Oma kone pankkikäyttöön

On se siinä mielessä turvallisempaa että jos ei esim. käytä sähköpostia tai asentele ylimääräisiä ohjelmia tai käy kaikenmaailman nettisivuilla niin todennäköisyys saada koneelle virus on pienempi.

Anonyymi kirjoitti:

On se siinä mielessä turvallisempaa että jos ei esim. käytä sähköpostia tai asentele ylimääräisiä ohjelmia tai käy kaikenmaailman nettisivuilla niin todennäköisyys saada koneelle virus on pienempi.

Lue lisää

Eipä ole silloinkaan sen enempää turvallisempaa jos ei katsota teorian kannalta vaan käytännön.

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole silloinkaan sen enempää turvallisempaa jos ei katsota teorian kannalta vaan käytännön.

Ei tietokoneelle tulla kuin telttaan. Haittaohjelmat tulevat asentamalla, postin liitteenä tai jonkin muun tiedoston mukana. Selaimet pyrkivät ajamaan kaiken mahdollisen koodin, joten muut kuin pankin sivut pitää jättää rauhaan. Hakukoneen kautta ei koskaan pitäisi kirjaantua pankkiin. Voi joutua huijaussivulle. Valitettavasti selaimet pyrkivät käyttämään hakukonetta vaikka käyttäjä ei sitä haluaisi.

On mm dvd-livelevyllä käynistyvän on mahdotonta saada haitakkeita.

Anonyymi kirjoitti:

On mm dvd-livelevyllä käynistyvän on mahdotonta saada haitakkeita.

Ei ole mahdotonta vaan mahdollista

Anonyymi kirjoitti:

Eipä ole silloinkaan sen enempää turvallisempaa jos ei katsota teorian kannalta vaan käytännön.

Salaperäinen hakkeriryhmä riivaa Ukrainaa – uhreja houkutellaan tunnettujen brändien väärennöksillä
4.11.202221:03
Tietojenkalastelu on toteutettu taitavasti, joten uhrit eivät välttämättä tajua ladanneensa troijalaisen.

EI WINDOWSILLA PANKKIIN

Nettiyhteyden turvallisuudella ei ole väliä koska pankkien sivut käyttävät salattua yhteyttä.

Linux jossa ei ole suojauksia.

Anonyymi kirjoitti:

Linux jossa ei ole suojauksia.

Linuxit ei tarvitse suojauksia koska niissä on mm. palomuuri sisäänrakennettuna ja virusuhkaa ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Linuxit ei tarvitse suojauksia koska niissä on mm. palomuuri sisäänrakennettuna ja virusuhkaa ei ole.

"koska niissä on mm. palomuuri sisäänrakennettuna"

Ei ole, palomuuri pitää suurimmassa osassa distroja asentaa erikseen.
Joskin "linux" itsessään sisältää oikeastaan vain kernelin.

"virusuhkaa ei ole."

Valitettavasti virusuhkakin on olemassa koska se on tarpeeksi suosittu serverimaailmassa että viruksista ja haittaohjelmista voi kehittäjät hyötyä.

Oudoksuva kirjoitti:

"koska niissä on mm. palomuuri sisäänrakennettuna"

Ei ole, palomuuri pitää suurimmassa osassa distroja asentaa erikseen.
Joskin "linux" itsessään sisältää oikeastaan vain kernelin.

"virusuhkaa ei ole."

Valitettavasti virusuhkakin on olemassa koska se on tarpeeksi suosittu serverimaailmassa että viruksista ja haittaohjelmista voi kehittäjät hyötyä.

Lue lisää

Distroissa on mukana palomuuri eikä sitä tarvitse erikseen asentaa, se ehkä korkeintaan pitää ottaa joissain distroissa käyttöön mutta mukana se on jokatapauksessa! Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa.

Oudoksuva kirjoitti:

"koska niissä on mm. palomuuri sisäänrakennettuna"

Ei ole, palomuuri pitää suurimmassa osassa distroja asentaa erikseen.
Joskin "linux" itsessään sisältää oikeastaan vain kernelin.

"virusuhkaa ei ole."

Valitettavasti virusuhkakin on olemassa koska se on tarpeeksi suosittu serverimaailmassa että viruksista ja haittaohjelmista voi kehittäjät hyötyä.

Lue lisää

Linuxissa on palomuuri valmiina, nimeltään Netfilter.

Anonyymi kirjoitti:

Linuxissa on palomuuri valmiina, nimeltään Netfilter.

Njoo, jos konffaat tarpeeksi on totta että se toiminee palomuurina. Toisaalta sama juttu Windowsin ja puhelimien kanssa, paitsi että nämä on esi-konffattu jo valmiiksi toimiviksi.

Vastaan samalla edelliseen viestiin:

"Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa."

Olet valitettavasti vähän liian optimistinen Linuxin turvallisuuden suhteen :)

Samoin kuin Windowsillakin tai Mäkillä, pitää joka tapauksessa pitää huoli siitä ettet suorita ohjelmia tai koodia johon et luota.

Oudoksuva kirjoitti:

Njoo, jos konffaat tarpeeksi on totta että se toiminee palomuurina. Toisaalta sama juttu Windowsin ja puhelimien kanssa, paitsi että nämä on esi-konffattu jo valmiiksi toimiviksi.

Vastaan samalla edelliseen viestiin:

"Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa."

Olet valitettavasti vähän liian optimistinen Linuxin turvallisuuden suhteen :)

Samoin kuin Windowsillakin tai Mäkillä, pitää joka tapauksessa pitää huoli siitä ettet suorita ohjelmia tai koodia johon et luota.

Lue lisää

Voit kyllä testata onko portit kiinni jo asennusmedialta käsin. Kaikki ovat kiinni, tai pitäisi olla. Netfilterin säätämiseen, eli esimerkiksi portin avaukseen käytetään esim. Iptables palomuurityökalua.
Sitten on lisää työkaluja, vaikkapa helppokäyttöinen UFW, jolla säädät Iptablesin asetuksia. Elikkä tuossa on kyseessä tavallaan kolme kerrosta.

Oudoksuva kirjoitti:

Njoo, jos konffaat tarpeeksi on totta että se toiminee palomuurina. Toisaalta sama juttu Windowsin ja puhelimien kanssa, paitsi että nämä on esi-konffattu jo valmiiksi toimiviksi.

Vastaan samalla edelliseen viestiin:

"Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa."

Olet valitettavasti vähän liian optimistinen Linuxin turvallisuuden suhteen :)

Samoin kuin Windowsillakin tai Mäkillä, pitää joka tapauksessa pitää huoli siitä ettet suorita ohjelmia tai koodia johon et luota.

Lue lisää

Siis ei sitä linuxin palomuuria tarvitse konffata, riittää se että sen laittaa päälle! Ja edelleenkin olen sitä mieltä ettei linuxeissa ole virusuhkaa, väitteesi on siis wintrollersonin p-puhetta!

Oudoksuva kirjoitti:

Njoo, jos konffaat tarpeeksi on totta että se toiminee palomuurina. Toisaalta sama juttu Windowsin ja puhelimien kanssa, paitsi että nämä on esi-konffattu jo valmiiksi toimiviksi.

Vastaan samalla edelliseen viestiin:

"Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa."

Olet valitettavasti vähän liian optimistinen Linuxin turvallisuuden suhteen :)

Samoin kuin Windowsillakin tai Mäkillä, pitää joka tapauksessa pitää huoli siitä ettet suorita ohjelmia tai koodia johon et luota.

Lue lisää

Defender on suurin syy vakavaan virusongelmaan.

RomCom-haittaohjelmaa käyttävä hakkeriryhmä on aloittanut uuden hyökkäysten aallon, jossa hyödynnetään SolarWindsin, KeePassin ja PDF Technologiesin brändejä. Uuden haittakampanjan havaitsi BlackBerryn tietoturvatiimi tutkiessaan Ukrainan asevoimiin iskenyttä RomComRAT-haittaohjelmaa.

Anonyymi kirjoitti:

Distroissa on mukana palomuuri eikä sitä tarvitse erikseen asentaa, se ehkä korkeintaan pitää ottaa joissain distroissa käyttöön mutta mukana se on jokatapauksessa! Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa.

Lue lisää

Pilvitallennustilaa niin yksityisille kuin yrityksillekin tarjoava Dropbox on yksi suosituimmista pilvipalveluista. Nyt maine saattaa saada ikävän kolhun, sillä Dropbox kertoo joutuneensa vakavan huijauksen kohteeksi.

Oudoksuva kirjoitti:

Njoo, jos konffaat tarpeeksi on totta että se toiminee palomuurina. Toisaalta sama juttu Windowsin ja puhelimien kanssa, paitsi että nämä on esi-konffattu jo valmiiksi toimiviksi.

Vastaan samalla edelliseen viestiin:

"Virusuhkaa ei kuitenkaan käytännössä ole, toisinkuin windowsissa."

Olet valitettavasti vähän liian optimistinen Linuxin turvallisuuden suhteen :)

Samoin kuin Windowsillakin tai Mäkillä, pitää joka tapauksessa pitää huoli siitä ettet suorita ohjelmia tai koodia johon et luota.

Lue lisää

Sun valheesi tiedetään!

Valitettava suuntaus. Puhelimet ovat varsinaisia matolaatikoita.

Minä en käytä pankkien mobiilisovelluksia, ne vasta on turvattomia! Enkä usko että moni muukaan käyttää tietokoneen sijaan mobiilisovelluksia pankissa. Vaikka sinä niin teetkin.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en käytä pankkien mobiilisovelluksia, ne vasta on turvattomia! Enkä usko että moni muukaan käyttää tietokoneen sijaan mobiilisovelluksia pankissa. Vaikka sinä niin teetkin.

Lue lisää

Ne vasta on turvallisempia kuin tietokoneen..

Anonyymi kirjoitti:

Minä en käytä pankkien mobiilisovelluksia, ne vasta on turvattomia! Enkä usko että moni muukaan käyttää tietokoneen sijaan mobiilisovelluksia pankissa. Vaikka sinä niin teetkin.

Lue lisää

Sinä et käytä, ja sillä selvä. Itseasiassa mobiilisovelluksien käyttö on huomattavasti yleisempää, kuin se, että käyttäisi nettipankkia tietokoneella.

Anonyymi kirjoitti:

Ne vasta on turvallisempia kuin tietokoneen..

Ei ole turvallisempia, sitäpaitsi google ja apple vakoilee! Lisäksi Androideissa on paljon haittiksia.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä et käytä, ja sillä selvä. Itseasiassa mobiilisovelluksien käyttö on huomattavasti yleisempää, kuin se, että käyttäisi nettipankkia tietokoneella.

Ja höpöhöpö taas.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole turvallisempia, sitäpaitsi google ja apple vakoilee! Lisäksi Androideissa on paljon haittiksia.

On huomattavasti turvallisempia kuin tietokoneella pankissa käynti..

Anonyymi kirjoitti:

Valitettava suuntaus. Puhelimet ovat varsinaisia matolaatikoita.

Millä perustelet väitteesi?

Toisin kuin tietokoneissa, suurin osa puhelimista ei anna käyttäjälle mm. Admin-oikeuksia ja kaikki softat muutenkin pyörivät omassa hiekkalaatikossa.

Eihän paperilaskujakaan tarvitse maksaa tietokoneella. Esimerkiksi OP Mobiilin Android -versio osaa lukea paperisen laskun viivakoodin kameran avulla, eli paperisenkin laskun maksaminen älypuhelimella on helppoa.

Anonyymi kirjoitti:

Valitettava suuntaus. Puhelimet ovat varsinaisia matolaatikoita.

Älypuhelimen mobiilipankkisovellukset ovat paljon turvallisempia kuin tietokoneella verkkopankin käyttäminen, etenkin valtavasti turvallisempaa kuin Windows -tietokoneella verkkopankin käyttäminen. Sitäpaitsi Windows -tietokoneethan ne kaikkein pahimpia matolaatikoita on.

Anonyymi kirjoitti:

On huomattavasti turvallisempia kuin tietokoneella pankissa käynti..

Ja höpöhöpö, linuxpohjainen käyttis tietokoneella ja se on kaikkein turvallisin tapa mennä verkkopankkiin!

Oudoksuva kirjoitti:

Millä perustelet väitteesi?

Toisin kuin tietokoneissa, suurin osa puhelimista ei anna käyttäjälle mm. Admin-oikeuksia ja kaikki softat muutenkin pyörivät omassa hiekkalaatikossa.

Lue lisää

Juu juu mutta kun mm. Androidiin on satamäärin haittaohjelmia, lisäksi Android vakoilee käyttäjiään!

Anonyymi kirjoitti:

Älypuhelimen mobiilipankkisovellukset ovat paljon turvallisempia kuin tietokoneella verkkopankin käyttäminen, etenkin valtavasti turvallisempaa kuin Windows -tietokoneella verkkopankin käyttäminen. Sitäpaitsi Windows -tietokoneethan ne kaikkein pahimpia matolaatikoita on.

Lue lisää

Linuxia käyttävät tietsikat on kaikkein turvallisimpia mennä pankkiin, ei mikään älypuhelin! Siinä toki olet oikeassa että Windowskoneet ne on oikeita matolaatikoita.

Anonyymi kirjoitti:

Minä en käytä pankkien mobiilisovelluksia, ne vasta on turvattomia! Enkä usko että moni muukaan käyttää tietokoneen sijaan mobiilisovelluksia pankissa. Vaikka sinä niin teetkin.

Lue lisää

Ja höpön löpön. Mobiilipankkisovellukset ovat itseasiassa monessa mielessä turvallisempia kuin tietokoneella webbiselaimella käytettävät verkkopankit.kkiasioita.

Puhut perättömiä sikälikin, että esimerkiksi Osuuspankin OP Mobiili -sovelluksella on reilusti yli miljoona aktiivista käyttäjää. Eli vähintäänkin joka viides suomalainen käyttää OP Mobiili -mobiilipankkia. Vuosi sitten, vuonna 2021, OP Mobiili -mobiilipankkisovellus täytti 10 vuotta kuten alla olevasta uutisesta voi lukea. Vuosi sitten OP Mobiiliin kirjauduttiin noin 50 miljoonaa kertaa kuukaudessa ja noin 500 miljoonaa kertaa vuodessa. Todennäkösesti käyttömäärät ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet edelleen. Ja tossa on vasta Osuuspankin käyttäjät mukana, suomessa on muitakin pankkeja, joilla on omat mobiilipankkisovelluksensa.

Väitteesi, että vain harva käyttäisi mobiilipankkisovelluksia on siis aivan perätön.

https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-mobiili-tayttaa-10-vuotta---70-prosenttia-asiakkaista-kirjautuu-palveluun-paivittain,c3366263


T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Ja höpön löpön. Mobiilipankkisovellukset ovat itseasiassa monessa mielessä turvallisempia kuin tietokoneella webbiselaimella käytettävät verkkopankit.kkiasioita.

Puhut perättömiä sikälikin, että esimerkiksi Osuuspankin OP Mobiili -sovelluksella on reilusti yli miljoona aktiivista käyttäjää. Eli vähintäänkin joka viides suomalainen käyttää OP Mobiili -mobiilipankkia. Vuosi sitten, vuonna 2021, OP Mobiili -mobiilipankkisovellus täytti 10 vuotta kuten alla olevasta uutisesta voi lukea. Vuosi sitten OP Mobiiliin kirjauduttiin noin 50 miljoonaa kertaa kuukaudessa ja noin 500 miljoonaa kertaa vuodessa. Todennäkösesti käyttömäärät ovat viimeisen vuoden aikana kasvaneet edelleen. Ja tossa on vasta Osuuspankin käyttäjät mukana, suomessa on muitakin pankkeja, joilla on omat mobiilipankkisovelluksensa.

Väitteesi, että vain harva käyttäisi mobiilipankkisovelluksia on siis aivan perätön.

https://news.cision.com/fi/op-ryhma/r/op-mobiili-tayttaa-10-vuotta---70-prosenttia-asiakkaista-kirjautuu-palveluun-paivittain,c3366263


T. miksuh

Lue lisää

Siis oletko tosiaan sitä mieltä että joku Android-pohjainen sovellus kännyssä on turvallisempi kuin puhdas linux-kone? Enpä olisi sinusta uskonut...

Oudoksuva kirjoitti:

Millä perustelet väitteesi?

Toisin kuin tietokoneissa, suurin osa puhelimista ei anna käyttäjälle mm. Admin-oikeuksia ja kaikki softat muutenkin pyörivät omassa hiekkalaatikossa.

Lue lisää

Tuolla ei ole mitään merkitystä koska käyttäjä asentaa puhelimeensa haittaohjelmia.

