Aloitetaan ihan alusta Olen siis kohta 18v poika masennukseni alkoi 7luokalla olin silloin 14v viiltelin silloin tuskailin kaverini auttoi pysymää pinnalla taistelin ylä asteen läpi juuri ja juuri en uskaltanut hakea apua olin ylä asteelta asti yhdessä erään tytön kassa.
Ammattikoulu aikaa tämä tyttö vaihtoi minut yllättäen erääseen kaveriini 1.5v suhteen jälkeen säälimättä haukkui mut iha maahan ja käytännössä seisoin viereisen koulun katolla puukko kaulalla miettimässä jaksanko enään.
viiltelin enemmän ja enemmän puoli vuotta kunnes tapasin nykyisen tyttöystäväni puoli vuotta nyt on kestänyt minun onneani mutta vanhat arvet sielussa riistää viimeisetkin voimat tekee vain mieli ottaa se puukko takaisin käteeen ja no varmaan loppu onkin jo selvää se pakottava tarve satuttaa itseäni ei jätä rauhaan tarvitsen apua.
(anteeksi pitkä teksti)
Masennus tuhoaa mut
37
303
Vastaukset
- Anonyymi
Voihan se tuntua musertavalta, jos joku jättää ikävällä tavalla jos on jo muutenkin hankala olla. Varmasti ollut kamalaa!
Mutta sitä se elämä on, kärsimystä joutuu kohtaamaan monessa muodossa. Sekin on tunne jota ihmiset joutuu kohtaamaan koska elämän luonteeseen kuuluu monenlaiset erityyppiset menetykset ja jopa traumaattisetkin kokemukset. Kun ikää tulee näitä raastaviakin kokemuksia alkaa kertyä. Osa joutuu enemmän kohtaamaan kuin toiset, elämä ei ole missään nimessä reilua. Aika **kaa se elämä välillä on. Jätetyksi tuleminen on raastavaa mutta torjunta ja jätetyksi tulo on asia mitä monet joutuu kohtaamaan jossain välissä. Hankalaa voi olla opetella kohtaamaan ääritunteita jos muutenkin on raskasta, ja on herkässä mielentilassa. Silloin ne tunteet voi olla niitä jotka tuntuu vievän yli laidan.
Teinivuosina tunteet myllertää, itsellä teini-iässä oli tosi hankala diilata välillä tunteiden kanssa koska ne tunteet tuli sieltä jostain ja ne oli uusia pelottavia ja ahdistavia, niihin ei osannut suhtautua aina. Se oli oikeasti haastavaa aikaa henkisesti joutua kasvamaan nopeasti henkisesti ja fyysisesti. Aika helvetillistäkin, sattui vielä kaikenlaista murheellista päälle silloin kun oli jo vaikeaa. Joskus nykyään sanotaan että pitää olla varovainen esim että ei lääkitä teini-ikää koska se itsessään voi olla haastavaa aikaa.
Jos mieli on oikein musta, ei oikein osaa iloita tai ei nää niitä hyviä asioita mitä itsellä on. Mutta niistä kannattaa kuitenkin itseä muistuttaa aina jos sellainen hetki on yhtään päällä että ne voi yhtään nähdä.
Esim jos on ystäviä tai kumppani tai terveyttä.. Ja harjoittaa kiitollisuutta näistä, mikään ei ole itsestäänselvää elämässä. Mikään. Jos on masennusta tietenkin hyviä asioita on hankalampi nähdä ja positiivisia tunteita hankalampi kokea. Usein ihmisen mieli toimii niin että asioita oppii arvostamaan vasta jos on menettämässä ne tai menettää jotain. Mutta jos tuntee jo jostain pienistä arkipäivän asioista pientä iloa sekin on jo oikeasti hyvä asia masennuksessa ja voi auttaa kantamaan hankalamman jakson yli jos on mieliala matala. Jos tunnet jostain iloa, tartu siihen. Vaikka se olisi kuinka hölmö juttu, vaikka tv-ohjelma tai hyvä ruoka. Joku joka auttaa siinä hetkessä, auttaa hankalasta illasta vaikka aamuun, pienen hetken yli. Olo ei ole aina samanlainen monesti vaan vaihtelee. Joskus kannattaa vaan löytää keinoja aina sen pahimman olon yli
