksi vaikutus - kuten esim rikkakasvitorjunta-aineiden kestävyys
Kun lisäksi tämän ominaisuuden periytyvyys on dominoiva eli riittää, kun vain toisella vanhemmalla on ko geeni.
Kun muutos geenissä on pysyvä sukupolvesta toiseen. Useinkaan näin ei ole.
Näistä yksittäisen kohdan täyttyminen on kohtuudella saavutettavissa.
Mutta kaikkien kolmen kohdan samanaikainen täyttyminen on jo paljon harvinaisempaa,.
Siksi yksinkertaistenkin muutosten aikaansaaminen on rajoitettua.
Monimutkaisempien, useista geeneistä riippuvien muutosten muokkaaminen on sitten on erittäin paljon vaikeampaa - jollei suorastaan mahdotonta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos geenieditointi on ylimainostettua, niin se ei ole minkäänlainen syy kieltää sen käyttöä. Käytössähän vasta nähdään miten hyvin se toimii."
Onpahan gmo-tekniikan "ylivertaisuus" nähty jo 30 vuoden aikana.
Yleisin glyfosaattikestäväksi jalostetut lajikkeet ovat johtaneet rikkakasvien torjunta-ainekestävyyyden valtavaan kasvuun.
Kestävä ratkaisu tähän ongelmaan ei ole jalostaa gm-tekniikalla vielä haitallisempia torjunta-aineita kestäviä lajikkeita, kuten teollisuus nyt yrittää ongelman ratkaista.
Esim tuulikulkeuma näillä kerran käytöstä poistetuilla ja nyt uudelleen käyttöön otetuilla torjunta-aineilla on aiheuttanut valtavia sadonmenetyksiä naapurien pelloilla.
Toiseksi yleisin sovellus Bt-tekniikka ei ole kestävä menetelmä. Tuholaiset tulevat sitä kestäviksi n 20 sukupolven eli 3,5- 6 vuoden kuluessa. Gm-jalostajat yrittävät tätä ratkaista muuntelmalla bt-myrkyn koostumusta. Mutta kestävyys murtuu vieläkin nopeammin.
Ekologisesti yhtä "kestävää" eli älytöntä on, jos ihmistä yritetään pitää terveenä jatkuvalla antibioottikuurilla syntymästä hautaan.
Uusin gm-tekniikan menetelmin pyritään ensisijaisesti jatkamaan tätä kestämätöntä linjaa.Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet.
Miksi kaikkialta pitää hakea tekosyitä gm-tekniikoiden kieltämiselle, jos ongtelmat ovat muualla. "Perinteisinkin" menetelmin voidaan jalostaa myrkynkestävämpiä lajikkeita.
Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi sateisten kesien myötä yleistyvää vehnän härmäsientä voisi estää editoimalla yksi vehnän geeni (ns. MLO-geeni) samanlaiseksi kuin se on mm. luonnonvaraisessa villiohrassa. Näin sienitautia ei tarvitsisi torjua vehnässä sienimyrkyillä.
Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet.
Miksi kaikkialta pitää hakea tekosyitä gm-tekniikoiden kieltämiselle, jos ongtelmat ovat muualla. "Perinteisinkin" menetelmin voidaan jalostaa myrkynkestävämpiä lajikkeita.
Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi sateisten kesien myötä yleistyvää vehnän härmäsientä voisi estää editoimalla yksi vehnän geeni (ns. MLO-geeni) samanlaiseksi kuin se on mm. luonnonvaraisessa villiohrassa. Näin sienitautia ei tarvitsisi torjua vehnässä sienimyrkyillä.
Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. "
Valitettavasti EU:ssa gm-patenttihakemuksissa valtaosa koskee torjunta-aineita kestäväksi jalostettuja lajikkeita.
Gm-tekniikoilla siis lisätään torjunta-aineiden käyttöä.
Ei suurfirmoja kiinnosta torjunta-aineiden käytön vähentäminen, vaan niiden myynnin lisääminen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. "
Valitettavasti EU:ssa gm-patenttihakemuksissa valtaosa koskee torjunta-aineita kestäväksi jalostettuja lajikkeita.
Gm-tekniikoilla siis lisätään torjunta-aineiden käyttöä.
Ei suurfirmoja kiinnosta torjunta-aineiden käytön vähentäminen, vaan niiden myynnin lisääminen.Toistan: Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet eikä monella tavalla hyödynnettävää jalostusmenetelmää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet.