Anonyymi kirjoitti:

Eihän paperilaskujakaan tarvitse maksaa tietokoneella. Esimerkiksi OP Mobiilin Android -versio osaa lukea paperisen laskun viivakoodin kameran avulla, eli paperisenkin laskun maksaminen älypuhelimella on helppoa.

Lue lisää

Joka laskustasi Google saa kopion jonka se myy mainostajille. Joo tosi helppoa.

Anonyymi kirjoitti:

Siis oletko tosiaan sitä mieltä että joku Android-pohjainen sovellus kännyssä on turvallisempi kuin puhdas linux-kone? Enpä olisi sinusta uskonut...

En minä puhunut mitään käyttöjärjestelmästä. Puhuin siitä, että mobiilipankkisovellukset on turvallisempia kuin webbiselaimella verkkopankin käyttäminen. Kyllä itseasiassa olen sitä mieltä. Jos sitten haluaa käyttää verkkopankkia edelleen tietokoneella niin Linux on ehdottomasti toiseksi paras vaihtoehto ja paljon parempi kuin käyttää verkkopankkia Windowsissa.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

En minä puhunut mitään käyttöjärjestelmästä. Puhuin siitä, että mobiilipankkisovellukset on turvallisempia kuin webbiselaimella verkkopankin käyttäminen. Kyllä itseasiassa olen sitä mieltä. Jos sitten haluaa käyttää verkkopankkia edelleen tietokoneella niin Linux on ehdottomasti toiseksi paras vaihtoehto ja paljon parempi kuin käyttää verkkopankkia Windowsissa.

T. miksuh

Lue lisää

Ja millä perusteella mobiilisovellus on turvallisempi kuin linuxkoneella pankkiin meno webselaimella? PERUSTELE väitteesi, nimittäin puhelimeen voi tarttua vaikka mitä sontaa, usein jopa käyttäjän tietämättäkin!

Anonyymi kirjoitti:

En minä puhunut mitään käyttöjärjestelmästä. Puhuin siitä, että mobiilipankkisovellukset on turvallisempia kuin webbiselaimella verkkopankin käyttäminen. Kyllä itseasiassa olen sitä mieltä. Jos sitten haluaa käyttää verkkopankkia edelleen tietokoneella niin Linux on ehdottomasti toiseksi paras vaihtoehto ja paljon parempi kuin käyttää verkkopankkia Windowsissa.

T. miksuh

Lue lisää

Linuxilla tietokoneella verkkopankin käyttäminen on siis toiseksi paras vaihtoehto mobiilipankkisovellusten jälkeen. Paras vaihtoehto tietokoneella verkkopankin käyttämiseen. Kyllä itsekin olin aikaisemminLinuxill verkkopankin käyttäminen on edelleenkyllä hyvä vaihtoehto,paljon parempi kuin Windowsin käyttäminen. Olin aiemmin itsekin sitä mieltä, että ainut oikea tapa hoitaa pankkiasioita on linux -tietokoneelta. Vika ei olekaan käyttöjärjestelmässä vaan siinä, että verkkopankkia käytetään tietokoneelta webbiselaimella. Pankkien omat sovellukset on kuitenkin turvallisempia kuin selaimella verkkopankin käyttäminen. Sovellukset on varmasti myös paremmin salattuja kuin yhteys selaimella verkkopankkiin. Samaten sovellusta käytettäessä vältetään selaimissa olevat tietoturva-aukot sekä kaikenlaiset huijausyritykset joilla yritetään harhauttaa verkkopankkia muistuttavalle sivulle. Verkkopankkiin ei tietenkään koskaan saa mennä linkin kautta jne, mutta kun periaatteessa DNS -kyselyjen vastauksetkin voidaan vääristää, etenkin sillon jos ei käytetä salattua DNS kyselyä. Ylipäätänsä mobiilipankkisovellukset on myös sen pankin sovelluksi eikä pankkiyhteyteen tarvita siis kolmannenosapuolen selainta jne. Lisäksi mobiilipankkisovellukset on yksinkertasempia käyttää, joten ne vähentää virheitä laskuja maksettaessa jne.

Itselleni henkilökohtasesti yksi tärkeä syys mobiilipankkien suosimiseen on kuitenkin se, ettäniiden käyttö onnistuu helposti näin sokeutuneenakin. Verkkopankin käyttäminen on paljon vaikeampaa kun ei näe. Mobiilipankin avulla laskut saa maksettua itse helpommin ilman avustajan apua. Toi ei ole mitenkään vähäpätöinen syy käyttää mobiilipankkia.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Joka laskustasi Google saa kopion jonka se myy mainostajille. Joo tosi helppoa.

Mitä ihmeen tekemistä Googlella muka on pankkien mobiilipankkisovellusten kanssa? Ei yhtään mitään eikä Google niitä tietoja maksamistasi laskuista saa. Eihän kyse edes ole mistään Googlen palvelusta. Mobiilipankkisovellusten pankkiyhteys on lisäksi varmasti salattu paljon selaimella käytettävää verkkopankkiyhteytä vahvemmin. Joten kerropas nyt miten se Google muka ne laskunmaksutiedot saa?

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Linuxilla tietokoneella verkkopankin käyttäminen on siis toiseksi paras vaihtoehto mobiilipankkisovellusten jälkeen. Paras vaihtoehto tietokoneella verkkopankin käyttämiseen. Kyllä itsekin olin aikaisemminLinuxill verkkopankin käyttäminen on edelleenkyllä hyvä vaihtoehto,paljon parempi kuin Windowsin käyttäminen. Olin aiemmin itsekin sitä mieltä, että ainut oikea tapa hoitaa pankkiasioita on linux -tietokoneelta. Vika ei olekaan käyttöjärjestelmässä vaan siinä, että verkkopankkia käytetään tietokoneelta webbiselaimella. Pankkien omat sovellukset on kuitenkin turvallisempia kuin selaimella verkkopankin käyttäminen. Sovellukset on varmasti myös paremmin salattuja kuin yhteys selaimella verkkopankkiin. Samaten sovellusta käytettäessä vältetään selaimissa olevat tietoturva-aukot sekä kaikenlaiset huijausyritykset joilla yritetään harhauttaa verkkopankkia muistuttavalle sivulle. Verkkopankkiin ei tietenkään koskaan saa mennä linkin kautta jne, mutta kun periaatteessa DNS -kyselyjen vastauksetkin voidaan vääristää, etenkin sillon jos ei käytetä salattua DNS kyselyä. Ylipäätänsä mobiilipankkisovellukset on myös sen pankin sovelluksi eikä pankkiyhteyteen tarvita siis kolmannenosapuolen selainta jne. Lisäksi mobiilipankkisovellukset on yksinkertasempia käyttää, joten ne vähentää virheitä laskuja maksettaessa jne.

Itselleni henkilökohtasesti yksi tärkeä syys mobiilipankkien suosimiseen on kuitenkin se, ettäniiden käyttö onnistuu helposti näin sokeutuneenakin. Verkkopankin käyttäminen on paljon vaikeampaa kun ei näe. Mobiilipankin avulla laskut saa maksettua itse helpommin ilman avustajan apua. Toi ei ole mitenkään vähäpätöinen syy käyttää mobiilipankkia.

T. miksuh

Lue lisää

Pari asiaa mobiilipankin puolesta ja perinteistä verkkopankkia vastaan jäi vielä sanomatta. Ensinnäkin tietokoneella selaimella käytettävään verkkopankkiin kirjauduttaessa pitää aina syöttää käyttäjätunnus ja salasana. Verkkopankkia ei tietnkään koskaan pidä käyttää jossain avoimessa verkossa tai julkisella paikalla, mutta on silti olemassa ehkä pieni mutta silti olemassaoleva riski, että ne tunnukset vuotaa vääriin käsiin. Joko huijaussivun kautta ti muutoin. Mobiilipankkiinkirjautuminen ei vaadi pankkitunnusten syöttämistä, koska tunnistautumisen voi tehdä myös esimerkiksi sormenjäljellä. Lisäksi tietenkin nykyäänverkkopankeissa lisävahvistustapana käytetyt avainlukulistat on kaikkea muuta kuin turvallisia ja ne voi päätyä vääriin käsiin. Nyt tietty joku sanoo, että voihan verkkopankissa tehdä kaksivaiheisen tunnistautumisen älypuhelimella. No niin voi. Mutta, jos käytät tunnistaumisessa esimerkiksi Osuuspankin Mobiiliavainta niin sillon tunnistautuminen tehdään vahvistamalla Mobiiliavainpyyntö Osuuspankin OP Mobiili -mobiilipankkisovelluksessa. Ja jos kerran teet jokatapauksessa tunnistautumisen OP Mobiili -sovelluksella niin miksi sitten ylipäätänsä maksaa lasku tietokoneen webbiselaimella käytettävää verkkopankkia käyttäen? Voit sitten yhtähyvin maksaa sen laskun suoraan sillä OP Mobiili -sovelluksella. Miksi tehdä asioista monimutkasempaa kuin niiden on tarvetta olla?

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Pari asiaa mobiilipankin puolesta ja perinteistä verkkopankkia vastaan jäi vielä sanomatta. Ensinnäkin tietokoneella selaimella käytettävään verkkopankkiin kirjauduttaessa pitää aina syöttää käyttäjätunnus ja salasana. Verkkopankkia ei tietnkään koskaan pidä käyttää jossain avoimessa verkossa tai julkisella paikalla, mutta on silti olemassa ehkä pieni mutta silti olemassaoleva riski, että ne tunnukset vuotaa vääriin käsiin. Joko huijaussivun kautta ti muutoin. Mobiilipankkiinkirjautuminen ei vaadi pankkitunnusten syöttämistä, koska tunnistautumisen voi tehdä myös esimerkiksi sormenjäljellä. Lisäksi tietenkin nykyäänverkkopankeissa lisävahvistustapana käytetyt avainlukulistat on kaikkea muuta kuin turvallisia ja ne voi päätyä vääriin käsiin. Nyt tietty joku sanoo, että voihan verkkopankissa tehdä kaksivaiheisen tunnistautumisen älypuhelimella. No niin voi. Mutta, jos käytät tunnistaumisessa esimerkiksi Osuuspankin Mobiiliavainta niin sillon tunnistautuminen tehdään vahvistamalla Mobiiliavainpyyntö Osuuspankin OP Mobiili -mobiilipankkisovelluksessa. Ja jos kerran teet jokatapauksessa tunnistautumisen OP Mobiili -sovelluksella niin miksi sitten ylipäätänsä maksaa lasku tietokoneen webbiselaimella käytettävää verkkopankkia käyttäen? Voit sitten yhtähyvin maksaa sen laskun suoraan sillä OP Mobiili -sovelluksella. Miksi tehdä asioista monimutkasempaa kuin niiden on tarvetta olla?

T. miksuh

Lue lisää

Ja vielä yksi asia. Kuinka moni tietokoneella selaimella verkkopankkia käyttävä oikeasti malttaa käyttää sitä tietokonetta ja selainta vain verkkopankin käyttöön? Ja kuinka moni oikeasti muistaa tyhjentää aina verkkopankin käytön jälkeen selaimen välimuistin jne? Valitettavan harva itse asiassa vastaa kyllä noihin kysymyksiin. Pahimmillaan webbiselaimella on selailtu missä sattuu juuri ennen verkkopankin käyttöä. Tai sitten selaimessa on auki yhdellä välilehdellä jokin epämääräinen sivu samaan aikaan kun käytetään verkkopankkia toisella välilehdellä. Näinhan siinä valitettavan usein varmasti käy. Etenkin Windowsissa tuo on suuri riski. Linuxissa voit helposti sulkea selaimen sandboxiin ja eristää selaimen muusta selaimen käytöstä verkkopankin käytön ajaksi. Voit myös käyttää verkkopankkia selaimella toisella käyttäjätunnuksella. Mutta kyllä niitä riskejä on linuxiakin käytettäessä selainten tietoturva-aukkojen takia jne. Mobiilipankkisovellus on erillinen pankin sovellus eikä siis yleiskäyttöinen selain, jota voidaan käyttää muuhunkin.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Ja millä perusteella mobiilisovellus on turvallisempi kuin linuxkoneella pankkiin meno webselaimella? PERUSTELE väitteesi, nimittäin puhelimeen voi tarttua vaikka mitä sontaa, usein jopa käyttäjän tietämättäkin!

Lue lisää

Olen asian jo perustellut tässä ketjussa. En ala kirjoittamaan samaa uudelleen. Useimmat tietoturva-asiantuntijat ovat sitä mieltä, ja niin olen minäkin, että mobiilipankin käyttäminen on turvallisempaa kuin verkkopankin käyttäminen webbiselaimella. Verkkopankin käyttämiseen webbiselaimella liittyvät tietoturvariskit ovat paljon suuremmat ihan jo selainten tietoturva-aukkojen takia sekä jatkuvasti kehittyneemmiksi käyvien huijaus, harhautus ja kalasteluyritysten takia. DNS -kyselyidenkin vastaukset voidaan vääristää ja käyttäjä voidaan ohjata huomaamattaan verkkopankkia erehdyttävästi muistuttavalle huijaussivulle. Mobiilipankkisovelluksia käytettäessä pankkiin kirjaudutaan aina pankin omalla sovelluksella, jota käytettäessä yhteys pankkiin on myös paljon paremmin salattu ja suojattu verrattuna selaimella verkkopankin käyttämiseen. Ja niin edelleen. en tosian ala toistamaan kaikkea minkä jo sanoin aiemmin tässä ketjussa.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Mitä ihmeen tekemistä Googlella muka on pankkien mobiilipankkisovellusten kanssa? Ei yhtään mitään eikä Google niitä tietoja maksamistasi laskuista saa. Eihän kyse edes ole mistään Googlen palvelusta. Mobiilipankkisovellusten pankkiyhteys on lisäksi varmasti salattu paljon selaimella käytettävää verkkopankkiyhteytä vahvemmin. Joten kerropas nyt miten se Google muka ne laskunmaksutiedot saa?

T. miksuh

Lue lisää

No koitas ny ensin käyttää sitä luurii ilman et oot asentanut alle joko Googlen tai Apllen. Sitten mietit mitä ne siellä taustalla tekee kun käytät niitä sovelluksia, vaikkapa OP,n

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla ei ole mitään merkitystä koska käyttäjä asentaa puhelimeensa haittaohjelmia.

Et ilmeisesti ymmärrä mitä se tarkottaa kun sanotaan, että kaikki ohjelmat pyörivät omissa hiekkalaatikoissaan, eli sandboxeissa.

Anonyymi kirjoitti:

No koitas ny ensin käyttää sitä luurii ilman et oot asentanut alle joko Googlen tai Apllen. Sitten mietit mitä ne siellä taustalla tekee kun käytät niitä sovelluksia, vaikkapa OP,n

Lue lisää

Tolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Koeta nyt itse tajuta, että kyseessä ei ole mikään googlen palvelu edes vaan pankin oma sovellus. Lisäksi jokainen sovellus voi salata oman tietoliikenteensä ja mobiilipankkisovellusten liikenne sovelluksen ja pankin välillä on paljon vahvemmin salattu kuin miten selaimella verkkopankkia käytettäessä asia on.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Tolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Koeta nyt itse tajuta, että kyseessä ei ole mikään googlen palvelu edes vaan pankin oma sovellus. Lisäksi jokainen sovellus voi salata oman tietoliikenteensä ja mobiilipankkisovellusten liikenne sovelluksen ja pankin välillä on paljon vahvemmin salattu kuin miten selaimella verkkopankkia käytettäessä asia on.

T. miksuh

Lue lisää

Kännykällä vaan on huono ottaa kuitteja jos niitä tarvii! Maksullisia kuitteja toki voi tilata mutta ilmaisia kuitteja, siis itsetulostettuja tarkoitan.

Anonyymi kirjoitti:

Tolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Koeta nyt itse tajuta, että kyseessä ei ole mikään googlen palvelu edes vaan pankin oma sovellus. Lisäksi jokainen sovellus voi salata oman tietoliikenteensä ja mobiilipankkisovellusten liikenne sovelluksen ja pankin välillä on paljon vahvemmin salattu kuin miten selaimella verkkopankkia käytettäessä asia on.

T. miksuh

Lue lisää

No kerro miksi ylipäätään käytät linuxia ja tietokonetta mihinkään kun kerran mobiilisovellus on turvallisempi?? Tää siis mm. tuolle miksuh-nimimerkille!

