Turvalliset kitkarenkaat

Hyvä ehdotus, mutta pudottaisin nasta-ajan 3:een vuoteen. Sääntö koskisi tietenkin vain kaupunkitaajamia. Maalaisserkut voisivat ajaa edelleen vaikka telaketjuilla vuoden ympäriinsä, sillä kun ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä.

Miksi?
Siksikö, koska nastarenkaat ovat niin ylivoimaisia liukkaan kelin renkaina, että kokemattomien kuljettajien niitä on syytä käyttää?

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä ehdotus, mutta pudottaisin nasta-ajan 3:een vuoteen. Sääntö koskisi tietenkin vain kaupunkitaajamia. Maalaisserkut voisivat ajaa edelleen vaikka telaketjuilla vuoden ympäriinsä, sillä kun ei ole kokonaisuuden kannalta mitään merkitystä.

Lue lisää

Kaupunkitaajamat varsinkin eteläisessä Suomessa tiet on niin ’läpeensä suolattuja’ ja hiekoituksella täydennettyjä, että kyllä kitkoilla pitäisi pärjätä kaikkien.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi?
Siksikö, koska nastarenkaat ovat niin ylivoimaisia liukkaan kelin renkaina, että kokemattomien kuljettajien niitä on syytä käyttää?

Nastat tasaa olosuhteita ja nastojen rapinasta erottaa koska pitoa ei ole jne.... Kokeneella kuskilla on tietoa ja taitoa aistia ja huomata olosuhteet ja hallita autoa.
Autokoulussa opettaja jo aikoinaan sanoi, että se vie sen viisi vuotta, että voi sanoa osaavansa ajaa autoa liikenteessä turvallisesti.

Anonyymi kirjoitti:

Nastat tasaa olosuhteita ja nastojen rapinasta erottaa koska pitoa ei ole jne.... Kokeneella kuskilla on tietoa ja taitoa aistia ja huomata olosuhteet ja hallita autoa.
Autokoulussa opettaja jo aikoinaan sanoi, että se vie sen viisi vuotta, että voi sanoa osaavansa ajaa autoa liikenteessä turvallisesti.

Lue lisää

Näinhän se.
Renkaat ei tee hyvästä kuljettajasta huonoa eikä huonosta kuljettajasta hyvää.

Jos itse ei koe olevansa niin hyvä ja osaava kaikkine mainitsemiesi taitojen aistia tienpintaa ja auton hallinnan osalta, niin tietenkin on viisasta pyrkiä korvaamaan nuo vajeet olosuhteita tasaavilla nastatenkailla. Toki tuo nastojen olosuhteita tasaava ominaisuus hyödyntää myös taitavia ja osaavia kuljettajia, eihän se ominaisuus mihinkään häviä taitavan ratinpyörittäjänkään auton alla.

Anonyymi kirjoitti:

Kaupunkitaajamat varsinkin eteläisessä Suomessa tiet on niin ’läpeensä suolattuja’ ja hiekoituksella täydennettyjä, että kyllä kitkoilla pitäisi pärjätä kaikkien.

Kaikki eivät vaan aja pelkästään kehäkolmosen sisäpuolella.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi?
Siksikö, koska nastarenkaat ovat niin ylivoimaisia liukkaan kelin renkaina, että kokemattomien kuljettajien niitä on syytä käyttää?

Aloittelevilla kuskeilla ei välttämättä ole viimeisimmillä turvavarusteilla varustettua autoa. Kitkarenkaille välttämätön kumppani on ABS-jarrut ja mielellään myös suhteellisen kehittynyt ajonvakautusjärjestelmä.
Ja oli nuo varusteet tai ei, niin liukkaalla kelillä ei aloittelevalla kuskilla ole tosiaankaan ihan samantasoista näppituntumaa siitä, kuinka paljon aiemmin pitää jarrutus aloittaa kuin sulalla kelillä. Kyllä siinä nastarenkaat muutamalta aloittavan kuskin suorittamalta peräänajolta säästäisi.
Mutta sinällään olen ihan täysillä peukuttamassa mikäli nastarenkaat kiellettäisiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kaikki eivät vaan aja pelkästään kehäkolmosen sisäpuolella.

