Toivottavasti tämä tavoittaa mahdollisimman monen tätä kautta...!
Haluaisin herättää keskustelua koulukiusaamisesta.
En tiedä lukeeko kuinka moni opettaja näitä palstoja ja mitä niistä, kuitenkin toivoisin että käyttäisitte aikaa "Nuoret" alueella olevaan "Kiusaaminen" palstoihin...
Lue niitä kirjoituksia ja mieti mitä voit itse tehdä asialle... uskomattoman monella nuorella on TODELLINEN HÄTÄ koulukiusauksen takia enkä voi ymmärtää kuinka paljon sitä tapahtuu tänä päivänä kaikesta puheesta huolimatta.
Eikö opettajat tunnista kiusaamisen merkkejä?
Eikö opettajat tunnista kuka on se kiusattu ja ketkä kiusaajia?
Eikö osata kuunnella nuoria?
Eikö uskalleta puuttua asioihin?
Katsokaa sitä joka istuu yksin koulun rappusilla!
Katsokaa sitä joka seisoo yksin selkä seinää vasten ja tähyää ympärilleen ettei kukaan pääse yllättämään selän takaa tai muualtakaan!
Katsokaa sitä "kovien jätkien" joukkoa, jotka seuraavat sinun liikkeitä!
Ja katsokaa etenkin sitä joukkoa joka yrittää hävitä nurkan taakse!
Väitän että jos itse lähtisin lähes kouluun kun kouluun niin päivän aikana löytäisin sieltä kiusaajat ja kiusatut niin miten se voi olla niin vaikeaa?
Ja mikäli joku nyt miettii että siellä on taas joku jostain tuohtunut vanhempi niin voin ilmoittaa ettei näin ole...
Olen 24v lastensuojelualalla töissä oleva entinen koulukiusattu!
Sitä ehkä ei jotkut osaa kuvitella millainen helvetti koulukiusaus voi olla ja asialle PITÄÄ tehdä jotain... JOKAINEN voi puuttua asioihin ja jokaisen PITÄÄ puuttua asioihin...!!! Eikä hyssytellä että eihän meillä...
Omakohtaisesti voin kertoa pienen esimerkin että kun kiusaamista oli jatkunut pitkän aikaa ja aloin olla henkisesti jo täysin rikki niin yritin hakea apua, liikunnan opettajalta joka oli myös luokanvalvojamme.. kerroin että minua kiusataan ja haluan vaihtaa ainakin luokkaa niin sain vastaukseksi tyyliin "Äläs nyt, ihan hyvähän sulla on täällä..."
Tuolla vain yritän alleviivata nimenomaan sitä että kuunnelkaa nuoria, myös niitä asioita jota ei sanota ääneen!
Olen vuosia säästänyt erästä lehtiartikkelia joka kertoi iloisesta tytöstä josta pikkuhiljaa muotoutui sulkeutunut, masentunut, yksinäinen tyttö, ja joka myöhemmin tappoi itsensä, koulukiusaamisen takia...! Tuota tuskin kukaan haluaa!
Säilytän sitä ja aika ajoin luen sen uudestaa, muistuttaakseni itseäni, etten koskaan unohda mitä "niin pienet" teot voi saada aikaan... Ko. jutussa teot ei ollu kiusaajille isoja, mutta ajoi tytön itsemurhaan, mieti sitä...!
Kiertäisin jokaisen suomen koulun läpi ja muuttaisin asioita, se vaan ei ikävä kyllä ole mahdollista, mutta jokainen joka on koulussa töissä voi sen tehdä, KUN VAAN TEKEE JA PISTÄÄ ASIOITA TAPAHTUMAAN!!!
Liekö vielä aiheellista muistuttaa että TE, hyvät opettajat, OLETTE AIKUISIA, ei nuoret, TE OLETTE NIITÄ JOTKA MÄÄRÄÄVÄT MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU, ei nuoret, JA TE PUUTUTTE KIUSAAMISEEN!!!
No nyt saa "saarnaaminen" riittää tältä erää...
Haluaisin herättää keskustelua koulukiusaamisesta.
En tiedä lukeeko kuinka moni opettaja näitä palstoja ja mitä niistä, kuitenkin toivoisin että käyttäisitte aikaa "Nuoret" alueella olevaan "Kiusaaminen" palstoihin...
Lue niitä kirjoituksia ja mieti mitä voit itse tehdä asialle... uskomattoman monella nuorella on TODELLINEN HÄTÄ koulukiusauksen takia enkä voi ymmärtää kuinka paljon sitä tapahtuu tänä päivänä kaikesta puheesta huolimatta.