Anonyymi kirjoitti:

Tolla ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Koeta nyt itse tajuta, että kyseessä ei ole mikään googlen palvelu edes vaan pankin oma sovellus. Lisäksi jokainen sovellus voi salata oman tietoliikenteensä ja mobiilipankkisovellusten liikenne sovelluksen ja pankin välillä on paljon vahvemmin salattu kuin miten selaimella verkkopankkia käytettäessä asia on.

T. miksuh

Lue lisää

Ennen kuin voit käyttää OP sovellusta on sinun käynnistettävä alle Google. Jos olet lataillut muitakin sovelluksia, voi olla että esim. näppäinpainallukset taltioituvat haittaohjelman muistiin. Vain silloin jos se on ainoa sovellus sen voi katsoa olevan turvallinen. Oikein toteutettu tietokoneen ja pankin välinen yhteys on aivan yhtä turvallinen.

Oudoksuva kirjoitti:

Millä perustelet väitteesi?

Toisin kuin tietokoneissa, suurin osa puhelimista ei anna käyttäjälle mm. Admin-oikeuksia ja kaikki softat muutenkin pyörivät omassa hiekkalaatikossa.

Lue lisää

Ootko ihan kahjo?

Anonyymi kirjoitti:

Ja millä perusteella mobiilisovellus on turvallisempi kuin linuxkoneella pankkiin meno webselaimella? PERUSTELE väitteesi, nimittäin puhelimeen voi tarttua vaikka mitä sontaa, usein jopa käyttäjän tietämättäkin!

Lue lisää

Windowsilla ei uskalla pankkisivulle mennä!

Oudoksuva kirjoitti:

Millä perustelet väitteesi?

Toisin kuin tietokoneissa, suurin osa puhelimista ei anna käyttäjälle mm. Admin-oikeuksia ja kaikki softat muutenkin pyörivät omassa hiekkalaatikossa.

Lue lisää

Siihen hiekkalaatikkoon on kissa laittanut lastinsa jo uutena!

Anonyymi kirjoitti:

Valitettava suuntaus. Puhelimet ovat varsinaisia matolaatikoita.

jep.. itse en käytä puhelinta mihinkään pankkijuttuihin.

Ei nekään ole immuuneja viruksille. Ketään ei kiinnosta ohjelmoida viruksia niille koska kukaan ei niitä oikeasti käytä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei nekään ole immuuneja viruksille. Ketään ei kiinnosta ohjelmoida viruksia niille koska kukaan ei niitä oikeasti käytä.

Äläpä wintrollerson viitsi jauhaa paskaa! Sitäpaitsi, ensin sanot että niille on viruksia, sitten sanot ettei kukaan ohjelmoi niille viruksia koska linuxeja ei käytä muka kukaan, puhuit juuri itsesi pussiin!

Ensinnäkin, linuxeille ei ole toimivia ja leviäviä viruksia, toiseksi kyllä linuxeja käyttää monikin, yllättävän moni ainakin Suomessa käyttää, jopa enemmän kuin Mac OS:ää!

Anonyymi kirjoitti:

Äläpä wintrollerson viitsi jauhaa paskaa! Sitäpaitsi, ensin sanot että niille on viruksia, sitten sanot ettei kukaan ohjelmoi niille viruksia koska linuxeja ei käytä muka kukaan, puhuit juuri itsesi pussiin!

Ensinnäkin, linuxeille ei ole toimivia ja leviäviä viruksia, toiseksi kyllä linuxeja käyttää monikin, yllättävän moni ainakin Suomessa käyttää, jopa enemmän kuin Mac OS:ää!

Lue lisää

ÄLÄ MENE PANKKISIVUILLE WINDOWSILLA!

Anonyymi kirjoitti:

ÄLÄ MENE PANKKISIVUILLE WINDOWSILLA!

kyllä se android on kaikista epävarmin varsinkin sellainen puhelin joka on Googlen kanssa tekemisissä.

Siis kaikkiin käy linux ja pankkitoimintoihin erityisesti suosittelen linuxia!

Nykyään käytetäänkin boottaavia USB-tikkuja sekä käyttöjärjestelmien kokeiluun ennen asennusta että turvallisen ja suojatun käyttöympäristön luomiseen vieraassa ympäristössä ja/tai vieraalla koneella.

Tämä on itse asiassa hyvä ohje ja sen voi toteuttaa esim. virtualbox:n avulla seuraavasti: Asenna ensin virtualbox:iin esim. ubuntu-linux ja tämän jälkeen siihen voi asentaa grml-rescueboot nimisen paketin ainakin 20.04:ssä löytyy. Toimii seuraavasti:
Jos pudotat live-käyttiksen .iso levykuvan hakemistoon /boot/grml/ ja ajat update-grub -komenennon, tulee käynnistysvalikkoon em. live-levyn käynnistysvaihtoehto ja se toimii samoin kuin cd/dvd tai usb-tikun live-kuva. Bootin alussa shift-näppäin pohjassa näyttää valikon jos se ei muuten ole aktiivisena.
Tuo virtualbox on tietysti tarpeeton vaihe, jos koneessa on jo asennettuna ubuntu mutta helpottaa asioita kummasti, kun ei tarvitse konetta bootata välillä päästäkseen hoitamaan pankkiasioita.

Koitappa opettaa vanhusta käyttämään linux-deeveedeetä. Niillä menee hermot jo siihen esiasennettuun windowsiinkiin.

Anonyymi kirjoitti:

Koitappa opettaa vanhusta käyttämään linux-deeveedeetä. Niillä menee hermot jo siihen esiasennettuun windowsiinkiin.

Mun iäkäs ja tietotekniikasta muuten tietämätön äitinikin osaa käyttää linuxia! Joten täytyy olla melkoisen tyhmä jos ei opi helppoa käyttistä!

Anonyymi kirjoitti:

Mun iäkäs ja tietotekniikasta muuten tietämätön äitinikin osaa käyttää linuxia! Joten täytyy olla melkoisen tyhmä jos ei opi helppoa käyttistä!

Juuh, täällä kanssa on asenneltu ajanvietteeksi korttipelejä vanhuksille ubuntuun. Helposti oppivat käyttämään pelejä ja kyselevät välillä josko voisi asennella jotain tietyn tyyppistä korttipeliä lisäksi - josta itse en ollut kuullutkaan.
Mitä hankalaa ohjeessa "Laita tämä dvd koneeseeseen ja käynnistä kone."? Tai vaihtoehtoisesti valitse "pankki" käynnistyksessä valikosta.

Ne vasta huijausta onkin ja vievät rahaa tililtä täysin turhaan.

PAREMPI KUN EI MENE PANKKISIVUILLE WINDOWSILLA!

Höyrylaiva-aika oli niin kauan sitten että eldareilla ei ollut vielä useisiin sukupolviin mitään kokemusta tietokoneälykääpiöiden koulutuksesta

Olet ihan oikeassa tuossa.
Tuosta aiheesta oli juttua pari vuotta sitten Alfa-tv:n Senioriseisakkeessa ja se Nordean akka vaan tuputti koko ajan digihömppää eikä tajunnut ettei kaikilla vanhuksilla (tai vammaisilla) kertakaikkiaan ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta! Yksi insertissä haastateltu vanha rouva sanoi ettei hänellä ole edes pankkikorttia jolla nostaa automaatista rahaa ja pitäisi mennä Hgin keskustaan jos aikoo rahaa nostaa.

Anonyymi kirjoitti:

Höyrylaiva-aika oli niin kauan sitten että eldareilla ei ollut vielä useisiin sukupolviin mitään kokemusta tietokoneälykääpiöiden koulutuksesta

V*ttuiletko sinä vanhuksille? Jos kyllä, niin häpeä, olet joskus aikanaan itsekin vanhus!

Se on juuri näin, eli viime kädessä mokan tekee käyttäjä itse. Pankki ei koskaan soittele oudoista numeroista, pyydä käyttäjätunnuksia/salasanoja, tai kukaan halua alkaa ottamaan etäyhteyttä tietokoneelle.

ÄLÄ MENE PANKKISIVULLE WINDOWSILLA!

Ei tietoisesti kyllä myöskään windows käyttäjältä

Tätä väitettä en epäile.

Anonyymi kirjoitti:

Ei tietoisesti kyllä myöskään windows käyttäjältä

Kyllä ihan varmasti on.

Windows vakoilee, sehän lukee käyttöehtosopimuksessa, joten sitä et voi käyttää, ellet hyväksy sitä vakoilua.

Anonyymi kirjoitti:

Windows vakoilee, sehän lukee käyttöehtosopimuksessa, joten sitä et voi käyttää, ellet hyväksy sitä vakoilua.

et ymmärrä näemmä asioista yhtään mitään.

Ja mistäs sitten tiedät ettei koneesi ole täynnä haittaohjelmia? Niiden tarkotushan on nimenomaan olla jäämättä kiinni. Tarkotus on, että käyttäjä ei huomaa niitä ja haittaohjelma saa varastaa tietoja ja tehdä tuhojaan pitkään jäämättä kiinni. Jos sulla ei ole windowsissa virustorjuntaa jne, niin skoneesi on todennäkösesti täynnä ties mitä örkkiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistäs sitten tiedät ettei koneesi ole täynnä haittaohjelmia? Niiden tarkotushan on nimenomaan olla jäämättä kiinni. Tarkotus on, että käyttäjä ei huomaa niitä ja haittaohjelma saa varastaa tietoja ja tehdä tuhojaan pitkään jäämättä kiinni. Jos sulla ei ole windowsissa virustorjuntaa jne, niin skoneesi on todennäkösesti täynnä ties mitä örkkiä.

Lue lisää

ei ole ikinä lähtenyt rahaa tililtä. Eikä tuo sinun myyminen nyt vaan onnistu. Kaikki on pelannut aina hienosti. Läppärit, androidit, iphonet. Aion jatkaa samalla linjalla lopun ikääni.

Anonyymi kirjoitti:

Windows vakoilee, sehän lukee käyttöehtosopimuksessa, joten sitä et voi käyttää, ellet hyväksy sitä vakoilua.

minulla ei ole valtion salaisuuksia joten ihan vi..n sama mitä se ”vakoilee” . Rahat pysyneet tililläni ja millään muulla ei ole väliä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja mistäs sitten tiedät ettei koneesi ole täynnä haittaohjelmia? Niiden tarkotushan on nimenomaan olla jäämättä kiinni. Tarkotus on, että käyttäjä ei huomaa niitä ja haittaohjelma saa varastaa tietoja ja tehdä tuhojaan pitkään jäämättä kiinni. Jos sulla ei ole windowsissa virustorjuntaa jne, niin skoneesi on todennäkösesti täynnä ties mitä örkkiä.

Lue lisää

1. Käyttöjärjestelmä ja ohjelmistot pidetään päivitettyinä.
2. Maalaisjärki.
3. Ohjelmat ladataan valmistajan sivuilta eikä mistää Download-sivuilta.
jne...

Anonyymi kirjoitti:

minulla ei ole valtion salaisuuksia joten ihan vi..n sama mitä se ”vakoilee” . Rahat pysyneet tililläni ja millään muulla ei ole väliä.

Varmasti sullakin on jotain minkä haluat pitää salassa, eikö vaan? Useimmilla ihmisillä nimittäin on jotain salattavaa jota ei halua ulkopuolisten käsiin!

Linux ei ole mikään arvaamaton! Windows on arvaamaton.

Anonyymi kirjoitti:

Linux ei ole mikään arvaamaton! Windows on arvaamaton.

Linuxhihhulit on arvaamattomia.

Anonyymi kirjoitti:

Linuxhihhulit on arvaamattomia.

Mitään linuxhihhuleita ei ole olemassakaan, on ainoastaan teitä windowshihhuleita ja te nimenomaan olette arvaamattomia!

Onhan noita tapauksia ollut jatkuvasti, ei niistä turhanpäiten varotella.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan noita tapauksia ollut jatkuvasti, ei niistä turhanpäiten varotella.

huijareita oli jo ennen pankkeja. Pitääkö niihin sähköposteihin vastailla ja antaa pankkitunnuksiaan ties kenelle. Pankkitunnukset ovat sinun käyttöösi ainoastaan.

Tosiaan. Keneltäkään ei ole viety rahaa normaaleissa pankkimaksuissa. Olipa ne hoidettu puhelimella tai tietokoneella jollakin käyttöjärjestelmäällä. Muut nettihuijaukset taas on toinen juttu ja tavallaan käyttäjä antaa luvan huijata. Turhaa puhetta pankkimaksun turvattomuudesta . Porukka vaan pilalle peloiteltu. Tästähän tietoturvafirmat tykkää ja osaltaan osallistuvat peloitteluun. Bisnes, bisnes.

Mitähän ihmettä oikein yritit sanoa? Tuossa ei meinaan ollut yhtään järjellistä lausetta, kuin olisit vain kirjottanut jotain satunnaisia sanoja peräkkäin.

Anonyymi kirjoitti:

Mitähän ihmettä oikein yritit sanoa? Tuossa ei meinaan ollut yhtään järjellistä lausetta, kuin olisit vain kirjottanut jotain satunnaisia sanoja peräkkäin.

Onkohan tuo edellinen viesti puppulausegeneraattorilla kirjoitettu kun siltä vähän vaikuttaa?

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan tuo edellinen viesti puppulausegeneraattorilla kirjoitettu kun siltä vähän vaikuttaa?

Puppulausegeneraattori taitaa olla ihan omien korviesi välissä.

Anonyymi kirjoitti:

Puppulausegeneraattori taitaa olla ihan omien korviesi välissä.

Keinoäly ei suolla kovinkaan ihmismäistä kirjoitusta.

Anonyymi kirjoitti:

Puppulausegeneraattori taitaa olla ihan omien korviesi välissä.

Ei ole mun korvien välissä, vaan puppulausegeneraattori on nettisivusto joka suoltaa tekstiä vailla mitään järkeä!

https://puppulausegeneraattori.fi/

Anonyymi kirjoitti:

Keinoäly ei suolla kovinkaan ihmismäistä kirjoitusta.

Itseasiassa kyllä tekoäly pystyy nykyään tuottamaan hyvinkin ihmismäistä tekstiä. Vasta oli vähän aikaa sitten uutinen, jossa yksi toimittaja kokeili tekoälyä, joka pystyi kirjottamaan artikkelin halutusta aiheesta. Sitä tekoälyn tuottamaa tekstiä olisi ollut käytännössä mahdoton erottaa ihmisen kirjottamasta.

Toisinsanoen tappelit nimenomaan tietokoneellasi webbiselaimella käytettävän verkkopankin kanssa. Tuoltakin olisit välttynyt, jos olisit käyttänyt älypuhelimella mobiilipankkia S-pankin omalla S-Mobiili -mobiilipankkisovelluksella.
Mainitsemasi avainlukulistat nimenomaan ei ole nykyään enää turvallisena pidetty tapa tunnistautua. Pankkien vanhanaikaisia avainlukulistoja ei enää lasketa vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaiseksi tunnistautumistavaksi. Ennenpitkää avainlukulistat poistuvat kokonaan. EU päätti jo kauan sitten, että avainlukulistat eivät enää vastaa vahvan tunnistautumisen vaatimuksia, mutta suomalaiset pankit ovat toistaiseksi jatkaneet niiden käyttöä. Mutta ennenpitkää avainlukulistat tulevat poistumaan. Avainlukulistoja käytetään tyypillisesti nimenomaan verkkopankin kanssa.

Miten se muka liittyy älypuhelimessa käytettävän mobiilipankkisovelluksen luotettavuuteen, että sitä sovellusta ei voi asentaa kotitietokoneelle? Eihän sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Toisinsanoen tappelit nimenomaan tietokoneellasi webbiselaimella käytettävän verkkopankin kanssa. Tuoltakin olisit välttynyt, jos olisit käyttänyt älypuhelimella mobiilipankkia S-pankin omalla S-Mobiili -mobiilipankkisovelluksella.
Mainitsemasi avainlukulistat nimenomaan ei ole nykyään enää turvallisena pidetty tapa tunnistautua. Pankkien vanhanaikaisia avainlukulistoja ei enää lasketa vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaiseksi tunnistautumistavaksi. Ennenpitkää avainlukulistat poistuvat kokonaan. EU päätti jo kauan sitten, että avainlukulistat eivät enää vastaa vahvan tunnistautumisen vaatimuksia, mutta suomalaiset pankit ovat toistaiseksi jatkaneet niiden käyttöä. Mutta ennenpitkää avainlukulistat tulevat poistumaan. Avainlukulistoja käytetään tyypillisesti nimenomaan verkkopankin kanssa.

Miten se muka liittyy älypuhelimessa käytettävän mobiilipankkisovelluksen luotettavuuteen, että sitä sovellusta ei voi asentaa kotitietokoneelle? Eihän sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.

