epilepsia?

Olipa harmi että koirallesi kävi näin jos ajattelit metsästyskoiraksi. Kysymykseesi en osaa vastata, mutta meillä kävi suomenajokoiran kanssa näin: Oli yhdeksän jalosukuista ajokoiran pentua ja 8:sta tuli hyviä ajureita, mutta meidän pennusta tuli vain "lempeä", mutta se on ollut nyt 10-vuotta meille maailman paras koira, ja mies metsästää tyttären koiralla.

minkälaisen sopimuksen oot tehnyt kasvattajan kanssa.Meillä on kasvattajan kanssa sopimus että jos jotain ilmenee niin koiran saa pitää mutta kasvattaja palauttaa kauppasumman.

Veljen kk-saksanseisoja uros sai samanlaisen kohtauksen, eläinlääkäri epäili epilepsiaa. Parin kuukauden kuluttua tuli pahempi kohtaus ja koira jouduttiin lopettamaan. koira oli n. 2-vuotias.

on 3 v. beagle joka on saanut neljä epilepsiakohtausta viime elokuun jälkeen. Metsällä on käyty edelleen koska ainakaan tässä vaiheessa se ei vielä sitä estä eläinlääkärin mukaan. Kohtaukset on olleet tosi lieviä ja lääkitystä ei siis turhaa aloiteta vielä. Tulleetkin pitkällä aikavälillä. Mielestäni se ei estä käyttämästä koiraanne näyttelyissä, vaikka kohtaus kuvauksen perusteella tuntui olevan aika paha. Tietenkin kyllä varmasti harmittaa mikäli jalostus ja käyttö ei onnistu. Kannattaa kuitenkin vielä katsoa mitä tuleman pitää. Kasvattajalla ei ole vastuuta mikäli niin ei papereissa lue (eli ostajan pyynnöstä sinne kirjoiteta), koska tälläistä on vaikea tietää etukäteen. Joillakin roduilla sitä tutkitaan yleisyytensä vuoksi ja jotain epilukuja on olemassa joillain roduilla, en tarkkaa tiedä mutta jos kyseessä on rotu missä ei epilepsiaa juuri esiinny niin harvemmin kai papereita tehdessä sitä edes huomioidaan. Itse olen aika toiveikas ettei koirallani olisikaan epilepsiaa. Eläinlääkäri sanoi että koiralla voi olla useampikin kohtaus eikä se tarkoita että on epilepsia. Tosin neljä on jo aika monta.. Nyt on yli 3 kk kulunut ja toivon ainakin ettei enää tule! Kyllä koira on ns. sohvaperunanakin varmaan ihan onnellinen, monet metsästyskoirat ovat pelkkiä seurakoiria vaikka se ehkä onkin "vastoin luontoa", en tiedä sitten miten on.. Järjissään kyllä varmasti pysyy!:)

Niin, että vielä heitä kirvestä kaivoon! Kuten aijemmin sanottiin, koiralla ei välttämättä tule enää näitä kohtauksia ja jos tulee lääkkeet auttavat monissa tapuksissa! Aina ei tietenkään valitettavasti näin ole ja koira joudutaan lopettamaan jos kohtaukset ovat rajuja ja tulevat tiheästi. Jos kohtaus jatkuu liian pitkään, se voi kuolla jo itsestään siihen kohtaukseen.

Meillä sattui molemmille kk saksanseisojalla ja tiibetinterrierillä olemaan epilepsia, mutta kumpaakaan ei tarvinut tämän takia lopettaa, eivätkä ne kohtauksiin kuolleet. kk saksanseisojalle ei ollut silloin vielä lääkkeitä, mutta kohtaukset tulivat harvoin ja se oli ERINOMAINEN metsä koira ja näyttelyissä rotunsa paras. Tibbe taas sai lääkityksen ja eli ihan normaalin elämän.

Jalostuksesta en oikeen tiedä epilepsiaa sairastavalla koiralla, mutta muu käyttö onnistuu kyllä jos lääkitis vaan alkaa tehoamaan (mikäli koirallasi nyt ylipäätään uusii nämä kohtaukset, toivottavasti ei!).

Älä nyt yhdestä kohtauksesta vielä hermostu noin paljon !!! Oliko kuuma ilma, oliko koira "ruiskutetun " pellon lähellä ym.kipukohtaus ???
Kokemuksesta (lähes 30v.) koirillani on ollut edellämainittujen asioiden vuoksi samantapaisia kohtauksia ( tosin yhdellä kaatumatautikin, koska oli vesipää jo syntyjään.)

Seuraile ja jatka normaalia elämää (myös metsällä) koirasi kanssa !!!

Minulla oli epileptinen pystykorva. Altistui vasta 7 vuotiaana, mutta kohtaus kun tuli kaatui koira aika kokonaan jalattomaksi, "juoksi" hillittömästi kyljellään. Laski alleen, suusta tuli vaahtoa.
Kohtaukset olivat aina samanlaisia ja kestivät muutaman minuutin. Sen jälkeen koira alkoi virkistyä, haparoida jaloilleen, oli hölmistyneen näköinen aikansa ja alkoi juoda reilusti. Koiraa käytin loppuun asti metsästyksessä. Kohtaukset tulivat yleensä levolta noustessa. Lopulta epi meni kyllä niin pahaksi, että vei koiralta hengen. Se onkin jo pitempi tarina...