Joulutus alkanut

Taitaa tulla koronajoulu ja päälle influenssa.

Kohta on pikkujoulu.

Kynttilät haudoille.
Joululla uhkaaminen alkaa nykyisin jo lokakuun puolella.
Inflaatio iskee kinkkuun ja sähkön hinta uuniin. Syömmekö pelkkää riisipuuroa?

Kiinalainen krääsä on suomalainen joulu. Valoja ja kiiltävää niin juhlavaa.

Lunta vielä pitäisi tulla tänne eteläänkin.

Älä lunta nää. Tulee musta joulu etelään.

Joulutus piristää nyt, kun aina vain pimenee.

Vävymiehellä on jo tänään pikkujoulujuhla. On se uskottava, että joulu tulee.

Millaisia ovat iäkkäiden pikkujoulut?

Kyllä se joulu lähestyy,
kaupoissa on joulukalentereita jokaisen makuun.
Jouluradio on jo aloittanut lähetyksensä.
Siihen lankaan menen helposti, olen jo nytkin kuunnellut joululauluja.

Tulis nyt lunta maahan. On niin pirun pimeääkin.

Kyllä minusta on joulun krääsä kiva kaupassa katsoa Prisma,Citymarket, Saiturinpörssi, Tokmman.Itse kuitenkaan ostamatta niitä.Vietän jouluni yksin. Joten sitä krääsää en esille laita. Vanha joulukrääsä on vuosia sitten viety kaapeista kierrätykseen.

Kyllä siitä joulukin tulee.
Vuokatilla, Kajaanin liepeillä oli jo korkean tason hiihtokilpailut.
Näytettiin televisiossa.

Niin on, Joulutus alkanut.
Katselkaapa vaan kaupan hyllyjä. Paljon on jouluun liittyvää siellä.

Otodoksille joulu ei ole kaupallisuuden irvikuva.

Ortodoksit aloittavat joulun p a a s t o n 15.11. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jouluaattoon asti syödään kasvisruokaa.

Joulupaastoperinne yltää aina 300-luvulle. Paaston tarkoituksena on puhdistaa
sekä ruumis että mieli kaikesta raskaasta.

Joulu päättyy tammikuun puolivälissä

Ortodoksit viettävät joulua aina tammikuun 15. päivään saakka. Tuona päivänä vietetään loppiaisen päättäjäisjuhlaa. Siihen päättyy myös juhla-aika.

- Ortodokseilla joulunvietto on pitkäkestoisempaa kuin luterilaisilla. Se on myös hillitympää ja iloisempaa. Meillä jouluun ei liity niin paljon suorituspaineita kuin tähän suomalaiseen kaupalliseen jouluun usein liittyy.

Kaupallinen joulu on oikean joulun irvikuva, Kuopion ortodoksisen seurakunnan tiedottaja Jyrki Härkönen pohtii.

Samojakin piirteitä toki on. Härkösen mukaan ortodoksit viettävät joulua ystävien ja sukulaisten kanssa. Myös kylässä käynti, hyvin syöminen ja joululaulut kuuluvat ortodoksiseen jouluun.

Muistan aina ne joulut lapsena maaseudulla.
Erityisesti muistan ne joulukuuset, jotka varistivat neulasensa, kun ei ollut sellaista kuusenjalkaa, johon olisi voinut vettä laittaa.

Mihin lankaan on uhka mennä?
Eikö nyt saa ostaa mitään ja joulun aikaa pitää viettää askeettisesti ja kurjuudessa?

Miten saavuttaa hyvä joulumieli?

Ihan sama onko joulu tai ei. Sen takia ei mikään muutu elämässäni.

Ettei vain kävisi niin, että lumetus tarvitaan ensin, jotta päästään joulun tunnelmaa.

Joulutus sen kuin vain kiihtyy.
Rahaa on - ei olla köyhiä, eikä kipeitä.

Onko tämä joulutusta, kun musta perjantai venyy yli viikon mittaiseksi?

Niin siinä käy, että joulurahat menevät helposi jo mustaperjantai-viikkoina.
Kun saa halvalla, niin kuin Vileeni. Ostaa vaikka ei tarvitse, mutta kun saa halvalla.

Tähän ikään on nähnyt monenlaista joulua, joten nyt voi unohtaa koko juhlan
hössötyksineen ja muistella entisiä ja käyttää energiansa lähimmäisten
auttamiseen.

Kai se on joulutusta, kun taajamissa jo pystytetään isoja kuusia kirkon tuntumaan.

Sellaista se on - joulun alla. Pukkujoulut, kun työantaja avustaa "tonttujaan" juomaan itsensä känniin. Mitä muuta kännäily on kuin tonttuilua?

Naapurin pikkupoika jo sanoi nähneensä tonttuja.

Juu, joulutus on alkanut ja kiihtyy vaan.