Jos tulee hyvin tuskainen hetki, kannattaa yrittää löytää rakentavia keinoja käsitellä oloaan ja tunteitaan missä ei vahingoita itseään koska pikaistuksissaan ihmiset saattaa tehdä ratkaisuja mitä normaalisti eivät. Ja näitä ratkaisuja voi katua, todentotta! Itseään kannattaa opetella lohduttamaan ja suhtautua itseensä ymmärtäväisesti niin että antaa itsensä surra jos surettaa. Lohduttaa itseään jollakin. Ei vaatia itseltään liikoja etenkään jos on vaikeaa. Ajatella että nyt minulla on lupa kokea tunteitani, myös niitä ikävämpiä. Itkeä vaikka, mennä peiton alle pakoon ikävää maailmaa. Viiltely voi olla tapa purkaa äärimmäisiä tunteita mutta sitäkin voi kokeilla esim jollain muovisella esineellä tai jollakin joka ei satuta sinua. Joskus fyysinen aktiivisuus voi auttaa purkamaan sisällä olevaa voimakasta ahdistusta ja äärimmäisiä tunnetiloja. Esim ilmanyrkkeily tai juoksupyrähdykset tai muutama haarahyppy tai esimerkiksi käsien nostaminen ylös ja samalla sisään hengitys ja sitten hidas uloshengitys mikä rauhoittaa kierroksilla olevaa kehoa. Joskus itsensä silittäminen voi auttaa, ja itsensä lohdutus näin. Jokainen löytää tapansa auttaa itseään ja kohdella itseään armollisesti ja tavalla millä ansaitsee. Koska sinä ansaitset tulla kohdelluksi hyvin myös itsesi toimesta. Kannattaa joskus oppia katsomaan itseä perspektiivistä jossa tuntee itseään kohden empatiaa. Esim minulla on nyt vaikeuksia, minun ei pitäisi olla itselleni näin ankara ja nyt on hankalaa niin menen sitten vaikka hwmmetti peiton alle ja olen siellä ja olen siellä aikani ihan oikeutetulla luvalla. Tunteita voi oppia kohtaamaan myös niin että niihin ei lähde aina automaattisesti matkaan vaan tutkailee niitä vähän ulkopuolelta kuin istuen elokuvateatterissa ja tarkistellen niitä ulkipuolelta. Hengittämällä syvään ja antamalla ajatuksen mennä eikä takertua jokaiseen ajatukseen. Joskus itseään voi kiusata ihan liikaa omalla ajattelulla.
Ihmiset saattavat pelätä omia tunteitaan ja synkkyyttään mutta senkin kanssa voi tulla sinuiksi. Niin että ajattelee, tämä on osa elämää. Kannattaa muistaa että asiat ei tule olemaan yhtä kurjasti kuin nyt, asiat voivat parantua.
Sitä miten itseä kohtelee ja miten itsestä pitää huolta ja miten opettelee kohtaamaan tunteitaan voi olla suuri merkitys siinä miten ihminen voi.
Tiedän neuvoni voi olla hölmöjä, mutta katson elämää eri perspektiivistä ikäni kautta.
Apua voi aina hakea ja jos elämä on sietämätöntä, kannattaakin. Toivon sinulle parempia aikoja!- Anonyymi
Ja tapa millä sinut vaihdettiin kaveriin ja sinua haukuttiin oli kyllä julman kuuloinen. Ei ihme että sinulla on ollut hankalaa!
Ja varmasti jättää arpia seuraavaa suhdetta ajatellen jos on ollut ikävä kokemus. Ehkä sinun kannattaisi työstää niitä arpia että ne ei jää kummittelemaan. Kivuliastahan se on niitä käsitellä mutta voi auttaa sinua. Ja muutenkin käsitellä oloasi joka on hankala. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ja tapa millä sinut vaihdettiin kaveriin ja sinua haukuttiin oli kyllä julman kuuloinen. Ei ihme että sinulla on ollut hankalaa!
Ja varmasti jättää arpia seuraavaa suhdetta ajatellen jos on ollut ikävä kokemus. Ehkä sinun kannattaisi työstää niitä arpia että ne ei jää kummittelemaan. Kivuliastahan se on niitä käsitellä mutta voi auttaa sinua. Ja muutenkin käsitellä oloasi joka on hankala.Eikös ole hyvä että pääsi eroon niin tympeästä tyypistä? Kenenkään temppujen takia ei pidä itselleen pahaa tehdä. Huonoja fiiliksiä tulee ja menee elämän aikana, ei niiden takia pidä hölmöyksiä tehdä. Tsemppiä aloittajalle!
- Anonyymi
Hyvin kirjoitettu
- Anonyymi
Kiitos neuvoista yritän kyllä parhaani ja tämä varmasti auttaa
- Anonyymi
Kylläpä täällä on hyviä kirjoituksia.
Aloittajalle ehdottaisin lämpimästi että vaikka ehkä et lue kirjoja niin jos kokeilit lukea Eckhart Tollen "Harjoituksia läsnäolon voimasta" kirjaa.
En tarkoita että pitäisi ymmärtää kaikki mitä kirjassa on, mutta uskoisin että takuulla löytäisit siitä uudenlaista vakautta ja helpotustakin.
Toki ongelmat tulee takaisinkin välillä, ne tulee ja menee. Silloin kun ne on päällä, niin pään sisällä mitään muuta ei ole, eikä mitään ulospääsyä osaa kuvitellakaan. Mielestäni tässä kirjassa on paljon avaimia "ulospääsyyn" omista elämän vaikeuksista. Elämä on monilla täynnä vaikeuksia! Parisuhdekaan ei kaikkea korjaa, vaan vaikeudet vain muuttuu erilaisiksi.
