En halua kesän tulevan.
En halua sen muistuttavan minua sinusta
ja hetkistä
joita yhdessä koimme.
Viime kevät oli liian kaunis.
Liian kaunis kestää nykyisen rumuuden rinnalla.
Talvimyrskyjä en huomannut
koska minun oli ikävä sinua.
Kipeimmässäkin viimassa tarvoin eteenpäin
tuntien vain viiman
joka peitti henkisen kipuni.
Minä en halunnut luopua sinusta
mutta kuka sitä minulta on kysynyt.
Haluan vain syksyn tulevan
jotta voin kysyä itseltäni
oliko tämä tuleva kesä
yhtään muistamisen arvoinen
edellisen veroinen.
En halua enää tuskaa
enkä halua enää kipua.
En kesästä.
En halua sen muistuttavan minua sinusta
ja hetkistä
joita yhdessä koimme.
Viime kevät oli liian kaunis.
Liian kaunis kestää nykyisen rumuuden rinnalla.
Talvimyrskyjä en huomannut
koska minun oli ikävä sinua.
Kipeimmässäkin viimassa tarvoin eteenpäin
tuntien vain viiman
joka peitti henkisen kipuni.
Minä en halunnut luopua sinusta
mutta kuka sitä minulta on kysynyt.
Haluan vain syksyn tulevan
jotta voin kysyä itseltäni
oliko tämä tuleva kesä
yhtään muistamisen arvoinen
edellisen veroinen.
En halua enää tuskaa
enkä halua enää kipua.
En kesästä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Toi oli tosi kaunista tekstiä... :) Kuvasti aika hyvin niitä ajatuksia joita mulla itsellänikin on...
Nää on aika surkeita verrattuna joihinkin kirjoittajiin täällä, mutta eikös tää palsta ole rakkauden tuskan purkamisen paikka. Runouden kautta. :) Kiitän kovin silti.
surkea runo.Minusta se on täydellinen runo.Ei liian makea eikä liian karvas.Rehellinen,eikä kipeän tuskaisa.Ja sanoisinko..ehkä kuitenkin runoilija elää vielä toivossa...olkoon tämä kesä se joka tuo rakkaimpasi käsiesi ulottuville.