T. miksuh

Lue lisää

"kirjautuminen pankkitunnuksilla ja tunnuslukutaulukolla on idioottivarmaa, kun joku oli onnistunut kähveltämään rahaa toisten tileiltä mobiililla"

Tappeleppa tuon kanssa, ennen kommenttias.

Anonyymi kirjoitti:

Toisinsanoen tappelit nimenomaan tietokoneellasi webbiselaimella käytettävän verkkopankin kanssa. Tuoltakin olisit välttynyt, jos olisit käyttänyt älypuhelimella mobiilipankkia S-pankin omalla S-Mobiili -mobiilipankkisovelluksella.
Mainitsemasi avainlukulistat nimenomaan ei ole nykyään enää turvallisena pidetty tapa tunnistautua. Pankkien vanhanaikaisia avainlukulistoja ei enää lasketa vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaiseksi tunnistautumistavaksi. Ennenpitkää avainlukulistat poistuvat kokonaan. EU päätti jo kauan sitten, että avainlukulistat eivät enää vastaa vahvan tunnistautumisen vaatimuksia, mutta suomalaiset pankit ovat toistaiseksi jatkaneet niiden käyttöä. Mutta ennenpitkää avainlukulistat tulevat poistumaan. Avainlukulistoja käytetään tyypillisesti nimenomaan verkkopankin kanssa.

Miten se muka liittyy älypuhelimessa käytettävän mobiilipankkisovelluksen luotettavuuteen, että sitä sovellusta ei voi asentaa kotitietokoneelle? Eihän sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.

T. miksuh

Lue lisää

S-pankki ilmoitti lehtihaastattelussa, että avainlukulistat ovat turvallinen tapa asioida. Mobiilia mainostetaan, koska älykännykkä halutaan myydä jokaiselle. Kaikki palvelut ja maksut halutaan mobiilin perään, että alan yritysten omistajat pääsevät rahastamaan oikein toden teolla.
Kotitietokoneiden ohjelmatkin ovat sovelluksia. Älykännykkään ladattu sovellus ei ole yhtään luotettavampi. Asioiden hoitaminen kotikoneella isolla näytöllä ja hiirellä on paljon helpompaa ja luotettavampaa kuin onnetonta kännykkänäyttöä hipelöimällä. Kysynkin, miksi pankkisovellusta ei ole saatavissa kotitietokoneelle? En näe mitään teknistä estettä.

Anonyymi kirjoitti:

Toisinsanoen tappelit nimenomaan tietokoneellasi webbiselaimella käytettävän verkkopankin kanssa. Tuoltakin olisit välttynyt, jos olisit käyttänyt älypuhelimella mobiilipankkia S-pankin omalla S-Mobiili -mobiilipankkisovelluksella.
Mainitsemasi avainlukulistat nimenomaan ei ole nykyään enää turvallisena pidetty tapa tunnistautua. Pankkien vanhanaikaisia avainlukulistoja ei enää lasketa vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaiseksi tunnistautumistavaksi. Ennenpitkää avainlukulistat poistuvat kokonaan. EU päätti jo kauan sitten, että avainlukulistat eivät enää vastaa vahvan tunnistautumisen vaatimuksia, mutta suomalaiset pankit ovat toistaiseksi jatkaneet niiden käyttöä. Mutta ennenpitkää avainlukulistat tulevat poistumaan. Avainlukulistoja käytetään tyypillisesti nimenomaan verkkopankin kanssa.

Miten se muka liittyy älypuhelimessa käytettävän mobiilipankkisovelluksen luotettavuuteen, että sitä sovellusta ei voi asentaa kotitietokoneelle? Eihän sillä ole mitään tekemistä asian kanssa.

T. miksuh

Lue lisää

Nordeassa on käytössä tunnuslukulaite joka on turvallisempi kuin listat, mitäs siihen sanot miksuh?

Anonyymi kirjoitti:

Nordeassa on käytössä tunnuslukulaite joka on turvallisempi kuin listat, mitäs siihen sanot miksuh?

Miksi et vastaa miksuh? Sulle on esitetty useita kysymyksiä mutta taisi mennä kahvit väärään kurkkuun kun et osaa vastata!

Anonyymi kirjoitti:

"kirjautuminen pankkitunnuksilla ja tunnuslukutaulukolla on idioottivarmaa, kun joku oli onnistunut kähveltämään rahaa toisten tileiltä mobiililla"

Tappeleppa tuon kanssa, ennen kommenttias.

Lue lisää

Annapa nyt linkki uutiseen, jossa noin sanotaan. Kaikki ne viimeaikojen uutise, joissa on onnistuttu viemään rahaa toisen tililtä tuolla tavalla on liittynyt nimenomaan sverkkopankkiin, ei siis mobiilipankkiin.

Anonyymi kirjoitti:

S-pankki ilmoitti lehtihaastattelussa, että avainlukulistat ovat turvallinen tapa asioida. Mobiilia mainostetaan, koska älykännykkä halutaan myydä jokaiselle. Kaikki palvelut ja maksut halutaan mobiilin perään, että alan yritysten omistajat pääsevät rahastamaan oikein toden teolla.
Kotitietokoneiden ohjelmatkin ovat sovelluksia. Älykännykkään ladattu sovellus ei ole yhtään luotettavampi. Asioiden hoitaminen kotikoneella isolla näytöllä ja hiirellä on paljon helpompaa ja luotettavampaa kuin onnetonta kännykkänäyttöä hipelöimällä. Kysynkin, miksi pankkisovellusta ei ole saatavissa kotitietokoneelle? En näe mitään teknistä estettä.

Lue lisää

Just joo. Et oikeasti voi olla noin tyhmä. Ensinnäkin avainlukulistat on parempi kuin ei mitään tietenkin ja siksi pankit niitä edelleen käyttää. Paitsi, että esimerkiksi Danske Bank ei enää käytä ollenkaan avainlukulistoja ja sama tulee tapahtumaan muiden pankkienkin osalta. Etkö muka tosiaan ole kuullut siitä, että avainlukulistat tulee poistumaan ennenpitkää? Se nyt vain sattuu olemaan tosiasia. Avainlukulistoja ei enää pidetä vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaisena. Etkö muka tosissasi ole kuullut siitä EU:n ottamasta kannasta tuohon asiaan?
Väitteesi, että pankit kehottaisivat ihmisiä käyttämään mobiilipankkia sen takia, että sillä saataisiin lisää kännyköiden myyntiä, on täysin naurettava. Tuollainen on foliohattuisten vainoharhaistensalaliittoteoreetikoiden juttuja eikä mitään muuta.Ensinnäkin samalla perusteellahan voitaisiin siis kehottaa käyttämään verkkopankkia, jotta saatas myytyä enemmän tietokoneita. Toisekseenkun pankit suosittelee oman mobiilipankkinsa käyttämistä,niin mitä ihmeen tekemistä sillä nyt muka on kännyköiden myynnin kanssa? Eihän pankit kännyköitä valmista ja myy.

Joo, tietokoneiden ohjelmat on myöskin sovelluksia. Tottakai on, koska sovellus on vain toinen nimitys tietokoneeohjelmille. Sillä ei ole mitään merkitystä onko kyseessä älypuhelin vai vaikka läppäri. Se mitä et taida käsittää on se, että älypuhelimissa ja kotitietokoneissa ei ole samal käyttöjärjestelmä ja niiden käyttöliittymätkin eroavat toisistaan täysin. Älypuhelimissa on yleensä nykyään kosketusnäyttö, tosin välttämättäei tarvitsisi olla,mutta tietokoneissa yleensä ei ole. Tosin tietokoneillekin on nykyään olemassa kosketusnäyttöjä. Jokatapauksessa älypuhelimen ja tietokoneen sovellusten käyttöliittymäeroaa toisistaan täysin. Samaten laitteen käyttöliittymän käyttö eroaa toisistaan täysin. Älypuhelinten sovellusten ja tietokoneiden sovellusten käyttöliittymät eroavat toisistaan täysin senkin takia, että älypuhelimissa on pienet näytöt ja tietokoneissa voi olla hyvinkin suuret. Tosta kaikesta seuraa se,, että älypuhelimelle tehtyä sovellusta ei voi noin vaan saada toimimaan tietokoneella vaan se pankkisovellus pitäisi tehdä kokonaan uudelleen alusta alkaen. Ja se taas maksaa rahaa. Älypuhelinten mobiilipankkisovellukset on tehty nimenomaan älypuhelimille, ei niitä noin vaan muunneta tietokoneversioiksi vaan koko sovellus pitäisi koodata kokonaan uudestaan. Itseasiassa Linuxissa pystyy nykyään ajamaan Android -sovelluksia, mutta ei ne pankkisovellukset siltikään toimisi tietokoneella, koska ne on kehitetty siten, että ne vaativat älypuhelinten ominaisuuksia toimiakseen. Periaatteessa saatat siis saada asennettua mobiilipankisovelluksen tietokoneelle Android -sovellusten ajoympäristöön, mutta ei se pankkisovellus tietokoneella toimi.

Väitteesi, että mobiilipankki ei olisi luotettavampi ei pidä paikkaansa turvallisuuden osalta. Selitin jo tässä ketjussa miksi mobiilipankki on turvallisempi kuin webbiselaimella käytettävä verkkopankki. en ala toistamaan samaa taas uudelleen.


Väität, että webbiselaimella käytettävä verkkopankki olisi muka helpompi käyttää kuin mobiilipankkisovellukset. Ei pidä paikkaansa. Mobiilipankkisovellusten käyttöliittymä on huomattavasti yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi. Ja sen seurauksena mobiilipankin käyttäminen on paljon helpompaa kuin verkkopankin. Mobiilipankkisovellusten käyttöliittymä on paljon verkkopankkien käyttöliittymää yksinkertaisempi käyttää. Lisäksi näin sokeutuneena mobiilipankin käyttäminen onnistuu itsenäisesti, ilman näkevän ihmisen apua. Mutta webbiselaimella käytettävän verkkopankin käyttäminen on paljon hankalampaa vaikkei täysin mahdotonta olisikaan aina verkkopankista riippuen.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Just joo. Et oikeasti voi olla noin tyhmä. Ensinnäkin avainlukulistat on parempi kuin ei mitään tietenkin ja siksi pankit niitä edelleen käyttää. Paitsi, että esimerkiksi Danske Bank ei enää käytä ollenkaan avainlukulistoja ja sama tulee tapahtumaan muiden pankkienkin osalta. Etkö muka tosiaan ole kuullut siitä, että avainlukulistat tulee poistumaan ennenpitkää? Se nyt vain sattuu olemaan tosiasia. Avainlukulistoja ei enää pidetä vahvan tunnistautumisen vaatimusten mukaisena. Etkö muka tosissasi ole kuullut siitä EU:n ottamasta kannasta tuohon asiaan?
Väitteesi, että pankit kehottaisivat ihmisiä käyttämään mobiilipankkia sen takia, että sillä saataisiin lisää kännyköiden myyntiä, on täysin naurettava. Tuollainen on foliohattuisten vainoharhaistensalaliittoteoreetikoiden juttuja eikä mitään muuta.Ensinnäkin samalla perusteellahan voitaisiin siis kehottaa käyttämään verkkopankkia, jotta saatas myytyä enemmän tietokoneita. Toisekseenkun pankit suosittelee oman mobiilipankkinsa käyttämistä,niin mitä ihmeen tekemistä sillä nyt muka on kännyköiden myynnin kanssa? Eihän pankit kännyköitä valmista ja myy.

Joo, tietokoneiden ohjelmat on myöskin sovelluksia. Tottakai on, koska sovellus on vain toinen nimitys tietokoneeohjelmille. Sillä ei ole mitään merkitystä onko kyseessä älypuhelin vai vaikka läppäri. Se mitä et taida käsittää on se, että älypuhelimissa ja kotitietokoneissa ei ole samal käyttöjärjestelmä ja niiden käyttöliittymätkin eroavat toisistaan täysin. Älypuhelimissa on yleensä nykyään kosketusnäyttö, tosin välttämättäei tarvitsisi olla,mutta tietokoneissa yleensä ei ole. Tosin tietokoneillekin on nykyään olemassa kosketusnäyttöjä. Jokatapauksessa älypuhelimen ja tietokoneen sovellusten käyttöliittymäeroaa toisistaan täysin. Samaten laitteen käyttöliittymän käyttö eroaa toisistaan täysin. Älypuhelinten sovellusten ja tietokoneiden sovellusten käyttöliittymät eroavat toisistaan täysin senkin takia, että älypuhelimissa on pienet näytöt ja tietokoneissa voi olla hyvinkin suuret. Tosta kaikesta seuraa se,, että älypuhelimelle tehtyä sovellusta ei voi noin vaan saada toimimaan tietokoneella vaan se pankkisovellus pitäisi tehdä kokonaan uudelleen alusta alkaen. Ja se taas maksaa rahaa. Älypuhelinten mobiilipankkisovellukset on tehty nimenomaan älypuhelimille, ei niitä noin vaan muunneta tietokoneversioiksi vaan koko sovellus pitäisi koodata kokonaan uudestaan. Itseasiassa Linuxissa pystyy nykyään ajamaan Android -sovelluksia, mutta ei ne pankkisovellukset siltikään toimisi tietokoneella, koska ne on kehitetty siten, että ne vaativat älypuhelinten ominaisuuksia toimiakseen. Periaatteessa saatat siis saada asennettua mobiilipankisovelluksen tietokoneelle Android -sovellusten ajoympäristöön, mutta ei se pankkisovellus tietokoneella toimi.

Väitteesi, että mobiilipankki ei olisi luotettavampi ei pidä paikkaansa turvallisuuden osalta. Selitin jo tässä ketjussa miksi mobiilipankki on turvallisempi kuin webbiselaimella käytettävä verkkopankki. en ala toistamaan samaa taas uudelleen.


Väität, että webbiselaimella käytettävä verkkopankki olisi muka helpompi käyttää kuin mobiilipankkisovellukset. Ei pidä paikkaansa. Mobiilipankkisovellusten käyttöliittymä on huomattavasti yksinkertaisempi ja helppokäyttöisempi. Ja sen seurauksena mobiilipankin käyttäminen on paljon helpompaa kuin verkkopankin. Mobiilipankkisovellusten käyttöliittymä on paljon verkkopankkien käyttöliittymää yksinkertaisempi käyttää. Lisäksi näin sokeutuneena mobiilipankin käyttäminen onnistuu itsenäisesti, ilman näkevän ihmisen apua. Mutta webbiselaimella käytettävän verkkopankin käyttäminen on paljon hankalampaa vaikkei täysin mahdotonta olisikaan aina verkkopankista riippuen.

T. miksuh

Lue lisää

Jatkoa edelliseen viestiin. Piti jakaa kahtia, koska viestistä olisi muuten tullut liian pitkä.


Väität, että hiirellä tietokoneella sohiminen olisi jotenkin helpompaa. Itseasiassa ei ole. Hiiri ei ole mikään erityisen hyvä edes tietokoneen käyttämiseen. Tietokoneen käyttämiseenkin on olemassa parempiakin tapoja. Esimerkiksi tämä viesti tulee Debiania ajavalta Linux -läppäriltä. Ja minähän en käytä tietokoneella hiirtä ollenkaan. En käytä hiirtä linuxissa enkä Windowsissa. Käytän tietokonetta täysin pelkästään näppäimistöltä käyttöjärjestelmän, sovellusohjelmien ja ruudunlukuohjelman tarjoamien näppäimistönavigoinnin ja näppäinpikakomentojen avulla. En todellakaan käytä hiirtä ollenkaan. Itselläni se, että en käytä hiirtä johtuu toki osittain näkövammasta, kun ei näe niin hiiren käyttö on vaikeaa. Mutta vaikka saisin näköni takaisin en silti palaisi käyttänään hiirtä. Kun on kerran oppinut hyödyntämään näppäimistönavigointia ja näppäinpikakomentoja niin hiirellä sohiminen tuntuu erittäin kömpelöltä ja hitaalta tavalta käyttää tietokonetta. En todellakan palaisi käyttämään hiirtä vaikka saisin näköni takaisin, koska tietokoneen käyttäminen näppikseltä on paljon nopeampaa jakätevämpää kuin hiirellä sohiminen. Jos saisin näköni takaisin hankkisin todennäkösesti lisäksi läppärin, jossa on kosketusnäyttö, niitähän on olemassa. Mutta ennenkaikkea jatkaisin tietokoneen käyttöä näppäimistöltä, koska se on paljon kätevämpää kuin hiirellä sohiminen. Ja ennenkuin joku sanoo jotain, niin olen kyllä käyttänyt tietokonetta hiirellä aikanaan kun vielä näin.
Hiireen liittyen se vielä, että jos väkisin niin halua niin kyllähän itseasiassa älypuhelintakin voi käyttää hiirellä. Nokian kosketusnäytöllisistä älypuhelimista alkaen älypuhelimia on voinut käyttää kosketusnäytön lisäksi myös hiirellä ja ulkoisella näppiksellä. Kyllä se onnistuu nykyisien Android -älypuhelintenkin kanssa. Jos väkisin niin haluaa, niin kyllä se on mahdollsita. Puhelimen näytön kuvakin voidaan jakaa isolle näytölle. Nokian kosketusnäytöllisissä Symbian -älypuhelimissa oli jopa HDMI -liitäntä, joten älypuhelimen sai HDMI -kaapelilla kiinni televisioon ja tietokonenäyttöön. Nykyisissä älypuhelimissa ei juuri HDMI-liitäntää ole, mutta kuvan voi silti jakaa isolle näytölle.