- Anonyymi
Kerron teille salaisuuden.
On 2 tahoa.
Hyvä ja paha.
Hyvä haluaa pitää terveenä ja iloisena.
Huono taas vastaan tuota kaikkea.
Huono sitoo teitä vanhoihin muistoihin jotta voisi pitää teistä kiinni ja upottaa teidät kurjuuteen. Mitä syvemmälle menette, sen onnistuneempi se kokee olevansa eikä ikinä päästä teistä irti.
Ehdotus:
Unohtakaa kurjat asiat. Ne ovat menneitä eivätkä tänään eikä huomenna. Ne ovat vain muistoja jotka sitovat teitä.
Päästäkää niistä irti.
Ette te muutenkaan kuljeta mukananne pilaantuneita ruokia tai muuta sontaa. Heitätte ne pois. Miksi sitten henkisesti kannatte sontaa mukana?
Heittäkää pois ja heti huomenna aloitatte elämään sitä elämää mikä on edessä.
Jokainen päivä tuo uudet mahdollisuudet paitsi jos kannatte vanhoja sontia mukananne. Silloin ei ole tilaa kantaa uusia hyviä asioita mukana. Tilaa on rajallisesti. Heitä vanha pois siis jotta voit ottaa uutta parempaa tilalle.
Mieti.
Se ei maksa mitään ja antaa paljon.- Anonyymi
Tää ois muuten toimiva kehotus, mutta esimerkiksi traumat ei ole helposti ratkottavissa. Ne vaikuttaa psyykeeseen hyvin monimutkaisesti sekä myös kehoon eli hermostoon. Eli oma alitajunta ja hermosto saattaa reagoida traumoihin niin että keho reagoi ennen kuin mieli esim silloin jos tulee joku traumaan liittyvä triggeri keho reagoi siihen ja väkisintunkeilevat muistot palaa mieleen eikä niitä voi vain järkeillä pois jos kokemus on ollut kauhistuttava. Sanotaan että esim traumat voi kuin heittää väkisin uudelleenelämään niitä tunteita mitä on elänyt trauman hetkellä jos joku triggeröi trauman. Traumojen takia saattaa vaikka olla kokoajan varuillaan tai trauma oireilee muulla tavoin läpitunkeillen mieleen väkisin. Traumoilla voi olla vaikutusta moneen asiaan elämässä mukaanlukien ihmissuhteet missä ne varjostaa. On hankala muuttaa käyttäytymisensä tällaisissa tilanteissa niin että trauma ei alitajuisesti ohjaa itseä jollain tavoin.
Täten kehottaisin enemmänkin esim tällasessa tilanteessa opettelemaan tässä suhteessa turvallisuuden kokemusta niin että keho ja hermosto oppii turvallisuuden kokemuksen jonkun järkyttävän kokemuksen jälkeen sekä käsittelemään ne negatiiviset kokemukset sen sijaan et ne väkisin tukahdutetaan ja "mennään eteenpäin". Toki joskus elämässä eteenpäin meneminen vaatii omaa aktiivista otetta haluta tehdä muutoksia tai esim lähteä työstään asioita, sitä en kiellä koska mieli saattaa jäädä johonkin tiettyyn luuppiin josta se ei pääse pois ja helposti asiat voi omassa ajattelussa toistaa kehää. Muutosten teko on vaikeaa. Toisinaan voi olla hankala saada muutoksia omaan ajatteluun ilman että sitä reflektoi jonkun toisen kanssa, keskustelee, käy asiaa lävitse että siitä sitten voi hiljalleen ajan kanssa päästä yli.
Jos asiat olisikin niin helppoja että unohda vaan tapahtuneet vaikeudet ja jatka matkaa. Ne vaikeudet kuitenkin muokkaa niin paljon psyykeä, esim käsitystä itsestä, reagointimalleja, sellasia ihan perustavanlaatusia tunnereaktioita.
Jos mukanaan kantaa liian isoa lastia asioita voi tarvita apua siitä irti päästämiseen. Elää voi tulevaa myös ollen sinut menneisyydessä tapahtuneen kanssa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tää ois muuten toimiva kehotus, mutta esimerkiksi traumat ei ole helposti ratkottavissa. Ne vaikuttaa psyykeeseen hyvin monimutkaisesti sekä myös kehoon eli hermostoon. Eli oma alitajunta ja hermosto saattaa reagoida traumoihin niin että keho reagoi ennen kuin mieli esim silloin jos tulee joku traumaan liittyvä triggeri keho reagoi siihen ja väkisintunkeilevat muistot palaa mieleen eikä niitä voi vain järkeillä pois jos kokemus on ollut kauhistuttava. Sanotaan että esim traumat voi kuin heittää väkisin uudelleenelämään niitä tunteita mitä on elänyt trauman hetkellä jos joku triggeröi trauman. Traumojen takia saattaa vaikka olla kokoajan varuillaan tai trauma oireilee muulla tavoin läpitunkeillen mieleen väkisin. Traumoilla voi olla vaikutusta moneen asiaan elämässä mukaanlukien ihmissuhteet missä ne varjostaa. On hankala muuttaa käyttäytymisensä tällaisissa tilanteissa niin että trauma ei alitajuisesti ohjaa itseä jollain tavoin.