Eikö opettajat tunnista kiusaamisen merkkejä?
Eikö opettajat tunnista kuka on se kiusattu ja ketkä kiusaajia?
Eikö osata kuunnella nuoria?
Eikö uskalleta puuttua asioihin?
Katsokaa sitä joka istuu yksin koulun rappusilla!
Katsokaa sitä joka seisoo yksin selkä seinää vasten ja tähyää ympärilleen ettei kukaan pääse yllättämään selän takaa tai muualtakaan!
Katsokaa sitä "kovien jätkien" joukkoa, jotka seuraavat sinun liikkeitä!
Ja katsokaa etenkin sitä joukkoa joka yrittää hävitä nurkan taakse!
Väitän että jos itse lähtisin lähes kouluun kun kouluun niin päivän aikana löytäisin sieltä kiusaajat ja kiusatut niin miten se voi olla niin vaikeaa?
Ja mikäli joku nyt miettii että siellä on taas joku jostain tuohtunut vanhempi niin voin ilmoittaa ettei näin ole...
Olen 24v lastensuojelualalla töissä oleva entinen koulukiusattu!
Sitä ehkä ei jotkut osaa kuvitella millainen helvetti koulukiusaus voi olla ja asialle PITÄÄ tehdä jotain... JOKAINEN voi puuttua asioihin ja jokaisen PITÄÄ puuttua asioihin...!!! Eikä hyssytellä että eihän meillä...
Omakohtaisesti voin kertoa pienen esimerkin että kun kiusaamista oli jatkunut pitkän aikaa ja aloin olla henkisesti jo täysin rikki niin yritin hakea apua, liikunnan opettajalta joka oli myös luokanvalvojamme.. kerroin että minua kiusataan ja haluan vaihtaa ainakin luokkaa niin sain vastaukseksi tyyliin "Äläs nyt, ihan hyvähän sulla on täällä..."
Tuolla vain yritän alleviivata nimenomaan sitä että kuunnelkaa nuoria, myös niitä asioita jota ei sanota ääneen!
Olen vuosia säästänyt erästä lehtiartikkelia joka kertoi iloisesta tytöstä josta pikkuhiljaa muotoutui sulkeutunut, masentunut, yksinäinen tyttö, ja joka myöhemmin tappoi itsensä, koulukiusaamisen takia...! Tuota tuskin kukaan haluaa!
Säilytän sitä ja aika ajoin luen sen uudestaa, muistuttaakseni itseäni, etten koskaan unohda mitä "niin pienet" teot voi saada aikaan... Ko. jutussa teot ei ollu kiusaajille isoja, mutta ajoi tytön itsemurhaan, mieti sitä...!
Kiertäisin jokaisen suomen koulun läpi ja muuttaisin asioita, se vaan ei ikävä kyllä ole mahdollista, mutta jokainen joka on koulussa töissä voi sen tehdä, KUN VAAN TEKEE JA PISTÄÄ ASIOITA TAPAHTUMAAN!!!
Liekö vielä aiheellista muistuttaa että TE, hyvät opettajat, OLETTE AIKUISIA, ei nuoret, TE OLETTE NIITÄ JOTKA MÄÄRÄÄVÄT MITÄ SIELLÄ TAPAHTUU, ei nuoret, JA TE PUUTUTTE KIUSAAMISEEN!!!
No nyt saa "saarnaaminen" riittää tältä erää...
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen joutunut selvittelemään näitä kiusaamisjuttuja paljonkin. Olen "tiikeri" tässä asiassa. Koulussa voisi olla esim. kerran kuussa kiertävä "joku" jolle olisi varattu pieni huone. Tänne voisi tulla nimettömänä kertomaan kiusaamisesta ja sen kokemisesta. Tämä "joku" selvittelisi asiaa ja myöhemmin ratkaistaisiin kuinka toimitaan. "Joku" voisi pitää nettikysymys-/vastauspalstaa ja hänelle voisi kirjoittaa. Kehittele tästä työkalu kiusaamiseen ja sen estämiseen.
Aihe on tärkeä, itse osaltani aloitan tätä juttua täällä ruohonjuuritasolla ja puutun näitten päiväkoti-ikäisten kiusaamisiin ja kiusaamisen estämiseen.
Lykkyä Sinulle!
>Eikö opettajat tunnista kiusaamisen merkkejä? >Eikö opettajat tunnista kuka on se kiusattu ja >ketkä kiusaajia?
>Eikö osata kuunnella nuoria?
