A ja B ovat avoliitossa, ei lapsia, omaisuutta on. Heillä on keskinäinen hallintaoikeustestamentti (?) eli jäljelle jäänyt saa pitää heidän kaiken omaisuuden kunnes itsekin kuolee.
Molemmilla on nimettynä 1 sukulainen jolle ao hlö:n omaisuus jää jos molemmat kuolevat yhtä aikaa.
Jos A nyt kuolee ja B saa pitää omaisuuden niin ilmoitetaanko sille A:n nimeämälle hlölle tämän hetkinen A:n varallisuus, että se tietää sitten paljonko on saamista kun B kuolee? Vai voidaanko perinnönjako pitää vaan jäljelle jääneen kanssa koska se saa kaiken? Ja vasta B:n kuoltua ilmoitettaisiin A:n perijälle mitä se tulee saamaan?
Pitääkö muille sukulaisille ilmoittaa, että älkää vaivautuko perinnönjakoon, koska ette mitään saakaan? Voivatko ne sinne tulla, vaikkei ole kutsuttu?
Molemmilla on nimettynä 1 sukulainen jolle ao hlö:n omaisuus jää jos molemmat kuolevat yhtä aikaa.
Jos A nyt kuolee ja B saa pitää omaisuuden niin ilmoitetaanko sille A:n nimeämälle hlölle tämän hetkinen A:n varallisuus, että se tietää sitten paljonko on saamista kun B kuolee? Vai voidaanko perinnönjako pitää vaan jäljelle jääneen kanssa koska se saa kaiken? Ja vasta B:n kuoltua ilmoitettaisiin A:n perijälle mitä se tulee saamaan?
Pitääkö muille sukulaisille ilmoittaa, että älkää vaivautuko perinnönjakoon, koska ette mitään saakaan? Voivatko ne sinne tulla, vaikkei ole kutsuttu?
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kirjoituksessa on se epäselvää, että onko testamentissa nimetty edunsaaja siten, että hän saa omaisuuden myös silloin kun toinen kuolee eikä vain siinä tapauksessa, että molemmat kuolevat samanaikaisesti. Jos nyt oeltetaan, että testamentissa on nimetty se henkilö, jolle kuolleen omaisuus menee, niin henkilö saa omaisuuteen omistusoikeuden heti, mutta saman omaisuuden hallintaoikeus jää leskelle. Vastaus on siis, että A:n nimeämälle henkilölle ilmoitetaan varallisuus. Jäljelle jääneen kanssa ei pidetä perinnönjakoa vaan ositus. Osituksessa lesken varat erotetaan vainajan varoista ja A:n nimeämä henkilö perii heti tämän omaisuuden ja maksaa siitä perintöverot.
Siis jos A tai B kuolee ensin perintö jää toiselle. Vasta kun molemmat ovat kuolleet niin silloinhan ne omaisuudet menevät molempien määräämille sukulaisille. Jos jotain on jäljellä...
Kun puhut perinnönjaosta, tarkoitat kai perunkirjoitusta.
Perunkirjoitus tulee pitää kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta. Sen ajasta ja paikasta tulee ilmoittaa kuolinpesän osakkaille, joita ovat vainajan lähimmät perilliset sekä yleistestamentin saaja. Lähimpiä perillisiä ovat vanhemmat, ja jos nämä ovat kuolleet, sisarukset ja kuolleen sisaruksen lapset. Ellei näitä ole, lähimpiä ovat isovanhemmat tai jos hekin ovat kuolleet, enot, sedät, tädit. Mainituilla kuolinpesän osakkailla on oikeus halutessaan saapua perunkirjoitustilaisuuteen.
Perunkirjoituksessa perukirjaan kirjataan kaikki vainajan varat ja velat kuolinajankohdan mukaisina.
Jotta testamentti saisi lainvoiman, se tulee antaa tiedoksi perittävän lähimmille perillisille. Jos perillinen tämän jälkeen hyväksyy testamentin, se saa ko. perillisen osalta heti lainvoiman. Muussa tapauksessa testamentti on lainvoimainen 6 kuukauden moiteajan kuluttua, ellei moitekannetta ole tänä aikana nostettu.
Jos testamentti on saanut lainvoiman jo ennen perunkirjoitusta, perinnöstä sivuutettu perillinen ei ole sen jälkeen kuolinpesän osakas eikä hänelle tarvitse ilmoittaa perunkirjoituksesta.
Mahdollinen perinnönjako voidaan tehdä vasta testamentin saatua lainvoiman.
kun A kuolee niin B kiikuttaa testamentin lähisukulaisille, jotka eivät ole saamassa mitään. Silloin he tietävät ettei asia kuulu heille (vai alkaako siitä riidat?) eivätkä he voi tulla perunkirjoitukseen.