Täten kehottaisin enemmänkin esim tällasessa tilanteessa opettelemaan tässä suhteessa turvallisuuden kokemusta niin että keho ja hermosto oppii turvallisuuden kokemuksen jonkun järkyttävän kokemuksen jälkeen sekä käsittelemään ne negatiiviset kokemukset sen sijaan et ne väkisin tukahdutetaan ja "mennään eteenpäin". Toki joskus elämässä eteenpäin meneminen vaatii omaa aktiivista otetta haluta tehdä muutoksia tai esim lähteä työstään asioita, sitä en kiellä koska mieli saattaa jäädä johonkin tiettyyn luuppiin josta se ei pääse pois ja helposti asiat voi omassa ajattelussa toistaa kehää. Muutosten teko on vaikeaa. Toisinaan voi olla hankala saada muutoksia omaan ajatteluun ilman että sitä reflektoi jonkun toisen kanssa, keskustelee, käy asiaa lävitse että siitä sitten voi hiljalleen ajan kanssa päästä yli.
Jos asiat olisikin niin helppoja että unohda vaan tapahtuneet vaikeudet ja jatka matkaa. Ne vaikeudet kuitenkin muokkaa niin paljon psyykeä, esim käsitystä itsestä, reagointimalleja, sellasia ihan perustavanlaatusia tunnereaktioita.
Jos mukanaan kantaa liian isoa lastia asioita voi tarvita apua siitä irti päästämiseen. Elää voi tulevaa myös ollen sinut menneisyydessä tapahtuneen kanssa.Traumojen siis sanotaan ikäänkuin asuvan kehossa. En siis viittaa että ap:lla olisi trauma tai jotain, käytän vain tätä esimerkkinä siitä kuinka hankala jostain asioista on päästää irti
Itse kyllä olen kanssa esimerkiksi positiivisen ajattelun kehittämisen kannalla mutta jos ihminen on kovin synkässä olotilassa se voi olla hankalaa.
Masentunut mieliala ei ole olotila joka katoaa niin että päättää että nyt en ole enää masentunut tai kanna painolasteja mukanani. Toki siitä pääsemiseen voi auttaa aktiiviset ponnistukset hyvinvointinsa eteen kun on pisteessä jossa sellaiseen kykenee. Ja niinkuin ylipäätään muutokset mitä elämäänsä tavoittelee millä pyritään auttamaan omaa mielialaa.
Tunne-elämän kiemurat ei ole yksinkertaisia.
en kannata väkisin positiivisuutta jossa negatiiviset tunteet ja kokemukset tukahdutetaan vaan juuri niiden käsittelyä, ja esim erilaisia strategioita tuoda iloa elämään esim kiitollisuusajattelu (mistä olen kiitollinen mitä minulla on), pieniin arjen iloihin huomion kiinnittäminen (ne ilot monesti on pieniä hetkiä) ja meditaatio missä niitä tunteita ikäänkuin käsitellään niin että niihin ei mennä suorilta mukaan vaan voi havaita että tunteet menee ja tulee. Niitä voi tutkailla myös neutraalisti toisinaan, takertumatta, menemättä matkaan. Pysähtyen hetkeksi vain hengittämään ja tutkailemaan maailmaa ilman että syöksyy suoraan tunteiden mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Traumojen siis sanotaan ikäänkuin asuvan kehossa. En siis viittaa että ap:lla olisi trauma tai jotain, käytän vain tätä esimerkkinä siitä kuinka hankala jostain asioista on päästää irti
Itse kyllä olen kanssa esimerkiksi positiivisen ajattelun kehittämisen kannalla mutta jos ihminen on kovin synkässä olotilassa se voi olla hankalaa.
Masentunut mieliala ei ole olotila joka katoaa niin että päättää että nyt en ole enää masentunut tai kanna painolasteja mukanani. Toki siitä pääsemiseen voi auttaa aktiiviset ponnistukset hyvinvointinsa eteen kun on pisteessä jossa sellaiseen kykenee. Ja niinkuin ylipäätään muutokset mitä elämäänsä tavoittelee millä pyritään auttamaan omaa mielialaa.