Miksi kaikkialta pitää hakea tekosyitä gm-tekniikoiden kieltämiselle, jos ongtelmat ovat muualla. "Perinteisinkin" menetelmin voidaan jalostaa myrkynkestävämpiä lajikkeita.
Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi sateisten kesien myötä yleistyvää vehnän härmäsientä voisi estää editoimalla yksi vehnän geeni (ns. MLO-geeni) samanlaiseksi kuin se on mm. luonnonvaraisessa villiohrassa. Näin sienitautia ei tarvitsisi torjua vehnässä sienimyrkyillä.
Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."
Mutta kirveellä ei voi korjata kännykköitä.
perimä on niin monimutkainen kokonaisuus, että gm-tekniikka on samaa tasoa kuin kirves kännykän korjaajan kädessä. - Anonyymi
Satotaso on riippuvainen jopa tuhansien geenien toiminnasta ja niiden yhteistoiminnasta.
Geenitekniikalla voidaan kenties saada pieniä parannuksia satotasoon aikaan, mutta on aika lopettaa gm-jalostuksen perusteeton ylistäminen.
Tähän mennessä kaikki merkittävät sadonlisäykset on saatu aikaan tavanomaisesti jalostaen.
Ei todista mitään, jos labrassa saadaan jotain aikaan. Muutokset pitää saada aikaan niin, että viljelijät saavat uusilla lajikkeilla luvattuja hyötyjä ilman merkittäviä heikkouksia käytännön viljelyssä useina erilaisina vuosina.
Gm-jalostukseen tarvitaankin realismia.
Nykyinen idealistinen gm-jalostuksen ylistäminen on syytä lopettaa.
Näin kirjoittaa suuri joukko tutkijoita Nature-tiedelehdessä
Khaipho-Burch M et al (2023). Genetic modification can improve crop yields — but stop overselling it. Nature 20 September 2023. https://www.nature.com/articles/d41586-023-02895-w#ref-CR5 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet.
Miksi kaikkialta pitää hakea tekosyitä gm-tekniikoiden kieltämiselle, jos ongtelmat ovat muualla. "Perinteisinkin" menetelmin voidaan jalostaa myrkynkestävämpiä lajikkeita.
Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi sateisten kesien myötä yleistyvää vehnän härmäsientä voisi estää editoimalla yksi vehnän geeni (ns. MLO-geeni) samanlaiseksi kuin se on mm. luonnonvaraisessa villiohrassa. Näin sienitautia ei tarvitsisi torjua vehnässä sienimyrkyillä.
Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. "
Mutta tuokin näyttää olevan lähinnä toiveajattelua gm-fanien taholta.
Tavanomaisilla jalostusmenetelmillä saadaan paremmin ja kestävimmin taudinkestäviä lajikkeita jalostettua.
Hollantilaiset ovat yrittäneet 10 vuoden ajan jalostaa ruvenkestävää omenalajiketta geenitekniikalla. Mutta tämä jalostus on lopetettu v 2021 tuloksettomana.
Ei siis onnistunut gm-menetelmin, vaikka oli kaikki uudet gm-jalostuksen menetelmät käytettävissä.
Saksalaiset jalostajat ovat onnistuneet jalostamaan ruvenkestävän omenalajikkeen tavanomaisin menetelmin.
Toisaalta ruvenkestäviä omenalajikkeita on esim Suomessa ollut saatavilla pitkään. Itänaapurissa pääosa lajikkeista onkin ruvenkestäviä.
Pääongelma Keski-Euroopan omenanjalostuksessa on ollut ruvenkestävyyden jalostamisen laiminlyönti useiden vuosikymmenien ajan. On luotettu, että ongelma hoituu torjunta-aineilla.
https://www.julius-kuehn.de/pressemitteilungen/pressemeldung/n/gruen-suess-und-knackig-neue-apfelsorte-pia41-zugelassen
https://www.keine-gentechnik.de/nachricht/34813?cHash=c68d8ee4140af0baa523269d58b1a786 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. "
Mutta tuokin näyttää olevan lähinnä toiveajattelua gm-fanien taholta.
Tavanomaisilla jalostusmenetelmillä saadaan paremmin ja kestävimmin taudinkestäviä lajikkeita jalostettua.
Hollantilaiset ovat yrittäneet 10 vuoden ajan jalostaa ruvenkestävää omenalajiketta geenitekniikalla. Mutta tämä jalostus on lopetettu v 2021 tuloksettomana.