Maalaiset saavatkin ajaa nastoilla ympäri vuoden.

Anonyymi kirjoitti:

Maalaiset saavatkin ajaa nastoilla ympäri vuoden.

Niin, mutta jos elää ja on molemmissa paikoissa sekä kaupungissa, että maaseudulla.

Kohta 1. Nastarenkaathan on jo nyt kiellettyjämuulloin kuin talvirengaskaudella.

Kohta 2. Tarkoitatko, että vain huonomalla oito-ominaisuuksilla renkailla saisi ajaa yli 80km/t? Teiden kuluminen ohittaisi turvallisuusnäkökulman?

Sitä paitsi nykyiset uudetnastatenkaat eivät enää ’syö’ asfalttia kuin murto-osan siitä mitä vanhat. Taitaapa jo suolauskin kohta tuhota tienpintoja enemmänkin. Suolaus muuten edistää myös nastojen kuluttavaa vaikutusta.

Anonyymi kirjoitti:

Kohta 1. Nastarenkaathan on jo nyt kiellettyjämuulloin kuin talvirengaskaudella.

Kohta 2. Tarkoitatko, että vain huonomalla oito-ominaisuuksilla renkailla saisi ajaa yli 80km/t? Teiden kuluminen ohittaisi turvallisuusnäkökulman?

Sitä paitsi nykyiset uudetnastatenkaat eivät enää ’syö’ asfalttia kuin murto-osan siitä mitä vanhat. Taitaapa jo suolauskin kohta tuhota tienpintoja enemmänkin. Suolaus muuten edistää myös nastojen kuluttavaa vaikutusta.

Lue lisää

Nastarenkaat ovat kiellettyjä nastarengaskauden ulkopuolella, mutta tämän rikkomisesta ei ole koskaan eikä ikinä annettu rangaistusta. Eli käytännössä nastarenkaita saa käyttää niin kuin lystää.
Jonkun huhun mukaan heinäkuussa nastarenkailla ajavalle olisi annettu sakkoa, mutta todennäköisesti tämäkin huhu on väärä.
Nykyisetkin nastarenkaat syövät asfalttia ja syövät sitä kovemmin, mitä kovempi ajonopeus. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan siitä, että nastarenkaiden suurimpia haittoja pitäisi pystyä rajaamaan.
Tietysti olisi myös mahdollista asettaa nastavero. Rengaskoon mukaan kasvavana, se huomioisi myös todellisen kuluman. esimerkiksi 155 leveälle renkaalle 50€/rengas ja siitä leveyden kasvaessa 20€/10 mm nimellismitassa. Eli 225 nastarenkaassa olisi nastaveroa 190€/rengas = 760€/sarja ja koko nastavero jyvitettynä suoraan tienpitoon.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kiellettyjä nastarengaskauden ulkopuolella, mutta tämän rikkomisesta ei ole koskaan eikä ikinä annettu rangaistusta. Eli käytännössä nastarenkaita saa käyttää niin kuin lystää.
Jonkun huhun mukaan heinäkuussa nastarenkailla ajavalle olisi annettu sakkoa, mutta todennäköisesti tämäkin huhu on väärä.
Nykyisetkin nastarenkaat syövät asfalttia ja syövät sitä kovemmin, mitä kovempi ajonopeus. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan siitä, että nastarenkaiden suurimpia haittoja pitäisi pystyä rajaamaan.
Tietysti olisi myös mahdollista asettaa nastavero. Rengaskoon mukaan kasvavana, se huomioisi myös todellisen kuluman. esimerkiksi 155 leveälle renkaalle 50€/rengas ja siitä leveyden kasvaessa 20€/10 mm nimellismitassa. Eli 225 nastarenkaassa olisi nastaveroa 190€/rengas = 760€/sarja ja koko nastavero jyvitettynä suoraan tienpitoon.