Nykyisiinkin älypuhelimiin voi kytkeä Bluetoothilla ulkoisen näppiksen jahiiren. Jos puhelin tukee USB-OTG:ta niin myös puhelimen USB-liitäntää voi sillon käyttää. Jo Nokian Symbian -älypuhelimet pystyi siis yhdistämään isoon näyttöön ja puhelimeen pystyi yhdistämään ulkoisen näppiksen ja hiiren. Älypuhelinta pystyi siis käyttämään kuin pientä tietokonetta. Ja kyllä tuo on mahdollista nykyistenkin älypuhelinten kanssa.

Eli jos ihan väkisin haluat hiirtä käyttää niin se onnistuu älypuhelimenkin kanssa.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Nordeassa on käytössä tunnuslukulaite joka on turvallisempi kuin listat, mitäs siihen sanot miksuh?

No niin on avainlukulaite niillä. entä sitten? Mitä avainlukulistoihin tulee niin itse en ole ollut Danske Bankin asiakas enää vuosiin, mutta käsittääkseni Danska Bank on jo lopettanut avainlukulistojen käytön ja muut pankit tulevat seuraamaan perässä ennenpitkää. Mitä sitten avainlukulaitteisiin tulee niin niiden osalta on vaikea sanoa mitään, mutta todennäkösesti nekin poistuu jossain vaiheessa ja ne korvataan älypuhelinten avainlukusovelluksilla. Useimmilla pankeilla ei ole nytkään käytössä noita avainlukulaitteita. Nyt oli kuitenkin puhe vanhanaikaisista avainlukulistoista.

T. miksuh

Anonyymi kirjoitti:

Annapa nyt linkki uutiseen, jossa noin sanotaan. Kaikki ne viimeaikojen uutise, joissa on onnistuttu viemään rahaa toisen tililtä tuolla tavalla on liittynyt nimenomaan sverkkopankkiin, ei siis mobiilipankkiin.

Lue lisää

Mobiilipankki on myös verkkopankki. Tässä yksi uutinen. https://www.iltalehti.fi/tietoturva/a/54309e97-1cda-440c-add0-f0d1ac9c8849

Anonyymi kirjoitti:

No niin on avainlukulaite niillä. entä sitten? Mitä avainlukulistoihin tulee niin itse en ole ollut Danske Bankin asiakas enää vuosiin, mutta käsittääkseni Danska Bank on jo lopettanut avainlukulistojen käytön ja muut pankit tulevat seuraamaan perässä ennenpitkää. Mitä sitten avainlukulaitteisiin tulee niin niiden osalta on vaikea sanoa mitään, mutta todennäkösesti nekin poistuu jossain vaiheessa ja ne korvataan älypuhelinten avainlukusovelluksilla. Useimmilla pankeilla ei ole nytkään käytössä noita avainlukulaitteita. Nyt oli kuitenkin puhe vanhanaikaisista avainlukulistoista.

T. miksuh

Lue lisää

miksuh hoi!

Mitä helkkarin tekemistä Danske bankilla muka on Nordean kanssa? Ei niin yhtikäs mitään joten miksi sotket nuo kaksi täysin eri pankkia toisiinsa?
Ja luuletko että pankit voi alkaa vaatia kaikilta älypuhelinta? Sellainen EI ole tasavertaista! Kaikilla ei edelleenkään ole älyluuria eikä kaikilla tule sellasta olemaankaan vaan pankkien ON tasavertaisuuden vuoksi tarjottava vaihtoehto mobiilipankille! PISTE!

Anonyymi kirjoitti:

Nordeassa on käytössä tunnuslukulaite joka on turvallisempi kuin listat, mitäs siihen sanot miksuh?

Miksuh en ole, mutta tekee mieli kommentoida.
Joudun asioimaan kotimaisten pankkien lisäksi erään naapurimaan pankissa silloin-tällöin. Minulla sattuu olemaan vielä tallella tuon pankin tuollainen tunnuslukulaite. Se on jäänyt vanhanaikaisena pois käytöstä jo muutama vuosi sitten. Nykyään siellä mennään niin pankkeihin kuin virastoihin ja laitoksiin ja firmoihinkin lykkäämällä henkilökortti läppäriin kytkettyyn kortinlukulaitteeseen, annetaan lyhyt tunnus, ja yhteys on auki. Kyse on siitä mitä kuluttajille tarjotaan, ja mikä on minkin maan taso tekniikan käytössä päivittäisiin tarpeisiin.

Mitäs siihen sanot nordealainen.

Anonyymi kirjoitti:

Miksuh en ole, mutta tekee mieli kommentoida.
Joudun asioimaan kotimaisten pankkien lisäksi erään naapurimaan pankissa silloin-tällöin. Minulla sattuu olemaan vielä tallella tuon pankin tuollainen tunnuslukulaite. Se on jäänyt vanhanaikaisena pois käytöstä jo muutama vuosi sitten. Nykyään siellä mennään niin pankkeihin kuin virastoihin ja laitoksiin ja firmoihinkin lykkäämällä henkilökortti läppäriin kytkettyyn kortinlukulaitteeseen, annetaan lyhyt tunnus, ja yhteys on auki. Kyse on siitä mitä kuluttajille tarjotaan, ja mikä on minkin maan taso tekniikan käytössä päivittäisiin tarpeisiin.

Mitäs siihen sanot nordealainen.

Lue lisää

On minullakin henkilökortinlukulaite mutta en ole vielä ottanut sitä käyttöön, itseasiassa mulla on niitä kaksin kappalein. En vaan ole vielä tarvinnut niitä mihinkään.

Varsinkin Android-puhelin on täynnä matoja ja viruksia,
jolloin pelkkä puhelimen käyttö pankkiasioissa on edesvastuutonta. Käyttämällä Linuxissa selainpohjaista pankkiyhteyttä takaa paremman turvan joka on lähes täydellinen. Käyttipä sitten tunnuslukutaulukkoa tai -laitetta tai puhelimen kautta varmennetta. Käyttäjä voi tietysti itse tumpeloida mitä hyvänsä.

Anonyymi kirjoitti:

Varsinkin Android-puhelin on täynnä matoja ja viruksia,
jolloin pelkkä puhelimen käyttö pankkiasioissa on edesvastuutonta. Käyttämällä Linuxissa selainpohjaista pankkiyhteyttä takaa paremman turvan joka on lähes täydellinen. Käyttipä sitten tunnuslukutaulukkoa tai -laitetta tai puhelimen kautta varmennetta. Käyttäjä voi tietysti itse tumpeloida mitä hyvänsä.

Lue lisää

Androidissa sovellukset ajetaan omiin hiekkalaatikkoihinsa seristettynä. Asentamalla sovellukset Googlen kaupasta epämääräisten lähteiden sijasta on hyvä tae sille ettei puhelimeen mitään matoja tule. Pankkiasioinnissa riski kohdistuu niihin, jotka käyttää puhelimen tai tietokoneen selaimella verkkopankkia. Voihan sitä siis puhelimestakin käyttää selaimella verkkopankkia. Mobiilipankkisovellusten käyttäjät ovat paljon paremmassa turvassa.

Anonyymi kirjoitti:

Varsinkin Android-puhelin on täynnä matoja ja viruksia,
jolloin pelkkä puhelimen käyttö pankkiasioissa on edesvastuutonta. Käyttämällä Linuxissa selainpohjaista pankkiyhteyttä takaa paremman turvan joka on lähes täydellinen. Käyttipä sitten tunnuslukutaulukkoa tai -laitetta tai puhelimen kautta varmennetta. Käyttäjä voi tietysti itse tumpeloida mitä hyvänsä.

Lue lisää

Ne madot ja virukset eivät tule sinne itsestään. Androidissa joudut ihan itse ne asentamaan jostain ö-luokan ohjelmasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ne madot ja virukset eivät tule sinne itsestään. Androidissa joudut ihan itse ne asentamaan jostain ö-luokan ohjelmasta.

Windows niitä imuroi itseensä!

Tiedätkö, että noin puoli miljoonaa kansalaista ei käytä verkkopalveluja lainkaan? Aika iso marginaali, jota valtio ja nörttienemmistö yrittää pakottaa sähköisiin palveluihin. On syytä myös ymmärtää, että vastuu on nettipalveluiden käyttäjällä. Pankit ja muut toimijat ovat siirtäneet vastuitaan asiakkailleen muuttamalla lähipalvelut etäpalveluiksi. Asiakkaat on pantu jopa maksamaan itsepalveluista. Minulla on pankkitunnukset ja käytän nettipalveluja pakon edessä, mutta ymmärrän täysin niitä, jotka eivät halua tai voi asioida sähköisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö, että noin puoli miljoonaa kansalaista ei käytä verkkopalveluja lainkaan? Aika iso marginaali, jota valtio ja nörttienemmistö yrittää pakottaa sähköisiin palveluihin. On syytä myös ymmärtää, että vastuu on nettipalveluiden käyttäjällä. Pankit ja muut toimijat ovat siirtäneet vastuitaan asiakkailleen muuttamalla lähipalvelut etäpalveluiksi. Asiakkaat on pantu jopa maksamaan itsepalveluista. Minulla on pankkitunnukset ja käytän nettipalveluja pakon edessä, mutta ymmärrän täysin niitä, jotka eivät halua tai voi asioida sähköisesti.

Lue lisää

Maailmaa ei missään asiassa pyöritetä vähemmistön ehdoilla vaan enemmistön ehdoilla. Ei pankkiasiat ole siinä mikään poikkeus. Enemmistö suomalaisista käyttää jo nyt mobiilipankkia ja kun siihen lasketan vielä verkkopankin käyttäjät mukaan niin lähes kaikki käyttää jompaa kumpaa. Joo onhan niitä, jotka ei käytä kumpaakaan, mutta ei maailma ja kehitys voi pysähtyä heidän takiaan.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmaa ei missään asiassa pyöritetä vähemmistön ehdoilla vaan enemmistön ehdoilla. Ei pankkiasiat ole siinä mikään poikkeus. Enemmistö suomalaisista käyttää jo nyt mobiilipankkia ja kun siihen lasketan vielä verkkopankin käyttäjät mukaan niin lähes kaikki käyttää jompaa kumpaa. Joo onhan niitä, jotka ei käytä kumpaakaan, mutta ei maailma ja kehitys voi pysähtyä heidän takiaan.

Lue lisää

Kaiken lisäksi tuo mobiili- ja verkkopankkia käyttämätön, ja mahdollisesti kokonaan nettiä käyttämätön, porukka koostuu lähes pelkästään vanhuksista. Ja se porukka vähenee kokoajan luonnollisen "poistuman" seurauksena. eli sähköisiä palveluita käyttämätön porukka pienenee kokoajan senkin takia. Ei enää tulla palaamaan menneeseen, mennyt maailma on mennyttä. Se on ollutta ja mennyttä. Mitä suurempi osa nykyisistä vanhuksista poistuu maisemista sitä pienemmäksi tuo sähköisiä palveluita käyttämätön porukka käy. Tulevaisuudess jokainen pappa ja mummo on tottunut käyttämään älypuhelimia ja tietokoneita ja käyttää sähköisiä palveluita kun on koko ikänsä ollut niiden kanssa tekemisissä. Eli muutos vain kiihtyy kohti sähköisiä palveluita. Ei kelloa voi käntää taaksepäin ja kuvitella, että mennyt maailma palaisi.

Anonyymi kirjoitti:

Maailmaa ei missään asiassa pyöritetä vähemmistön ehdoilla vaan enemmistön ehdoilla. Ei pankkiasiat ole siinä mikään poikkeus. Enemmistö suomalaisista käyttää jo nyt mobiilipankkia ja kun siihen lasketan vielä verkkopankin käyttäjät mukaan niin lähes kaikki käyttää jompaa kumpaa. Joo onhan niitä, jotka ei käytä kumpaakaan, mutta ei maailma ja kehitys voi pysähtyä heidän takiaan.

Lue lisää

Sinä se et tunnu tajuavan sitä että jo LAKI edellyttää että kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti, koskee myös pankkeja!

Anonyymi kirjoitti:

Tiedätkö, että noin puoli miljoonaa kansalaista ei käytä verkkopalveluja lainkaan? Aika iso marginaali, jota valtio ja nörttienemmistö yrittää pakottaa sähköisiin palveluihin. On syytä myös ymmärtää, että vastuu on nettipalveluiden käyttäjällä. Pankit ja muut toimijat ovat siirtäneet vastuitaan asiakkailleen muuttamalla lähipalvelut etäpalveluiksi. Asiakkaat on pantu jopa maksamaan itsepalveluista. Minulla on pankkitunnukset ja käytän nettipalveluja pakon edessä, mutta ymmärrän täysin niitä, jotka eivät halua tai voi asioida sähköisesti.

Lue lisää

Et tunnu tajuavan, että ne lähippalvelut vähenee sen takia, että ne ei enää kannata ja ne ei enää kannata s en takia, että ihmiset ei enää käytä niitä. Lähes kaikki suomalaiset hoitavat nykyään pankkiasiansa joko mobiilipankissa tai verkkopankissa. Suurin osa käy tuskin koskaan enää pankin konttoreissa tai pankkiautomaatilla. No onko se nyt sitten jokin ihme, että pankkien konttoreita ja pankkiautomaatteja vähennetään, jos kerran ihmiset ei enää käytä niitä? Se. kps suomessa on puolimiljoonaa vanhusta, jotka ei käytä sähköisiä palveluita ei muuta sitä, että suurin osa suomalaisista käyttää. Ja se taas tarkottaa sitä, että tarvetta pankkien konttoreille ja pankkiautomaateille ei ole entiseen tapaan, mutta konttorien ja automaattien aiheuttamat kustannukset eivät ole kadonneet mihinkään. Kun ihmiset mieluummin hoitaa pankkiasiansa mobiilipankissa ja verkkopankissa niin ei ole hirveästi järkeä säilyttää konttoreita ja automaatteja entisellään. Sen takia niitä vähennetään, kun ihmiset mieluummin hoitaa asiansa sähköisesti sen sijan, että menisivät jonottamaan konttoriin tai automaatille. Käteisen käyttökin onromahtanut ja se laskee jatkossakin jatkuvasti. Voisivathan vanhukset sitten tietty alkaa maksamaan moninkertsesti niistä lähipalveluiden käytöstä, muttta eiväthän he siihen suostu vaan siitä alkaa hirveä itku. Kuitenkin niitä pankin konttoreita ja pankkiautomaatteja käyttävät enää vain lähinnä vanhukset. Ei niitä hirveästi kannata ylläpitää entiseen tapaan, kun kustannukset on entisellään ja jopa noussut samalla kun käyttäjämäärät on romahtanut. Totuus nyt vain on se, että maailma siirtyy yhä enemmän sähköisiin palveluihin, se kehitys ei tule pysähtymään vaan vain kiihtyy.

Anonyymi kirjoitti:

Sinä se et tunnu tajuavan sitä että jo LAKI edellyttää että kansalaisia on kohdeltava tasavertaisesti, koskee myös pankkeja!

Ethän sä ole enää pitkään aikaan voinut maksaa oravannahoillakaan. Ja samaten, eihän missään ole enää laskunmaksuautomaattejakaan. Niitä oli aikanaan jokapuolella, mutta eipä ole enää. syy on se, että kukaan ei enää käyttäisi niitä kun laskut maksetaan verkkopankissa tai mobiilipankissa e-laskuina jne. Ne laskunmaksuautomaatit seisoisivat käyttämättöminä tänäpäivänä ja aiheuttaisivat vain kustannuksia. Automaatithan vaativat sähkö ja niitä pitää huoltaa. Lisäksi kauppakeskukset jne ottaisivat maksun niistä. Kustannuksia siis kyllä tulisi, mutta automaatit seisoisivatkäyttämättöminä. Sen takia niitä ei enää ole missään.

