tässä avoimesta ikkunasta tulevaa, juuri jäistä vapautuvan järven tuoksua, ja se on eliksiiriä sielulleni.
Vaikka olemme asuneet vasta kymmenisen vuotta järven rannalla, en enää voisi kuvitella koskaan asuvani ja ainakaan viihtyväni "sisämaassa".
Onko teille, rakkaat tuntemattomat tutut veden äärellä eläminen miten elintärkeä asia ja mitä se merkitsee teille eri vuoden aikoinakin, jos ei mitään, niin miksi ei?
Lopuksi kysyn, joko perunat on nostettu itämään:))
Vaikka olemme asuneet vasta kymmenisen vuotta järven rannalla, en enää voisi kuvitella koskaan asuvani ja ainakaan viihtyväni "sisämaassa".
Onko teille, rakkaat tuntemattomat tutut veden äärellä eläminen miten elintärkeä asia ja mitä se merkitsee teille eri vuoden aikoinakin, jos ei mitään, niin miksi ei?
Lopuksi kysyn, joko perunat on nostettu itämään:))
Vastaukset 16
Vanhimmat
Just kävin kuokkimassa pellosta viimeiset perunat sulamaan tuonne kellarin puolelle.
suotta, ovat valammiina sielä..:)
pahinta mitä tiedän jos en tuntisi meren läsnäoloa.
Se on koko ajan läsnä vaikka sitä ei ikkunasta näekkään.Tuuli sanoo aina millä mielellä meri kulkee.
Se on mulle kaikki.
Sisämaa kuristaisi minut ja minulle tulisi ahtaan paikan kammo.
samoin, tuo järvi antaa ikäänkuin ilmatilaa ja avaruutta minulle.
Sitten sen tuoksut kesän eri aikoina; nyt siihen sekoittuu vielä jään tuoksua, kesemmällä siinä on jo kalan- ja kaislan tuoksua...
Minä pidän moottoriveneiden papatuksestakin kesäillassa, (vesiskootterit pitäisi kieltää)niistä nousee kuva verkkojaan nostavista kyläläisistä.
paikassa on unelma,mutta järvi on liian rauhallinen minun makuuni jos saa valita sillä mä nautin suunnattomasti jos saan katsella raivoavaa merta.Tähän tunteeseen liittyy tietysti muistot miehestäni joka oli merenkulkija.
Se meri nyt vaan on vienyt niin monin tavoin sydämeni ja kun se vielä voi samaan aikaan olla sekä kaunis,että suunnattoman julma.
Olen myös viettänyt paljon lapsena aikaa saaristoissa joten tuo papatus tuo aina ne kesät mieleen....=)
olikin hyvä muistutus!
Täytyykin laittaa sellainen saavijuttu niin saa ekat nopeasti.nammm..
vain viisastelija, kun heitin tuon potattijutun tuohon jakoksi (puhuimme nimittäin aamulla perunan laitosta mieheni kanssa, siitä siis mielleyhtymä:)..ja hyvähän se jos joku muistaa tämän ansiosta ottaa ne siemenpotut viimesellä ylös sieltä kellarin uumenista..:)!
Niin, siekö laitat sitä pussiperunaa, joilla sitten juhannuksena herkuttelet?
eli sinun viisastelut istutetaan oikein hyvään multaan...=)
uusi perunalajike..:))
Meillä on saaristossa mökki joka jäi erossa miehelleni.
Täytyy sanoa, että puolet sielustani asuu yhä tuossa mökissä, vaikka asunkin nyt meren rannalla.
Aika usein kipittelen istumaan rantakalliolle ja kuuntelen lokkien kirkunaa.
varmasti minulle liian iso, se olisi varmasti alussa pelottavakin. Järvessä, vaikka isossakin on rannat lähempänä, sen rajat pystyy paremmin käsittämään.
En oikein tiedä ilkeänkö kysyäkkään, mutta tunteeko siitä merivedestä sen suolan tuoksun, onko se erilainen keväällä ja sitten keskikesällä, entä sitten syksyllä..?
ja onko taulusi tänään minkälainen.
Täällä on harmaan kostea ilma,mutta mukava päivä tulee varmaan.
kotimme kalleimmat taulut ovat tänä aamuna kovan rankkasateen puhdistamat...ja puhdistuvat koko ajan lisää..
Hyvää huomenta sinulle "rouva" pirteä..ja eloisia päivänjatkoja .. :)
perunat itämään.
Torstaina oli tämä suuri päivä, 20 kiloa talveksi iloa!
Valkosipulit maassa, nam, nam!!
olla yksi multamyyrä mekatrooni..:)
Me saadaan yleensä sama määrä syksyllä perunaa ylös, minkä olemme keväällä maahan panneet:(, ei taitaisi olla leipä leveä meidän taidoilla potatinviljelijänä!:))
Te onnelliset,kun saatte haistella raikasta ilmaa ja kuokkia perunamaata.
Minä se saan vaan parveketta kuokkia,mut se onkin nyt kukkia täynnä.