Miten kauan hallinto-oikeus voi miettiä lapsen huostaanottoa?

Miten kauan hallinto-oikeus voi miettiä lapsen huostaanottoa sen jälkeen, kun huostaanotto on jo ns. aloitettu eli lapsi siirretty kiireellisestä sijoituksesta jatkosijoituspaikkaan? Eli missä ajassa hallinto-oikeuden pitää kuitata, että huostaanotto todellakin on alkanut ja voimassa tai puretaan? Voiko sekä lasta, vanhempaa että uutta sosiaalityöntekijää pitää tällä tavalla välivaiheessa, että edes kunnon asiakassuunnitelmaa ei olla tehty vielä puolen vuoden päästäkään siitä, kun lapsi jo viety kotoaan pois. Uusi sosiaalityöntekijä myös kieltäytyy kommentoimasta "huostaanottoa" niin kauan kuin hallinto-oikeus ei ole vielä tehnyt päätöstään. Eli lapsi on vielä puoli vuotta sijoituksen ja huostaanoton jälkeenkin vailla mitään kunnon hoitosuunnitelmaa ja suunnitelmaa siitä, että mitkä on kotiutumisen edellytykset jatkossa? Vanhemmalle kuitenkin todettu, että tietenkin lapsi tarvitsee jatkossakin omassa kodissa oman huoneen kotiharjoittelujen takia eli huolimatta siitä, että huostaanotossa vanhempi menettää taloudestaan usean sadan euron verran kuukaudessa tuloja, niin hänen pitäisi pystyä jollain ihmeen keinolla säilyttämään sama elintaso. Näinkö on, että yh-äidin pitäisi yltää vähintään 2500-3000 euron kuukausituloihin, jotta olisi varaa asua jatkossakin sen kokoisessa asunnossa, missä nyt yleensä perhe asuu. Kela antaa armoa vain vuoden asumistuen osalta, mutta sekin etu lähtee viimeistään siinä kohtaa, kun palkka ylittää 2000 euroa. Vuoden jälkeen lapsi katsotaan Kelan osalta menetetyksi ja yh-vanhempi asuu yksin linnassaan, mutta asuttava on, koska jos muuttaisi pienempään, sossu sanoisi voivoi, estäisikö jatkossa kotilomatkin sillä perusteella, että ahdasta on? Miten yleistä on sekin, että lapsietuudet siirretään ja peritään kaupungille jo lapsen ollessa kiireellisesti sijoitettuna eli useampi kuukausi ennen varsinaisen huostaanottopäivän ja jatkosijoituspäivän alkua?