>Eikö uskalleta puuttua asioihin?
On tutkitusti todettu asia, etteivät aikuiset ja lapset tulkitse kiusaamista samalla tavalla. Eli opet ja lapset tulkitsevat eri tilanteita eri tavoin. Toisekseen kiusaamista tapahtuu tarkoituksellisesti useimmiten sellaisissa tilanteissa, milloin aikuiset eivät ole paikalla. Eivät opettajatkaan ole yli-ihmisiä, jotka näkevät kaiken ja ovat kaikkialla. Esim. erilaiset luokista siirtymätilanteet ovat otollisia kiusaamistilanteita, joissa opettajat eivät pysty mitenkään hallitsemaan ja kartoittamaan tilannetta.
On toisaalta myös muistettava, ettei yksinäisyyteen vetäytyminen ole aina kiusaamisen seurausta. Lapsi tai nuori voi vetäytyä myös henkilökohtaisten ongelmien vuoksi. Harvempi meistä on kuitenkaan elmässä kovin onnellinen eristäytyneenä. On kuitenkin totta, ettei ketään voi pakottaa ystävyyteen. Sen sijaan opettajien kannattaisi lisätä yhteistoiminnallisuutta opetuksessa, jolloin luokan sisälle kehittyy luonnollinen tukiverkosto. Ryhmiin jakautumista ei tule antaa oppilaiden tehtäväksi, koska näin klikkiytyminen ja syrjiminen estetään. Ryhmät tulisi olla ajoittain vaihtuvia tiimejä, jolloin jokainen luokan jäsen on osa kokonaisuutta. Näin luonnollinen tukiverkko rakentuisi jokaisen osallisen ympärille ja ehkä oppiaatkin alkaisivat ymmärtää, että erilaisuus onkin rikkaus, josta voi jokainen ammentaa itselleen uutta. Näin yhteistoiminnallisuus loisi mahdollisesti myös välituntitoimintaan reiluutta.
Kiusaaminen on kyllä todella vakava asia (monissa maissa on herätty tärkeään tutkimus ja ennaltaehkäisytoimintaan liian myöhään; vasta silloin, kun on tapahtunut itsemurhia yms äärimmäisyyksiä kiusatuksi joutumisen vuoksi) ja tiedostan myös sen, etteivät opettajat välttämättä ota sitä tarpeeksi vakavasti. Opettajilla ei tunnu olevan välineitä asioiden selvittämiseen. Osin väitän tämän johtuvan siitä, ettei asiaan olevinaan ehditä perehtyä. Osin ei haluta viedä asiaa oppilashuoltoryhmään, ettei oma tilanteen hallitsemattomuus tulisi esiin. Kouluissa voi olla kiusaamissuunnitelmia yms, muttei niitä tunneta tai noudateta. Osin tähän huonoon puuttumiskykyyn on varmasti syynä sekin, että kiusaajan kotoa tulee kovin tyrmääviä kannanottoja "eihän meidän lapsi", eikä olla yhtään yhteistyökykyisiä. Heitänkin siis myös pallon vanhemmille. Teidän tulee olla yhteistyökykyisiä aikuisia ihmisiä, eikä pelätä oman "työn" (=lapsen kasvatus) arvostelua. Siitähän ei välttämättä ole kyse, että kasvatus olisi epäonnistunut, sillä hyvästäkin kasvatuksesta huolimatta lapsi saattaa saada ympäristöstä ei-toivottuja käyttäytymisyllykkeitä.
Kiusattua ei tulisi siirtää luokasta pois, koska harvemmin se tuo tuloksia. Kiusaaminen voi jatkua hyvinkin seuraavassakin luokassa. Sanotaankin, että jokaisessa luokassa tapahtuu kiusaamista. Sen sijaan koulukiusaajaan tulisi kohdistaa tukitoimia, koska hänhän se oireilee pahaa oloaan! Toki molemmat osapuolet tarvitsevat tukea, mutta tukitoimia tulisi saada etenkin sille, joka on oikeasti ongelman ydin. Myös ryhmään vaikuttaminen on tärkeää, koska ryhmä usen tukee tavalla tai toisella kiusaamista. Kun koko muu ryhmä on kiusaamista vastaan, on kiusaajan vaikea toimia ko. ryhmässä. On todettu myös, että vanhempien oppilaiden malli kiusaamattomasta linjasta ja tuki kiusaamistilanteiden ratkomisessa ovat olleet hyvänä apuna kiusaamiseen vaikuttamisessa.
olisivat ikään kuin syyllisiä eivätkä ne kiusaajat, niinkö?