Ei siis onnistunut gm-menetelmin, vaikka oli kaikki uudet gm-jalostuksen menetelmät käytettävissä.
Saksalaiset jalostajat ovat onnistuneet jalostamaan ruvenkestävän omenalajikkeen tavanomaisin menetelmin.
Toisaalta ruvenkestäviä omenalajikkeita on esim Suomessa ollut saatavilla pitkään. Itänaapurissa pääosa lajikkeista onkin ruvenkestäviä.
Pääongelma Keski-Euroopan omenanjalostuksessa on ollut ruvenkestävyyden jalostamisen laiminlyönti useiden vuosikymmenien ajan. On luotettu, että ongelma hoituu torjunta-aineilla.
https://www.julius-kuehn.de/pressemitteilungen/pressemeldung/n/gruen-suess-und-knackig-neue-apfelsorte-pia41-zugelassen
https://www.keine-gentechnik.de/nachricht/34813?cHash=c68d8ee4140af0baa523269d58b1a786On kiistaton fakta että perunaruton kemiallinen torjunta voitaisiin lopettaa kokonaan, jos geenieditointi sallittaisiin.
On kiistaton fakta, että vehnän härmäsienen kemiallinen torjunta voitaisiin kokonaan lopettaa jos geenieditointi sallittaisiin.
Ja jos on kasvinsuojeluaineita, jotka ovat vaarallisia ympäristölle, niin nuo kasvinsuoljeluaineet pitäisi kieltää eikä geenieditointia.
Mutta gmo-hysteerikoille taikauskoiset uskomukset ovat tärkeämpiä kuin se mikä on totta.
Kivikirveellä voi kaataa puun siinä kuin moottorisahallakin, mutta se ei ole peruste kieltää moottorisahoja. Yhtä vaähän geenieditoinnin kieltämistä voi perustella sillä, että suurella työllä voidaan YHDELLÄ omenalajikkeella saada aikaan muutos, joka voitaisiin geenieditoinnilla saada aikaan HELPOMMIN KAIKILLE omenalajikkeille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kiistaton fakta että perunaruton kemiallinen torjunta voitaisiin lopettaa kokonaan, jos geenieditointi sallittaisiin.
On kiistaton fakta, että vehnän härmäsienen kemiallinen torjunta voitaisiin kokonaan lopettaa jos geenieditointi sallittaisiin.
Ja jos on kasvinsuojeluaineita, jotka ovat vaarallisia ympäristölle, niin nuo kasvinsuoljeluaineet pitäisi kieltää eikä geenieditointia.
Mutta gmo-hysteerikoille taikauskoiset uskomukset ovat tärkeämpiä kuin se mikä on totta.
Kivikirveellä voi kaataa puun siinä kuin moottorisahallakin, mutta se ei ole peruste kieltää moottorisahoja. Yhtä vaähän geenieditoinnin kieltämistä voi perustella sillä, että suurella työllä voidaan YHDELLÄ omenalajikkeella saada aikaan muutos, joka voitaisiin geenieditoinnilla saada aikaan HELPOMMIN KAIKILLE omenalajikkeille."suurella työllä voidaan YHDELLÄ omenalajikkeella saada aikaan muutos, joka voitaisiin geenieditoinnilla saada aikaan HELPOMMIN KAIKILLE omenalajikkeille."
Hollantilaiset gmo-jalostajat sitä pitkään yrittivät - varsin laihoin tuloksin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"suurella työllä voidaan YHDELLÄ omenalajikkeella saada aikaan muutos, joka voitaisiin geenieditoinnilla saada aikaan HELPOMMIN KAIKILLE omenalajikkeille."
Hollantilaiset gmo-jalostajat sitä pitkään yrittivät - varsin laihoin tuloksin.Euroopassa gmo-tutkimus ei saa juuri mitään rahoitusta, koska gmo-lajikkeiden saaminen kaupalliseen tuotantoon on tehty käytännössä liki mahdottomaksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Euroopassa gmo-tutkimus ei saa juuri mitään rahoitusta, koska gmo-lajikkeiden saaminen kaupalliseen tuotantoon on tehty käytännössä liki mahdottomaksi.
"Euroopassa gmo-tutkimus ei saa juuri mitään rahoitusta, "
Tuokin väite on taasen gm-fanien mielikuvitusta.