Lue lisää

Kyllä on annettu pikku maksu, mutta liian harvoin.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kiellettyjä nastarengaskauden ulkopuolella, mutta tämän rikkomisesta ei ole koskaan eikä ikinä annettu rangaistusta. Eli käytännössä nastarenkaita saa käyttää niin kuin lystää.
Jonkun huhun mukaan heinäkuussa nastarenkailla ajavalle olisi annettu sakkoa, mutta todennäköisesti tämäkin huhu on väärä.
Nykyisetkin nastarenkaat syövät asfalttia ja syövät sitä kovemmin, mitä kovempi ajonopeus. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan siitä, että nastarenkaiden suurimpia haittoja pitäisi pystyä rajaamaan.
Tietysti olisi myös mahdollista asettaa nastavero. Rengaskoon mukaan kasvavana, se huomioisi myös todellisen kuluman. esimerkiksi 155 leveälle renkaalle 50€/rengas ja siitä leveyden kasvaessa 20€/10 mm nimellismitassa. Eli 225 nastarenkaassa olisi nastaveroa 190€/rengas = 760€/sarja ja koko nastavero jyvitettynä suoraan tienpitoon.

Lue lisää

Tuo vero on kyllä surkein idea ja taas sitä dorka tuputtaa.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo vero on kyllä surkein idea ja taas sitä dorka tuputtaa.

Verot eivät ole yleensä kovin mukavia juttuja, mutta itse tupakoimattomana kannatan tupakkaveroa jolla saattaa olla valtion tulojen lisäksi myös valtion menoja hillitsevä vaikutus.
Sama win-win tilanne olisi nastarengasveron kanssa ja siinäkin veronmaksaja voi omilla valinnoillaan päättää haluaako maksaa veron vai tyytyykö kitkarenkaisiin ja kantaa oman kortensa kekoon pienhiukkaspäästöjen pienentämisessä ja tiestön kulumisen vähentämisessä.
Paras haittaverohan on sellainen, jossa koko veron voi jättää omalla valinnallaan maksamatta ja nsastarenkaat olisivat juuri tälläinen verotuksen kohde.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kiellettyjä nastarengaskauden ulkopuolella, mutta tämän rikkomisesta ei ole koskaan eikä ikinä annettu rangaistusta. Eli käytännössä nastarenkaita saa käyttää niin kuin lystää.
Jonkun huhun mukaan heinäkuussa nastarenkailla ajavalle olisi annettu sakkoa, mutta todennäköisesti tämäkin huhu on väärä.
Nykyisetkin nastarenkaat syövät asfalttia ja syövät sitä kovemmin, mitä kovempi ajonopeus. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan siitä, että nastarenkaiden suurimpia haittoja pitäisi pystyä rajaamaan.
Tietysti olisi myös mahdollista asettaa nastavero. Rengaskoon mukaan kasvavana, se huomioisi myös todellisen kuluman. esimerkiksi 155 leveälle renkaalle 50€/rengas ja siitä leveyden kasvaessa 20€/10 mm nimellismitassa. Eli 225 nastarenkaassa olisi nastaveroa 190€/rengas = 760€/sarja ja koko nastavero jyvitettynä suoraan tienpitoon.

Lue lisää

Kyse ei tosiasn olisi turvallisuudesta, siinä olet oikeassa. Nykynastojen haitat ovat pienemmät kuin suolauksen haitat. Näin voi melkoisella varmuudella sanoa. Jostain syystä suolauksen haittoja ei haluta tutkia laisinkaan. Minkä luulet olevan siihen syynä?

Se tiedetään, että Suomessa tiet ovat hyvinkin liukkaita talvella ja liukkauden torjunta on välttämätöntä. Käytännössä joko nastarenkIlla tai suolauksella.