Tunne-elämän kiemurat ei ole yksinkertaisia.
en kannata väkisin positiivisuutta jossa negatiiviset tunteet ja kokemukset tukahdutetaan vaan juuri niiden käsittelyä, ja esim erilaisia strategioita tuoda iloa elämään esim kiitollisuusajattelu (mistä olen kiitollinen mitä minulla on), pieniin arjen iloihin huomion kiinnittäminen (ne ilot monesti on pieniä hetkiä) ja meditaatio missä niitä tunteita ikäänkuin käsitellään niin että niihin ei mennä suorilta mukaan vaan voi havaita että tunteet menee ja tulee. Niitä voi tutkailla myös neutraalisti toisinaan, takertumatta, menemättä matkaan. Pysähtyen hetkeksi vain hengittämään ja tutkailemaan maailmaa ilman että syöksyy suoraan tunteiden mukaan.Ja tuo meditaatiokaan ei ole mikään helppo asia vaan vaatii harjoittelua. Yksinkertaisimmillaan sitä voi vain harjoitella niin että menee kävelylle vaikka luontoon ja kiinnittää huomiota ulkona tapahtuviin asioihin eri aistien kautta vaikkapa keskittyen siihen mitä kuulee, mitä näkee, miltä vaikkapa puunrunko tuntuu. Näin opettaa itseään siihen että voi suunnata tietoisuutta pois omasta tunnekehästä ja pään sisältä pois kiinnittäen huomiota ulkomaailmaan. Eli omaan ajatteluunsa voi vaikuttaa esim näin
On erittäin hankala tehdä tietoisia muutoksia omaan ajattelutoimintaan niin että kappas vain nyt päästin omista haavoista irti, valitsin positiivisen ajattelun negatiivisen sijaan. Naps vaan. En jäänyt negatiivisen vangiksi. Toki jonain päivänä voi päättää että ei, tänään en jää vaan paikoilleni oman ajattemukehän vangiksi vaan aion tehdä tänään jotain positiivista itselleni mikä lisää hyvinvointiani ja saa minulle uusia ajatuksia. Tästä voi hiljalleen lähteä positiivinen kehä kun pyrkii tekemään asioita oman hyvinvoinnin eteen. - Anonyymi
On kummallista että ajattelemme että haluamme itsellemme pahaa. Itselleen ei voi haluta pahaa. Jos haluaa tuhota itsensä, haluaa oikeasti vain vapautua jostakin. Huom. Jostakin - vapautua. Kuka se on siis joka vapautuu? Ja kuka se on joka aiheuttaa kärsimystä itselle? Kaksi eri tahoa. Objekti ja subjekti. Sinä olet aina todellinen subjekti, eli näkijä ja kokija. Sinä koet erilaisia asioita, kuten pakkasen ulkona, tuolin allasi, varpaasi ja kehosi, kehossasi olevat tunteet, muistoja mielessäsi, ajatuksia, esim. muistoja, tai kuvitelmia, tai ajatus "minä". Nämä kaikki ovat jotain mitä koet. Kokemuksesikin on jotain minkä koet. Et ole kokemuksesi. Et ole elämäntilanteesi. Et ole nimesi tai kehosi. Et ole mitään mitä voit havaita. Olet aina subjekti. Subjekti ei muutu mistään mitä se kokee. Subjekti on muodoton, rajaton, ajaton. Subjekti on kaiken tuolla puolen ja se olet sinä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
On kummallista että ajattelemme että haluamme itsellemme pahaa. Itselleen ei voi haluta pahaa. Jos haluaa tuhota itsensä, haluaa oikeasti vain vapautua jostakin. Huom. Jostakin - vapautua. Kuka se on siis joka vapautuu? Ja kuka se on joka aiheuttaa kärsimystä itselle? Kaksi eri tahoa. Objekti ja subjekti. Sinä olet aina todellinen subjekti, eli näkijä ja kokija. Sinä koet erilaisia asioita, kuten pakkasen ulkona, tuolin allasi, varpaasi ja kehosi, kehossasi olevat tunteet, muistoja mielessäsi, ajatuksia, esim. muistoja, tai kuvitelmia, tai ajatus "minä". Nämä kaikki ovat jotain mitä koet. Kokemuksesikin on jotain minkä koet. Et ole kokemuksesi. Et ole elämäntilanteesi. Et ole nimesi tai kehosi. Et ole mitään mitä voit havaita. Olet aina subjekti. Subjekti ei muutu mistään mitä se kokee. Subjekti on muodoton, rajaton, ajaton. Subjekti on kaiken tuolla puolen ja se olet sinä.
" On kummallista että ajattelemme että haluamme itsellemme pahaa. Itselleen ei voi haluta pahaa. Jos haluaa tuhota itsensä, haluaa oikeasti vain vapautua jostakin. "
Mielenkiintoista pohdintaa tämä toteamus. Niin kukapa haluaisi itselleen pahaa? Vaikka joskus jotkut käytösmallit voi lisätä itselle pahaa oloa ja olla jopa tietyllä tavalla itselle tuhoisia niin tuskin silti syvällä sisimmässä ihminen haluaa itselleen pahaa. Ihminen ei vain jaksa parantaa asioitaan tai on vaan esimerkiksi lakannut välittämästä asioista enää tai yrittää löytää itselle haitallisilla keinoilla pahan olon helpotusta vaikka oikeasti nämä keinot voisi lisätä pahaa oloa.