Anonyymi kirjoitti:

Ethän sä ole enää pitkään aikaan voinut maksaa oravannahoillakaan. Ja samaten, eihän missään ole enää laskunmaksuautomaattejakaan. Niitä oli aikanaan jokapuolella, mutta eipä ole enää. syy on se, että kukaan ei enää käyttäisi niitä kun laskut maksetaan verkkopankissa tai mobiilipankissa e-laskuina jne. Ne laskunmaksuautomaatit seisoisivat käyttämättöminä tänäpäivänä ja aiheuttaisivat vain kustannuksia. Automaatithan vaativat sähkö ja niitä pitää huoltaa. Lisäksi kauppakeskukset jne ottaisivat maksun niistä. Kustannuksia siis kyllä tulisi, mutta automaatit seisoisivatkäyttämättöminä. Sen takia niitä ei enää ole missään.

Lue lisää

Etkö tajua että on paljon vanhuksia ja vammaisia joilla EI OLE KYKYÄ käyttää digipalveluita?

Anonyymi kirjoitti:

Etkö tajua että on paljon vanhuksia ja vammaisia joilla EI OLE KYKYÄ käyttää digipalveluita?

Sitä varten vammaisilla ja vanhuksilla on avustajat, että jos ei itse pysty niin asiat voi hoitaa avustajan kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Et tunnu tajuavan, että ne lähippalvelut vähenee sen takia, että ne ei enää kannata ja ne ei enää kannata s en takia, että ihmiset ei enää käytä niitä. Lähes kaikki suomalaiset hoitavat nykyään pankkiasiansa joko mobiilipankissa tai verkkopankissa. Suurin osa käy tuskin koskaan enää pankin konttoreissa tai pankkiautomaatilla. No onko se nyt sitten jokin ihme, että pankkien konttoreita ja pankkiautomaatteja vähennetään, jos kerran ihmiset ei enää käytä niitä? Se. kps suomessa on puolimiljoonaa vanhusta, jotka ei käytä sähköisiä palveluita ei muuta sitä, että suurin osa suomalaisista käyttää. Ja se taas tarkottaa sitä, että tarvetta pankkien konttoreille ja pankkiautomaateille ei ole entiseen tapaan, mutta konttorien ja automaattien aiheuttamat kustannukset eivät ole kadonneet mihinkään. Kun ihmiset mieluummin hoitaa pankkiasiansa mobiilipankissa ja verkkopankissa niin ei ole hirveästi järkeä säilyttää konttoreita ja automaatteja entisellään. Sen takia niitä vähennetään, kun ihmiset mieluummin hoitaa asiansa sähköisesti sen sijan, että menisivät jonottamaan konttoriin tai automaatille. Käteisen käyttökin onromahtanut ja se laskee jatkossakin jatkuvasti. Voisivathan vanhukset sitten tietty alkaa maksamaan moninkertsesti niistä lähipalveluiden käytöstä, muttta eiväthän he siihen suostu vaan siitä alkaa hirveä itku. Kuitenkin niitä pankin konttoreita ja pankkiautomaatteja käyttävät enää vain lähinnä vanhukset. Ei niitä hirveästi kannata ylläpitää entiseen tapaan, kun kustannukset on entisellään ja jopa noussut samalla kun käyttäjämäärät on romahtanut. Totuus nyt vain on se, että maailma siirtyy yhä enemmän sähköisiin palveluihin, se kehitys ei tule pysähtymään vaan vain kiihtyy.

Lue lisää

Entä sitten, kun sähköä ei enää ole saatavilla? Luonnonvarat ovat jo nyt kortilla ja lisää digihömppää pitäisi tuottaa. Moni hoitaa laskunsa suoramaksuna, jolloin vastuu on pankilla. Käteisen sijasta moni käyttää korttia, vaikka ei muutoin asioisikaan sähköisesti.

Nuorten on varmasti vaikeata ymmärtää, että ajat voivat muuttua hetkessä myös perinteiseen suuntaan kohti kivikautta. Kaikki on käytännössä kiinni öljyn saatavuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä varten vammaisilla ja vanhuksilla on avustajat, että jos ei itse pysty niin asiat voi hoitaa avustajan kanssa.

Avustajia on aivan liian vähän tarpeeseen nähden. Avustajilla on tärkeämpääkin tekemistä kuin digilaitteiden räplääminen.

Anonyymi kirjoitti:

Entä sitten, kun sähköä ei enää ole saatavilla? Luonnonvarat ovat jo nyt kortilla ja lisää digihömppää pitäisi tuottaa. Moni hoitaa laskunsa suoramaksuna, jolloin vastuu on pankilla. Käteisen sijasta moni käyttää korttia, vaikka ei muutoin asioisikaan sähköisesti.

Nuorten on varmasti vaikeata ymmärtää, että ajat voivat muuttua hetkessä myös perinteiseen suuntaan kohti kivikautta. Kaikki on käytännössä kiinni öljyn saatavuudesta.

Lue lisää

Sähkösillä palveluillahan nimenomaan voidaan vähentää luonnonvarojen tuhlausta ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. Esimerkiksi sähköinen pankkiasiointi ja mobiilimaksaminen kaupan kassalla vähentää merkittävästi tarvetta liikkua paikasta toiseen sekä maksamisen aiheuttamia päästöjä. Käteinen on kaikkein pahin, koska sitä pitää jatkuvasti kuljetella autolla edestakaisin ja lisäksi tarvitaan energiaa ihan turhaan tuhlaava automaattiverkosto jne. Sähköisillä palveluilla nimenomaan voidaan vähentää valtavasti fossiilisten polttoaineiden tuhlaamista ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä jne. Näin siitäkin huolimatta, että sähköiset palvelut tietenkin vaativat sähköä. Sähkön tuotannossa ollaan siirtymässä sitäpaitssi yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kyllä totuus on se, että ne perinteiset tavat hoitaa asiat ovat erittäin usein luonnonvarojen tuhlaamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisen kannalta paljon pahempi asia kuin sähköiset palvelut.

Anonyymi kirjoitti:

Entä sitten, kun sähköä ei enää ole saatavilla? Luonnonvarat ovat jo nyt kortilla ja lisää digihömppää pitäisi tuottaa. Moni hoitaa laskunsa suoramaksuna, jolloin vastuu on pankilla. Käteisen sijasta moni käyttää korttia, vaikka ei muutoin asioisikaan sähköisesti.

Nuorten on varmasti vaikeata ymmärtää, että ajat voivat muuttua hetkessä myös perinteiseen suuntaan kohti kivikautta. Kaikki on käytännössä kiinni öljyn saatavuudesta.

Lue lisää

Nämä enemmistöstä paasaavat nuoret ei lisäksi ymmärrä että he vanhenee joskus itsekin ellei kuole ennenaikojaan ja järjestelmät voi muuttua, jopa niin että he itsekin putoaa kärryiltä! Miten sitten suu pannaan kun yks kaks huomaavatkin olevansa 70-80 ja pudonneensa täysin kelkasta kun kaikki muutetaan koko ajan?

Anonyymi kirjoitti:

Sähkösillä palveluillahan nimenomaan voidaan vähentää luonnonvarojen tuhlausta ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä. Esimerkiksi sähköinen pankkiasiointi ja mobiilimaksaminen kaupan kassalla vähentää merkittävästi tarvetta liikkua paikasta toiseen sekä maksamisen aiheuttamia päästöjä. Käteinen on kaikkein pahin, koska sitä pitää jatkuvasti kuljetella autolla edestakaisin ja lisäksi tarvitaan energiaa ihan turhaan tuhlaava automaattiverkosto jne. Sähköisillä palveluilla nimenomaan voidaan vähentää valtavasti fossiilisten polttoaineiden tuhlaamista ja kasvihuonekaasupäästöjen syntymistä jne. Näin siitäkin huolimatta, että sähköiset palvelut tietenkin vaativat sähköä. Sähkön tuotannossa ollaan siirtymässä sitäpaitssi yhä enemmän uusiutuvaan energiaan. Kyllä totuus on se, että ne perinteiset tavat hoitaa asiat ovat erittäin usein luonnonvarojen tuhlaamisen ja kasvihuonekaasupäästöjen tuottamisen kannalta paljon pahempi asia kuin sähköiset palvelut.

Lue lisää

Sama koskee esimerkiksi paperisia laskuja. Ne on nykymaailmassa järjettömyyden huippu. Laskut voidaan maksaa sähköisesti mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sillon lasku siirtyy sähköisesti laskuttajalta maksajalle jamaksu siirtyy sähköiseltä maksajalta laskuttajalle. Mitään fyysistä minkään siirtelyä ei tarvita. Paperisen laskun tapauksessa ensin kaadetaan puita, sitten puut rahdataan paperitehtaalle ja niistää puista tehdään paperitehtaalla paperia Sitten se paperi rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä paperi rahdataan myöhemmin tulostuspaperia myyville yrityksille. Sen jälkeen se paperi rahdataan myyjältä yrityksille tulostimia varten. Pahimmillaan puut, paperitehtaat, varastot, ptulostuspaperia myyvät yritykset ja lopulta laskun tulostava yritys ovat aivan eri puolella maapalloa ja puita ja paperia rahtaillaan jopa laivoilla tai lentokoneilla paikasta toiseen.

Samaten pahimmillaan laskun tulostava yritys tarvitsee uuden mustepatruunan. Ensin tarvitaan muovinen mustepatruuna. Sen valmistamiseksi pitää ensin porata ölyjyä. sitten se öljy rahdataan todennäkösesti tankkerilaivalla johonkin ölyjynjalostamaoon. sieltä raaka-aine rahdataan muovia valmistavaan tehtaaseen. Sieltä muoviraaka-aine rahdataan mustepatruunoita valmistavaan tehtaaseen. Sieltä mustepatruunan kuori rahdataan johonkin keskusvarastoon. sieltä patruuna rahdataan mustetta valmistavaan tehtaaseen. Ja taas rahdattiin tavaraa ristiinrastiin ympäri maapalloa, suuren osan ajasta tankkerilaivoilla., jotka itse polttaa öljyä taivaan tuuliin . Sama koskee musteen raka-aineita, jotka pitää ensin valmistaa ja toimittaa sitten sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja sama koskee mustepatruunan pahvipakkauksia, joiden pahvi pitää ensin valmistaa, käyttää jossain painotalossa koristeltavana ja lopulta toimitetaan sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja taas rahdattii ntavaraa edes takasin. Ainiin ja se pahvipakkauksen koristeluun käytetty painomustekin pitää ensin tuottaa jossain. sillon ensin valmistetaan mustetta ja sitten se rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä muste myöhemmin rahdataan mustetta myyville yrityksille. Sieltä se muste rahdataan yrityksille tulostimia varten. Sitten yritys tulostaa jonkin laskun paperille minkä jälkeen se lasku rahdataan vastaanottajalle, eli laskun maksajalle. Sitten se laskun maksaja vielä pahimmillaan lähtee pankin konttoriin autolla maksamaan sen laskun. Pankissa lasku muuttuu sähköiseksi ja raha siirtyy sähköisesti. Eli sama minkä olisi voinut tehdä suoraan mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sitten se laskun maksaja ajaa autolla takaisin kotiin ja vie sen laskun roskalaatikkoon. Pahimmassa taåauksessa se lasku ei päädy edes paperinkeräyslaatikkoon. Sitten tulee roska-auto ja hakee sen laskun muiden roskien mukana. roska-auto rahtaa sitten sen laskun joko paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle tai jätteenpolttoalaitokseen.



Ja lopputulos on se, että sen yhden paperisen laskun tuottamisesta ja maksamisesta aiheutuva luonnonvarojen tuhlaus, saastutus ja kasvihuonekaasupäästöjen synnyttäminen on aivan järjettömän suurta. Mitä järkeä tuollaisessa on , kun sen laskun olisi voinut laskuttaja lähettää sähköisenä maksajan verkkopankkiin ja maksaja olisi maksanut sen mobiilipankissa tai verkkopankissa. Minkä jälkeen raha siirtyisi sähköisesti. Ja se siitä. Tietty tuohon tarvitaan sähköä, muta se on aivan mitätön ongelma siihen verrattuna mitä tuosta paperilaskusta seuraa.

Anonyymi kirjoitti:

Sama koskee esimerkiksi paperisia laskuja. Ne on nykymaailmassa järjettömyyden huippu. Laskut voidaan maksaa sähköisesti mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sillon lasku siirtyy sähköisesti laskuttajalta maksajalle jamaksu siirtyy sähköiseltä maksajalta laskuttajalle. Mitään fyysistä minkään siirtelyä ei tarvita. Paperisen laskun tapauksessa ensin kaadetaan puita, sitten puut rahdataan paperitehtaalle ja niistää puista tehdään paperitehtaalla paperia Sitten se paperi rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä paperi rahdataan myöhemmin tulostuspaperia myyville yrityksille. Sen jälkeen se paperi rahdataan myyjältä yrityksille tulostimia varten. Pahimmillaan puut, paperitehtaat, varastot, ptulostuspaperia myyvät yritykset ja lopulta laskun tulostava yritys ovat aivan eri puolella maapalloa ja puita ja paperia rahtaillaan jopa laivoilla tai lentokoneilla paikasta toiseen.

Samaten pahimmillaan laskun tulostava yritys tarvitsee uuden mustepatruunan. Ensin tarvitaan muovinen mustepatruuna. Sen valmistamiseksi pitää ensin porata ölyjyä. sitten se öljy rahdataan todennäkösesti tankkerilaivalla johonkin ölyjynjalostamaoon. sieltä raaka-aine rahdataan muovia valmistavaan tehtaaseen. Sieltä muoviraaka-aine rahdataan mustepatruunoita valmistavaan tehtaaseen. Sieltä mustepatruunan kuori rahdataan johonkin keskusvarastoon. sieltä patruuna rahdataan mustetta valmistavaan tehtaaseen. Ja taas rahdattiin tavaraa ristiinrastiin ympäri maapalloa, suuren osan ajasta tankkerilaivoilla., jotka itse polttaa öljyä taivaan tuuliin . Sama koskee musteen raka-aineita, jotka pitää ensin valmistaa ja toimittaa sitten sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja sama koskee mustepatruunan pahvipakkauksia, joiden pahvi pitää ensin valmistaa, käyttää jossain painotalossa koristeltavana ja lopulta toimitetaan sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja taas rahdattii ntavaraa edes takasin. Ainiin ja se pahvipakkauksen koristeluun käytetty painomustekin pitää ensin tuottaa jossain. sillon ensin valmistetaan mustetta ja sitten se rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä muste myöhemmin rahdataan mustetta myyville yrityksille. Sieltä se muste rahdataan yrityksille tulostimia varten. Sitten yritys tulostaa jonkin laskun paperille minkä jälkeen se lasku rahdataan vastaanottajalle, eli laskun maksajalle. Sitten se laskun maksaja vielä pahimmillaan lähtee pankin konttoriin autolla maksamaan sen laskun. Pankissa lasku muuttuu sähköiseksi ja raha siirtyy sähköisesti. Eli sama minkä olisi voinut tehdä suoraan mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sitten se laskun maksaja ajaa autolla takaisin kotiin ja vie sen laskun roskalaatikkoon. Pahimmassa taåauksessa se lasku ei päädy edes paperinkeräyslaatikkoon. Sitten tulee roska-auto ja hakee sen laskun muiden roskien mukana. roska-auto rahtaa sitten sen laskun joko paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle tai jätteenpolttoalaitokseen.



Ja lopputulos on se, että sen yhden paperisen laskun tuottamisesta ja maksamisesta aiheutuva luonnonvarojen tuhlaus, saastutus ja kasvihuonekaasupäästöjen synnyttäminen on aivan järjettömän suurta. Mitä järkeä tuollaisessa on , kun sen laskun olisi voinut laskuttaja lähettää sähköisenä maksajan verkkopankkiin ja maksaja olisi maksanut sen mobiilipankissa tai verkkopankissa. Minkä jälkeen raha siirtyisi sähköisesti. Ja se siitä. Tietty tuohon tarvitaan sähköä, muta se on aivan mitätön ongelma siihen verrattuna mitä tuosta paperilaskusta seuraa.