Suomessahan suolataan kaikkein eniten teitä Helsingin seudulla., jossa kitkatenkaiden osuus on maan suurin. Täällähän tiet ovatkin sen vuoksi oikeastaan läpi vuoden sulina. Se myös edesauttaa nastojen kuluttavaa vaikutusta. Jos liikkuu vain pk-seudulla, niin toki kitkat on perusteltuja tämän vuoksi. Kesärenkaillakin pärjäisi pikein hyvin muutamaa kertaa talvessa lukuunottamatta.

Anonyymi kirjoitti:

Verot eivät ole yleensä kovin mukavia juttuja, mutta itse tupakoimattomana kannatan tupakkaveroa jolla saattaa olla valtion tulojen lisäksi myös valtion menoja hillitsevä vaikutus.
Sama win-win tilanne olisi nastarengasveron kanssa ja siinäkin veronmaksaja voi omilla valinnoillaan päättää haluaako maksaa veron vai tyytyykö kitkarenkaisiin ja kantaa oman kortensa kekoon pienhiukkaspäästöjen pienentämisessä ja tiestön kulumisen vähentämisessä.
Paras haittaverohan on sellainen, jossa koko veron voi jättää omalla valinnallaan maksamatta ja nsastarenkaat olisivat juuri tälläinen verotuksen kohde.

Lue lisää

Näinhän se. Tuo ajatustasi voi laajentaa lähes kaikkeen. Itse en aja bensa-autolla, joten bensan verotusta voisi kiristää rutkasti. Verolts välttyy, kun vaihtaa bensan johonkin muuhun. Maidon hinnan voi vaikka kymmenkertaistaa. Maidolle löytyy vaihtoehtoja. Jne, jne….

Anonyymi kirjoitti:

Verot eivät ole yleensä kovin mukavia juttuja, mutta itse tupakoimattomana kannatan tupakkaveroa jolla saattaa olla valtion tulojen lisäksi myös valtion menoja hillitsevä vaikutus.
Sama win-win tilanne olisi nastarengasveron kanssa ja siinäkin veronmaksaja voi omilla valinnoillaan päättää haluaako maksaa veron vai tyytyykö kitkarenkaisiin ja kantaa oman kortensa kekoon pienhiukkaspäästöjen pienentämisessä ja tiestön kulumisen vähentämisessä.
Paras haittaverohan on sellainen, jossa koko veron voi jättää omalla valinnallaan maksamatta ja nsastarenkaat olisivat juuri tälläinen verotuksen kohde.

Lue lisää

Totta, noin juuri.
Itse esim en koskaan aja ylinopeutta, joten mielestäni ylinopeussakkoja voisi kiristää huomattavasti. Ylinopeushan on jo nyt kielletty, joten kyse olisi vain rangaistuksen kiristämisestä ja se koskisi vain niitä, jotka rikkovat lakia. Siltä tietysti välttyy, kun noudattaa lakia. Kohtuullista, koska jokainen voi omalla valinnallaan päättää, ottaako riskin rangaistuksen osalta. 😎

Anonyymi kirjoitti:

Kyse ei tosiasn olisi turvallisuudesta, siinä olet oikeassa. Nykynastojen haitat ovat pienemmät kuin suolauksen haitat. Näin voi melkoisella varmuudella sanoa. Jostain syystä suolauksen haittoja ei haluta tutkia laisinkaan. Minkä luulet olevan siihen syynä?

Se tiedetään, että Suomessa tiet ovat hyvinkin liukkaita talvella ja liukkauden torjunta on välttämätöntä. Käytännössä joko nastarenkIlla tai suolauksella.