Itsetuhoajatuksetkin varmaan on ihmisillä liitoksissa siihen että haluaisi vapaaksi pahasta olosta.
- Anonyymi
Ala harrastaan jotain kestävyysliikuntaa, esim pyöräilyä tai juoksua ennenkun tuhoat oman elämäsi. Salitreenikin on hyvä, mut cardio tuottaa runners highn kun kunto on tarpeeksi hyvä, ja sitä tunnetta harva asia elämässä pystyy ylittään.
Siinä juostessa pää tyhjenee liioista ajatuksista ja keho tuottaa omaa hyvänolonhormonia. Paras nopea vaikutteinen masennuslääke mitä löytyy on rankka liikunta. Mut varo sit jos tulee ylirasitusta, tai ylikuntoa, niin siinä on voimakkaat tunteet pinnassa ja voi tulla hermostuneisuutta, ruokahaluttomuutta ja unettomuutta.
Trust me, been there, done all that.
T.vanha skitso muija - Anonyymi
Asuit missä päin Suomea tahansa, mene sivulle netti Helsinki Mission. Siellä on numeroita tuki verkostoja, cat jossa voit keskustella nimettömänä.Ikään sukupuolen katsomatta!
- Anonyymi
Tosi kurja tapa jättää toinen haukkumalla,se on hirveä tunne kun sydän särkyy.Onneksi sul nyt on hyvä tyttöystävä mut edellinen varmasti jättänyt jonkin trauman. Oletko hakenut apua masennukseen,ei tarvi yksin taistella masennusta vastaan.
- Anonyymi
Ihan niin, välien lopettamisen voi hoitaa nätisti , ja kaikilla meillä on ehkä ollut joku joka on päättänyt ettei suhdetta jatketa. Se on osa elämää.
Mutta silloin kun tuntuu synkältä voi ajatella asioita että monilla ihmisillä on vieläkin synkempää, esim sota jota käydään, ihmisiä jotka menettävät kotinsa ja puolisonsa , silloin huomaa että itsellä on sentään kaikki asiat aika hyvin.
Samalla kun yrittää päästä liioista tunteen purkautumisesta eroon , ja todeta itsekseen että juuri nyt on paha olla mutta sekin menee aina ohi, ja elämä jatkuu uutena , ehkä uuden ystävän kanssa .
Apua voi myös saada kun soittaa terveysasemalle ja selittää tilanteensa. Kun itseään viiltelemään niin silloin on saatava asianmukaista apua.
Hei,
Vastaan vielä minäkin, vaikka olet jo saanut paljon hyviä vinkkejä. Ja on hienoa, että tiedostat tarvitsevasi apua ja olet lähtenyt sitä hakemaan!
Laitan tiedoksesi paikkoja, joihin voit halutessasi olla yhteydessä matalalla kynnyksellä ja anonyymisti.
https://sekasin247.fi/
Sekasin-chat nuorille on auki vuoden jokaisena päivänä, maanantaista perjantaihin klo 9-24 sekä lauantaisin ja sunnuntaisin 15-24. Chatissa päivystävät mielenterveyden ammattilaiset sekä koulutetut vapaaehtoiset.
Myös Tukinetissä on monenlaisia palveluita, joita voi käyttää. Tukinetissä voi jutella ammattilaisten kanssa tai saada vertaistukea. Palvelumuotoina ovat tukisuhteet, ryhmäkeskustelut, ryhmächatit ja yksilöchatit.
Tukisuhteessa voit jutella pidemmän aikaa saman tukihenkilön kanssa. Niitä löydät esim. täältä https://tukinet.net/teemat/?service=conversations&orderby=last_activity
Ja kaikki Tukinetin palvelut ovat täällä: https://tukinet.net/
Tukinet on avoinna kellon ympäri vuoden jokaisena päivänä. Tukinetin kaikki palvelut saa maksutta käyttöönsä, kun on anonyymisti rekisteröitynyt ja kirjautunut sivuille. Osaa palveluista voi käyttää ilmankin rekisteröitymistä.
Ystävällisin terveisin
SOS-kriisikeskus/Kata- Anonyymi
En jaksanut lukea kaikkia kommentteja, mutta masennukseen pitää hakea apua lääkäristä. Oikeilla lääkkeillä elämä voittaa.
- Anonyymi
Jos luit ekan viestin niin tyttöystävä on syy masennukseen ja masennuslääkkeillä ei tyttöystävää saa. Vai meinaatko että masennuslääkkeet auttaa löytämään tyttöystävän?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos luit ekan viestin niin tyttöystävä on syy masennukseen ja masennuslääkkeillä ei tyttöystävää saa. Vai meinaatko että masennuslääkkeet auttaa löytämään tyttöystävän?