Lue lisää

Lisään vielä sen, että sähköisiä palveluita käyttävät nuoret ihmiset nimenomaan tajuavat kuinka järjettömiä nykyään ne perinteiset tavat maksaa laskuja ja käyttää pankkipalveluja on kun kerran on käytettävissä käteviä sähköisiäkin palveluita, mobiilipankki ja verkkopankki jne.
Vanhemmat ihmiset ei selkeästi tajua tuota.

Anonyymi kirjoitti:

Sama koskee esimerkiksi paperisia laskuja. Ne on nykymaailmassa järjettömyyden huippu. Laskut voidaan maksaa sähköisesti mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sillon lasku siirtyy sähköisesti laskuttajalta maksajalle jamaksu siirtyy sähköiseltä maksajalta laskuttajalle. Mitään fyysistä minkään siirtelyä ei tarvita. Paperisen laskun tapauksessa ensin kaadetaan puita, sitten puut rahdataan paperitehtaalle ja niistää puista tehdään paperitehtaalla paperia Sitten se paperi rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä paperi rahdataan myöhemmin tulostuspaperia myyville yrityksille. Sen jälkeen se paperi rahdataan myyjältä yrityksille tulostimia varten. Pahimmillaan puut, paperitehtaat, varastot, ptulostuspaperia myyvät yritykset ja lopulta laskun tulostava yritys ovat aivan eri puolella maapalloa ja puita ja paperia rahtaillaan jopa laivoilla tai lentokoneilla paikasta toiseen.

Samaten pahimmillaan laskun tulostava yritys tarvitsee uuden mustepatruunan. Ensin tarvitaan muovinen mustepatruuna. Sen valmistamiseksi pitää ensin porata ölyjyä. sitten se öljy rahdataan todennäkösesti tankkerilaivalla johonkin ölyjynjalostamaoon. sieltä raaka-aine rahdataan muovia valmistavaan tehtaaseen. Sieltä muoviraaka-aine rahdataan mustepatruunoita valmistavaan tehtaaseen. Sieltä mustepatruunan kuori rahdataan johonkin keskusvarastoon. sieltä patruuna rahdataan mustetta valmistavaan tehtaaseen. Ja taas rahdattiin tavaraa ristiinrastiin ympäri maapalloa, suuren osan ajasta tankkerilaivoilla., jotka itse polttaa öljyä taivaan tuuliin . Sama koskee musteen raka-aineita, jotka pitää ensin valmistaa ja toimittaa sitten sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja sama koskee mustepatruunan pahvipakkauksia, joiden pahvi pitää ensin valmistaa, käyttää jossain painotalossa koristeltavana ja lopulta toimitetaan sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja taas rahdattii ntavaraa edes takasin. Ainiin ja se pahvipakkauksen koristeluun käytetty painomustekin pitää ensin tuottaa jossain. sillon ensin valmistetaan mustetta ja sitten se rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä muste myöhemmin rahdataan mustetta myyville yrityksille. Sieltä se muste rahdataan yrityksille tulostimia varten. Sitten yritys tulostaa jonkin laskun paperille minkä jälkeen se lasku rahdataan vastaanottajalle, eli laskun maksajalle. Sitten se laskun maksaja vielä pahimmillaan lähtee pankin konttoriin autolla maksamaan sen laskun. Pankissa lasku muuttuu sähköiseksi ja raha siirtyy sähköisesti. Eli sama minkä olisi voinut tehdä suoraan mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sitten se laskun maksaja ajaa autolla takaisin kotiin ja vie sen laskun roskalaatikkoon. Pahimmassa taåauksessa se lasku ei päädy edes paperinkeräyslaatikkoon. Sitten tulee roska-auto ja hakee sen laskun muiden roskien mukana. roska-auto rahtaa sitten sen laskun joko paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle tai jätteenpolttoalaitokseen.



Ja lopputulos on se, että sen yhden paperisen laskun tuottamisesta ja maksamisesta aiheutuva luonnonvarojen tuhlaus, saastutus ja kasvihuonekaasupäästöjen synnyttäminen on aivan järjettömän suurta. Mitä järkeä tuollaisessa on , kun sen laskun olisi voinut laskuttaja lähettää sähköisenä maksajan verkkopankkiin ja maksaja olisi maksanut sen mobiilipankissa tai verkkopankissa. Minkä jälkeen raha siirtyisi sähköisesti. Ja se siitä. Tietty tuohon tarvitaan sähköä, muta se on aivan mitätön ongelma siihen verrattuna mitä tuosta paperilaskusta seuraa.

Lue lisää

Olipa vuodatus!

Anonyymi kirjoitti:

Olipa vuodatus!

Mutta täyttä asiaa. Noinhan se on vaikka kaikki eivät sitä haluaisi myöntää.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä sen, että sähköisiä palveluita käyttävät nuoret ihmiset nimenomaan tajuavat kuinka järjettömiä nykyään ne perinteiset tavat maksaa laskuja ja käyttää pankkipalveluja on kun kerran on käytettävissä käteviä sähköisiäkin palveluita, mobiilipankki ja verkkopankki jne.
Vanhemmat ihmiset ei selkeästi tajua tuota.

Lue lisää

Ja jengi valittaa että maksaminen myöhästyy koska Posti on myöhässä.. Eipä ole sähköisenä tätä ongelmaa...

Anonyymi kirjoitti:

Et tunnu tajuavan, että ne lähippalvelut vähenee sen takia, että ne ei enää kannata ja ne ei enää kannata s en takia, että ihmiset ei enää käytä niitä. Lähes kaikki suomalaiset hoitavat nykyään pankkiasiansa joko mobiilipankissa tai verkkopankissa. Suurin osa käy tuskin koskaan enää pankin konttoreissa tai pankkiautomaatilla. No onko se nyt sitten jokin ihme, että pankkien konttoreita ja pankkiautomaatteja vähennetään, jos kerran ihmiset ei enää käytä niitä? Se. kps suomessa on puolimiljoonaa vanhusta, jotka ei käytä sähköisiä palveluita ei muuta sitä, että suurin osa suomalaisista käyttää. Ja se taas tarkottaa sitä, että tarvetta pankkien konttoreille ja pankkiautomaateille ei ole entiseen tapaan, mutta konttorien ja automaattien aiheuttamat kustannukset eivät ole kadonneet mihinkään. Kun ihmiset mieluummin hoitaa pankkiasiansa mobiilipankissa ja verkkopankissa niin ei ole hirveästi järkeä säilyttää konttoreita ja automaatteja entisellään. Sen takia niitä vähennetään, kun ihmiset mieluummin hoitaa asiansa sähköisesti sen sijan, että menisivät jonottamaan konttoriin tai automaatille. Käteisen käyttökin onromahtanut ja se laskee jatkossakin jatkuvasti. Voisivathan vanhukset sitten tietty alkaa maksamaan moninkertsesti niistä lähipalveluiden käytöstä, muttta eiväthän he siihen suostu vaan siitä alkaa hirveä itku. Kuitenkin niitä pankin konttoreita ja pankkiautomaatteja käyttävät enää vain lähinnä vanhukset. Ei niitä hirveästi kannata ylläpitää entiseen tapaan, kun kustannukset on entisellään ja jopa noussut samalla kun käyttäjämäärät on romahtanut. Totuus nyt vain on se, että maailma siirtyy yhä enemmän sähköisiin palveluihin, se kehitys ei tule pysähtymään vaan vain kiihtyy.

Lue lisää

Ihmiset ei käytä niitä juuri sen takia että pankit vie niitä lähipalveluita pois, itseään ruokkiva automaatti! Pankit on itse syypäitä tilanteeseen!

Anonyymi kirjoitti:

Sama koskee esimerkiksi paperisia laskuja. Ne on nykymaailmassa järjettömyyden huippu. Laskut voidaan maksaa sähköisesti mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sillon lasku siirtyy sähköisesti laskuttajalta maksajalle jamaksu siirtyy sähköiseltä maksajalta laskuttajalle. Mitään fyysistä minkään siirtelyä ei tarvita. Paperisen laskun tapauksessa ensin kaadetaan puita, sitten puut rahdataan paperitehtaalle ja niistää puista tehdään paperitehtaalla paperia Sitten se paperi rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä paperi rahdataan myöhemmin tulostuspaperia myyville yrityksille. Sen jälkeen se paperi rahdataan myyjältä yrityksille tulostimia varten. Pahimmillaan puut, paperitehtaat, varastot, ptulostuspaperia myyvät yritykset ja lopulta laskun tulostava yritys ovat aivan eri puolella maapalloa ja puita ja paperia rahtaillaan jopa laivoilla tai lentokoneilla paikasta toiseen.

Samaten pahimmillaan laskun tulostava yritys tarvitsee uuden mustepatruunan. Ensin tarvitaan muovinen mustepatruuna. Sen valmistamiseksi pitää ensin porata ölyjyä. sitten se öljy rahdataan todennäkösesti tankkerilaivalla johonkin ölyjynjalostamaoon. sieltä raaka-aine rahdataan muovia valmistavaan tehtaaseen. Sieltä muoviraaka-aine rahdataan mustepatruunoita valmistavaan tehtaaseen. Sieltä mustepatruunan kuori rahdataan johonkin keskusvarastoon. sieltä patruuna rahdataan mustetta valmistavaan tehtaaseen. Ja taas rahdattiin tavaraa ristiinrastiin ympäri maapalloa, suuren osan ajasta tankkerilaivoilla., jotka itse polttaa öljyä taivaan tuuliin . Sama koskee musteen raka-aineita, jotka pitää ensin valmistaa ja toimittaa sitten sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja sama koskee mustepatruunan pahvipakkauksia, joiden pahvi pitää ensin valmistaa, käyttää jossain painotalossa koristeltavana ja lopulta toimitetaan sinne mustetta valmistavalle tehtaalle. Ja taas rahdattii ntavaraa edes takasin. Ainiin ja se pahvipakkauksen koristeluun käytetty painomustekin pitää ensin tuottaa jossain. sillon ensin valmistetaan mustetta ja sitten se rahdataan johonkin keskusvarastoon mistä muste myöhemmin rahdataan mustetta myyville yrityksille. Sieltä se muste rahdataan yrityksille tulostimia varten. Sitten yritys tulostaa jonkin laskun paperille minkä jälkeen se lasku rahdataan vastaanottajalle, eli laskun maksajalle. Sitten se laskun maksaja vielä pahimmillaan lähtee pankin konttoriin autolla maksamaan sen laskun. Pankissa lasku muuttuu sähköiseksi ja raha siirtyy sähköisesti. Eli sama minkä olisi voinut tehdä suoraan mobiilipankissa tai verkkopankissa. Sitten se laskun maksaja ajaa autolla takaisin kotiin ja vie sen laskun roskalaatikkoon. Pahimmassa taåauksessa se lasku ei päädy edes paperinkeräyslaatikkoon. Sitten tulee roska-auto ja hakee sen laskun muiden roskien mukana. roska-auto rahtaa sitten sen laskun joko paperinkeräykseen tai pahimmassa tapauksessa kaatopaikalle tai jätteenpolttoalaitokseen.



Ja lopputulos on se, että sen yhden paperisen laskun tuottamisesta ja maksamisesta aiheutuva luonnonvarojen tuhlaus, saastutus ja kasvihuonekaasupäästöjen synnyttäminen on aivan järjettömän suurta. Mitä järkeä tuollaisessa on , kun sen laskun olisi voinut laskuttaja lähettää sähköisenä maksajan verkkopankkiin ja maksaja olisi maksanut sen mobiilipankissa tai verkkopankissa. Minkä jälkeen raha siirtyisi sähköisesti. Ja se siitä. Tietty tuohon tarvitaan sähköä, muta se on aivan mitätön ongelma siihen verrattuna mitä tuosta paperilaskusta seuraa.

Lue lisää

Sähköinen maailma ei pyöri ilman laitteita, mitkä on uusittava vähän väliä. Ongelmana on myös tietojen tallentaminen. Paperikopio on yhä varmin tapa arkistoida tietoja. Bittimaailma on tullut perinteisen paperimaailman rinnalle lisäämään ja tehostamaan teollista tuotantoa.
Meihin on iskenyt kulutusmania ja hankimme kaikenlaista, mitä ilman pärjäsimme ennen ihan hyvin. Tavaraliikenne on hirvittävää ja matkailu on paisunut valtavasti. Resurssipula on nähtävissä. Emme voi enää jatkaa näin joutumatta perikatoon.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä sen, että sähköisiä palveluita käyttävät nuoret ihmiset nimenomaan tajuavat kuinka järjettömiä nykyään ne perinteiset tavat maksaa laskuja ja käyttää pankkipalveluja on kun kerran on käytettävissä käteviä sähköisiäkin palveluita, mobiilipankki ja verkkopankki jne.
Vanhemmat ihmiset ei selkeästi tajua tuota.

Lue lisää

Tajuavatko nuoret ja miksei vanhemmatkin, miten riskialttiita sähköiset palvelut ovat? Kun jotakin menee pieleen, vastuu on asiakkaalla. Kun riidat ratkaistaan oikeudessa, vastassa ovat yksilöä vahvemmat toimijat. Asiakkaalla on oltava vahvat todisteet osaamisestaan ja asiakastapahtumista. Vastuukysymystä ei nosteta esille markkinoitaessa sähköisiä palveluja.

Anonyymi kirjoitti:

Tajuavatko nuoret ja miksei vanhemmatkin, miten riskialttiita sähköiset palvelut ovat? Kun jotakin menee pieleen, vastuu on asiakkaalla. Kun riidat ratkaistaan oikeudessa, vastassa ovat yksilöä vahvemmat toimijat. Asiakkaalla on oltava vahvat todisteet osaamisestaan ja asiakastapahtumista. Vastuukysymystä ei nosteta esille markkinoitaessa sähköisiä palveluja.

Lue lisää

Tuskin tajuaa koska windowsia käyttävät.

Anonyymi kirjoitti:

Sähköinen maailma ei pyöri ilman laitteita, mitkä on uusittava vähän väliä. Ongelmana on myös tietojen tallentaminen. Paperikopio on yhä varmin tapa arkistoida tietoja. Bittimaailma on tullut perinteisen paperimaailman rinnalle lisäämään ja tehostamaan teollista tuotantoa.
Meihin on iskenyt kulutusmania ja hankimme kaikenlaista, mitä ilman pärjäsimme ennen ihan hyvin. Tavaraliikenne on hirvittävää ja matkailu on paisunut valtavasti. Resurssipula on nähtävissä. Emme voi enää jatkaa näin joutumatta perikatoon.

Lue lisää

Ohhoh! Melkoinen havukaahonajattelija....

Anonyymi kirjoitti:

Ihmiset ei käytä niitä juuri sen takia että pankit vie niitä lähipalveluita pois, itseään ruokkiva automaatti! Pankit on itse syypäitä tilanteeseen!

Ei vaan ihmiset ei käytä niitä jäljellä oleviakaan lähipalveluja sen takia, että asioiden hoitaminen sähköisesti on paljon kätebvämpää ja helpompaa. Kun pankkiasiat saa hoidettua omalta kotisohvalta sillon kun haluaa, niin miksi raahautua pankin konttoriin jne? Se se syy on miksi niiden lähipalveluiden käyttö onromahtanut. Kaiken lisäksi esimerkiksi pankin konttorit on auki vain tietyyinä päivinä tiettyyn kellonaikaan, kun taas sähkösillä palveluilla voit hoitaa pankkiasiat sillon kun itsellesi sopii, vaikka keskellä yötä jos niikseen tulee.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan ihmiset ei käytä niitä jäljellä oleviakaan lähipalveluja sen takia, että asioiden hoitaminen sähköisesti on paljon kätebvämpää ja helpompaa. Kun pankkiasiat saa hoidettua omalta kotisohvalta sillon kun haluaa, niin miksi raahautua pankin konttoriin jne? Se se syy on miksi niiden lähipalveluiden käyttö onromahtanut. Kaiken lisäksi esimerkiksi pankin konttorit on auki vain tietyyinä päivinä tiettyyn kellonaikaan, kun taas sähkösillä palveluilla voit hoitaa pankkiasiat sillon kun itsellesi sopii, vaikka keskellä yötä jos niikseen tulee.