Suomessahan suolataan kaikkein eniten teitä Helsingin seudulla., jossa kitkatenkaiden osuus on maan suurin. Täällähän tiet ovatkin sen vuoksi oikeastaan läpi vuoden sulina. Se myös edesauttaa nastojen kuluttavaa vaikutusta. Jos liikkuu vain pk-seudulla, niin toki kitkat on perusteltuja tämän vuoksi. Kesärenkaillakin pärjäisi pikein hyvin muutamaa kertaa talvessa lukuunottamatta.

Lue lisää

Liukkauden torjunnassa käytetään myös hiekkaa. Kitkarenkaat pöllyttävät tätä hiekkaa yhtä hyvin kuin nastarenkaat.

Anonyymi kirjoitti:

Liukkauden torjunnassa käytetään myös hiekkaa. Kitkarenkaat pöllyttävät tätä hiekkaa yhtä hyvin kuin nastarenkaat.

Se mitä kaduille ja teille levitetään on sepeliä, joka ei sinällään pöllyä. Nastat jauhavat sepeliä tehokkaasti hienommaksi kaikkien renkaiden pöllytettäväksi.

Anonyymi kirjoitti:

Nastarenkaat ovat kiellettyjä nastarengaskauden ulkopuolella, mutta tämän rikkomisesta ei ole koskaan eikä ikinä annettu rangaistusta. Eli käytännössä nastarenkaita saa käyttää niin kuin lystää.
Jonkun huhun mukaan heinäkuussa nastarenkailla ajavalle olisi annettu sakkoa, mutta todennäköisesti tämäkin huhu on väärä.
Nykyisetkin nastarenkaat syövät asfalttia ja syövät sitä kovemmin, mitä kovempi ajonopeus. Kyse ei ole turvallisuudesta, vaan siitä, että nastarenkaiden suurimpia haittoja pitäisi pystyä rajaamaan.
Tietysti olisi myös mahdollista asettaa nastavero. Rengaskoon mukaan kasvavana, se huomioisi myös todellisen kuluman. esimerkiksi 155 leveälle renkaalle 50€/rengas ja siitä leveyden kasvaessa 20€/10 mm nimellismitassa. Eli 225 nastarenkaassa olisi nastaveroa 190€/rengas = 760€/sarja ja koko nastavero jyvitettynä suoraan tienpitoon.

Lue lisää

Niin, mutta kiellettyjä ovat. Rangaistuksia lakien rikkomisesta voi tietysti koventaa jo pelkästään poliisin päätöksellä.

Hyvä muuten ymmärtää sekin, että jo nyt n 80% maantieliikenteen veroista maksavat nastarenkailla ajavat. Ja kun tiedetään, että noita veroja kerätään noin 8-10 kertaisesti se määrä mitä tieinfran hoitoon käytetään, niin eiköhän noita vero jo nastarenkaillakin ajavat maksa riittävästi.
Kuka muuten maksaa suolauksen aiheuttamat haitat? Niin niistäkin 80% nastarenkailla ajavat.

Anonyymi kirjoitti:

Se mitä kaduille ja teille levitetään on sepeliä, joka ei sinällään pöllyä. Nastat jauhavat sepeliä tehokkaasti hienommaksi kaikkien renkaiden pöllytettäväksi.

Kyllä tuohon hiekoitushiekan jauhantaan osallistuu ihan yhtä lailla kitkarenkaat. Ne muutamat nastapiikit osuvat harvakseen sepelikiveen, mutta renkaasta noin kämmenen leveydeltä osuu ja murjoo jo reippaammin.
Ja nimenomaan ennenkaikkiea kitkoja vartenhan suolausta ja sepelihiekkaa levitellään

Anonyymi kirjoitti:

Liukkauden torjunnassa käytetään myös hiekkaa. Kitkarenkaat pöllyttävät tätä hiekkaa yhtä hyvin kuin nastarenkaat.

Kitkarenkaathan nostavat pölyä huomattavasti enemmän kuin nastarenkaat johtuen renkaan pintakuvioinnista.