EU on rahoittanut viiden viime vuoden aikana 271 milj eur kasvibioteknikan tutkimusta . Lisäksi jäsenvaltiot ovat käyttäneet 356 milj eur.
Tutkimusrahat on käytetty uusien geenitekniikan menetelmien kehittämiseen maataloudessa, terveydenhoidossa ja teollisuudessa.
Lisäksi varsin suuria panostuksia yksityisrahaa.
Mutta näiden tekniikoiden riskien tutkimiseen ja jäljitysmenetelmien ja seurannan kehittämiseen panostus ollut olemattoman pientä, vain 1,6 %.
Epäsuhta on syytä korjata pikaisesti, vaatii joukko EU-parlamentin edustajia komissiolle lähettämässään avoimessa kirjeessä.
Letter:
https://www.martin-haeusling.eu/images/220208_Letter_Haeusling_to_COM_Mariya_Gabriel_about_new_GM_research_final.pdf
Background document:
https://t.co/Z8fPul09sn - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Euroopassa gmo-tutkimus ei saa juuri mitään rahoitusta, "
Tuokin väite on taasen gm-fanien mielikuvitusta.
EU on rahoittanut viiden viime vuoden aikana 271 milj eur kasvibioteknikan tutkimusta . Lisäksi jäsenvaltiot ovat käyttäneet 356 milj eur.
Tutkimusrahat on käytetty uusien geenitekniikan menetelmien kehittämiseen maataloudessa, terveydenhoidossa ja teollisuudessa.
Lisäksi varsin suuria panostuksia yksityisrahaa.
Mutta näiden tekniikoiden riskien tutkimiseen ja jäljitysmenetelmien ja seurannan kehittämiseen panostus ollut olemattoman pientä, vain 1,6 %.
Epäsuhta on syytä korjata pikaisesti, vaatii joukko EU-parlamentin edustajia komissiolle lähettämässään avoimessa kirjeessä.
Letter:
https://www.martin-haeusling.eu/images/220208_Letter_Haeusling_to_COM_Mariya_Gabriel_about_new_GM_research_final.pdf
Background document:
https://t.co/Z8fPul09sn"Kasvibiotekniikka" on etupäässä tai usein pelkästään kaikkea muuta kuin geenieditointia. Esimerkiksi vain vähän aikaa sitten VTT:n kasvibiotekniikan tutkimuksesta julkaistiin uutinen, jossa kahvia oli pystytty tuottamaan Suomessa suoraan kasvisoluista. Siinä ei käytetty geenieditointia ja siksi koemaistajan arvio oli että "kahvisolukon profiilissa oli tuoksun ja maun osalta paljon yhtäläisyyksiä tavallisen kahvin kanssa". Geenieditoinnilla tulos olisi ollut todennäköisesti parempi.
Tyypillistä on että geenieditoinnin vastustajat ovat Iyleensä keski-eurooppalaisia) poliitikkoja ja suhtautumisen järkiperäistämistä vaativat tutkijoita. Poliitikot tietää paremmin? Koska Keski-Euroopassa kuluttajien keskuuteen on saatu levitettyä taikauskoinen GMO-pelko, niin poliitikoille voi olla hyödyllistä ratsastaa tällä aiheella.
PS. Tuon avoimen kirjeen allekirjoittajissa on mm. Marie Arena, jota tutkitaan Qatariin liittyvässä lahjusjumapakassa, mikä ei ainakaan lisää porukan uskottavuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos kasvinsuojeluaineet ovat ongelma, kielletään ongelmalliset kasvinsuojeluaineet.
Miksi kaikkialta pitää hakea tekosyitä gm-tekniikoiden kieltämiselle, jos ongtelmat ovat muualla. "Perinteisinkin" menetelmin voidaan jalostaa myrkynkestävämpiä lajikkeita.
Geenieditoinnilla voidaan myös vähentää torjunta-aineiden käyttöä. Esimerkiksi sateisten kesien myötä yleistyvää vehnän härmäsientä voisi estää editoimalla yksi vehnän geeni (ns. MLO-geeni) samanlaiseksi kuin se on mm. luonnonvaraisessa villiohrassa. Näin sienitautia ei tarvitsisi torjua vehnässä sienimyrkyillä.
Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."Geenieditointi on työkalu. Kirvestä ei pidä kieltää sen takia, että kirveellä voi tehdä myös pahaa."
Mutta kirves soveltuu erittäin huonosti kännykän korjaamiseen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kiistaton fakta että perunaruton kemiallinen torjunta voitaisiin lopettaa kokonaan, jos geenieditointi sallittaisiin.