Miten testamentti saa lainvoiman ennen perunkirjoitusta?
Testamentti tulee avata virallisesti perunkirjoitustilaisuudessa ja perunkirjoituksessa selviää keitä ovat pesän oikeudenomistajat.
Testamentin saaja antaa testamentin tiedoksi pesän oikeudenomistajille (perilliset) kirjallisesti tai haastemiehen välityksellä ja mukana tulee olla jäljennös testamentista. Siitä alkaa testamentin moiteaika, joka on 6 kuukautta ja ellei testamenttia moitita, niin testamentti saa lainvoiman.
Testamentti ei saa lainvoimaa ennen perunkirjoitusta.
Testamentti avataan virallisesti perunkirjoitustilaisuudessa jos sen kopioita on jo lähetetty sinne tänne?
Nimimerkki "-!!" on ilmeisesti saanut käsityksensä amerikkalaisista elokuvista. Näin ei kuitenkaan Suomessa toimita. Ei testamenttia mitenkään "virallisesti avata", ei se yleensä ole suljetussa kuoressa. Toki testamentti tulee esittää perunkirjoituksessa ja ottaa perukirjan liitteeksi.
>>Testamentti ei saa lainvoimaa ennen perunkirjoitusta.
Jos A:n viimeinen tahto on paperissa ja lähimmät perilliset eivät tietenkään (?) sitä hyväksy, koska jäävät tyhjin käsin.
Kun omaisuudesta aletaan käydä kallista tappelua ja asianajajat vetävät rahat välistä ei omaisuus menekään sille kenelle A sen halusi menevän.
Eihän se turha ollut. Periaatteessa testamenttia on voitava moittia, jos siinä lain mukaista moitittavaa ilmenisi. Jos ei ilmene, sitä ei kannata moittiakaan. Jos joku moittii, niin sitten tuomioistuin ratkaisee, oliko moittiminen aiheellista vai ei. Mutta jos tekijä on ollut oikeustoimikelpoinen ja jos testamentti on tehty laissa säädetyllä tavalla, se kyllä pysyy, vaikka sitä joku perillisistä moittisikin.
Ja, kuten sanottu, vaikka perilliset eivät suoranaisesti ilmoittaisi testamenttia hyväksyvänsä, testamentti saa lainvoiman 6 kk:n kuluttua tiedoksiannosta, jos moitekannetta ei ole tänä aikana nostettu.
Kiitos paljon tiedoista. Näistä oli paljon apua. Mutta sitten vielä yksi kinkkinen kysymys:
Testamentissa on tällä hetkellä saajana väärä henkilö. Jos A nyt joutuisi esim. onnettomuuteen eikä kuolisi heti niin voiko hän suullisesti sanoa esim. lääkäreille tms, että kuka on se oikea hlö jolle omaisuus menisi. Onko se laillista muuttaa "viime hetkellä" suullisesti jos on pari todistajaa?
Kyllähän se aina varminta on että testamentti on tehty kirjallisesti ja oikeassa muodossa. Suulliset viimehetken testamentit ovat aina vähän tulkinnanvaraisia, etenkin kun samaan aikaan on olemassa poikkeava kirjallinen testamentti.
Palaisin vielä tuolla alussa olleeseen seikkaan. Jos kysy on hallintaoikeustestamentista, niin testamentin saaja saa vain omaisuuden hallinnan itselleen. Omistus siirtyy heti sille lopulliselle saajalle.
Sitä pitää ilmeisesti muuttaa vielä, että A tai B saa täyden käyttöoikeuden. Se vaan kostautuu siinä verossa kun se on sitten suurempi.
Kaikki asiat annetaan mustaa valkoisella jokaiselle perikunnan osakkaalle.
Jos testamentti on ulkopuoliselle henkilölle, eikä perillisille, niin ken jättää testamentin avoimena avoimeen paikkaan. Ei siellä myöskään ole suostumuksia, ettei testamenttia moitittaisi.
Testamentti saattaa olla tai jäljennös testamentin saajalla, mutta ei sitä lähdetä kiikuttamaan perillisille ennen perunkirjoitusta, sillä siitähän alkaa helvetinmoinen riita.
Asianajajille se tietenkin tuo mannaa. Eräs oikeusavustaja peräti soittelee vainajan omaisille "Olen käytettävissä perunkirjoitusta varten". Samainen henkilö sotkee sitten omaisten välit ja niin riidellään käräjäoikeudessa, jotta työtä riittäisi monen osalla ja pesän varat jakaantuvat sinne tänne.
>>Testamentti saattaa olla tai jäljennös testamentin saajalla, mutta ei sitä lähdetä kiikuttamaan perillisille ennen perunkirjoitusta, sillä siitähän alkaa helvetinmoinen riita.