Noiden lisäksi unohdit kokonaan sen turvallisuuspuolen. Keskityt vain välittömiin kustannuksiin ja niissäkin lähinnä nastarenkaiden aiheuttamiin kuluihin ja haittoihin. Ja vielä tuosta suolauksen tarpeesta.... suolausta tehdään eniten juuri pk-seudulla ja Helsingissä varsinkin. Ja siellä on selvästi kitkojen osuus suurempi kuin missään muualla. Kyllä suolausta tehdään juuri kitkojen suuren osuuden vuoksi. Sitä on turha kieltää. Ja faktaahan on, että kitkojen pito-ominaisuudet liukkaalla tienpinnalla ei ole kovin hyvä ja kitkojen ominaisuys on myös kiillottaa lumista ja jäistä tienpintaa ja sen vuoksi liukkaudentorjunta on välttämätöntä.

Raskasta liikennettäkin on Helsingissä melkoisen vähän suhteessa koko autoliikenteeseen ja valtaosa bussiliikennettä, joka liikkuu isolta osin omilka kaistoillaan. Ja niitähän hiekoitetaan todella runsaasti mm pysäkkien kohdilla varsinkin.

Olen samaa mieltä, päätösten pitää perustua tutkittuun tietoon. Ja kaikkia asiaan liittyviä vaikutuksia pitää tutkia objektiivisesta lähtökohdista. Eikä niin kuten nykyisiä tutkimuksia on tehty eli lähtökohtana on ollut nastojen haittojen tutkiminen. Tuosta lähtökohdasta ja valmiista tavoitteesta lähtemällä tutkittuna saadaan tietysti selville nastojen haittoja. Ja vain niitä, ja kun se on ollutkin tarkoitus, niin kaikki ovat ’tyytyväisiä’ kun saatiin ’oikeat ’ tulokset. Ja onhan ne tietty oikeita, kun tarkoitus olikin tutkia vain nastojen haittavaikutuksia.

Muutamia lisäkysymys selvitettäväksi...
Mitkä ovat suolauksen kustannukset tieninfraan, asfalttiin, betoni- ja terässiltoihin ja muuhun tiestön varustuksiin?
Mitkä ovat suolauksen vaikutukset rakennuksiin ja muuhun rakennettuun ympäristöön
unohtamatta autojakaan?
Mitkä ovat suolauksen kustannukset luontoon ja pohjavesiin?
Paljonko nastojen kulutus kasvaa, kun suolauksella tienpinnat pidetään keinotekoisesti märkinä ja paljaina?
Voiko kysyä myöskin niin päin, että paljonko suolausta ja hiekoitusta voitaisiin vähentää, jos kitkoja ei olisi liikenteessä tai niiden osuus olisi vähäinen.,? Sinä kysyit vähän saman muotoillen nastarenkaista ’päin katsottuna’.
Miten talviliikenneturvallisuus muuttuisi, jos nastat kiellettäisiin kokonaan. Voisiko lisätty suolaus/hiekoitus korvata nastojen tuoman liukkaudentorjunnan. Nastathan ’syövät’ liukkautta tienpinnasta ja siitä hyötyvät kitkoilla ajavat ja raskasliikenne.

Kaikkien testien mitä koskaan on tehty missä päin tahansa perusteella on osoitettu, että nastojen pitokyky liukkailla tienpinnoilla on selvästi kitkoja paremmat.
Nastarenkaitahan valmistetaan nimenomaan liukkauden torjuntaan ja siinä ne ovat ylivoimaiset, mutta muissa olosuhteissa ei eroa kitkoihin käytännössä ole.

Silloin, kun tavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen, niin ei tietenkään riitä tutkia vain tien kulutusta ja varsinkaan vain nastarenkaiden osuutta siinä. Se on helposti jopa vahingollistakin, kun kuten nykyisin usein on useassa tapauksessa käynytkin.