Lääkkeissä on myös ongelmansa ja haittavaikutuksensa. Toki jotkut kokee että ne heitä auttaa, ainakin tilapäisesti pahimman yli. Sanotaan että lääke ilman terapiaa ei ole välttämättä kovin rakentavaa. Elämässä olevia ulkoisia ongelmia ei lääke ratkaise, esimerkiksi jos joku kohtelee huonosti ja se sattuu emotionaalisesti tai jos on yksinäinen ja siksi on tyhjä olla kun ei ole ketään kelle jutella. Tai ei ole sisältöä elämässä mitä tarvitsisi ynnä muuta vastaavaa. lääkkeet ei vie myöskään tuskaa ja kärsimystä kokonaan pois, koska elämään kuuluu myös kärsimys. Kärsimys on myös osa ihmisenä olemista kuin myös negatiiviset tunteet.
Masennusta voi ajatella myös toiselta kantilta. Se on tuskallista, kyllä, mutta se voi myös olla se tekijä joka saa tekemään elämässä muutoksia joita tarvitsee. Se voi olla muistutus että hei, nyt joku mättää elämässä ja sitä on syytä kehittää tai muuttaa jotta voisi paremmin. On se sitten työ joka itselle ei sovi, on se sitten liiat vaatimukset jota itselle rakentaa, tunteet jotka vaatii työstöä esim voimakas häpeä tai trauma, ihmissuhde joka on toksinen, elintavat jotka vaatii korjaamista tai yksinäisyys joka vaatii tukiverkostoa ympärille.
Masennus voi opettaa myös arvostamaan hyviä asioita elämässä. Kun on nähnyt synkkyyden, voi oppia arvostamaan valonpilkahduksia ja se voi lisätä kiitollisuutta. Silloin on kokenut skaalan ihmisyyden tunteita ja näkee että synkän jakson jälkeen voi elämään tulla myös valoa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos luit ekan viestin niin tyttöystävä on syy masennukseen ja masennuslääkkeillä ei tyttöystävää saa. Vai meinaatko että masennuslääkkeet auttaa löytämään tyttöystävän?
OMG mikä sepustus, masennus lääkkeillä voitetaan se huono olo , sen kai normaali ihminen käsittää, ei hän ole mitenkään luullut että lääkkeillä saa tyttöystävää. Vaan saanut trauman haukkumisesta suhteen loppuessa .
Joten ihan aiheeton kommentti ihmiseltä joka ei käsitä asiaa ollenkaan.
Masennus on hoidettava ja siihen on lääkkeet ja kun vielä nykyinen tyttöystävä antaa vertaistukea niin asia hoituu vähitellen - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos luit ekan viestin niin tyttöystävä on syy masennukseen ja masennuslääkkeillä ei tyttöystävää saa. Vai meinaatko että masennuslääkkeet auttaa löytämään tyttöystävän?
Uhriutuja ei tule ikinään saamaan tyttöystävää. Arvaatko mistä tiedän?
Lääkkeiden lyhytaikainen käyttö kohentaa mielialaa, ja auttaa pääsemään pois siitä kohtalokkaasta märehtimisestä.
Toki siinä jää vielä itsellekkin tehtävää, eikä pelkkä lääke siis riitä korjaamaan elämää. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
OMG mikä sepustus, masennus lääkkeillä voitetaan se huono olo , sen kai normaali ihminen käsittää, ei hän ole mitenkään luullut että lääkkeillä saa tyttöystävää. Vaan saanut trauman haukkumisesta suhteen loppuessa .
Joten ihan aiheeton kommentti ihmiseltä joka ei käsitä asiaa ollenkaan.
Masennus on hoidettava ja siihen on lääkkeet ja kun vielä nykyinen tyttöystävä antaa vertaistukea niin asia hoituu vähitellenHyvin kirjoitettu
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hyvin kirjoitettu
Mun kaveri joskus sai masennuksen uupumisen seurauksena ja kokeili masennuslääkkeitä. Lopetti viikoissa ja totesi ettei ole oma juttu. Päätti käsitellä syyt masennuksen takana, eli liian kuluttava elämä. Antoi aikaa. Hellensi tahtia. Opetteli pitään itsestä huolta. Ja on onnellisin nykyään mitä on ollut suunnilleen ikinä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mun kaveri joskus sai masennuksen uupumisen seurauksena ja kokeili masennuslääkkeitä. Lopetti viikoissa ja totesi ettei ole oma juttu. Päätti käsitellä syyt masennuksen takana, eli liian kuluttava elämä. Antoi aikaa. Hellensi tahtia. Opetteli pitään itsestä huolta. Ja on onnellisin nykyään mitä on ollut suunnilleen ikinä.
Tämä oli siis tarkoitettu sinulle joka sanoit että masennukseen pitää syödä lääkkeitä. Ei ne ole ratkaisu kaikille eikä ne toimi jokaiselle.
- Anonyymi
itse oeln usein masentunut ja paljon yksin, en usko lääkkeiden voimaan vaan mieluiseen tekemiseen ,harrastukseen, elämyksiin, liikunta tuottaa hyviä tunteita, itse olen itkenyt paljon lenkkipoluilla ja se auttaa myös nukkumisen laatuun, voimia!!!!