Menen jonkun yksinäisen luokse ja alan jutella. Kyselen kiusataanko. Hän kiistää. Alanko ahdistella että oletko nyt ihan varma, kai sinua nyt sentään kiusataan, kun yksinkin olet täällä. Hän kiistää edelleen. Jatkanko ahdistelua ja kuulustelua?
Näen kuin poikaporukka tönii pienempäänsä. Menen keskeyttämään, ajan porukan pois ja kyselen, että kiusataanko. Kaveri vastaa ettei kiusata, mitä nyt poikien kesken tönittiin. Alanko ahdistella ja kuulustella poikaa?
Oppilas tulee kertomaan, että häntä kiusataan. No, alan kysellä että ketkä kiusaavat. Hän ei kerro, koska saa sitten turpiinsa koulumatkalla ja vapaa-aikana. Kehotan menemään koulukuraattorille kertomaan, josko siellä luottamuksellisesta tietoa alkaisi tulla. Oppilas ei mene kuraattorin luokse. Pakotan hänet sinne, mutta kaveri sulkee suunsa tiukasti ja sanoo, ettei ole minulle mitään puhunut.
Luokassa ahkeralle tyttöoppilaalle huudellaan kaikenlaista. Ei minun luokassani, osaan kyllä vaientaa porukan. Välitunnilla sama tyttö istuu yksin ja kyselen, kiusataanko häntä. Ei kuulemma kiusata, mutta kukaan ei halua olla hänen kanssaan. Menen ehdottamaan muutamalle mielestäni aika reilulle tytölle, että ottaisivat hänet porukkaan. Kieltäytyvät, se on kuulemma outo tyyppi ja heillä on oikeus valita ystävänsä. Pitääkö minun nyt sitten pakottaa heidät ottamaan tyttö porukkaan, ja kuinka mukavaa ja kestävää sellainen on?
Että tällaista opettajan näkökulmasta...
Tarkoitukseni ei missään nimessä ollut syyttää opettajia kiusaamisen tapahtumisesta, vaikka myönnettäköön että tuo siltä hieman kuulostaa...!
Tuo että kiusattu ei uskalla kertoa on ongelma, johon en osaa suoralta kädeltä mitään "neuvoa" sanoa...
Luottamuspula?
Ei juurikaan kukaan ala "tuntemattomalle" ihmiselle heti tilittää syvimpiä (kipeitä) tuntojaan, tai niinkuin usein todettu, pelkää että kiusaus vain pahenee...
Mikä auttaisi... sen kun keksisi...!
En sano että tämä toimisi kouluissa, varsinkaan ensi alkuun, mutta olisiko mahdollista kehitetellä jokin variaatio...
Eli, työpaikassani pidetään nuorten ja aikuisten kesken joka ilta palaveri jossa istutaan kaikki saman pöydän ääressä, jokainen (myöskin aikuiset) saa vuorollaan kertoa mikä tässä päivässä on ollut mukavaa, mikä ei ja mikä on ärsyttänyt yms... ja asioista keskustellaan suoraan porukassa... ongelmatilanteet vähenee, luottamus lisääntyy ja nuoret ymmärtävät paremmin toisiaan...
Tiedän että tuollaisen aikaansaamiseksi kouluissa olisi vähintääkin erittäin vaikeaa... olisiko kuitenkin syytä yrittää...?
"Sen sijaan opettajien kannattaisi lisätä yhteistoiminnallisuutta opetuksessa, jolloin luokan sisälle kehittyy luonnollinen tukiverkosto. Ryhmiin jakautumista ei tule antaa oppilaiden tehtäväksi, koska näin klikkiytyminen ja syrjiminen estetään. Ryhmät tulisi olla ajoittain vaihtuvia tiimejä, jolloin jokainen luokan jäsen on osa kokonaisuutta. Näin luonnollinen tukiverkko rakentuisi jokaisen osallisen ympärille ja ehkä oppiaatkin alkaisivat ymmärtää, että erilaisuus onkin rikkaus, josta voi jokainen ammentaa itselleen uutta. Näin yhteistoiminnallisuus loisi mahdollisesti myös välituntitoimintaan reiluutta."
Tuo on mielestäni erittäin hyvä idea, joskin siinäkin on ongelmia...
Tuo pitäisi saada järjestettyä jotenkin niin ettei se "kovan jätkän (tai tytön)" maineessa oleva voisi vetää samaa roolia siinäkin...
Parina keskenään rauhassa poissa muiden "painostuksen" alta... kenties... ainakin aluksi...