Noita usein tehtäviä nastarenkaiden vielä nykyisinkin aiheuttamaa hieman suuremman kulutusvaikutuksen tutkimista voidaan tietysti perustella esim tien päällysteen kustannusten ja parempien päällysteiden kehittämisen kannalta, mutta jos sitä käytetään liikenneturvallisuusasioiden perusteluissa, niin ollaan pahasti harhateillä.
Itse asiassa kovasti yksipuolinen kuva tienpitoon silloinkin saadaan, jos se on ainoa keino selvittää tiestön kehittämisen kustannuksia.

Anonyymi kirjoitti:

Silloin, kun tavoite on liikenneturvallisuuden parantaminen, niin ei tietenkään riitä tutkia vain tien kulutusta ja varsinkaan vain nastarenkaiden osuutta siinä. Se on helposti jopa vahingollistakin, kun kuten nykyisin usein on useassa tapauksessa käynytkin.

Noita usein tehtäviä nastarenkaiden vielä nykyisinkin aiheuttamaa hieman suuremman kulutusvaikutuksen tutkimista voidaan tietysti perustella esim tien päällysteen kustannusten ja parempien päällysteiden kehittämisen kannalta, mutta jos sitä käytetään liikenneturvallisuusasioiden perusteluissa, niin ollaan pahasti harhateillä.
Itse asiassa kovasti yksipuolinen kuva tienpitoon silloinkin saadaan, jos se on ainoa keino selvittää tiestön kehittämisen kustannuksia.

Lue lisää

Liikenteessä, "turvallisessa" sellaisessa, kuolee ihmisiä huomattavasti vähemmän, kuin "turvallisten" nastarenkaiden irroittaman pienhiukkaspölyn aiheuttamiin keuhkosairauksiin. "Turvallista" nastamatkaa!

Anonyymi kirjoitti:

Liikenteessä, "turvallisessa" sellaisessa, kuolee ihmisiä huomattavasti vähemmän, kuin "turvallisten" nastarenkaiden irroittaman pienhiukkaspölyn aiheuttamiin keuhkosairauksiin. "Turvallista" nastamatkaa!

Lue lisää

Joku arvio jokin aika sitten ilman kokonaispölystä oli niin, että nastojen osuus siitä oli jotain muutamia prosentteja. Suolauksen ja hiekotuksen osuus oli selvästi suurempi. Joten pölystä erottaminen nastarenkaiden osuus ja yksin sen haittojen tutkiminen lienee kovasti haasteellista.

Nämä julkaistut tutkimustulokset lähes poikkeuksetta perustuvat tutkimuksiin, joissa on tutkittu vain ja ainoastaan nastojen haittoja. Suolauksen haitoista en ole nähnyt yhtään tutkimusta. Hiekoituksenkaan osalta en muista nähneeni.

Kitkarenkaista en niinikään muista nähneeni yhtään haittatutkimusta. Nehän kuluvat huomattavasti nopeammin kuin esin nastatenkaat ja kesärenkaat. Johonkihan se kulunut kumi menee, ei sekään häviä mihinkään.

Anonyymi kirjoitti:

Joku arvio jokin aika sitten ilman kokonaispölystä oli niin, että nastojen osuus siitä oli jotain muutamia prosentteja. Suolauksen ja hiekotuksen osuus oli selvästi suurempi. Joten pölystä erottaminen nastarenkaiden osuus ja yksin sen haittojen tutkiminen lienee kovasti haasteellista.

Nämä julkaistut tutkimustulokset lähes poikkeuksetta perustuvat tutkimuksiin, joissa on tutkittu vain ja ainoastaan nastojen haittoja. Suolauksen haitoista en ole nähnyt yhtään tutkimusta. Hiekoituksenkaan osalta en muista nähneeni.

Kitkarenkaista en niinikään muista nähneeni yhtään haittatutkimusta. Nehän kuluvat huomattavasti nopeammin kuin esin nastatenkaat ja kesärenkaat. Johonkihan se kulunut kumi menee, ei sekään häviä mihinkään.