On kiistaton fakta, että vehnän härmäsienen kemiallinen torjunta voitaisiin kokonaan lopettaa jos geenieditointi sallittaisiin.
Ja jos on kasvinsuojeluaineita, jotka ovat vaarallisia ympäristölle, niin nuo kasvinsuoljeluaineet pitäisi kieltää eikä geenieditointia.
Mutta gmo-hysteerikoille taikauskoiset uskomukset ovat tärkeämpiä kuin se mikä on totta.
Kivikirveellä voi kaataa puun siinä kuin moottorisahallakin, mutta se ei ole peruste kieltää moottorisahoja. Yhtä vaähän geenieditoinnin kieltämistä voi perustella sillä, että suurella työllä voidaan YHDELLÄ omenalajikkeella saada aikaan muutos, joka voitaisiin geenieditoinnilla saada aikaan HELPOMMIN KAIKILLE omenalajikkeille."On kiistaton fakta että perunaruton kemiallinen torjunta voitaisiin lopettaa kokonaan, jos geenieditointi sallittaisiin."
Tuota ovat luvanneet gmfanit jo yli 30 vuotta sitten: "Viiden vuoden päästä meillä on rutonkestävä perunalajike."
Tavanomaisin menetelmin on jalostettu useita rutonkestäviä lajikkeita. Viljellään niitä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
" Käytössähän vasta nähdään miten hyvin geenieditointi toimii."
Geenitekniikka on saatu jotenkuten toimimaan hyvin yksinkertaisten ominaisuuksien jalostuksessa.
Yksi geeni - yksi vaikutus - kuten esim rikkakasvitorjunta-aineiden kestävyys
Kun lisäksi tämän ominaisuuden periytyvyys on dominoiva eli riittää, kun vain toisella vanhemmalla on ko geeni.
Kun muutos geenissä on pysyvä sukupolvesta toiseen. Useinkaan näin ei ole.
Näistä yksittäisen kohdan täyttyminen on kohtuudella saavutettavissa.
Mutta kaikkien kolmen kohdan samanaikainen täyttyminen on jo paljon harvinaisempaa,.
Siksi yksinkertaistenkin muutosten aikaansaaminen on rajoitettua.
Monimutkaisempien, useista geeneistä riippuvien muutosten muokkaaminen on sitten on erittäin paljon vaikeampaa - jollei suorastaan mahdotonta." Käytössähän vasta nähdään miten hyvin geenieditointi toimii."
Onpahan gmo-tekniikan "ylivertaisuus" käytännössä nähty jo 30 vuoden aikana.
Yleisin gn-sovellus glyfosaattikestäväksi jalostetut lajikkeet ovat johtaneet rikkakasvien torjunta-ainekestävyyyden valtavaan kasvuun.
Kestävä ratkaisu tähän ongelmaan ei ole jalostaa gm-tekniikalla vielä haitallisempia torjunta-aineita kestäviä lajikkeita, kuten teollisuus nyt yrittää ongelman ratkaista.
Esim tuulikulkeuma näillä kerran käytöstä poistetuilla ja nyt uudelleen käyttöön otetuilla torjunta-aineilla on aiheuttanut valtavia sadonmenetyksiä naapurien pelloilla.
Toiseksi yleisin sovellus Bt-tekniikka ei ole kestävä menetelmä. Tuholaiset tulevat sitä kestäviksi n 20 sukupolven eli 3,5- 6 vuoden kuluessa. Gm-jalostajat yrittävät tätä ratkaista muuntelmalla bt-myrkyn koostumusta. Mutta kestävyys murtuu vieläkin nopeammin.
Ekologisesti yhtä "kestävää" eli älytöntä on, jos ihmistä yritetään pitää terveenä jatkuvalla antibioottikuurilla syntymästä hautaan.
Uusin gm-tekniikan menetelmin pyritään ensisijaisesti jatkamaan tätä kestämätöntä linjaa.
Kestävä ratkaisu on systeeminen linjamuutos.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu
Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)1128443- 402565
- 1222287
- 231946
Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?
Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais151684- 111509
Kyllä poisto toimii
Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa161462"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..
"Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla141409- 151282
Kristityt "pyhät"
Painukaa helvettiin, mä tulen sinne kans. Luetaan sitten raamattua niin Saatanallisesti. Ehkä Piru osaa opetta?!.131193