Mutta kun "klikit" on saatu ainakin suurimmilta osin katoamaan niin yhteisesti luokassa, niin että muutkin näkee että se "kova jätkä"... miten sen sanoisi... "hyväksyy" toisen...!?
Se mikä itseäni suurelta osin välillä raivostuttaa on ettei tunnusteta että on ongelma, hyssytellään että eihän meidän koulussa kiusata ihmisiä, "pojat nyt on poikia, ainahan ne toisiaan härnää"... se mikä näyttää "härnäykseltä" voi todellisuudessa olla jotain täysin muuta...
Aikuisten ihmisten pitää pystyä tunnustaa että on ongelmia ja asioille tarvii saada tehtyä jotain...
Se ettei kehdata "menettää kasvojaan" ja lakaistaan ongelmat maton alle voi tuhota monen elämän, tiedän ihmisiä jotka kärsivät koulukiusaamisesta vielä monia vuosia jälkeen päin, yksi niistä 30v... jolla yritän sanoa sitä että kiusaamisesta jää TODELLA pahat arvet...
"Kiusattua ei tulisi siirtää luokasta pois, koska harvemmin se tuo tuloksia."
Nimenomaan, voi olla että oppilas kiusaa, tai myöskin häiriköi juuri sen takia että poistettaisiin luokasta...
Mutta mitä tehdä...?
Istutetaan luokan eteen...? Voi toimiakkin...
Ainakin mielestäni pitäisi hajottaa se porukka, siis kiusaajat, "kovat jätkät", tapaa hakeutua luokkahuoneessa samaan nurkkaan istumaan...!?
"Sen sijaan koulukiusaajaan tulisi kohdistaa tukitoimia, koska hänhän se oireilee pahaa oloaan!"
Totta tuokin, mutta kuten olen tuolta "kiusaaminen" palstalta lukenut niin moni kiusattu kokee sen myös niin että "hyysätään" vain kiusaajaa eikä heistä välitetä ollenkaan...
Millä lisätä oppilaiden "ryhmäytymistä"?
Minun mielestä yksi hyvä keino voisi juuri olla erillaiset opiskelu retket... ikävä kyllä sekin on kiinni rahasta...
Vai onko? Ei juurikaan vaadi rahaa tehdä edes silloin tällöin jotain poikkeavaa, poistutaan sieltä tunkkaisesta luokasta ja mennään vaikka pihalle ja pidetään tunti siellä... vai onko siihen jokin este?
Miksi opiskella matematiikkaa luokassa, jos sen voi tehdä edes välillä ulkona auringon paisteessa... saattaa nostaa kaikkien mieltä ja EHKÄ yhteenkuuluvuuden tunnetta kun tehdään välillä jotain erillaista, yhdessä...!?
Ei tuo välttämättä auta, mutta ainahan voi kokeilla... eikö...?
väkivalta on paras tapa. Kiusattiin minuakin aikoinaan koulussa, mutta kun lopulta suutuin ja annoin parille pahimmalle kiusaajalle oikein vanhanaikaisesti turpiin, niin kyllä kiusaaminen loppui.
Eli kiusaajille oikein kunnolla selkään, ja niin monta kertaa että se alkaa tehota. Kun joka päivä kiusaaja saa oikein kunnon selkäsaunan, niin kyllä kiusaaminen loppuu.
Opettajille vain oikein hakata ne kiusaajat oikein kunnolla ja riittävän usein - loppuu kiusaaminen ainakin kouluissa.
Huomasin juuri että käynyt ajatuskatkos...
("Kiusattua ei tulisi siirtää luokasta pois, koska harvemmin se tuo tuloksia."
Nimenomaan, voi olla että oppilas kiusaa, tai myöskin häiriköi juuri sen takia että poistettaisiin luokasta...
Mutta mitä tehdä...?
Istutetaan luokan eteen...? Voi toimiakkin...
Ainakin mielestäni pitäisi hajottaa se porukka, siis kiusaajat, "kovat jätkät", tapaa hakeutua luokkahuoneessa samaan nurkkaan istumaan...!?)
Lainauksessa puhutaan kiusatusta, itse puhun kiusaajasta...
Noh näitä sattuu...
Aloitin tuonnekkin uuden keskustelun mihin mm. kiusatut toivottavasti kertoisivat mitä itse toivoisivat opettajien ym. tekevän ja mitä keinoja/ ehdotuksia olisi tilanteen parantamiseksi...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=106&conference=3000000000000010&posting=22000000008406518