Yvonne Berger

Varuskunnan siistissä tuvassa
kerran syksyllä iltamyöhään
kanssa tykkimies Tiilen avauduimme
rankempaa leikkiä lyömään

”Yvonne Berger!”
huuteli hän
tuskaista kaipuutaan
”Honeyburgeriksi” nauroimme
hänen kallista rakkaintaan

”Honeyburger, Honeyburger
kerro meille uudestaan
kuinka kaunis on sun kultasi
jota kärkäs oot kehumaan!”

Ja Tiili mieliaiheeseensa
jälleen päästyään
Yvonnestaan kertoi
ei päässyt jäähtymään:

”Hänen silmänsä kuin safiirit
en niiltä öisin rauhaa saa
ja hiuksensa kullanvaaleat
unissa poskiain kutittaa
tätä bikinikuvaa katsokaa
tästä pääsette tunnelmiin
sua Yvonne Berger, rakkaani
täällä kaukana kaipaan niin!”

Nätti olihan kuvassa tyttö
kuten varmasti moni muu
vaikkei intissä siviilejä aatella
siinä tuskaan turhautuu

Tykkimies Tiilen lailla
kului vuosi se armeijaan
ei sydämeemme antanut
sille touhulle kumpikaan

Monen kurjan kuukauden päästä
viimein pääsimme lähtemään
minä Tolstoin tuotannon luin
hän kaipasi tyttöään