Lue lisää

Lähipalveluiden käyttö on supistunut sitä mukaa, kun digipalvelut ovat yleistyneet ja muuttuneet helpommiksi käyttää. Pienemmillä paikkakunnilla se lähin pankkiautomaatti voi olla helposti sen 10-20 km:n päässä, ja yhtä pitkällä voi olla lähin pankkikonttori. Välimatka voi olla tätä pidempikin, mitä syrjempään mennään. Varsinaisesti pankissa olen asioinut asuntolainaa hakiessani vuonna 2014 tai 2015. Tämän jälkeen en ole pankkirakennuksessa sisällä käynyt. Pankkiautomaatilta olen rahaa nostanut harvakseltaan. Nämä kerrat ovat olleet jotain sellaisia, että olen ostanut käytettyä tavaraa, ja maksanut noudon yhteydessä. Käteistä itsellä on lompakossa yleensä max. 20€. Tämäkin lähinnä sitä varten, mikäli on tarve maksaa auton pysäköintiä kolikoilla. Näitäkään kertoja ei vuodessa tule montaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan ihmiset ei käytä niitä jäljellä oleviakaan lähipalveluja sen takia, että asioiden hoitaminen sähköisesti on paljon kätebvämpää ja helpompaa. Kun pankkiasiat saa hoidettua omalta kotisohvalta sillon kun haluaa, niin miksi raahautua pankin konttoriin jne? Se se syy on miksi niiden lähipalveluiden käyttö onromahtanut. Kaiken lisäksi esimerkiksi pankin konttorit on auki vain tietyyinä päivinä tiettyyn kellonaikaan, kun taas sähkösillä palveluilla voit hoitaa pankkiasiat sillon kun itsellesi sopii, vaikka keskellä yötä jos niikseen tulee.

Lue lisää

Ihmiset on PAKOTETTU käyttämään niitä digipalveluita, sen takia ne lähipalvelut on viety pois! Lisäksi lähipalvelut on kalliimpia ihmisille käyttää!

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan ihmiset ei käytä niitä jäljellä oleviakaan lähipalveluja sen takia, että asioiden hoitaminen sähköisesti on paljon kätebvämpää ja helpompaa. Kun pankkiasiat saa hoidettua omalta kotisohvalta sillon kun haluaa, niin miksi raahautua pankin konttoriin jne? Se se syy on miksi niiden lähipalveluiden käyttö onromahtanut. Kaiken lisäksi esimerkiksi pankin konttorit on auki vain tietyyinä päivinä tiettyyn kellonaikaan, kun taas sähkösillä palveluilla voit hoitaa pankkiasiat sillon kun itsellesi sopii, vaikka keskellä yötä jos niikseen tulee.

Lue lisää

Ihmisistä on tullut liian mukavuudenhaluisia ja laiskoja, siitä se johtuu!

Anonyymi kirjoitti:

Lähipalveluiden käyttö on supistunut sitä mukaa, kun digipalvelut ovat yleistyneet ja muuttuneet helpommiksi käyttää. Pienemmillä paikkakunnilla se lähin pankkiautomaatti voi olla helposti sen 10-20 km:n päässä, ja yhtä pitkällä voi olla lähin pankkikonttori. Välimatka voi olla tätä pidempikin, mitä syrjempään mennään. Varsinaisesti pankissa olen asioinut asuntolainaa hakiessani vuonna 2014 tai 2015. Tämän jälkeen en ole pankkirakennuksessa sisällä käynyt. Pankkiautomaatilta olen rahaa nostanut harvakseltaan. Nämä kerrat ovat olleet jotain sellaisia, että olen ostanut käytettyä tavaraa, ja maksanut noudon yhteydessä. Käteistä itsellä on lompakossa yleensä max. 20€. Tämäkin lähinnä sitä varten, mikäli on tarve maksaa auton pysäköintiä kolikoilla. Näitäkään kertoja ei vuodessa tule montaa.

Lue lisää

Sama homma täällä. Miksi pitäisi käydä hoitamassa asioita pankkitalossa kun ne hoituu hetkessä digitaalisesti. Isovanhemmille voi ottaa käyttöön verkkopankkitunnukset. Ei välttämättä siksi että he pääsisivät sitä käyttämään (elleivät osaa käyttää konetta) vaan siksi että omaiset voi laittaa laskut tulemaan automaattisesti e-laskuina.

Anonyymi kirjoitti:

Sitä varten vammaisilla ja vanhuksilla on avustajat, että jos ei itse pysty niin asiat voi hoitaa avustajan kanssa.

No et kyllä taida olla paljon ikäihmisten asioista perillä ! Nykyään itsekseen elää jopa muistisairaista suurin osa. Ja hoito on paljolti sitä, että hoitaja käväisee pikaisesti vanhuksen luona tai soittaa, oletko ottanut lääkkeet jne (oli esim. eilen tv:ssä siitä). Muistisairas voi sanoa ihan mitä vaan, kun ei muista. Eipä monellakaan ole avustajia, eikä kaikilla omaisiakaan. Nykyään yhteiskunta ei välitä muista kuin lasten ja nuorten asioista.
Ei kannata olla ylimielinen vanhuksia ja heidän osaamattomuuksia kohtaan, sillä vanhusten lapsuus, nuoruus ja keski-ikä on ollut aivan erilaista, kuin nykyään, varsinkin sodan aikana tai pian sen jälkeen syntyneiden. Kunpa tietäisitte! Elämä on ollut vain työtä, työtä ja työtä, lapsesta asti, toisin kuin nuorempien. Ennen ei ollut mitään yhteiskunnan tukia ja etuja, mutta juuri vanhukset ovat saaneet aikaan nykyisen hyvinvoinnin nuoremmille. Muistakaa se, nuoremmat. Ei nykyinen hyvinvointi ole taivaasta tippunut.
Kukaan ei tiedä mitä vielä edestään löytää. Maailma muuttuu koko ajan. Se on nytkin nähty! Kukaan ei voi vannoa, mitä edestään vanhana löytää, jos yleensä elää saa siihen asti. Kun vanhusten halveksijat ovat itse vanhoja voi kaikki maksumahdollisuudet olla täysin muuttuneet ja sitten voi edessä olla ongelmia myös niilläkin, jotka nyt ovat mielestään kaiken osaavia. Kuka tahansa voi myös vammautua tai sairastua myöhemmin. Ei kai kukaan halua olla muistisairas, osaamaton vanhus, muuten sairas tai vammainen . Nykyajan marginaaliin unohdettu. Aika, vuodet vierii yllättävän nopeasti, ja kaikki muuttuu koko ajan.
Ylimielisille ja itseriittoisille viesti: toivon teille enemmän tietoa, kiinnostusta ja ymmärrystä ihmiselämästä, sairauksista ja kohtaloista. Edes hiukan kunnioitusta sympatiaa ja empatiaa vanhuksille, vammaisille ja muille nykymenosta pudonneille , jotta ei tarvitse myöhemmin katua, mitä on sanonut, kun edestään aikanaan löytää halveksimiaan asioita.

Anonyymi kirjoitti:

Ethän sä ole enää pitkään aikaan voinut maksaa oravannahoillakaan. Ja samaten, eihän missään ole enää laskunmaksuautomaattejakaan. Niitä oli aikanaan jokapuolella, mutta eipä ole enää. syy on se, että kukaan ei enää käyttäisi niitä kun laskut maksetaan verkkopankissa tai mobiilipankissa e-laskuina jne. Ne laskunmaksuautomaatit seisoisivat käyttämättöminä tänäpäivänä ja aiheuttaisivat vain kustannuksia. Automaatithan vaativat sähkö ja niitä pitää huoltaa. Lisäksi kauppakeskukset jne ottaisivat maksun niistä. Kustannuksia siis kyllä tulisi, mutta automaatit seisoisivatkäyttämättöminä. Sen takia niitä ei enää ole missään.

Lue lisää

Minä tiedän ihmisiä joilla ei ole älyluuria eikä tietokonettakaan, he maksaa laskunsa joko pankin tiskillä tai laskunmaksuautomaatilla joten kyllä molemmille kysyntää on. Eikä ole kyse edes vanhuksesta vaan keski-ikäisistä ihmisistä!

Anonyymi kirjoitti:

Minä tiedän ihmisiä joilla ei ole älyluuria eikä tietokonettakaan, he maksaa laskunsa joko pankin tiskillä tai laskunmaksuautomaatilla joten kyllä molemmille kysyntää on. Eikä ole kyse edes vanhuksesta vaan keski-ikäisistä ihmisistä!

Lue lisää

Älyluurilla paljon helpompaa!

Eihän pankki voi ottaa vastuuta jos asiakas on itse aiheuttanut tilin varastamisen esimerkiksi lankeamalla huijaukseen..

Pankki ei voi ottaa vastuta siitä, mikäli käyttäjä on täysi töhö, ja menee huijauksiin. Jokainen on viime kädessä vastuussa siitä, että toimii riittävän tietoturvallisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Pankki ei voi ottaa vastuta siitä, mikäli käyttäjä on täysi töhö, ja menee huijauksiin. Jokainen on viime kädessä vastuussa siitä, että toimii riittävän tietoturvallisesti.

Lue lisää

Ja juuri tässä on se ongelma. Yhteiskunta puristaa kaikki käyttämään digiä, mutta kaikki digin mukana tulevat tietoturvariskit ja niiden ymmärtäminen on kuluttajan vastuulla. Kaikkien pitäisi olla jotain helvetin tietokonenörttejä, jotka jaksavat ihan omasta halustaan notkua netissä lukemassa tuoreimpia it-uutisia ja olla perillä kaikesta, jotta uskaltaisi käyttää nettipankkia.

Sitäpaitsi, pankit aikoinaan mainostivat nettitunnuksia tajuttoman turvallisina ja kätevinä, ja selvensivät, kuinka pankkiasiat voi hoitaa ihan missä tahansa vain on pääte, oli sitten kirjastossa, tai missä lie muussa julkisessa paikassa. Sittemmin pankit ovat itsekin myöntäneet, etteivät nettipankit olekaan turvallisia, sanomalla, että pankit eivät ota minkäänlaista vastuuta, mikäli tili onkin yhtäkkiä tyhjä ja jos tietoturvasta ei ole pidetty huolta. Noh, julkisten koneiden tietoturvastahan ei koskaan tiedä, joten tässä kohtaa pankit markkinoivat jotain, mikä ei olekaan sitä mitä luvattiin.

Itse koen tulleeni huijatuksi, koska en voikaan hoitaa pankkiasioitani täysin huoletta missä vain, mutta joudun kumminkin maksamaan palvelumaksua pankille itsepalvelusta, jossa kaikki vastuu on itselläni. Itse palaisin mielelläni pankin tiskille hoitamaan asiat turvallisesti ja ennen kaikkea ilmaiseksi. Niin, aikoinaan ei oman rahan käsittelystä tarvinut maksaa, ei edes siitä lärpäkkeestä, jolla rahaa saa vedettyä seinästä.

Anonyymi kirjoitti:

Ja juuri tässä on se ongelma. Yhteiskunta puristaa kaikki käyttämään digiä, mutta kaikki digin mukana tulevat tietoturvariskit ja niiden ymmärtäminen on kuluttajan vastuulla. Kaikkien pitäisi olla jotain helvetin tietokonenörttejä, jotka jaksavat ihan omasta halustaan notkua netissä lukemassa tuoreimpia it-uutisia ja olla perillä kaikesta, jotta uskaltaisi käyttää nettipankkia.

Sitäpaitsi, pankit aikoinaan mainostivat nettitunnuksia tajuttoman turvallisina ja kätevinä, ja selvensivät, kuinka pankkiasiat voi hoitaa ihan missä tahansa vain on pääte, oli sitten kirjastossa, tai missä lie muussa julkisessa paikassa. Sittemmin pankit ovat itsekin myöntäneet, etteivät nettipankit olekaan turvallisia, sanomalla, että pankit eivät ota minkäänlaista vastuuta, mikäli tili onkin yhtäkkiä tyhjä ja jos tietoturvasta ei ole pidetty huolta. Noh, julkisten koneiden tietoturvastahan ei koskaan tiedä, joten tässä kohtaa pankit markkinoivat jotain, mikä ei olekaan sitä mitä luvattiin.

Itse koen tulleeni huijatuksi, koska en voikaan hoitaa pankkiasioitani täysin huoletta missä vain, mutta joudun kumminkin maksamaan palvelumaksua pankille itsepalvelusta, jossa kaikki vastuu on itselläni. Itse palaisin mielelläni pankin tiskille hoitamaan asiat turvallisesti ja ennen kaikkea ilmaiseksi. Niin, aikoinaan ei oman rahan käsittelystä tarvinut maksaa, ei edes siitä lärpäkkeestä, jolla rahaa saa vedettyä seinästä.

Lue lisää

Pankkitunnukset itsessään ovat täysin turvalliset vielä tänä päivänäkin. Ongelma vaan on tullut siinä, että käyttäjät ovat itse luovuttaneet tunnukset vihamieliselle osapuolelle. Eli ollaan menty näihin klassisiin kalasteluviesteihin tai puheluihin. Pitäisi jo järjen sanoa, että suomalainen pankki ei ota yhteyttä puhelimitse, ja ala kyselemään mitään tunnuksia. Tai saati, että joku haluaa tulla koneelle etäyhteydellä. Puhelut ovat lisäksi aina olleet englanninkielisiä, ja ei välttämättä edes kovin hyvää sellaista. Monesti myös puhelun suuntanumero on ollut joku ulkomaille viittaava. Mikäli tällaisiin onnistuu menemään, niin on vakava peiliin katsomisen paikka edessä.

Julkiset tietokoneet, mitä löytyy esim. kirjastoista, niin näiden tietoturva on varmasti keskimääräistä korkeammalla tasolla, koska käyttäjiä on lukuisia. Keskiverto kotikäyttäjän kone on paljon enemmän "aukkoinen", kuin tuollaisen keskitetysti ylläpidetyn ison konekokonaisuuden. Ensimmäinen asia, mitä jokainen voi omalla koneellaan tehdä, on varmistaa se, että kaikki käytetyt sovellukset ovat päivitetty ajantasalle. Käyttöjärjestelmään on syytä ladata viimeisimmät tietoturvapäivitykset.

Nykyään on hyvin yleistä, että organisaatiot käyttävät kaksivaiheista tunnistautumista, eli MFA:ta. Tässä joudut puhelimella varmistamaan, että se olet oikeasti sinä, kuka on kirjautumassa johonkin palveluun/järjestelmään.

Itse käytän pankkiasioiden hoitoon pitkälti puhelinta ja puhelimeen asennettua pankkisovellusta. Tämän olen todennut kaikkein kätevimmäksi tavaksi hoitaa asiat. Paperilaskut olen hylännyt jo vuosia sitten. Paperisia laskuja saattaa itselleni tulla ehkä 1-2 vuotta kohden. Nämä ovat lähinnä niitä kertoja, kun olen ostanut jotain luottokortilla/jotain muuta.

Mainnokset tulee pikkuhiljaa joka paikkaan. Tai sitten voi tietysti maksaa kuten telkussa on jo tehty. Ja suurin osa nettisivuista toimii mainnosten avulla, suomi24:kään ei olisi jollei mainnosrahoilla pyöritettäisi. Voihan noita mainnoksia plokata pois muttei kaikkia.

Siinähän suunnittelee ja kuvittelee että käy kaupaksi, minä en halua tuollaista tietokonetta joka on joko kk-maksullinen tai mainoksellinen! Joten väliin jää.

Ei Chrome tuollaisia edes ilmoita..

Valtaosa koneista on Win-pohjaisia. Linuxit on pieni marginaaliryhmä. Tämä on vain totuus.

Anonyymi kirjoitti:

Valtaosa koneista on Win-pohjaisia. Linuxit on pieni marginaaliryhmä. Tämä on vain totuus.

Käytän pankkipalveluissa virtuaalikoneeseen asennettua linuxia ja se on kapseloitu tavalliseksi ohjelmaksi. Ei siis voi erottaa, avaako selaimen vaiko virtuaalikoneen - ehkä menee muutama sekunti enemmän aikaa.
Konfiguraatio on sellainen, että kaikki muuttuneet tiedostot menee ram-levylle eli kun virtuaalikone sammuu, katoaa kaikki ja tilanne nollautuu alkusijoille. Näin ollen koneeseen on mahdoton asentaa viruksia(tai mitään muutakaan). Ennen käynnistystä kone vieläpä tarkistaa itsensä, eikä suostu käynnistymään mikäli jokin on muuttunut. Sanoisin, että on varsin turvallista, kunhan muistaa käyttää oikeaa pankin www-osoitetta.
Pankin oma sovellus on siinä mielessä turvallinen, että se pystyy käyttämään selaimesta poiketen suljettua koodia esim. avainten vaihtoon ja on tästä syystä luotettavampi. Periaatteessa sovellus pystyy vielä tunnistamaan yhteyden oikeellisuuden useampaa reittiä, kuin pelkästään http:n kautta, jolloin luotettavuus paranee, esim. tekstiviestinä saatu turvakoodi voidaan käsitellä automaattisesti.