- Anonyymi
Kukin tavallaan
- Anonyymi
Aloittajalla on uusi tyttöystävä.Miten vankka tuo suhde on jos ei pysty asioista kertomaan hänelle.Aloittaja on edelleen nuori vaikka on täysi-ikäinen.Onko aloittaja joku tarve nuorena löytää loppuelämänsä rakkaus.Okei onhan niitä jotka löytää mutta onko aloittajan tyttöystävä minkä ikäinen vai onko vielä lapsi eli alaikäinen jolloin ei ymmärrä miten ihmiset keksustelevat parisuhteessa keskenään. Miksi aloittaja seurustelee jos on epävarma itsestään ja menneisyydestään. Jos nykyinen suhde aiheuttaa noin paljon tuskaa niin miksi seurustelee kun vaikuttaa siltä että on vain tarve olla suhteessa.
- Anonyymi
Eikö tämä ole nyt aika pitkälle menevää analyysiä?
- Anonyymi
Siis nykyinen suhde on oikein hyvä ja tyttöystävä minua tukee tietää itse myös kokemuksesta millaista tämä on ja osaa olla tukea ja auttaa vaikka joidenkin mielestä "olen liian nuori" niin fyysinen ikä ei kerro kaikkea joidenkin on pakko kasvaa nopeammin aikuistua jo aikaisin mutta mieli pystyy kaatamaan kenet tahansa jos sille päälle sattuu iästä ja elämän tilanteesta riippumatta.
En toivo tänne minkäänlaista negatiivisuutta vaan että niin minä kuin moni muukin voi saada täältä apua
- Anonyymi
Minäkin jouduin pohjalle kun mieheni hylkäsi 38v jälkeen kun ihastui toiseen naiseen. Siitä on seitsemän vuotta ja olen hengissä, ahdistus on vieläkin kuin ohuen verhon takana mutta elän ja minulla on uusi mies.
Yleensä selviämme.- Anonyymi
Jätetyksi ja hylätyksi tuleminen on raskaita kokemuksia ihan sama missä iässä on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jätetyksi ja hylätyksi tuleminen on raskaita kokemuksia ihan sama missä iässä on.
Mun mielestä 14 vuotiaan lapsen ei tartte tossa iässä vielä löytää loppuelämänsä rakkautta. 14 vuotias on vielä lapsi ja hän kerkee kyllä löytää tyttöystävän vielä vanhempanakin. Tyttöystävä ei pitäis olla lapsella se tärkein asia vaan koulu ja opiskelu.Seurustella kerkee kyllä aikuisenakin. 14 vuotias on vasta kasvamassa ja kehittymässä ja hormonit hyrrää.
- Anonyymi
Nuorena tunne-elämä on rankkaa.
- Anonyymi
Sinä et pääse yli nauttimaan autuallisuudesta eli onnesta, ennenkuin annat itsellesi anteeksi ja sen ,että sinä et ole tehnyt mitään väärää vaan sinulle on tehty väärin. Luovuta. Elä omaa elämääsi, älä sinulle väärin tehneiden elämää. Anna itsellesi anteeksi vääristä tuntemuksistasi ja laita asiat oikeisiin järjestyksiin. Ole itsellesi armollinen, hyväksy ja elä omaa elämääsi, ei muiden. Ole, elä, elä suorita elämäsiosuutta, sitä ei ansaita- se saadaan kun elät omana itsenäsi. Se riittää🎯.
- Anonyymi
En oikein jaksa näitä säälinhaku aloituksia.
- Anonyymi
Tämähän ei ole säälinhakua on erityisen helpottavaa avautua anonyymisti kun tuntee olonsa hyvin turvallisesti ja joku ehkä tosiaan osaa auttaa
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 663085
Sinä saat minut kuohuksiin
Pitäisiköhän meidän naida? Mielestäni pitäisi . Tämä värinä ja jännite meidän välillä alkaa olla sietämätöntä. Haluai262163Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan
Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä681749Loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä tilassa
Seinäjoella Pohjan valtatiellä perjantaina sattuneessa liikenneonnettomuudessa loukkaantunut lapsi on yhä kriittisessä t251617Tiedän, että emme yritä mitään
Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian161341- 281321
Näin pitkästä aikaa unta sinusta
Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni61236Mitä, kuka, hä .....
Mikähän sota keskustassa on kun poliiseja on liikkeellä kuin vilkkilässä kissoja281190Taisit sä sit kuiteski
Vihjata hieman ettei se kaikki ollutkaan totta ❤️ mutta silti sanoit kyllä vielä uudelleen sen myöhemmin 😔 ei tässä oik101147Noh joko sä nainen oot lopettanut sen
miehen kaipailun jota sulla EI ole lupa kaivata. Ja teistä ei koskaan tule mitään. ÄLÄ KOSKAAN SYÖ KUORMASTA JNE! Tutu621041