Lue lisää

KVG

Anonyymi kirjoitti:

KVG

Katsoi:

”Katupölyksi kutsutaan terveydelle haitallisia ilman pienhiukkasia, jotka syntyvät pääosin katujen hiekoituksen sekä asfalttipinnan kulumisen seurauksena. Katupöly on ongelma vilkkaasti liikennöidyissä kaupungeissa, joissa liikenne pitää katupölyn jatkuvasti ilmassa. Pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja kaiken ikäisille, ja ovat erityisen haitallisia hengityselinsairauksista kärsiville.”

Anonyymi kirjoitti:

Katsoi:

”Katupölyksi kutsutaan terveydelle haitallisia ilman pienhiukkasia, jotka syntyvät pääosin katujen hiekoituksen sekä asfalttipinnan kulumisen seurauksena. Katupöly on ongelma vilkkaasti liikennöidyissä kaupungeissa, joissa liikenne pitää katupölyn jatkuvasti ilmassa. Pienhiukkaset aiheuttavat terveyshaittoja kaiken ikäisille, ja ovat erityisen haitallisia hengityselinsairauksista kärsiville.”

Lue lisää

Hups, tämä jatkopätkä putosi pois kopioinnissa:

”Suomessa katupöly nousee ongelmaksi erityisesti keväisin, jolloin kadut paljastuvat ja niille talven aikana tuotu hiekka ja sora kuivuvat. Suomessa katupölyn pienhiukkasiin kuolee vuosittain 57 ihmistä.”

Anonyymi kirjoitti:

KVG

Tässä hengitysliiton tutkimustuloksista:

”Perustietoja katupölystä ja sen aiheuttamista terveyshaitoista:

Katupöly koostuu pääosin jauhautuneesta hiekoitushiekasta ja tiesuolasta.
Katupöly sisältää hiukkasia, jotka ovat haitallisia terveydelle.
Katupölyn aiheuttamia hengitystieoireita ovat hengenahdistus, limaisuus, yskä, hengitysteiden vinkuminen ja nenän vuotaminen.
Katupöly heikentää keväisin ulkoilman laatua noin 3–6 viikon ajan.
Katupöly koostuu pääosin jauhautuneesta hiekoitushiekasta ja tiesuolasta. Katupöly sisältää erilaisia hiukkasia, jotka ovat haitallisia terveydelle. Tällaisia hiukkasia ovat muun muassa nokihiukkaset, maaperähiukkaset, bakteeriperäiset yhdistelmät, hienoksi jauhautuneet kasvinosat sekä ajoneuvoista irtoavat materiaalit.”

Anonyymi kirjoitti:

Hups, tämä jatkopätkä putosi pois kopioinnissa:

”Suomessa katupöly nousee ongelmaksi erityisesti keväisin, jolloin kadut paljastuvat ja niille talven aikana tuotu hiekka ja sora kuivuvat. Suomessa katupölyn pienhiukkasiin kuolee vuosittain 57 ihmistä.”

Lue lisää

Pienhiukkaset ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mutta joka “hiljaisena tappajana” usein jää huomiotta. Suomessa pienhiukkaspäästöihin kuolee joka vuosi 1 500 – 2 000 ihmistä altistuttuaan pitkäaikaisesti pääasiassa polttoperäisistä, lähellä ja kaukaa syntyvistä päästöistä muodostuville ulkoilman hiukkasmaisille saasteille.

Anonyymi kirjoitti:

Pienhiukkaset ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mutta joka “hiljaisena tappajana” usein jää huomiotta. Suomessa pienhiukkaspäästöihin kuolee joka vuosi 1 500 – 2 000 ihmistä altistuttuaan pitkäaikaisesti pääasiassa polttoperäisistä, lähellä ja kaukaa syntyvistä päästöistä muodostuville ulkoilman hiukkasmaisille saasteille.

Lue lisää

Varmaankin noin. Tuossa edellä tuo 57 olikin arvio katupölyn osuudesta.